Esitetyn selvityksen perusteella Activision on tehnyt sopimuksen US:n kanssa siitä, että US hankkii sopivat tubettajat mainostamaan uutuuspeliä. Lisäksi tubettajalla ja välittäjäyritys US:llä on keskenään sopimus siitä, että tubettaja markkinoi uutuustuotetta. Tubettajan, Activisionin ja US:n lausumissa esitetty tukee käsitystä siitä, että video on laadittu nimenomaan mainostarkoituksessa. US on todennut, että videosta selviää, kuka mainostaja on.
Myös mainoksessa esiintyvän alaikäisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Lasta tai nuorta ei saa esittää mainoksessa halventavalla, nöyryyttävällä, väheksyvällä tai esineellistävällä tavalla. Lapsen käyttämiseen mainoksessa on ylipäänsä oltava aina perusteltu syy. Lapsia voi käyttää esiintyjinä vain, jos he ovat luonnollinen osa esitettyä ympäristöä tai välttämättömiä tuotteen käytön havainnollistamiseksi. Silloinkaan lapsi ei saa esittää mainoksessa suoraa ostokehotusta. Muutenkin on syytä varoa antamasta vaikutelmaa siitä, että tuotetta myydään lapsen avulla.

Arjen tallentaminen: Arkea on vaikea väärentää; mikään ei kerro paremmin ja aidommin yrityskulttuurista kuin aito arjen kuvaus. Valitse kanava, jossa yritys voi esiintyä arkisempana ja avoimempana, ja valjasta koko henkilöstö palkintojen voimin sisällöntuotantoon. Siinä missä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, lyhyt video kertoo vielä enemmän. Katso esimerkiksi Koodiviidakon Instagram-tili.


9 1 Johdanto 1.1 Markkinointi menestystekijänä Markkinointiaj attelussa voidaan tunnistaa kaksi toisistaan poikkeavaa pääsuuntaa. Marklcinointisuuntautuneen lähestymistavan mukaan onnistumiseen vaikuttaa eniten marldcinoijan panos. Ääriajattelussa melkein mikä tahansa yrityksen ongelmista voidaan pelkistää markkinointikysymykseksi. Marldcinalähtöisyyttä korostavat tarkastelevat marldcinointisuuntautuneita enemmän marlckinointimahdollisuuksia, jotka syntyvät asiakkaiden tarpeista ja niille alueille, joita kilpailevat yritykset eivät palvele. Vaikka taitava markkinoija kykenee epäilemättä luomaan ja ohjaamaan markkinoita, pienyrityksissä parhaat markkinointiedellytykset ovat silloin, kun liiketoiminta-ajatus on riittävän markkinalähtöinen (SMALLBONE 1990). MURRAY'n (1981) mukaan markkinointi poikkeaa muista yrityksen osaamisen alueista erityisesti siinä, että se tarjoaa ja sen tulisi tarjota riittävästi välineitä seurata yrityksen ympäristössä tapahtuvaa kehitystä. Tätä kehitystä tapahtuu jatkuvasti sekä kilpailijoissa että asiakkaissa. Markkinoinnin avulla havainnot muutetaan sellaiseen muotoon, että niiden avulla kyetään lisäämään yrityksen resursseja sekä pystytään kehittämään ja uudistamaan tuotteita ja markkinoita. Oikein toteutettu markkinointi lisää yrityksen menestymistä, koska se auttaa kohdistamaan resursseja oikein, mikä vähentää merkittävästi epäonnistumisen mahdollisuuksia joita yritystoimintaan liittyy (DicicsoN & GIGLIERANO 1986). Pienyrityksiin kohdistuvissa tutkimuksissa yrittäjyys on nostettu keskeiseksi menestymiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Yrittäjäominaisuuksia ovat esimerkiksi muita parempi itseluottamus, kyky ja halu ottaa riskejä sekä hyvä mielikuvitus ja kyky havaita mielenkiintoisia taloudellisia mahdollisuuksia (JULIEN 1989). Yrittäjillä näiden piirteiden oletetaan olevan määrältään suurempia kuin ihmisillä keskimäärin. Yrittäjyyden vaikutuksia yrityksen menestymiseen voidaan tutkia sekä psykologisena ja yrittäjän osaamiseen liittyvänä että ympäristöstä johtuvana ilmiönä (RIEPPONEN 1995, s. 22, 25-30). JULIEN (1989) on tarkastellut erityisesti yrittäjän resursseja ja informaation käyttöön liittyviä tutkimuksia. Yrittäjän motivaatio on keskeisin pienyrityksen inhimillinen resurssi eli toiminnan perusta. Yrittäjämotivaatioon lasketaan kuuluvan kunnianhimo, halu taloudelliseen itsenäisyyteen, taipumus uhkapeliin tms. Näissä motiiveissa tuoton maksimointi ei ole ensisijaista vaikka sinänsä voitto mittaa menestymistä. Yrittäjyyteen kuuluu erityisesti kyky käyttää hyväkseen informaatiota. Informaation pohjalta yrittäjä tekee keksintöjä ja havaitsee mahdollisuuksia. Yrittäjällä saattaa olla myös huomattava kapasiteetti tutkia ja luoda uutta taloudellista informaatiota sekä toteuttaa se liiketoiminnassa. Yrittäjä voi toisinaan toimia siitä syystä, että hänellä itsellään on ajatuksia ja ideoita uusista liiketoiminta-alueista. Oman informaationsa pohjalta yrittäjän saattaa kuitenkin olla vaikea vaikuttaa esimerkiksi kuluttajan käyttäytymiseen. JULIEN'N (1989) mu- 8
