37 31 160). Liitteessä 2 on osa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n Google Analytics - palvelun kautta hakukoneoptimoinnissa hyödynnettävissä olevista sanoista. Näistä sanoista mahdollisimman monia hyödyntämällä hakukoneoptimointi tuottaisi entisestään enempi hakutuloksia yrityksen näkyvyyden parantamiseksi Www-sivut On tärkeä huomioida suunniteltaessa yrityksen verkkosivuja, että internetissä fyysisesti pieni yritys voi näyttää valtavan suurelta. Internetissä kerran luotua ja hyvin rakennettua mainekuvaa on äärettömän vaikea tuhota, kertoo Softalent Oy:n Internet-strategisti Sami Etula Minustako yrittäjä? -lehden tekemässä internetstrategiaa koskevassa haastattelussa. Se on hyvin tärkeä asia, joka yrittäjän kuuluisi pitää mielessä miettiessään, millaiset verkkosivut yritykselleen toteuttaa. Pienenkin yrityksen ja vaatimattoman yrittäjäluonteen on vain lähdettävä valloittamaan maailmaa, Etula (2010) kannustaa. (Minustako yrittäjä? 2010.) Pelkästään www-sivujen olemassaolo ei enää riitä asiakkuuksista kilpailtaessa. Yrityksen on panostettava www-sivuihin, jotta se voisi kilpailla käyttöliittymän laadulla. Kymmenen vuotta sitten yrityksellä tuli olla omat internetsivut erottuakseen muista yrityksistä, ja usein se riitti. Nykyisin tilanne on muuttunut, sillä internetin laajentuneen käytön myötä yritysten kotisivujen määrä on noussut rajusti. Verkkosivujen toimivuuden ja erottumisen vuoksi on Etulan (2010) mukaan tehtävä nykyisin enemmän töitä. Yrityksen tulisi lähtökohtaisesti miettiä kotisivujen merkitys omalle liiketoiminnalleen. Yrityksen jokaisen toiminnan taustalla tulee olla ajatus siitä, miksi se jotakin ylipäätänsä tekee. Tämä koskee myös yrityksen kotisivujen tekemistä. (Minustako yrittäjä? 2010, ) Käyttöliittymän käytettävyyden laatua mitataan käyttäjän näkökulmasta, ei yrityksen. Eri käyttäjien tulisi testata käyttöliittymää useaan kertaan, jotta saataisiin pienimmät yksityiskohdat toimimaan ennen sivujen käyttöönottoa ja julkistamista. Mikäli käyttöliittymään jää pienikin virhe, on se nähtävissä maailmanlaajuisesti välittömästi. (Keränen, Lamberg & Penttinen 2005, ) Käyttöliittymää suunniteltaessa käytettävyyden lisäksi suuri merkitys on visuaalisuudella, jonka suunnitte-
189. Radiomainonta (radio advertising)Monenlaisia kaupallisia radiokanavia: • Valtakunnalliset, osavaltakunnalliset kanavat • Alueelliset ja paikalliset kanavat • Formaattikanavat:  Tavoittaa hyvin alle 45-vuotiaita  Kuunnellaan paljon työmatkoilla  Alueellinen ja paikallinen kohdennettavuus  Tukee muuta mainontaa tai muistuttaa  Kannettavien laitteiden avulla kuuntelu lisääntyy
38 32 luun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen selkeä ulkoasu ja symbolit kertovat sivujen käytettävyydestä. On tärkeä ottaa huomioon, että käyttäjät ovat tottuneet näkemään www-sivuilla tiettyjä merkkejä ja symboleja, joita olisi hyvä käyttää. Käyttäjät ovat tottuneet internetsivuilla esimerkiksi siihen, että nuoli vasemmalle tarkoittaa sivustolla liikkumista taaksepäin ja päinvastoin nuoli oikealle ohjaa käyttäjän eteenpäin. (Keränen ym. 2005, ) Käyttöliittymän laadukkaaseen toteutukseen tarvitaan sekä ohjelmointiosaamista että visuaalista taitoa. Käyttöliittymän väreillä voidaan viestiä hyvää tunnelmaa ja luoda viihtyisä ympäristö internetissä surffaamiseen. Lähtökohtana käyttöliittymän tekemiselle ja kehittämiselle on jo suunnitteluvaiheessa miettiä asioita käyttäjän näkökulmasta. Kotisivujen sisältö rakentuu tekstistä ja kuvista, joten näiden avulla sivut pitäisi saada mielenkiintoisiksi ja helpoiksi lukea. Pelkkä teksti ei tee sivuista houkuttelevia ja lisää niiden luettavuutta. Tekstin asettelussa on otettava huomioon, että ihmiset haluavat lukea lyhyitä tekstejä. Sami Etulan (2010) mukaan parasta olisi kirjoittaa jostakin asiasta mahdollisimman lyhyesti ja liittää linkki niitä varten, jotka haluavat aiheesta enempi lukea (Minustako yrittäjä? 