14 8 Kannattavuustavoitteet Vaikka yrityksen menestyksekkään toiminnan kannalta kannattavuus on tärkein taloustavoite, on se käsitteenä hyvin vaikea määritellä. Myynnin ohella markkinoinnin kannattavuus on yksi yrityksen päätavoitteista. Kannattavuus on tuotoista vähennetyt kustannukset, ja jää jäljelle positiivinen erotus, voitto. Myyntikate ja käyttökate ilmaisevat yrityksen liiketoiminnan kokonaiskannattavuutta. Vähentämällä yrityksen liikevaihdosta liiketoiminnan muuttuvat kustannukset saadaan myyntikate. Käyttökate saadaan, kun myyntikatteesta vähennetään edelleen kiinteät kustannukset. Sijoitetun pääoman tuotto eli Return on Investment (ROI), on yleinen liiketoiminnan kannattavuuden mittari, jossa yrityksen voitto suhteutetaan yritykseen sijoitettuun pääomaan. Yrityksen markkinointikate mittaa markkinoinnin tuloksellisuutta eli absoluuttista kannattavuutta. (Raatikainen 2004, 92.) Tuotetavoitteet Yrityksen on markkinoinnin tavoitteiden asetteluissa määriteltävä ja päätettävä, mitä tuotteita se myy ja mikä on yrityksen asiakasryhmä. Tuotteelle yrityksen on valittava laatutaso. Tuotteita koskevia päätöksiä ovat esimerkiksi tuotelajitelman laajuus, valikoima, laatu, tuotekehitys ja brändin luominen. Laajuus tarkoittaa markkinoitavien tuoteryhmien lukumäärää. Valikoima tarkoittaa tietyn tuoteryhmän tuotevaihtoehtoja. Laatu tarkoittaa teknistä, toiminnallista ja kaupallista laatua. Tuotekehitys voi olla esimerkiksi uuden tuotteen suunnittelua, tuoteominaisuuksien parantamista tai uusien käyttökohteiden kehittämistä nykyisille tuotteille. Tuotetavoite on myös onnistuneen merkkituotteen eli brändin luominen. Brändin rakentuminen koostuu tuotteen ominaisuuksista, ostajien mielikuvista ja tuotteen välittämistä viesteistä, kuten nimi, logo ja symboliikka. (Raatikainen 2004, ) Hintatavoitteet Yrityksen kannattavuuden ja oikeiden asiakasryhmien tavoittamisen kannalta yrityksen tulee tehdä lukuisia päätöksiä koskien tuotteen hinnoittelua. Kuvio 2 kuvaa yrityksen tuotteen hintaan vaikuttavia keskeisiä hintatavoitteita.
Vaikka videolla on kiistattomia markkinointietuja, muistathan, että video on kuitenkin vain yksi viestintäväline muiden joukossa.  Video tarvitsee aina kumppa-nikseen kokonaisvaltaista markkinointia. Ajan hermoilla oleva markkinointi toimiikin parhaiten sekä ”onlinen” puolella että perinteisessä ”offline-tilassa”. Hyvä markkinoija osaa yhdistää molempien maailmojen paremmat puolet.
12 Koska pienyritystutkimusta tehdään usein opinnäytteinä ja opiskelijoiden kiinnostuksen varassa, siltä nähdään usein puuttuvan syvempi osaaminen, ns. tacit knowledge. Tutkijan subjektiivinen tieto tutkimuskohteesta ja tutkimusmenetelmistä on hyvin tärkeä mm. tapaustutkimusten ja laadullisen tutkimuksen onnistumiselle. Vaihtelevista lähtökohdista johtuen pienyrittäjyyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat hajanaisia, jolloin tekstien välinen analyysi jää myös ohueksi. Tutkimuksen näkökulma onkin usein erilainen kuin yrityksen näkökulma (Zinkham ja Pereira 1994). Tutkimus voidaan rajata käsittämään yleiset kaikille yrityksille yhteiset teoreettiset lähtökohdat, jolloin pystytään paremmin kehittämään yleispäteviä käsitteitä ja teoriaa. Siten mm. asiakaslähtöisyyttä voidaan tutkia käsittelemättä sitä erikseen palvelun tai tavaran tuottamisen kannalta. Sitä vastoin yksittäinen yritys ei voi yleensä toimia ottamatta huomioon toimialansa tyypillisiä piirteitä ja oman toimintansa kannalta keskeisiä tekijöitä, esimerkiksi sitä toimiiko se palvelujen vai tavaroiden tuotannossa. Mitä enemmän tutkimus tarkastelee yksittäisen yrityksen ongelmia sitä vaikeampi tuloksia on yleistää koskemaan muiden yritysten tilanteita ja asiakkaita. Kouluttajien ja käytännössä toimivien ei ole aina helppo nähdä perustutkimuksen ja käytännön välistä yhteyttä. Näkökulmien erot tutkimuksen hyödynnettävyydestä tulevat hyvin esille pienyritystutkimuksen tilaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa (Landström ym. 1997). Käytäntöön suuntautuneet odottavat tuticimuksilta havainnollisia tuloksia, jotka toimivat yritystoiminnan kehittämisessä ja, joita voidaan soveltaa koulutuksessa. Yksittäiset tutkimukset tuottavat kuitenkin usein vähän valmiita ratkaisuja yritysten eritasoisiin ongelmiin. Laukkasen (1999, 30-31) mukaan tutkimusta voidaan usein fokusoida käytännön kannalta mielekkääseen suuntaan. Soveltaminen edellyttää kuitenkin aina tiedon käyttäjien aktiivisuutta ja muutosvalmiutta. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee maaseutuyritysten taloudellista menestymistä ympäristö-strategia-yrittäjä-resurssinäkökulmasta. Tarkoituksena on kuvata maaseudulla toimivien pienten matkailu- ja ravitsemusalan yritysten sekä puunjalostusta harjoittavien yritysten taloudellista menestymistä. Lisäksi verrataan eri tavoin menestyneiden maaseutuyritysten ryhmiä keskenään yrittäjän tavoitteiden, aineellisten resurssien ja työllistävyyden, yritysympäristöä ja yritysten vahvuuksia koskevien näkemysten, markkinointistrategioiden ja yrittäj äo saamis en suhteen. Tutkimuksessa käytetään pienyritystutkimuksissa yleisesti sovellettua markkinoinnin strategiatutkimuksen käsitteistöä, jotka määritellään menetelmäkuvauksen yhteydessä. Tutkimus on rajattu maaseutuyrityksiin. Maaseutuyrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, jotka sijaitsevat maaseutumaisilla alueilla, ja jotka laajan määritelmän mukaan voidaan lukea maaseutuyrityksiin (Rantamäki-Lahtinen 1999). Maaseutuyritykset ovat toimialoiltaan voimakkaasti teolliseen tuotantotoimintaan keskittyneitä (Survo 1998). Ehkä tämä on ollut syynä siihen, että maaseudun pienyritysten menestymiseroja on selitetty teollisten toimialoj en ja tavaroiden tuotan- 11
18 12 keää visiota siitä, mitä halutaan saada aikaan. Tärkein tekijä on todellinen asiakaslähtöisyys. Tämä ei digitaalisessa ympäristössä voi olla vain sana, vaan sen tulee toteutua, koska negatiivinen palaute on välitöntä. Esimerkiksi asiakkaan kysymykseen on vastattava heti, ei huomenna. Ihmiset ovat tottuneet saamaan vastaukset välittömästi. Yrityksille internetsivujen kautta esitetyistä kysymyksistä ja muista viesteistä yllättävän suuri osa jää edelleen huomiotta. Tämä tarkoittaa, että asiakkaasta ei välitetä, koska hänelle ei vastata, ja näin annetaan hänen mennä kilpailijan asiakkaaksi. (Sipilä 2008, ) Suomessa pk-yrityksissä on huomattu digitaalisen markkinointiviestinnän merkitys liiketoiminnassa. Ylivoimaisesti tärkeimpänä kehityskohteena pk-yritysten keskuudessa nähdään digitaalisuus. Pk-yritykset eivät koe tarvitsevansa mainostoimistoja, koska osaavat tehdä markkinointinsa itse. Toimivan digitaalisen markkinointiviestinnän edellytykset ja vaatimukset ovat kuitenkin perinteisiä markkinointiviestimiä kovempia. Tekemällä markkinointiin liittyvät asiat kunnolla pk-yritykset voivat saavuttaa konkreettista kilpailuetua. Yritysten tulisi kääntää katseensa sisältä ulospäin ja lopettaa eläminen kuten ennenkin on tehty -tyylillä. (Sipilä 2008, ) Digibarometri tutkimuksen mukaan Suomessa digitaalisen markkinoinnin tärkeimmät keinot ovat yrityksen omat verkkosivut, hakukone- ja sähköpostimarkkinointi sekä verkkomainonta. Näistä internetin mahdollistavista markkinointikeinoista viime vuosina suosiota ovat kasvattaneet erityisesti hakukone- ja sähköpostimarkkinointi. (Karjaluoto 2010, 129.) Kuten yrityksen markkinoinnin ja markkinointiviestinnän strategiassa, niin myös digitaalisen markkinointiviestinnän strategiassa käytön tehokkuus saavutetaan sillä, että luodaan yrityksen internetin käytölle markkinoinnin kannalta tavoitteita. Digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat esimerkiksi yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, brändi-imagon ja brändiasenteiden muuttaminen, kokeilun aikaansaaminen ja uskollisuuden kasvattaminen sekä asiakkuusmarkkinointi. Usein yritykset mittaavat verkkomainonnassa pelkästään yrityksen sivustojen kävijämääriä. Digitaalisen markkinoinnin tavoite ei varsinaisesti ole markkinointiviestinnän kannalta lisätä pelkästään kävijämääriä. Yrityksen tulisi valita tavoitteiksi
Televisiomainoksessa liedenvalmistaja halusi korostaa lapsiturvallista hellaa näyttämällä vaaratilanteen, jossa pieni lapsi koskettaa uuninluukkua hellan ollessa päällä. Kuluttaja-asiamies piti mainosta lainvastaisena, kun mainoksessa kuvattiin lasta, jonka antama käyttäytymismalli saattaa johtaa vaaratilanteisiin kodeissa, joissa ei ole turvaliettä. (KA 1994/40/0635)
×