101 95 LIITE 1/1 Taustatiedot 1. Ikänne alle yli Onko Seniori-vaappu Teille nimenä tuttu? Kyllä Ei jos on, oletteko saanut tuotteesta tietoa (valitkaa yksi) Internetistä lehdestä kalastajilta messuilta joltain tuttavaltanne 3. Oletteko kalastanut Seniori-vaapulla? Kyllä En jos olette, kuinka monta Seniori-vaappua Teillä on? kpl 4. Oletteko etsinyt Seniori-vaapusta tietoa yrityksen kotisivuilta Googlesta kalastusliikkeestä keskustelufoorumista 5. Oletteko käynyt Kyllä olen Kuinka monesti? En ole 6. Suosittelisitteko Seniori-vaappua toisille käyttäjille? Ehdottomasti kyllä Luultavasti kyllä Luultavasti en Ehdottomasti en 7. Oletteko tilannut kalastustarvikkeita Internetin kautta? Kyllä En ole 8. Käyttekö kalastukseen liittyvillä keskustelufoorumeilla? Kyllä, esim En 9. Ympyröikää alla olevista vaihtoehdoista numero, joka parhaiten vastaa sitä, kuinka tärkeänä pidätte alla olevia asioita yleisesti sekä kuinka hyvin Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivut ja Seniori-vaappu ovat onnistuneet kyseisissä asioissa, mikäli kyseiset kotisivut ja tuote ovat Teille tutut.

Pidä kiinni kävijästä: Verkkosivukävijät haluavat helppoa, nopeaa ja toimivaa tietoa tai viihdettä, ja video on kätevä formaatti tähän. Sivuilla, joilla on videosisältöä, vietetään enemmän aikaa kuin sivuilla, joilla ei niitä ole. Videot ovat myös erinomaisia opastuksen välineitä: mikäli jokin tuotteessasi tai palvelussasi on monimutkaista, tee siitä lyhyt opastusvideo sivuille.

Tärkeää markkinointiin suunnatun budjetin suunnittelussa on tehokkuuden arviointi: kuinka paljon yrityksesi saa myyntiä tietyllä markkinointiin käytetyllä rahamäärällä. Budjetissa otetaan huomioon kaikki suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun markkinointisuunnitelman ajanjakso on päätöksessään, voidaan menneiden kuukauden konversioita tutkimalla luoda seuraavasta ajanjaksosta tehokkaampi sekä huomioarvon että rahallisen panoksen suhteen.
35. Peruskäsitteitä Asiakkaan tyytyväisyys –Kuluttajan odotukset tarpeentyydytyksestä verrattuna kuluttajan saamaan tarpeentyydytykseen. Vaihdanta: tietyn tavoitetilan saavuttaminen tarjoamalla jotakin arvoa vastineeksi. Transaktio/liiketoimi : kahden osapuolen välinen arvon vaihdanta. –Raha+tuote/palvelu vaihtaa omistajaa –Voi olla myös vaihtokauppa Markkinat: potentiaalisten ostajien ja myyjien joukkoja, jotka haluavat vaihtaa arvoa keskenään
Markkinatuomioistuin piti lainvastaisena lapsiin kohdistuvaa hampurilaisaterian markkinointia, jossa keskeisellä sijalla oli leikkilaivan muotoinen pakkaus. Tuotepakkaukset saattavat vedota voimakkaasti lapsiin. Voidaan olettaa, että lapsia on suhteellisen helppo houkutella tuotepakkausten avulla ostamaan varsinainen tuote. Tuotepakkausten näkyvä esilläolo mainoksessa on omiaan johtamaan lasten huomion pois itse markkinoidusta tuotteesta (MT 1987:13)
12. Markkinoinnin perusta: ihmiskunnan vuorovaikutusverkostot • Ihmisten verkosto ollut aina olemassa, mutta muuttanut luonnettaan ja merkitystään: •ihmiskunta on säilynyt yhtenä lajina. •hyödylliset teknologiat levisivät kaikille mantereille. •12 000 vuotta sitten alkoi maanviljely  syntyi uusia tiheämpiä verkostoja. •6 000 vuotta sitten alkoi syntyä ensimmäisiä kaupunkikeskusten verkkoja. •2 000 vuotta sitten syntyi ‖vanhan maailman verkko‖ Euraasian ja Pohjois-Afrikkaan. •viimeiset 500 vuotta meriliikenne yhdisti maailman yleismaailmalliseksi verkostoksi. •Lennätin muutti verkostoa 160 vuotta sitten sähköisemmäksi.
