10 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta Tämä tutkimus liittyy Suomen Akatemian rahoittamana aloitettuun tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheissa". Raportti on kooste proj elctin eri vaiheissa saaduistatutkimustuloksista j a perustuu kirjallisuustutkimukseen ja empiirisiin aineistoihin. Tutkimuksen teoriaosassa käsittellään yrittäjyyden käsitettä ja maaseutuyrittäjyyteen liittyviä tutkimuksia sekä pienyritystutkimukseen soveltuvaa markkinoinnin strategiakirjallisuutta. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena on hahmottaa eritavoin menestyneiden maaseudun pienyritysten profiilia integroimalla markkinoinnin tutkimuksissa käytettyjä strategia-ja resurssimuuttuj ia sekä yrittäjän osaamista taloudellisiin tunnuslukuihin. Raportti on syntynyt usean tutkijan työn tuloksena '). Tutkimuksen empiirisen toteutuksen osalta viitataan Heleniuks en (1999) pro gradu tutkielmaan, josta selviävät lähemmin tunnuslukuj en laskentamenetelmä ja käytettyj en empiiristen aineistojen alkuperä. Pienyritystutkimusta käsitellään yleensä omana tutkimusalueenaan erillään isojen yritysten liiketoiminnan tutkimuksista, eivätkä pienyrityksiin kohdistetut markkinoinnin tutkimukset eroa tässä suhteessa muista pienyritystutkimuksista. Lisäksi maaseudun pienyrityksiä käsittelevät tutkimukset ovat yleisesti edenneet oletuksesta, että maaseutuyrittäminen poikkeaa myös muusta pienyrittämisestä, koska maaseudun yrityskulttuuri jatoimintaympäristö ovat erilaiset kuin kaupunkimaisessa ympäristössä toimivien yritysten. Toimintaympäristöllä on väljästi määritellen tarkoitettu sekä taloudellista että sosiaalista ympäristöä, joka tarj oaa paikallisesti toimiville yrittäjille erilaisen kilpailu- ja kysyntäympäristön ja sen seurauksena muihin yrityksiin verrattuna myös erilaisen oppimisymp äristön. Ympäristöllä on useissa yhteyksissä todettu olevan merkitystä myös yrittäjäuralle hakeutumiselle. Maaseudun pienyrityksiin kohdistuvan tutkimuksen eriyttäminen omaksi aihepiirikseen on monessa suhteessa tarkoituksenmukaista. Pienyrityksen markkinoinnista ei ole kuitenkaan toistaiseksi omaa teoriaa, jota tutkimuksissa voitaisiin so- I) Terri Kupiainen on kirjoittanut teoriaosan ja täydentänyt tutkimuksen empiirisen osan analyysiä sekä editoinutkäsilcirjoituksen. Teoriaosan aineisto liittyy tutkimukseen "Elintarvikealan pienyritysten markkinointistrategiat" ja sitä seuranneeseen tuticimukseen, jonka käsikirjoituksen työnimenä on "Pienten elintarvikealan yritysten markkinointiosaaminen". MTTL. Juha Helenius on tehnyt verotilinpäätösaineiston käsittelyn ja analysoinut tutkimusaineiston sekä kirjoittanut tutkimustuloksista suuren osan. Heleniuksen työ on jullcaistu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella pro gradu tutkielmana. Outi Kaihola onsuunnitellut yrittäjille suunnatun kyselylomakkeen ja kerännyt lomakeaineiston. HY, Mikkeli Saara Hyvönen on toiminut tutkimusryhmän johtajana ja tässä roolissa vaikuttanut tutkimuksen ongelman asettelun ja sisällön kehittymiseen eri tutkimuksen vaiheissa. HY, Helsinki. 9
