Varsinkin sosiaaliseen mediaan ladattava videosisältö on usein melko kertakäyttöistä. Tämän takia somevideot voivat olla jopa itse tehtyjä, eikä aina ammattilaista tarvita. Kun tarvitset videoita nettisivuille tai muuhun markkinointikäyttöön, palkkaa kuitenkin ammattilainen, koska huonolaatuinen video luo pikemminkin huonoa mielikuvaa yrityksestä, kuin vahvistaa sitä.
Maksimaalisen näkyvyyden saavuttamiseksi rytmitä julkaisut eri some-kanavissa ja hyödynnä myös maksullista sisältöä. Somemarkkinoinnin käynnistyttyä on tärkeää, että seuraat ja mittaat saatuja tuloksia. Näin voit tehdä markkinointiisi tarvittavat korjausliikkeet tai lisätä pökköä pesään taaten menestyksekkään sosiaalisen median markkinoinnin myös jatkossa.
19 3. Markkinoinnin strategiatutkimukset Markkinoinnin tutkimuksissa käytetään yleisesti integroituja viitekehyksiä (mm. Carson ym 1995; Haahti 1987; Möller j a Anttila 1989 ;Ylikortes j a Möller 1997; Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998). Osa tutkimuksista käsittää useita toimialoja, osa on suunnattu jollekin tietylle alalle esimerkiksi korkean teknologian yrityksiin. Pienyritystutkimuksessa on sovellettu mm. strategisen j ohtamisen ja toimialan kilpailuteorioiden käsitteistöä. Tähän liittyvät läheisesti strategista suuntautumista käsittelevät tutkimukset sekä usein myös yrityksen strategisia resurssej aja osaamista ko s- keva kirjallisuus, j oka käsittää mm. kilpailuetua tuottavat strategiset resurssit, henkiset voimavarat ja taidot (Day 1994). Maaseutututkimuksissa pienyrittäj yyttä tarkastellaan usein yksilötason ongelmana, mutta tarkasteluun voidaan liittää myös osaamista tukevien interventioiden vaikutus (Bridgeym. 1998) mm. markkinointiosaamisen edistämisessä. Sovellutusten perusteella pienyrityksiä voidaan tutkia yleisin markkinoinnin käsittein ottamalla huomioon erityiset olosuhteet, joissa yritykset toimivat sekä tavarat j a palvelut, j oita yritykset valmistavat j a tuottavat, mutta tutkimuksista ei tällöin voida tehdä luotettavia yleistyksiä toimialojen yli. Pienyritysten markkinointia käsittelevä kirjallisuus erottaa pienyritysten markkinoinnin ja päätöksenteon omaksi erityisalueekseen lähinnä yritysten niukkojen resurssien ja muihin yrityksiin verrattana epätyypillisiksi luokiteltavien menettelytapoj en perusteella (Carson ym.1996; Brigde ym 1998). Tutkimuksissa esiintyy kuitenkin useita käsitteitä, joiden alkuperä voidaan liittää mm. Ansoffin, Porterin ja Kotlerin esittämiin strategiakäsitteisiin. Seuraavassa tarkastellaan markkinoinnin strategiatutkimuks en käsitteistön muuttumista ja niitä käsitteitä, jotka on omaksuttu pienyritystutkimukseen yleisestä strategiatutkimuksesta. Samalla tarkastellaan sitä, millaisia strategioita maaseutuyrityksiä koskevissa empiirisissä aineistoissa on noussut esille Käsitteistön muuttuminen Markkinoinnin lähestymistavoissa on vuosikymmenien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, j oilla on vaikutusta myös pienyritystutkimukseen.muo dollinen johtamisen näkökulma on menettänyt merkitystään yrityksen menestymisen selittäjänä (kuvio 3). Erityisen epäsopivaksi muodollisen j ohtamisen näkökulma on osoittautunut pienyrityksen j ohtamisen ja yrittäjyyden tutkimusten lähtökohtana. Kun markkinointi on integroitunut koko organisaatioon, samalla sen rooli on muuttunut strategiseksi. Strategian ydinkohtia on silloin entistä vaikeampi erottaa toisistaan, koska taktinen taso on lähentynyt liiketoiminnan tasoa. Samalla mittaus on vaikeutunut, koska laadulliset ja prosessitekij ät ovat vaikeasti operationalisoitavia ja heikosti yleistettäviä. Tulo sj ohtamisesta ja taloudellisen tuloksen painotuksesta on siirrytty tutkimaan niitä prosesseja, joiden avulla tuotetaanpalveluj aj a tuotteita asiakaslähtöisesti (Slater 1997). 18
Vaikuttajamarkkinointi tarkoittaa omiin käyttökokemuksiin perustuvaa suosittelua, eikä sitä välttämättä koeta edes suoranaiseksi markkinoinniksi. Silti sillä saadaan vaikutettua ihmisten mielipiteisiin ja ostopäätöksiin usein tehokkaammin kuin perinteisellä markkinoinnilla. Yrityksille vaikuttajamarkkinointi on erinomainen keino saavuttaa potentiaaliset asiakkaat. Kutakuinkin jokainen on törmännyt vaikuttajamarkkinointiin, mutta miten yritys voi tehdä siitä tuloksellista? 