12 Koska pienyritystutkimusta tehdään usein opinnäytteinä ja opiskelijoiden kiinnostuksen varassa, siltä nähdään usein puuttuvan syvempi osaaminen, ns. tacit knowledge. Tutkijan subjektiivinen tieto tutkimuskohteesta ja tutkimusmenetelmistä on hyvin tärkeä mm. tapaustutkimusten ja laadullisen tutkimuksen onnistumiselle. Vaihtelevista lähtökohdista johtuen pienyrittäjyyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat hajanaisia, jolloin tekstien välinen analyysi jää myös ohueksi. Tutkimuksen näkökulma onkin usein erilainen kuin yrityksen näkökulma (Zinkham ja Pereira 1994). Tutkimus voidaan rajata käsittämään yleiset kaikille yrityksille yhteiset teoreettiset lähtökohdat, jolloin pystytään paremmin kehittämään yleispäteviä käsitteitä ja teoriaa. Siten mm. asiakaslähtöisyyttä voidaan tutkia käsittelemättä sitä erikseen palvelun tai tavaran tuottamisen kannalta. Sitä vastoin yksittäinen yritys ei voi yleensä toimia ottamatta huomioon toimialansa tyypillisiä piirteitä ja oman toimintansa kannalta keskeisiä tekijöitä, esimerkiksi sitä toimiiko se palvelujen vai tavaroiden tuotannossa. Mitä enemmän tutkimus tarkastelee yksittäisen yrityksen ongelmia sitä vaikeampi tuloksia on yleistää koskemaan muiden yritysten tilanteita ja asiakkaita. Kouluttajien ja käytännössä toimivien ei ole aina helppo nähdä perustutkimuksen ja käytännön välistä yhteyttä. Näkökulmien erot tutkimuksen hyödynnettävyydestä tulevat hyvin esille pienyritystutkimuksen tilaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa (Landström ym. 1997). Käytäntöön suuntautuneet odottavat tuticimuksilta havainnollisia tuloksia, jotka toimivat yritystoiminnan kehittämisessä ja, joita voidaan soveltaa koulutuksessa. Yksittäiset tutkimukset tuottavat kuitenkin usein vähän valmiita ratkaisuja yritysten eritasoisiin ongelmiin. Laukkasen (1999, 30-31) mukaan tutkimusta voidaan usein fokusoida käytännön kannalta mielekkääseen suuntaan. Soveltaminen edellyttää kuitenkin aina tiedon käyttäjien aktiivisuutta ja muutosvalmiutta. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee maaseutuyritysten taloudellista menestymistä ympäristö-strategia-yrittäjä-resurssinäkökulmasta. Tarkoituksena on kuvata maaseudulla toimivien pienten matkailu- ja ravitsemusalan yritysten sekä puunjalostusta harjoittavien yritysten taloudellista menestymistä. Lisäksi verrataan eri tavoin menestyneiden maaseutuyritysten ryhmiä keskenään yrittäjän tavoitteiden, aineellisten resurssien ja työllistävyyden, yritysympäristöä ja yritysten vahvuuksia koskevien näkemysten, markkinointistrategioiden ja yrittäj äo saamis en suhteen. Tutkimuksessa käytetään pienyritystutkimuksissa yleisesti sovellettua markkinoinnin strategiatutkimuksen käsitteistöä, jotka määritellään menetelmäkuvauksen yhteydessä. Tutkimus on rajattu maaseutuyrityksiin. Maaseutuyrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, jotka sijaitsevat maaseutumaisilla alueilla, ja jotka laajan määritelmän mukaan voidaan lukea maaseutuyrityksiin (Rantamäki-Lahtinen 1999). Maaseutuyritykset ovat toimialoiltaan voimakkaasti teolliseen tuotantotoimintaan keskittyneitä (Survo 1998). Ehkä tämä on ollut syynä siihen, että maaseudun pienyritysten menestymiseroja on selitetty teollisten toimialoj en ja tavaroiden tuotan- 11
Facebookissa markkinointiviestiin voidaan yhdistää tehokkaasti kuvallinen ja sanallinen viesti, jotka tukevat toisiaan. Visuaalisuuden ja sanallisen viestin yhdistäminen onkin Facebook-markkinoinnin keskeisimpiä etuja. Toinen Facebook-markkinoinnin valtti on vuorovaikutuksellisuus: Facebookissa voimme kannustaa asiakkaistasi osallistumaan keskusteluun ja levittämään markkinointiviestiäsi.
