Onkin hassua, että yritys X käyttää vaikkapa yritysvideon tai videomarkkinoinnin tuottamiseen suhteellisen paljon rahaa, mutta ei kuitenkaan sen markkinointiin valmistumisen jälkeen. Ajatus on hieman sama, kuin tv-mainoksessa, joka rakennettaisiin isolla rahalla ja näytettäisiin tämän jälkeen vain sukulaisille tai kaveripiirille. Tulokset eivät olisi varmaankaan kovin mairittelevia?


Kissmetricsin blogi huomauttaa viisaasti videotuotannon aloittamiseen liittyen, että siihen ei kannata hypätä suin päin ilman kunnollista suunnittelua. Varsinkin, jos videoiden on tarkoitus lisätä yrityksesi menestystä, sinulla täytyy olla selkeät tavoitteet, jotka ovat linjassa yrityksesi tavoitteiden kanssa. Muuten joudut vielä vaikeuksiin videoiden konseptoinnin ja tuotannon kanssa. Ilman tätä informaatiota halutun yleisön – eli kohderyhmäsi – kiinnostuksen herättäminen on vaikeaa.


Videosisältöjen hyödyntäminen markkinointiviestinnässä jatkaa hurjaa kasvuaan vuosi vuodelta. Markkinoijan suurimmat haasteet liittyvät usein siihen, miten ottaa videot strategiseksi osaksi yrityksen markkinointia, millainen videosisältö sopii mihinkin tavoitteeseen, miten kanavavalinnat vaikuttavat sisällön suunnitteluun ja miten onnistumista tulisi mitata.
Aiemmin lähinnä verkkokauppojen käytössä ollut SSL-suojaussertifikaatti (Secure Sockets Layer) on maailmanlaajuisesti tunnettu tapa suojata verkkosivuston liikennettä. SSL:n muodostaman turvatun yhteyden avulla sivuston ylläpitäjä voi varmistaa, että verkkosivustolla käsitellyt tiedot eivät pääse vakoilutahojen tai hakkereiden käsiin. SSL-suojauksen tunnistaa selaimen osoiteriviltä osoitteen https-etuliitteestä ja vihreästä lukkoikonista.
Digital media, which includes Internet, social networking and social media sites, is a modern way for brands to interact with consumers as it releases news, information and advertising from the technological limits of print and broadcast infrastructures.[7] Digital media is currently the most effective way for brands to reach their consumers on a daily basis. Over 2.7 billion people are online globally, which is about 40% of the world's population.[8] 67% of all Internet users globally use social media.[9]
Suostumus. Suostumus tulee olla vapaaehtoinen ja saatu henkilön omalla aktiivisella toiminnalla. Siksi valmiiksi rastitettu ruutu ei ole enää sallittu keino saada suostumus. Henkilön tulee siksi esimerkiksi itse rastittaa ruutu (opt-in). Double-opt-in käytäntö eli se, että henkilölle lähetetään sähköpostiin vahvistusviesti, jonka sisältämää linkkiä klikkaamalla henkilö vahvistaa suostumuksensa on erittäin luotettava todiste suostumukselle. Henkilöllä tulee myös olla yhtä helppo mahdollisuus peruuttaa suostumuksensa. Sähköpostimarkkinoinnissa tulee siksi antaa mahdollisuus tilauksen peruuttamiseen (opt-out). Suostumus voidaan saada myös suullisesti. Suullinen suostumus kannattaa dokumentoida CRM-järjestelmään ja merkitä ylös miten ja koska suostumus on saatu. Tämä on tärkeää siksi, että suostumuksen saaminen on jälkeenpäin pystyttävä todentamaan.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli mainostoimisto Media M1. Media M1 on Jyväskyläläinen mainostoimisto, jossa suunnitellaan ja toteutetaan markkinointia printti- ja digimedioihin. Opinnäytetyön aiheeksi valittiin sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen markkinoinnissa. Nykyaikana yhä useampi yritys on alkanut siirtyä markkinoimaan myös sosiaalisessa mediassa. Tämän takia Media M1 halusi saada ajankohtaisen selvityksen palveluiden tilanteesta.