85 79 Uudistetuilla verkkosivuilla sisältö on näytön keskiosassa. Sivustoa käytettäessä tausta pysyy koko ajan muuttumattomana. Verkkosivuston tarkoitus on väreiltään ja asultaan herättää käyttäjän mielenkiinto, jotta sivustolle palattaisiin myöhemmin uudestaan. Tavoitteena on lisäksi lukijan mielenkiinnon herättäminen, jotta kävijä siirtyisi sivuston muihin valikko-osiin. Yrittäjä voi seurata Google Analytics-palvelua hyödyntämällä kävijöiden kulkemista ja poistumista sivustolla. Kotisivujen kautta tulisi antaa käyttäjille helppo ja nopea kanava antaa palautetta sekä tuotteesta että yrityksen palvelusta, kuten esimerkiksi tilaus- ja toimitusprosessista. Tämä loisi luottamusta uusien tilaajien keskuuteen ja toisi uusia asiakkaita yritykseen. Asiakaspalvelu olisi mahdollista tämän päivän tietotekniikan avulla toteuttaa myös ruotsiksi, vaikka suuri osa yrityksistä palvelee internetissä suomeksi. Ruotsinkielinen asiakaspalvelu Internetissä on niukkaa, joten hyvän ruotsinkielisen asiakaspalvelun keinoin yritys erottuisi verkkokauppatoiminnassaan monista suurista yrityksistä (Björklund 2011). 5.5 Kuva- ja videopalvelujen hyödyntäminen markkinoinnissa Kuvapalvelu YouTube tarjoaa hyvän mahdollisuuden esittelyvideoiden luomiseen. Tätä palvelua Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tulisi hyödyntää. Messuilla käynti osoittaa, kuinka asiakkaat haluavat nähdä vieheen liikkeen vedessä eri vetonopeuksilla, ja yrittäjällä on sen vuoksi uittoallas aina mukana. Tämä kertoo sen, että sanoin tuotetta ja sen toimivuutta ei voi kuvailla. Kuviossa 41 on Känsäkosken kehittelemän ja valmistaman Seniori-soutupainon ohjeistus. Se on painettu perinteisenä paperiversiona soutupainon myyntipakkaukseen lisättäväksi.
Google on maailman suosituin hakukone, mutta tiesitkö, että toisiksi suosituin hakukone maailmassa on itse asiassa YouTube? Se tarkoittaa sitä, että ihmiset hakevat vastauksia ongelmiinsa videoista, ja avainsanojen avulla ihmiset löytävät videoilta vastauksensa. Siksi kannaattaa ensimmäiseksi selvittää suunnitelmasi ja tavoitteidesi kannalta tärkeimmät hakusanat. Tarkista sen jälkeen mitkä näistä yrityksellesi tärkeistä hakusanoista tärppäävät myös Googlessa videotuloksilla, koska tällöin tiedät, että Google listaa myös videosisältöjä kyseisillä hakusanoilla.

Facebookin kattava metriikka mahdollistaa kampanjoiden jatkuvan optimoinnin kohderyhmille viestin, kuvituksen, demografioiden ja ajankohtien osalta. Esimerkiksi osittain onnistuneen kampanjan onnistuneet osa-alueet ja mainokset voidaan ottaa mukaan seuraavalle markkinointikierrokselle, kun taas turhat ja toimimattomat osa-alueet voidaan jättää todisteiden valossa pois kampanjasta.


Tutkimuksen mukaan sähköpostimarkkinointi tarjoaa edelleen parhaan ROI:n. Monesti ajatellaan, että digimarkkinointi tapahtuu nykyään vain sosiaalisessa mediassa, mutta todellisuudessa 86 prosenttia kaiken kokoisista yrityksistä hyödyntää sähköpostimarkkinointia säännöllisesti. Yritysten edustajien mukaan se on erittäin tehokas keino tietoisuuden lisäämisessä sekä asiakkaiden hankinnassa ja asiakkuuksien säilyttämisessä. Sähköpostimarkkinointi on toimiva tapa viedä prospekteja eteenpäin ostoprosesseissaan, kun he ovat osoittaneet kiinnostusta yritystä kohtaan. Lisäksi se toimii myös olemassa olevien asiakkaiden säilyttämisessä.