2010, 52 54). Kuvien käyttäminen tekee sivustosta mielenkiintoisemman ja miellyttävämmän lukea kuin pelkän tekstin täyttämä verkkosivusto. Sivuston ylläpitäjän pitää muistaa, että kaikki valokuvat ovat tekijänoikeuslaissa suojattuja ja oikeus valokuvaan on aina kuvan ottajalla. Jos kuvan tekemiseen osallistuu muita henkilöitä, kuten esimerkiksi lavastajia tai puvustajia, myös heillä on tekijänoikeus kuvaan. Sen sijaan kuvassa esiintyvillä henkilöillä tai kuvan omistajalla ei ole tekijänoikeutta kuvaan. Tärkeää on tietää, että kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on kuitenkin aina kysyttävä lupa, jotta kuvan saa julkaista. (Keränen ym. 2005, 20.) Moni yrittäjä käyttää tietokonetta päivittäin ja valitettavan usein luottaa omiin viestintätaitoihinsa. Tosiasia kuitenkin on, että pelkkä kirjoitustaito ei riitä tuottamaan hyvää sisältöä internetiin. Tällä hetkellä eletään vielä aikaa, jona internetin ja teknologian kehitys- ja muutosvauhti on hyvin nopeaa. Pysyäkseen mukana vauhdissa tulisi lähes päivittäin seurata ja reagoida muutoksiin, kertoo Etula (2010). Mikäli yrittäjä haluaa itse pelkästään keskittyä oman ydinliiketoimintansa pyörittämiseen, olisi syytä harkita osaavan henkilön etsimistä toteuttamaan verkkoon liittyvää toi-
Even though you activate 254 territores (fom YouTube’s point of view) when publishing a video “World wide”, if it is a Nordic campaing with Nordic creators and advertisers we look closely at the native regulations, as well as the rules and customs on the used plattform. In this specific case Activision’s Swedish office bought a campaing through United Screens Sweden which makes the Swedish marketing regulations a valid starting point, along with the ICC code for Advertisement and Marketing.

Facebookissa katsotaan 8 miljardia videota päivittäin ja Twitterissa katsotuista videoista 90 % katsotaan mobiililaitteilla. Mobiilivideoiden aika on nyt. Mobiilivideoiden odotetaan lisääntyvän 11-kertaisesti vuoteen 2020 mennessä, jolloin 75 % mobiilidatasta on videoita. Monet suosivat minkä tahansa muun sisällön sijaan videoita. Videoiden hyödyntäminen markkinoinnissa on erittäin kannattavaa. Markkinoija, joka käyttää videoita, saa 41 % enemmän verkkoliikennettä hakukoneista. Videoiden julkaisussa tulee kuitenkin muistaa laatu. 62 % kuluttajista sanoo saavansa negatiivisen kuvan brändistä, jos videon laatu on huono. (https://www.izideo.com/blog/accurate-video-statistics-according-studies/)
64 58 KUVIO 18. Yrityksen kotisivuilla käynti Seniori-vaapun suosittelu ehdottomasti kyllä, luultavasti kyllä, luultavasti ei tai ehdottomasti ei Kuviosta 19 näkyy, että Seniori-vaappu on kalastusvälineenä hyväksi koettu. 32 vastaajaa viidestäkymmenestä suosittelisi Seniori-vaappua ehdottomasti. Luultavasti Seniori-vaappua suosittelisi 16 vastaajaa. Yksi vastaaja ei luultavasti suosittelisi, ja yksi vastaaja jätti kokonaan vastaamatta. KUVIO 19. Seniori-vaapun suosittelu
On this occasion, we requested this Youtuber to post a content on his Youtube channel in relation to the game “Destiny: The Taken King”. The Youtuber himself selects the content, including the script and the images. Activision requires him to comply with best practice in accordance with Youtube guidelines and to clearly mention our partnership in his material, so the consumer viewing the video is fully aware of its commercial nature.