19 3. Markkinoinnin strategiatutkimukset Markkinoinnin tutkimuksissa käytetään yleisesti integroituja viitekehyksiä (mm. Carson ym 1995; Haahti 1987; Möller j a Anttila 1989 ;Ylikortes j a Möller 1997; Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998). Osa tutkimuksista käsittää useita toimialoja, osa on suunnattu jollekin tietylle alalle esimerkiksi korkean teknologian yrityksiin. Pienyritystutkimuksessa on sovellettu mm. strategisen j ohtamisen ja toimialan kilpailuteorioiden käsitteistöä. Tähän liittyvät läheisesti strategista suuntautumista käsittelevät tutkimukset sekä usein myös yrityksen strategisia resurssej aja osaamista ko s- keva kirjallisuus, j oka käsittää mm. kilpailuetua tuottavat strategiset resurssit, henkiset voimavarat ja taidot (Day 1994). Maaseutututkimuksissa pienyrittäj yyttä tarkastellaan usein yksilötason ongelmana, mutta tarkasteluun voidaan liittää myös osaamista tukevien interventioiden vaikutus (Bridgeym. 1998) mm. markkinointiosaamisen edistämisessä. Sovellutusten perusteella pienyrityksiä voidaan tutkia yleisin markkinoinnin käsittein ottamalla huomioon erityiset olosuhteet, joissa yritykset toimivat sekä tavarat j a palvelut, j oita yritykset valmistavat j a tuottavat, mutta tutkimuksista ei tällöin voida tehdä luotettavia yleistyksiä toimialojen yli. Pienyritysten markkinointia käsittelevä kirjallisuus erottaa pienyritysten markkinoinnin ja päätöksenteon omaksi erityisalueekseen lähinnä yritysten niukkojen resurssien ja muihin yrityksiin verrattana epätyypillisiksi luokiteltavien menettelytapoj en perusteella (Carson ym.1996; Brigde ym 1998). Tutkimuksissa esiintyy kuitenkin useita käsitteitä, joiden alkuperä voidaan liittää mm. Ansoffin, Porterin ja Kotlerin esittämiin strategiakäsitteisiin. Seuraavassa tarkastellaan markkinoinnin strategiatutkimuks en käsitteistön muuttumista ja niitä käsitteitä, jotka on omaksuttu pienyritystutkimukseen yleisestä strategiatutkimuksesta. Samalla tarkastellaan sitä, millaisia strategioita maaseutuyrityksiä koskevissa empiirisissä aineistoissa on noussut esille Käsitteistön muuttuminen Markkinoinnin lähestymistavoissa on vuosikymmenien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, j oilla on vaikutusta myös pienyritystutkimukseen.muo dollinen johtamisen näkökulma on menettänyt merkitystään yrityksen menestymisen selittäjänä (kuvio 3). Erityisen epäsopivaksi muodollisen j ohtamisen näkökulma on osoittautunut pienyrityksen j ohtamisen ja yrittäjyyden tutkimusten lähtökohtana. Kun markkinointi on integroitunut koko organisaatioon, samalla sen rooli on muuttunut strategiseksi. Strategian ydinkohtia on silloin entistä vaikeampi erottaa toisistaan, koska taktinen taso on lähentynyt liiketoiminnan tasoa. Samalla mittaus on vaikeutunut, koska laadulliset ja prosessitekij ät ovat vaikeasti operationalisoitavia ja heikosti yleistettäviä. Tulo sj ohtamisesta ja taloudellisen tuloksen painotuksesta on siirrytty tutkimaan niitä prosesseja, joiden avulla tuotetaanpalveluj aj a tuotteita asiakaslähtöisesti (Slater 1997). 18