92 86 6 POHDINTA Olen kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen tekemääni tutkimukseen ja kehityssuunnitelmaan sekä niiden toteutukseen. Olen myös saamaani kyselyiden vastausmäärään tyytyväinen, vaikka kokonaismäärää odotin ehkä hiukan suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. En lähtenyt tavoittelemaan yli sadan vastaajan määrää, sillä tiesin kokemuksesta, että messuilla esittely ja myyntityö pienellä henkilömäärällä vievät suurimman osan messupäivästä. Ajattelin, että asiakkaat vastaisivat innokkaammin kyselyyn, kun samassa yhteydessä oli arvonta. Arvonnan palkintona oli 15 kappaletta Seniori-vaappuja. Luulen, että perjantaille osunut todella raju ukkoskuuro vähensi vastaajien määrää. Jälkikäteen ajatellen olisi ehkä ollut hyvä, että vastaajat olisivat voineet täyttää kyselyn Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuteltan sisäpuolella. On vaikea arvailla, mikä vaikutti vastausten määrään olennaisesti. Halusin kyselylomakkeesta ulkoasultaan helposti ja nopeasti täytettävän näköisen. Kyselylomakkeen pituus oli ainoastaan yksi A4-kokoinen sivu. Kysymykset tein kyselyyn sen pohjalta, mitä halusin tietää yrityksen näkyvyydestä ja Seniorivaapun tunnettuudesta nykyisin. Kyselylomakkeen kysymysten muotoiluun katsoin mallia aikaisemmin tehdyistä asiakastyytyväisyyskyselyistä ja muista kyselyistä kirjamateriaaleista, internetistä ja useista aikaisemmin julkaistuista opinnäytetöistä. Muokkasin löytämistäni kyselyistä sellaisen, josta saisin mielestäni kehityssuunnitelman kannalta parhaat mahdolliset vastaukset. Varsinaisesti en tehnyt tuote- tai asiakastyytyväisyystutkimusta. Sellaiseen tarkoitukseen olisi kyllä löytynyt paljon kyselymalleja. Kyselylomakkeen tarkistivat moneen kertaan sekä ohjaajani että viestinnän opettaja. Lopullisen version sain ottaa testikäyttöön toukokuun loppupuolella. Joitakin kysymyksiä olisin voinut lisätä kyselyyn, sillä teoriaosiota kirjoittaessani pääsin syventymään internetin ja digitaalisen median käsitteisiin. Lomakkeen arvosanataulukkoon olisin voinut lisätä maininnan siitä, mitä numerot nolla ja seitsemän tarkoittavat. Tällä tavoin olisin selventänyt arvosanojen merkitystä. Vastauksia olisi ehkä ollut helpompi tulkita arvosana-asteikon ollessa esimerkiksi 0 5.
Jos tuotteeseen liitetään keräilysarja, sarjan kerääminen muodostuu lapselle helposti pääasiaksi. Markkinointi ei saa aiheuttaa tilanteita, joissa alaikäiset painostavat vanhempiaan hankkimaan jonkun tuotteen vain keräilysarjan vuoksi. Vanhemmilla on oikeus päättää perheen hankinnoista ilman, että lapsen keräilykiinnostusta käytetään hyväksi päätuotteen markkinoinnissa. Siksi keräilysarjoja ei voi liittää esim. murojen markkinointiin.
Koulutukseen voit osallistua tietokoneella, jossa on kaiuttimet ja verkkoyhteys. Osallistuminen on mahdollista myös älypuhelimella (lataa Go To Webinar -app puhelimesi sovelluskaupasta). Saat ilmoittautumislomakeella kertomaasi sähköpostiosoitteeseen viimeistään päivää ennen webinaaria osallistumislinkin, jota klikkaamalla pääset mukaan koulutukseen.