22 16 Markkinointiviestintä eli promootio sisältää useita eri osa-alueita, ja käsitteenä se voidaan määritellä hyvin monella eri tavalla. Lyhyesti määriteltynä markkinointiviestintä on yksi markkinoinnin kilpailukeinoista, jonka tavoitteena on viestiä yrityksen palveluista ja tuotteista. Lisäksi markkinointiviestintä käsitteenä on määritelty erilaisiksi kommunikointitekniikoiksi, joilla saavutetaan yrityksen markkinoinnille asetetut tavoitteet. Käsitettä määritellään myös kysyntään vaikuttamisen kautta, jolloin markkinointiviestintä kohdistuu yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin viestintänä, jonka tavoitteena on saada aikaan kysyntää ja vaikuttaa tällä tavoin samalla myös myönteisesti kysyntään. (Karjaluoto 2010, 11.) Markkinointiviestintä on osa yrityksen markkinointia. Markkinointiviestinnän tarkoitus on tukea tuotteiden ja palvelujen myyntiä ja asiakassuhteiden hoitoa. Markkinointiviestinnän avulla luodaan, ylläpidetään ja vahvistetaan asiakassuhteita ja vaikutetaan tuotteiden ja palveluiden tunnettuuteen, haluttavuuteen ja viime kädessä niiden myyntiin. Markkinointiviestinnän avulla pidetään yhteyttä niin mahdollisiin asiakkaisiin kuin jo olemassa oleviin asiakkaisiin. Markkinointiviestinnän avulla yhteyttä pidetään myös jakelutiehen ja muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat asiakkaan ostopäätökseen. (Isohookana 2007, 16.) Yrityksen markkinointiviestintä on osa yrityksen markkinointistrategiaa, joka on aina syytä suunnitella huolellisesti. Tavoitteiden asettamisen kautta saavutetaan tuloksia ja niitä voidaan seurata. Taulukossa 1 on Heikki Karjaluodon kuvaus yrityksen markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheista kirjasta Digitaalinen markkinointiviestintä (Karjaluoto 2010, ) TAULUKKO 1. Markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheet (Karjaluoto 2010, 21) Markkinointistrategia ja tavoitteet Viestinnän tavoitteet Keinot, kanavat ja mediavalinta Budjetti Mittaaminen ja tulokset Miksi? Mitä? Miten ja missä? Kuinka Kuinka tehokas? paljon? Taulukko 1 kuvaa markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheita, joissa apuna voi käyttää taulukossa olevia kysymyksiä. Lähtökohtana markkinointiviestinnälle on
28. Peruskäsitteitä • Tarve on tila, jossa yksilö tuntee puutosta ollakin elämän alueella • Halu on jokin yksilöity, tapa jolla pyritään tyydyttämään tarvetta • Tuote: jotakin, jota voidaan tarjota markkinoille havaittavaksi,hankittavaksi, käytettäväksi tai kulutettavaksi, mikä tyydyttää tarpeen tai halun • Kysyntä: Halu yksittäiseen tuotteeseen, jonka haluaa ja joka on mahdollista hankkia
Nuoret ovat hiljalleen siirtyneet Facebookista tuoreempiin somekanaviin, joista merkittävin lienee tällä hetkellä Instagram. Suosittelemme Instagram-markkinointia ennen kaikkea nuorten yleisöjen tavoittamiseen, brändikuvan vahvistamiseen ja tunnettuuden kasvattamiseen. Instagramin etuihin kuuluvat Facebook-markkinoinnin tavoin erinomainen kohdennettavuus ja vuorovaikutuksellisuus.