Yhtyeen albumin mainoksessa esitettiin harallaan olevat naiset sääret, joiden väliin oli piirretty naisen sukupuolielintä kuvaava pornografinen piirros. Kuluttaja-asiamies piti mainosta naista halventavana ja katsoi mainoksen altistavan myös lapset ja nuoret sopimattomille seksuaalisille ärsykkeille, kun markkinointi oli toteutettu julkisissa liikennevälineissä.(KA 2004/40/1139)
Markkinointia tilaavana tai suorittavana elinkeinonharjoittajana voidaan pitää myös muuta sellaista elinkeinonharjoittajaa, jonka lukuun markkinointi tapahtuu. Markkinoinnin suorittajia voivat olla esim. markkinointitointa suunnitteleva elinkeinonharjoittaja tai markkinointitoimen julkistaja, esim. mainostoimistoliikkeen harjoittaja tai tiedotusvälineen kustantaja tai muu omistaja. (MT 1996:9)

21 pienyritysten päämääriä ja monikykyisyyden ulottuvuuksia. Kaikki Ansoffin (1987) esittämät ajatukset esimerkiksi yrityksen suunnittelusta eivät sovi pienyritysten johtamiseen, mutta eräitä strategiakäsitteitä on käytetty yleisesti pienyritystutkimuksessa mm. selvitettäessä yrityksen kasvusuuntautuneisuutta. Ansoffja McDonnell (1989, ) ovat erottaneet strategisen suunnittelun ja strategisen johtamisen toisistaan. Suunnittelu tarkoittaa päätöksenteon optimointia ja suunnitelmallista johtamista analyyttisen prosessin avulla. Suunnittelu sisältää liiketoiminnan, talouden ja tekniikan sekä strategioiden ja tekemisen kuvauksen. Strateginen johtaminen keskittyy enemmän tuloksiin, uusiin markkinoihin ja uusiin tuotteisiin. Johtaminen on silloin organisaatioon liittyvä prosessi, jossa painottuvat samanaikaisesti psykologiset, sosiologiset ja toimintapoliittiset näkökohdat. Strategiseen johtamiseen kuuluvat strategioiden luominen, kykyjen kehittäminen ja kykyjen mukaisen toiminnan toteuttaminen. Strategian sisältö ja laatu on tärkeä eli se, mitä ja miten tehdään. Strategisen johtamisen mielekkyys liittyykin yritysten menestymiseen ja tulokseen, ja strategista johtamista koskevat tutkimukset käsittelevät usein yrityksen pitkän aikavälin suorituskykyä. Pitkän aikavälin suorituskykyä mittaavat asiakastyytyväisyys, merkkiuskollisuus, tuotteen/palvelun laatu, yritysmielikuva, suhteellinen kustannusasema, tapa jolla uudet tuotteet tuodaan markkinoille sekä yrityksen päätöksentekijöiden kyvykkyys (Aaker 1995, 138). Ansoffm ja McDonnellin (1989, 90) mukaan yritys voi suhtautua ympäristöönsä kahdella tavalla: 1) toimimalla siten, että sen vaihtosuhde ympäristön kanssa on kannattava tai 2) toimimalla strategisesti siten, että yritys etsii uusia kysynnän alueita, kehittää markkinoita vastaavia tuotteita, tuotanto-ja markkinointimenetelmiä ja testaa tuotteita, että ne menestyvät markkinoilla. Kannattavaan vaihtosuhteeseen päästään yleensä parhaiten tehokkaan tuotannon, tuotteiden korkeiden hintojen tai suuren markkinaosuuden avulla. Toimialoilla on eräitä yleisiä kriittisiä menestystekijöitä, kuten asiakaslähtöisyys ja jatkuva määrätietoinen tuotekehitys. Strategiseen toimintaan liittyy kannattamattoman tuote- tai palveluyhdistelmän poistaminen riittävän ajoissa. Ansoffin ja McDonnellin mukaan strategia on yksi monista päätöksentekojärjestelmistä, joilla pyritään ohjaamaan organisaation toimintaa. Strategia poikkeaa tavoitteesta siten, että tavoitteet jo edustavat