57 51 kaan, ostivatko he osastolta tuotteita vai eivät. Kyselyjä tarjosin niille, joilla näytti olevan aikaa sitä täyttää ja joilla oli mielenkiintoa osastoamme kohtaan. Yleisesti mielestäni ihmisillä oli aikaa, sillä vain harva osastolla käyneistä kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Ainoa kyselyyn vastaamista heikentävä tekijä oli toisena päivänä iskenyt raju sade, sillä olimme ulko-osasto. En halunnut vaivata ihmisiä sateessa täyttämään kyselyä, koska ei ollut mahdollista järjestää suojaisaa ja kuivaa tilaa lomakkeen täyttämiseen. Ikäjakauma oli mielestäni vastauksissa onnistunut hyvin, sillä sain sekä nuoria että vanhempia henkilöitä täyttämään kyselyjä. Kyselyn toteutin kvantitatiivisella, määrällisellä tutkimuksella. Halusin nimenomaan kyselyn perusteella saada numeerisia tietoja vastauksista ja mahdollisuuden toteuttaa tuloksista kuvioita ja taulukoita, joiden tulkinta, vertailu ja mahdollinen hyödyntäminen jatkossa on helpompaa. Sitä voisi käyttää sellaisenaan vertaillakseen tuloksia tai tarvittaessa muokata. Mahdollista kehitystä tutkimusongelman tiimoilta voisi yrittäjä näin halutessaan seurata. En halunnut tehdä sähköistä kyselyä, koska mielestäni yrityksen verkkosivujen kävijämäärä ei olisi välttämättä ollut riittävä eikä toisaalta vastaajien joukkoon olisi tullut riittävän erilaisia vastaajia Tutkimuksen luotettavuus Kvantitatiivisessa tutkimuksessa mittarin tärkeimmät ominaisuudet ovat reliabiliteetti ja validiteetti. Reliabiliteetti osoittaa tutkimuksessa sen, missä määrin mittari mittaa tutkittavaa ominaisuutta, kuinka luotettava ja pysyvä mittari on sekä miten pysyviä ja johdonmukaisia mittaustulokset ovat. Validiteetilla tutkimuksessa tarkoitetaan mittarin pätevyyttä. Se tarkoittaa sitä, mittaako se tarkoitettua asiaa. Validiteetti kertoo siitä, miten hyvin kyseinen valittu kohderyhmä on valittu sekä miten hyvin on osattu valita kysymykset kohderyhmälle. (Kvanti-MOTV 2010.) Tarja Heikkilän (2008) mukaan perusjoukon suuruudella ei ole ratkaisevaa vaikutusta otoskokoa määrättäessä. Lähinnä perusjoukon koko vaikuttaa siihen, tehdäänkö kokonaistutkimus vai otantatutkimus. Suoranaisesti tällä ei ole merkitystä otoskoon suuruuteen, varsinkin jos perusjoukko on useita tuhansia. Otoskoossa
Yrityksillä ei ole lupaa henkilötietojen ikuiseen säilyttämiseen. Tiedot tulee poistaa tai anonymisoida, mikäli niiden säilyttämiseen ei ole enää oikeutettua tarvetta. Poista säännöllisesti henkilöt, jotka eivät enää halua markkinointiasi (opt-out). Luo siksi säännöt henkilötietojen säilyttämiseen ja niiden poistamiseen, ja muista myös noudattaa niitä.
Televisiomainoksessa liedenvalmistaja halusi korostaa lapsiturvallista hellaa näyttämällä vaaratilanteen, jossa pieni lapsi koskettaa uuninluukkua hellan ollessa päällä. Kuluttaja-asiamies piti mainosta lainvastaisena, kun mainoksessa kuvattiin lasta, jonka antama käyttäytymismalli saattaa johtaa vaaratilanteisiin kodeissa, joissa ei ole turvaliettä. (KA 1994/40/0635)
Aloittelijan ei tule keskittyä videokameroilla leveilyyn. Olennaista on, että teet kalustolla, jota osaat käyttää. Sveitsiläinen uutistoimisto päätti heittää kaikki hienot kamerat nurkkaan ja tehdä raportointia vain iPhonella ja selfiestickillä. Nerokas keksintö, joka muutti videoiden teon helpoksi ja raporttiin vaadittiin enää raportoija. iPhonen videojälki riittää erinomaisesti ja sillä on jo tehty elokuviakin. Toisin sanoen keskity vähemmän kalustoon, mutta huoledi, että videosi on hyvin valaistu. Muuten viestisi menee suttuiseen kotivideoon ärtyessä ohi. Viimeiseksi muista videomarkkinoinnin perussääntö. Suttuisen kuvankin saa anteeksi, mutta huonoa ääntä ei. Valitse siis erinomainen mikrofoni, vaikka Roden Pro mikki, jolloin ääni on puhdas ja hyvä.
Kuuntelu ja osallistuminen tarkoittavat yksinkertaisesti seuraajien kommentteihin vastaamista, palautteen huomioimista ja siihen reagoimista, käyttäjien sisällön jakamista ja niin edelleen. Myös negatiiviiseen palautteeseen tulisi reagoida. Reagoimatta jättäminen voi johtaa pahimmillaan hyvinkin negatiiviseen brändi-imagoon, kun taas reagoinnilla voidaan jopa kääntää negatiivisen asiakaskokemuksen positiiviseksi.