22 16 Markkinointiviestintä eli promootio sisältää useita eri osa-alueita, ja käsitteenä se voidaan määritellä hyvin monella eri tavalla. Lyhyesti määriteltynä markkinointiviestintä on yksi markkinoinnin kilpailukeinoista, jonka tavoitteena on viestiä yrityksen palveluista ja tuotteista. Lisäksi markkinointiviestintä käsitteenä on määritelty erilaisiksi kommunikointitekniikoiksi, joilla saavutetaan yrityksen markkinoinnille asetetut tavoitteet. Käsitettä määritellään myös kysyntään vaikuttamisen kautta, jolloin markkinointiviestintä kohdistuu yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin viestintänä, jonka tavoitteena on saada aikaan kysyntää ja vaikuttaa tällä tavoin samalla myös myönteisesti kysyntään. (Karjaluoto 2010, 11.) Markkinointiviestintä on osa yrityksen markkinointia. Markkinointiviestinnän tarkoitus on tukea tuotteiden ja palvelujen myyntiä ja asiakassuhteiden hoitoa. Markkinointiviestinnän avulla luodaan, ylläpidetään ja vahvistetaan asiakassuhteita ja vaikutetaan tuotteiden ja palveluiden tunnettuuteen, haluttavuuteen ja viime kädessä niiden myyntiin. Markkinointiviestinnän avulla pidetään yhteyttä niin mahdollisiin asiakkaisiin kuin jo olemassa oleviin asiakkaisiin. Markkinointiviestinnän avulla yhteyttä pidetään myös jakelutiehen ja muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat asiakkaan ostopäätökseen. (Isohookana 2007, 16.) Yrityksen markkinointiviestintä on osa yrityksen markkinointistrategiaa, joka on aina syytä suunnitella huolellisesti. Tavoitteiden asettamisen kautta saavutetaan tuloksia ja niitä voidaan seurata. Taulukossa 1 on Heikki Karjaluodon kuvaus yrityksen markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheista kirjasta Digitaalinen markkinointiviestintä (Karjaluoto 2010, ) TAULUKKO 1. Markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheet (Karjaluoto 2010, 21) Markkinointistrategia ja tavoitteet Viestinnän tavoitteet Keinot, kanavat ja mediavalinta Budjetti Mittaaminen ja tulokset Miksi? Mitä? Miten ja missä? Kuinka Kuinka tehokas? paljon? Taulukko 1 kuvaa markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheita, joissa apuna voi käyttää taulukossa olevia kysymyksiä. Lähtökohtana markkinointiviestinnälle on

15 2. Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä 2.1 Yrittäjyyden määritelmä Vakiintuneen käsityksen mukaan yrittäjyys on yksilön ominaisuus: Yritys on siten määritelmällisesti yrittävän ihmisen toiminnan tulos, j olloin yrityksen aktiviteetit riippuvat yrittävistä henkilöistä (Carson ym. 1995; Bridge ym. 1998; Peltonen 1985). Yrittäjyyden tuntomerkkinä pidetään vahvaa yritykseen sitoutumista, mikä synnyttää taloudellista epävarmuutta. Omistajayrittäj ä on taloudellisesti sitoutunut yritykseen j a toimii riskinkantajana. Toisaalta yrittäjällä on suuri vaikutusmahdollisuus yrittäjätulo onsa, koska yrittäjän saama korvaus riippuu hänen työpanoksestaan (Marjosola 1979, 16). Yrittäjyydellä tarkoitetaan usein myös yrittäj ähenkisyyttä, mikä kuvaa yrittäjien toiminnan lisäksi yrittämisen ideaa j a tarkoitusta (Marj sola 1979, 10). Yrittäjyyteen kuuluu yritys, liiketoiminta, yrittävät henkilöt, yrityksen piirteet ja piirteiden vaihtelu. Yrittäjyyteen voidaan sisällyttää erilaisia käsitteitä riippuen siitä halutaanko yritystä tarkastella kapean vai laajan määritelmän mukaan (kuvio 2). Kapea määritelmä Yritys Laaja määritelmä Kasvu Ominaispiirteet ja niiden vaihtelu Erottavat piirteet ja tilanteiden ymmärtäminen Sisäinen yrittäjyys Kuvio 2. Yrittäjyyden määritelmä (Bridge ym. 1998, 100). Kapean määritelmän mukaan yritys on sama kuin sen liiketoiminta, joka oletusarvois esti on pieni. Laajempaan määritelmään voidaan sisällyttää kasvutavoite ja organisaation sisäinen yrittäjyys, jolla tarkoitetaan ennen kaikkea henkilöstön yrittäjäasennetta ja motivaatiota toimia yrityksen hyväksi. Laajan määritelmän mukaan yrittäjyys eroaa muusta taloudellisesta toiminnasta, koska se on päämäärään 14


94. Tuotepäätökset eri toimialoilla TEOLLISUUS: • uudet tuotteet: kehitetään itse alusta alkaen • uudet käyttötarkoitukset: parannellaan olemassa olevia tuotteita • matkitaan muita (benchmarking): kopioidaan, lisensioidaan, toimitaan alihankkijana KAUPPA –oma valmistus tai maahantuonti, omat brändit, ketjuttaminen, franchising ja erilaiset jäsenyydet, keskus- ja aluetukut sekä yksityiset organisaatiot. PALVELUSEKTORI –suunnitellaan, ja toteutetaan palvelu omatoimisesti, mukaillaan kilpailijoiden palveluita, pyritään kopioimaan orjallisesti, ja sovitetaan palvelu olosuhteisiin.
×