lopputuloksia. Strategiat sitä vastoin ovat keinoja näihin tuloksiin pääsemiseksi (Ansoff ja McDonnell 1989, 106). Strategisia toimintatapoja ovat esimerkiksi uutta kokeileva strategia tai toimialan perustoimintatapaa noudattava strategia. Pienyrityksissä strategiat eivät usein ole etukäteen laadittuja tietoisia valintoja, vaikka strategian laatu pystytään usein jälkeenpäin tunnistamaan (Vanhala ym. 1997, 71). Ansoffin ja McDonnellin (1989, 218) mukaan aito yrittäjäkulttuuri on erilainen kuin kilpailukulttuuri. Yrittäjyydelle onkin ominaista 1) eri alojen kulttuurien tarkkailu ja kansainvälisyys, 2) henkilökohtaiset arvot, jotka niveltyvät taloudellisiin palkintoihin ja itsen toteuttamiseen sekä myönteinen asenne muutokseen ja poikkeavuuteen, 3) uusien taitojen kehittäminen ja hankkiminen sekä visiot ja kyky ottaa uusia riskejä. 20


Mitä enemmän panostat sisältöihin, sitä enemmän saat niistä irti. Sinun ei sinänsä tarvitse stressata videoiden tuotannon suhteen, ainakaan aluksi, kunhan tavoitteesi on selvillä. Laadulla on kuitenkin väliä nykypäivänä, koska katsojien sitoutuminen videon katseluun on tärkein signaali esimerkiksi YouTubelle siitä, onko videosi laadukas vai ei. Pidemmän päälle ei siis kannata kuvata perunan tasoisella kameralla sotkuisessa varastossa ja puhua mitä sylki suuhun tuo. Jos video on huono, se ei sijoitu hauissa vaikka kuinka hakukoneoptimoisit, eikä kukaan tällöin löydä sitä.
Alaikäisen ja aikuisen elämänkokemuksessa, tiedoissa ja taidoissa kulutusmarkkinoilla on eroa. Alaikäinen on aikuista alttiimpi markkinoinnin tehokeinoille ja mainonnan vaikutuksille. Ero on sitä selkeämpi mitä nuorempi alaikäinen on. Alaikäisiin kohdistuvaa markkinointia on aina arvioitu tiukemmin. Tämä periaate on luettavissa kuluttajansuojalain esitöistä, monista markkinaoikeuden ratkaisuista, tv- ja radiotoimintaa koskevasta direktiivistä ja myös ICC:n mainonnan kansainvälisistä perussäännöistä, jossa on oma lukunsa lapsiin kohdistuvasta markkinoinnista.
60 54 ryhmässä. Tästä ryhmästä kaksi vastaajaa ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin vuotiaiden ryhmässä vastaajia oli kymmenen, joista yksi ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin. Muissa ryhmissä oli yhdeksän vastaajaa. Halusin selvittää, onko jokin ikäryhmä sellainen, jolla ei ole tietoa Seniori-vaapusta. Tällä tiedolla halusin selvittää vastaajista ne, joille olisi todella tärkeää tuottaa verkkosivujen sisältöä siltä pohjalta, mikä Seniori-vaappu on ja mihin tarkoitukseen se on alun perin kehitelty. KUVIO 14. Vastaajien ikä ja Seniori-vaapun tunnettuus Viidestäkymmenestä vastaajasta vain neljä ei tuntenut Seniori-vaappua aiemmin. Tämä kertoo hyvin Seniori-vaapun tunnettuudesta vastaajien keskuudessa. Seniori-vaapun tietojen saaminen internetistä, lehdestä, kalastajilta, messuilta tai tuttavalta Kuviosta 15 näkyy, että vastaajat olivat saaneet Seniori-vaapusta tietoja eri kanavista. Suurin osa, 13 vastaajaa, oli saanut Seniori-vaapusta tietoa perinteisestä lehdestä. Kysymykseen olisi voinut lisätä myös vastausvaihtoehdon jostain muualta, sillä jälkeenpäin huomasin, että vaihtoehtoja oli liian vähän. Yllättävää oli, että internetistä tietoja oli saanut vain kaksi vastaajaa. Lehden merkitys tunnettuuden kannalta on siis edelleen suuri. 