58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
104 LIITE 2/2 seniori +viehe seniori paino seniori painokoukut seniori siian kalastus seniori uintisyvyys seniori vaapun heittäminen seniori vaapun tekijä seniori vaapun valmistus seniori vaaput jälleenmyynti seniori vaaput värikartta seniori vieheet seniorilla kalastaminen seniorin heittokalastus seniorin koukun koko seniorvaappu myynti siialle sopiva vaapun koko siian heittokalastus siian uistelu kesähelteellä siian uistelu seniori siian uistelun sm siika seniori siika seniori vaappu siika uistin siika vaaput siikaa seniori sm vetouistelun voittaja vaappu soutu-uistelu testin paras uistin testivoittaja uistimet tjocka vobbler torniojoki vaappu tekijät uintilevyjä uintilevyt vaappuihin uistelu siika uistin testit uistinrenkaat ul vieheiden painot ultralätt fiske testvinnare uistin seniori vaappu 40 mm vaappu ja uistinrengas vaappu silmät vaappu Torniojoki vaappu värikartta vaapun pinnoitus vaapun uintilevyn hinta vaaput vetouistelu vetouistelu vieheet vieheitä harjukselle wobbler seniori wobbler till sikfiske wobblers suomi harjus+seniorivaappu paras siika seniori senior vaapun valmistus seniori +siika seniori erä 1996 seniori koukkupaino seniori painokoukku seniori vaappu erä lehti seniori vaappu myynti seniori vaapun arvostelu seniori vaapun koko seniorivaappu koukkukoko siian kalastus seniori siian soutu uistelun sm 99 vaappujen koukkupainot
Yrityksillä ei ole lupaa henkilötietojen ikuiseen säilyttämiseen. Tiedot tulee poistaa tai anonymisoida, mikäli niiden säilyttämiseen ei ole enää oikeutettua tarvetta. Poista säännöllisesti henkilöt, jotka eivät enää halua markkinointiasi (opt-out). Luo siksi säännöt henkilötietojen säilyttämiseen ja niiden poistamiseen, ja muista myös noudattaa niitä.
Pk-yritysten pitää pystyä rakentamaan kilpailukykyinen markkinointistrategia, jotta heidän tuotteet ja palvelut tulevat ihmisten tietoisuuteen. Pk-yrityksillä on harvoin omaa markkinointiosastoa ja yrittäjä vastaa usein itse markkinoinnista. Tämä pakottaa yrityksiä olemaan erityisen luovia ja ketteriä. Heidän täytyy miettiä tarkasti kohdeyleisöä, brändiä ja viestiä, jonka he haluavat lähettää.

Sosiaalinen media on viime vuosina tullut pysyvästi osaksi elämäämme. Se on merkittävä osa nykyihmisen arkea ­­– ennen ihmiset käyttivät aikansa toreilla ja turuilla palveluiden etsimiseen ja kuulumisten vaihtamiseen, kun taas nykyään se tehdään sosiaalisessa mediassa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että myös yritykset ovat tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Tänä päivänä sosiaalista mediaa käyttää hyvin suuri osa potentiaalisista asiakkaista. Esimerkiksi Facebookin käyttäjiä on Suomessa jo yli 2,5 miljoonaa, eli lähes puolet koko Suomen väkiluvusta. (Viira, 2017.) Ihmiset myös käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin useiden tuntien ajan, joten ihmisten tavoitettavuus sosiaalisessa mediassa on erittäin hyvä. Se, miten yritys tavoittaa asiakkaansa sosiaalisen median tarjoamassa informaatiotulvassa, onkin hieman haastavampi temppu.