Meditalla on vahvoja näyttöjä some-markkinoinnista ja yhteisömanageroinnista. Hallitsemme niin Facebookin business-työkalut ja LinkedIn-mainonnan kuin Twitterin, Youtuben ja Instagramin. Työskentelemme jatkuvasti yrityskuvan kehittämisen ja rekrymarkkinoinnin parissa lukuisilla eri areenoilla.  Tukenamme kampanjoiden toteutuksessa ja analysoinnissa työskentelevät Facebookin ja Googlen omat asiantuntijat.
23. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen • Building a superstructure: The Era of Institutional Development 1870 -1930 •uusia markkinoinnin instituutioita syntyy, vanhat kehittyvät ja vakiintuvat. •Tekninen ja logistiset innovaatiot kehittävät markkinoinnin käytäntöjä, jotka taas luovat synnyttävät uusia innovaatioita. •Esimerkkejä ajan ilmöistä: –transcontinental railroad –J.P. Morgan, John D. Rockefeller ja Henry Ford • Testing, turbulence and growth: The Era of Refinement and Formalization 1930- (Fullerton, 1988)
Monet markkinoinnin trendit ovat sidoksissa jatkuvaan teknologian kehitykseen ja sen mukana tuleviin trendeihin. Yksi vuonna 2017 odotettavista trendeistä on paljon lähempänä ihmistä. Tarkoitusperäinen markkinointi (Purpose driven marketing) lähestyy ihmisiä sydämen kautta. Brändit, jotka tekevät yhteistyötä voittoa hakemattomien tai hyväntekeväisyyksien kanssa, taikka luovat omia hyväntekeväisyyskampanjoita, luovat vahvan kuvan, koska heidän tarinansa ovat lähellä ihmisten sydämiä.
Ostaminen ei saa tuottaa asiakkaalle vaivaa ja ponnisteluja. Kaikille verkkokauppojen selailijoille on varmasti tuttua tilanne, jossa puolen tunnin verkkoshoppailun ja täysinäisen ostoskorin jälkeen päätyykin päättämään ostotapahtuman kassalle siirtymisen jälkeen, kun ei enää jaksakaan näpytellä yhteystietojaan ja luottokorttinsa tietoja. Myös melkoinen osa verkkokauppa-asiakkaista saattaa perua impulsiivisen ostopäätöksensä, mikäli maksuprosessi vie liikaa aikaa.

Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.
85. Onnistuneen segmentoinnin edellytykset• Yritys tuntee asiakasryhmät läpikotaisin eli niiden tarpeet ja arvostukset.• Yritys tunnistaa eri ryhmien väliset erot.• Yritys ymmärtää, miten eroja hyödynnetään markkinoinnissa.• Yritys tunnistaa myös asiakkaan päätöksentekoprosessiin vaikuttavat tunneperäiset seikat.• Yritys tunnistaa asiakkaiden päätöksentekoprosessiin vaikuttavat suosittelijat, lähipiirin kokemukset ja muut vaikuttajat.• Yritys kykenee ylläpitämään ja syventämään asiakassuhdetta eri asiakasryhmiin niille sopivalla tavalla.• Yritys seuraa asiakasryhmissä tapahtuvaa liikehdintää ja ennakoi muutoksia.