17. Huomioita ‖massamyynnin aikakaudesta‖Standarditarinat ja stereotypiat: –―high pressure selling‖ –lipevät myyntimiehet & aggressiivinen mainontaTodellisuus kuitenkin moninaisempi: –myyntimiehillä yleensä pitkät suhteet asiakkaisiinsa –nykyäänkin on monia yrityksiä ja toimialoja, joiden toiminta muistuttaa "massamyynnin aikakautta‖. Cambell’s soup
Aiemmin lähinnä verkkokauppojen käytössä ollut SSL-suojaussertifikaatti (Secure Sockets Layer) on maailmanlaajuisesti tunnettu tapa suojata verkkosivuston liikennettä. SSL:n muodostaman turvatun yhteyden avulla sivuston ylläpitäjä voi varmistaa, että verkkosivustolla käsitellyt tiedot eivät pääse vakoilutahojen tai hakkereiden käsiin. SSL-suojauksen tunnistaa selaimen osoiteriviltä osoitteen https-etuliitteestä ja vihreästä lukkoikonista.
Aikaisemmin Facebookissa julkaistut videot saivat jo sisältömuotona itsessään paremmin näkyvyyttä uutisvirrassa. Tämä ei ole enää itsestäänselvää. Tilastollisesti videot ja erityisesti live-videot herättävät kuitenkin enemmän keskustelua ja vuorovaikutusta julkaisun nähneiden kesken, mikä parantaa niiden näkyvyyttä jatkossakin. Mosserin mukaan live-videot saavat jopa kuusinkertaisesti enemmän kommentteja ja reagointeja kuin tavalliset videot. Tämä ei silti tarkoita sitä, että jokainen julkaisu kannattaisi tehdä live-videona. Suosi aina julkaisusi sanomaa parhaiten tukevaa julkaisutapaa.
Sama putki auttaa myös markkinoinnille asetettujen tavoitteiden mittaamisessa. Jokaisella videolla kannattaa olla selkeä tavoite, sillä vain ja ainoastaan mittaamalla videoista saadaan täysi hyöty irti - muutama kiva kommentti satunnaiselta katsojalta ja kavereilta ei enää riitä. Videoiden osalta tulee määrittää, halutaanko niiden avulla esimerkiksi lisää kävijöitä verkkosivuille, parantaa konversiota vai kasvattaa yksittäisen ostoksen kokoa.
Jos et ole täysin kiven alla asunut, niin tiedät, että videot kasvattavat alati suosiotaan. HubSpotin mukaan verkossa tapahtuvista aktiviteetista jopa ⅓ liittyy videoihin, joten vuoden 2017 State of Inbound ei todellakaan liioitellut kertoessaan, että videot tulevat muuttamaan koko sisällöntuotannon pelin. Videosisältöä näkyy yhä enenevissä määrin kirjoitetun tekstin rinnalla – jos kaipaat enemmän tietoa siitä, mitä videot merkitsevät markkinoijalle, kirjoitin äskettäin B2B-videoiden trendeistä postauksen.

20 kustannukset. Yritysten hinnat ja marginaalit ovat pudonneet ja tuotto huonontunut. Myös jakelukanavat pyrkivät parantamaan marginaalej aan. Kilpailu on hintakilpailua, jonka tarkoituksena on kilpailijoiden vähentäminen. KOTLERIN (1994) esittämistä markkinoiden ominaisuuksista, niitä vastaavista strategioista ja strategioihin liittyvistä tavoitteista on koottu yhteenveto taulukoon 2. Koska kilpailuun sopeutuvat strategiat ovat usein yrityksille epäedullisia, niin yritykset saattavat suosia erilaistamisstrategioita, jotka mahdollistavat suuremman liikkumavaran liiketoiminnassa Taulukko 2. Kilpailuympäristön vaikutus yrityksen tavoitteen ja toiminnan kehittymiseen. TAVOITE STRATEGIA MARKKINOIDEN HALLITSEVA PIIRRE Hengissä pysy- Alennetaan hintoja, Ylikapasiteetti ja kova kilpailu minen tingitään katteista (umpikuja) Tuoton maksi- Kysynnän ennustaminen, Mahdollista vaihtaa markkinoita, mointi vaihtoehtoiskustannusten sitoutumattomuus tiettyyn laskeminen liiketoimintaan tai kohteeseen Myyntituloj en maksimointi Määritellään myyntituloihin Pysyvyys, ennustettavuus vaikuttavat tekijät Määrän kasvun Alhainen hinta Joustava tai kehittymätön maksimointi kysyntä 2.4 Markkinoiden määrittäminen Markkinoilla voidaan tarkoittaa kaikkia mahdollisia asiakkaita, joilla on tiettyjä tarpeita sekä halua ja kykyä ostaa tarpeita vastaavaa tuotetta. Markkinoita voidaan nimetä ja jakaa asiakasryhmien, segmenttien, alueiden tai tuotteiden mukaan (KoTLER 1994, s ). Markkinat voidaan kuitenkin käsittää myös edellistä huomattavasti laajempana ja moniulotteisempana ilmiönä. HODGSON (1989, s ) on määritellyt markkinat sosiaalisiksi instituutioiksi, jotka muuttuvat ajan mukana. Hodgsonin markkinakäsitteessä markkinaosapuolien ja ympäristön välinen vuorovaikutus on yhtä tärkeä kuin itse fyysisen tuotteen tai palvelun vaihto markkinoilla. Markkinoiden ominaisuuksiin kuuluvat ostajat ja ostajien ominaisuudet, myyjät ja myyjien ominaisuudet, hintojen määräytyminen ja hintoihin vai- 19
Tärkeä osa markkinointisuunnitelmaa on päättää mitä kohderyhmää tai kohderyhmiä yrityksen markkinoinnilla lähdetään tavoittelemaan. Ennen kuin kohderyhmän voi päättää, niin tämä vaatii segmentoinnin tekoa. Koska kohderyhmää/-ryhmiä ei voi päättää ilman segmentointia ja strategioita ei kannata luoda ilman valittua kohderyhmää, niin siksi segmentointi on erittäin tärkeä vaihe. Se on kaiken alku. Siksi sille on omistettu oma kappale.