Suosittelemme kokeilemaan omaa sovellusta ketterän kehityksen periaatteella, jossa pienillä kustannuksilla voidaan valmistaa toimiva testiversio sovelluksesta. Testiversiota voitte tämän jälkeen testata ja saada konkreettista metriikkaa sen toiminnasta. Testin pohjalta voitte päättää informoidusti, kannattaako kokonaisversiota lähteä kehittämään suuremmilla investoinneilla. Joissain tapauksissa mobiilisovellus voidaan saada kokonaan testikuntoon ilman omia kustannuksia Tekesin innovaatiosetelin avulla. Tämä tietenkin riippuu sovelluksen ominaisuuksista ja vaatimuksista.


Sosiaalinen media otettiin yrityksissä käyttöön edelläkuvatulla pilotointimetodilla. Yksi ihminen saattoi/saattaa vastata useasta kanavasta, keskustella, jakaa kiinnostavia linkkejä ja rakentaa näin ollen yrityksen sosiaalista presenssiä. Sosiaalisen median parhaat käytännöt löytyvätkin usein kokeilemalla, oppimalla ja olemalla vuorovaikutuksessa. 

60. Yrityksen mikroympäristö Markkinoinnin välittäjät: • yritykset, jotka edistävät myyntiä, myyvät edelleen ja jakelevat tuotteita. Jälleenmyyjät: Tukku- ja vähittäismyyjät: • löytävät loppukäyttäjät ja tekevät myyntitapahtuman. Fyysiset jakelijat: tuotteiden varastointi ja kuljetus: • varastojen hallinta, toimitusaikataulut, toimitusvarmuus. Markkinointipalvelut: markkinatutkimus, mainostoimistot, mediatoimistot, kuvatoimistot: • auttavat markkinoiden kohdentamisessa ja viestimisessä markkinoille Rahoittajat: Pankit, luottokorttiyhtiöt, vakuutusyhtiöt • takaavat myynnistä ja ostamisesta syntyviä riskejä


Myös mainoksessa esiintyvän alaikäisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Lasta tai nuorta ei saa esittää mainoksessa halventavalla, nöyryyttävällä, väheksyvällä tai esineellistävällä tavalla. Lapsen käyttämiseen mainoksessa on ylipäänsä oltava aina perusteltu syy. Lapsia voi käyttää esiintyjinä vain, jos he ovat luonnollinen osa esitettyä ympäristöä tai välttämättömiä tuotteen käytön havainnollistamiseksi. Silloinkaan lapsi ei saa esittää mainoksessa suoraa ostokehotusta. Muutenkin on syytä varoa antamasta vaikutelmaa siitä, että tuotetta myydään lapsen avulla.
Jos olet kiinnostunut sisältömarkkinoinnista videon keinoin, voit kokeilla lyhyttä, mutta informatiivista tai humoristista lähestymistapaa. Hauskat ja ajatuksia herättävät videot leviävät sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Lyhyet videot soveltuvat kiireisenkin ihmisen kahvitaukoviihteeksi ja katsojan on helppo jakaa niitä edelleen omassa sosiaalisen median profiilissaan – lisäten yrityksesi näkyvyyttä täysin ilmaiseksi. Videot herättävät tutkitusti enemmän tunteita, kuin valokuva tai pelkkä teksti. Ja kuten tiedetään, suurin osa ostopäätöksistä tehdään tunteella, ei järjellä.
×