162. Markkinointiviestintä • Mainonta advertising • Suoramarkkinointi direct marketing • Myynninedistäminen sales promotion (SP) • Suhdetoiminta public relations (PR) • Henkilökohtainen myyntityö personal selling • Push vs. Pull –strategiat • Ideaalitilanteessa markkinointiviestinnässä: Viestin tulee saada huomiota (Attention), herättää kiinnostusta (Intrest), saada aikaan halua(Desire) ja toimintaa (Action) [AIDA-malli]
Videomainos on myös siitä hyvä markkinoinnin osa-alue, että voit mitata sen toimivuutta. Ensimmäisenä tietysti kuinka laajalle se on levinnyt ja kuinka moni on sen nähnyt. Toisaalta voit myös tutkia kuinka moni on katsonut sen alusta loppuun ja jos haluat testata eri versioita niin sekin onnistuu. Videomarkkinointi ja videomainos ovat siinä mielessä eri asioita, että videomainos usein on yksi pyräys kun videomarkkinointi jatkuvaa toimintaa. Erityisesti videomarkkinoinnissa on tärkeää hioa materiaalia ja esitystapaa koko ajan. Siksi mittaaminen ja oikeiden mittareiden kehittäminen on kriittistä. Niistä kirjoitamme tuonnempana. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että valitset pari tärkeintä mittaria ja seuraat niitä, Muuten videomarkkinointisi kuihtuu epäonnistumisiin ja ymmärtämättömyyteen. Niin kuin kaikki häröily ilman päätä ja häntää. Onnistuminen ilman suunnitelmaa on tässäkin aiheessa vain onnenkantamoinen.
7 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet j a näkökulma Tutkimusstrategia 12 Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä Yrittäjyyden määritelmä Yrittäj yyden tutkimuksen viitekehyksiä 15 Markkinoinnin strategiatutkimukset Käsitteistön muuttuminen Strategisen johtamisen teoriat Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Erilaistaminen Kilpailuaseman säilyttäminen Niche-strategiat Markkinointistrategiat Palvelustrategiat Maaseutuyritysten strategiatypologiat 29 Yrittäjäosaaminen Strateginen suuntautuminen Markkinointiosaaminen Muutos ja vaikuttaminen 34 Liiketoimintaympäristö ja kehitysprosessit Toimialoj en erot Maaseutu yritysympäristönä Yrityksen kehityskaaret Liiketoiminnan polku ja kehittyvä liikeidea Yrittäj äosaamis en vaiheteoria Kannattavuuskuilu Kasvustrategia Yrittäjän ikä ja kokemus oppimisen näkökulmasta 45 Tutkimusmenetelmät Menestymisen käsite ja menestymisen mittaaminen Menestymisen mittarit ja tunnusluvut 49
Kahvimainokset näyttävät kahvin aina tummana ja höyryävänä. Nousevasta höyrystä nousee mielikuva kahvin lämpötilasta ja kahvin juojille maku on jo tuttu. Voisiko höyryävän kahvikupillisen näkemisestä saada mieleensä jo entuudestaan tutun maun sekä tuoksun? Vaikka maku ei olisikaan tuttu, tuoksu on tuttu lähes kaikille. Hajuaistin on mitattu vaikuttavan meihin 75 prosenttia enemmän kuin minkään muun aistin tuoma kokemus. Fyysisesti tunnettavan rakenteen hyödyntäminen on myös hankalaa videomainonnassa. Video ei ole kosketeltavissa eikä tuntoaistilla tunnettavissa. Mutta voisiko senkin huomioimiseen hyödyntää toista aistia? Varsinkin elokuvan tekijät ovat hyödyntäneet kuuloa fyysisesti tunnettavan materiaalin huomioimiseen. Erilaiset äänitehosteet, kun eri materiaalit koskettavat toisiaan, luovat meille mielikuvan kyseisen materiaalin koostumuksesta. Tällä voidaan myös huijata esimerkiksi puusta tehdyt lavasteet vaikuttamaan kiveltä.