189. Radiomainonta (radio advertising)Monenlaisia kaupallisia radiokanavia: • Valtakunnalliset, osavaltakunnalliset kanavat • Alueelliset ja paikalliset kanavat • Formaattikanavat:  Tavoittaa hyvin alle 45-vuotiaita  Kuunnellaan paljon työmatkoilla  Alueellinen ja paikallinen kohdennettavuus  Tukee muuta mainontaa tai muistuttaa  Kannettavien laitteiden avulla kuuntelu lisääntyy
3. Mitä on markkinointi?• Tutkimuksessa markkinointi on tieteenala, joka tutkii ihmisten ja yritysten vaihdantakäyttäytymistä.• Sen sisartieteenala on kuluttajatutkimus, joka keskittyy yksilöiden ja ryhmien kulutuskäyttäytymisen ymmärtämiseen.• Vaihdanta (Exchange) on laaja ja moniulotteinen kohdeilmiö, joka ulottuu tavaroiden, palveluiden ja rahan vaihdannasta tiedon, teknologian tai elämysten vaihdantaan.• Markkinointi tieteenalana on keskittynyt tutkimaan nimenomaan kaupankäyntiin liittyvää vaihdantaa (Business Exchange).• Tuote (Product) on kaupankäynnin kohde, joka voi olla fyysinen tuote, palvelu, elämys tai tieto.• Markkinointi prosessina kattaa toiminnot, jotka tähtäävät yritysten tuotteiden vaihdannan maksimointiin.
Online-brändikokemus koostuu monesta osa-alueesta, ja verkkoläsnäolon tulee olla kattavasti vakuuttavaa. Tämä tarkoittaa eri aloilla eri asioita. Onko yritys esillä oikeissa medioissa, tuleeko se esiin hakukoneissa oikeilla hakusanoilla, profiloituuko sen henkilöstö asiantuntijoina? Miltä näyttää hakutulos yrityksen nimellä? Entä erilaisilla laitteilla katsottuna?
Valitse sopivimmat markkinoinnin keinot omaan tavoitteeseesi pääsemiseksi. Oikean keinon löytäminen voi olla vaikeaa, ellet ole aiemman kokemuksen kautta jo todennut tiettyjä keinoja tavoitteesi kannalta parhaiksi. Sisältömarkkinointi ja sosiaalisen median työkalut ovat tällä hetkellä nousussa, mutta voit miettiä myös muita tapoja lisätä tietoisuutta yrityksestäsi. Keinot voivat olla omaperäisiä ja yllättäviäkin, mutta muista aina seurata arvojasi – kieli poskella klikkien kerjääminen ei useinkaan palvele tarkoitusta.
Jotkut internetmarkkinoinnin gurut sanovat, että riittää, jos avainsana esiintyy sivulla 1-2 %, toiset, että 3-5 % sivun sisällöstä. Henkilökohtaisesti suosittelen ensimmäistä vaihtoehtoa, sillä avainsanojen liikakäyttö voi tuoda ns. rangaistuksen Googlelta. Se tarkoittaa, että sivuasi ei näytetä ehkä edes ensimmäisten 10 sivun joukossa Googlen haussa.

17 2 Markkinointi liiketoiminnan osana 2.1 Markkinoinnin käsite Seuraavassa tarkastellaan lähemmin niitä markkinoinnin teemoja, joita haastattelututkimuksessa käsitellään. Ensiksi tarkastellaan markkinoinnin käsitettä ja käsitteen kehittymistä liiketoiminnassa. Toinen aihepiiri koskee kilpailua ja kilpailutekij öitä sekä markkinointistrategian valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Markkinointistrategian osa-alueista käsitellään asemointia sekä markkinointikanavan valintaa ja kanavaan liittyviä tekijöitä. Teoreettisesti markkinointi on laaja ja epätarkka käsite. Se koostuu monista eritasoisista ja erilaisista käsitteistä, joista suurin osa on jollakin tavalla toisistaan riippuvia (MooRilry 1993). HEDEN (1992) mukaan markkinointi käsitteenä on melko uusi ja kehittynyt vasta 1900-luvulla. KOTLERIN (1994, s ) mukaan markkinoinnin tulisi olla asiakkaiden tarpeista lähtevää, tiettyyn markkinatavoitteeseen kohdennettua, koordinoitua ja yritykselle kannattavaa. Pienyritystutkimuksessa markkinointi on määritelty prosessina, joka keskittyy siihen, että yrityksen resurssit ja toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet sovitetaan yhteen yrityksessä (COLLERAN 1985). 2.2 Markkinoinnin kehittyminen ja nykyinen painopiste Yrityksen liiketoiminnan kehitysvaiheella on suuri merkitys markkinointiaktiivisuuteen. Pienessä yrityksessä markkinointi on todennäköisemmin vähemmän suunniteltua kuin isoissa yrityksissä. Pienet yritykset markkinoivat vähemmän kuin isot yritykset, ja niiden markkinointitavat ovat erilaisia kuin isojen yritysten. CARsoNin (1993) mukaan tämä johtuu pääasiassa resurssien vähyydestä. Resurssien puute voi liittyä sekä taloudellisiin voimavaroihin että usein myös yrityksen osaamiseen. Pienet yritykset ovat herkempiä markkinoiden vaikutuksille ja reagoivat herkemmin kilpailuun, koska ne eivät voi vaikuttaa markkinoihin. Tästä johtuen pienet yritykset ovat mieluummin reaktiivisia kilpailijoiden markkinointitoimintoihin nähden. Pienillä yrityksillä voi myös olla enemmän opportunistisia piirteitä eli ne aistivat herkemmin markkinoiden ominaisuuksia ja käyttävät niitä hyväkseen. GORIGLIANO (1994 s. 15) on jakanut markkinoinnin kehitysvaiheet kysyntätarj ontatasapainon mukaan (taulukko 1). Vastaavan tapaisia tarkasteluja on suorittanut myös esimerkiksi HEDE (1992). Pioneerivaihe ajoittuu teollistumisen alkuaikoihin. Silloin vallitsivat myyjän markkinat ja kysyntä oli suurempi kuin tarjonta. Heden mukaan tuotteet myytiin puolustuskyvyttömille kuluttajille voimakkaan mai- 16

Markkinoinnin tehtävänä on herättää kuluttajassa ostohalukkuutta, tuottaa yritykselle lisää myyntituloja ja näin parantaa yrityksen kannattavuutta. Markkinointi käsittää laajalla mittakaavalla kaikki ne toimenpiteet, joilla yritys vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka saavat asiakkaan ostamaan. Nämä asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät on oltava hyvin tiedossa ennen suunnittelun aloittamista.
60 54 ryhmässä. Tästä ryhmästä kaksi vastaajaa ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin vuotiaiden ryhmässä vastaajia oli kymmenen, joista yksi ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin. Muissa ryhmissä oli yhdeksän vastaajaa. Halusin selvittää, onko jokin ikäryhmä sellainen, jolla ei ole tietoa Seniori-vaapusta. Tällä tiedolla halusin selvittää vastaajista ne, joille olisi todella tärkeää tuottaa verkkosivujen sisältöä siltä pohjalta, mikä Seniori-vaappu on ja mihin tarkoitukseen se on alun perin kehitelty. KUVIO 14. Vastaajien ikä ja Seniori-vaapun tunnettuus Viidestäkymmenestä vastaajasta vain neljä ei tuntenut Seniori-vaappua aiemmin. Tämä kertoo hyvin Seniori-vaapun tunnettuudesta vastaajien keskuudessa. Seniori-vaapun tietojen saaminen internetistä, lehdestä, kalastajilta, messuilta tai tuttavalta Kuviosta 15 näkyy, että vastaajat olivat saaneet Seniori-vaapusta tietoja eri kanavista. Suurin osa, 13 vastaajaa, oli saanut Seniori-vaapusta tietoa perinteisestä lehdestä. Kysymykseen olisi voinut lisätä myös vastausvaihtoehdon jostain muualta, sillä jälkeenpäin huomasin, että vaihtoehtoja oli liian vähän. Yllättävää oli, että internetistä tietoja oli saanut vain kaksi vastaajaa. Lehden merkitys tunnettuuden kannalta on siis edelleen suuri.
×