82 76 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n arvot innovatiivisuus asiakastyytyväisyys kalastavuus kannattavuus Kannuksen Kalastustarvike Oy:n visio Seniori-vaappu tulee säilymään Suomen johtavana pikkuvaappuna ja pysymään kalastusmaailman taivaalla kirkkaimpana tähtenä monipuolisten käyttötapojensa ja erinomaisen kalastavuutensa ansiosta. 5.2 Markkinointi Markkinointi nähdään liian usein pelkkänä mainontana ja yksisuuntaisena viestintänä yrityksestä markkinoiden ja toimintaympäristön suuntaan. Markkinointia voi määritellä hyvin monella tavalla. Markkinointi on esimerkiksi toimijan omien intressien edistämistä luomalla ja kehittämällä suhteita muihin toimijoihin sekä palvelemalla heidän intressejään ja tyydyttämällä heidän tarpeitaan mielikuvien, merkitysten ja materiaalien vaihdannan ja lupausten täyttämisen kautta. (Tikkanen ym. 2007, ) Siinä missä teknologia on kehittynyt ja sen käyttötarve on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, on myös markkinointi muuttunut. Markkinointia on aina ollut, ja markkinointitarve syntyy siitä, että toisella osapuolella on halu ostaa ja puolestaan toisella osapuolella löytyy halu myydä. Lahtinen (1992) kirjoittaa markkinointiin pätevän sanonnan aika aikaansa kutakin. Toisin sanoen se, mikä on hyvää markkinointia tänään, voi olla jo huomenna huonoa markkinointia. Pk-yrityksen on nähtävä mielestäni markkinointi osana jokapäiväistä toimintaa eikä vain yhtenä yrityksen liiketoiminnan funktiona. Varsin usein yrittäjällä ei ole edes
17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16

56 Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Empiirinen tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeiden avulla kerätystä tiedosta. Kvantitaviisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla kesäkuuta vuonna 2010 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla. Päädyimme toimeksiantajan kanssa tähän rajattuun aikajaksoon ja tapahtumaan, koska uskoimme näin saavamme suurimmalla todennäköisyydellä vastauksia suoraan yksittäisiltä käyttäjiltä. Asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn ja palauttaa se osastolla olevaan laatikkoon sekä osallistua samalla myös arvontaan. Tutkimuksen kohdejoukko oli Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosaston vieraat perjantain ja lauantain osalta. Kohderyhmänä olivat osastolla käyneet kaikki ihmiset. Lomakkeita varasin 80 kappaletta. Niitä täytti osaston kävijöistä yhteensä 50, joka oli mielestäni hyvä määrä. Perusjoukkona oli noin ihmistä, jotka messuilla vierailivat (Riihimäen messut 2011). Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla perjantaina ja lauantaina käyneet asiakkaat muodostivat otosjoukon. Rajasin tämän jo alussa näille päiville siksi, että olin itse yrityksen messuosastolla kyseisenä aikana. En halunnut kuormittaa yrittäjän työmäärää torstain ja sunnuntain osalta hänen ollessaan messuosastolla yksin myynti- ja esittelytehtävissä. Samalla sain vaikuttaa otantajoukkoon siten, että pyrin jakamaan kyselyjä kaikenikäisille ihmisille mahdollisimman monipuolisesti. Kyselyjä täyttivät kalastusta harrastavat henkilöt ja esimerkiksi joidenkin asiakkaiden mukana olleet henkilöt, jotka eivät keskustelujemme perusteella kalastaneet. Halusin näin saada kyselyyn vastaamaan muitakin kuin vain Seniorin olemassa olevia käyttäjiä. Tarkoitukseni oli poimia messuosaston kävijöistä vanhoja käyttäjiä ja sellaisia, jotka eivät kertomansa mukaan olleet koskaan kuulleet Seniorista. Otosjoukko oli mielestäni hyvin onnistunut, sillä osastolla myydessäni ja keskustellessani osastolla käyneiden asiakkaiden kanssa minulle selvisi yleensä se, oliko kyseinen henkilö jo Seniorin käyttäjä. En rajannut vastaajia esimerkiksi sen mu-
×