Tarkat kohdennusmahdollisuudet ja kasvava määrä mainosmuotoja tekevät videomarkkinoinnista sekä suorituskykyisen että kustannustehokkaan sijoituksen markkinoijille. Asiantuntijoidemme rakentamassa videosuunnitelmassa määritellään videoviestinnän tavoitteet, kohderyhmät, käytettävät kanavat ja niiden roolitus, sekä tulosten mittarit. Jakelukanavan näkökulmasta hyvä videosuunnitelma on monikanavainen ja tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti usealla alustalla ja laitteella läpi päivän. On tärkeää ymmärtää minkälaisessa toimintaympäristössä kuluttaja näkee videon.  Kuluttajien mobiiliajajankäytön jatkuvasti kasvaessa on huomioitava esimerkiksi, että suurin osa Facebookin videoista katsotaan älypuhelimissa äänettömällä.

Leikit, peli ja muu viihde on erotettava selkeästi mainoksista. Markkinoinnille, jonka kohteena ovat lapsille tarkoitetut tuotteet ja tuotemerkit, ei näin ollen saa antaa pelin, leikin tai puuhasivun muotoa. Tällaista markkinointia ei saa myöskään yhdistää peleihin, leikkeihin tai puuhasivuihin tavalla, joka ei mahdollista tunnistettavuutta. Pelejä yms. ei liioin saa keskeyttää mainosviesteillä. Jos ajanvietesisältöä sponsoroidaan, sponsorin nimi on mainittava mutta sponsorin lapsia kiinnostavaa mainontaa ei tähän saa liittää.
60. Yrityksen mikroympäristö Markkinoinnin välittäjät: • yritykset, jotka edistävät myyntiä, myyvät edelleen ja jakelevat tuotteita. Jälleenmyyjät: Tukku- ja vähittäismyyjät: • löytävät loppukäyttäjät ja tekevät myyntitapahtuman. Fyysiset jakelijat: tuotteiden varastointi ja kuljetus: • varastojen hallinta, toimitusaikataulut, toimitusvarmuus. Markkinointipalvelut: markkinatutkimus, mainostoimistot, mediatoimistot, kuvatoimistot: • auttavat markkinoiden kohdentamisessa ja viestimisessä markkinoille Rahoittajat: Pankit, luottokorttiyhtiöt, vakuutusyhtiöt • takaavat myynnistä ja ostamisesta syntyviä riskejä
Tässä vaiheessa jokainen markkinoija varmasti kysyy, “no millainen on hyvä tavoite?” Lisää myyntiä? Kyllä, se on oikea vastaus, sillä markkinoinnin ja myynnin ainut tehtävä on lopulta lisätä myyntiä. Kokonainen ostoputki, esim. Purasen malli (kts. video) tai AIDA-malli auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Jos tavoite asetetaan väärään kohtaan ostoprosessia, ei panostuksista huolimatta myyntiä saada lisättyä juuri yhtään. Siksi on äärettömän tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa voidaan parantaa tai menetetään rahaa, jotta markkinointiresurssit voidaan suunnata oikein. Väärin suunnatut resurssit eivät lisää myyntiä. Mietitään iso kuvaa, kokonaisuutta, ei suomessa tyypillistä osaoptimointa.
152. Jakelu • Jakelukanavan valinta • Jakelukanava: tie asiakkaan luo: • vähittäismyymälät; hyvä asiakkaiden tavoitettavuus • ulkopuoliset agentit; suhteellisen kalliita • franchising; nopea kasvu ja tehokas markkinointi • tukkuliikkeet; hyvät yhteydet vähittäisliikkeisiin • oma myyntipiste; suurilla liikkeillä etu (KESKO, S-ryhmä jne.) • omat myyntiedustajat; monimutkaiset tuotteet (B-B) • puhelin/postipalvelu; esim. HobbyHall, Ellos, etc. • Nettiportaalit: Pankkipalvelut, Amazon.com, Dell, play.com jne.
Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinoinnin perussääntöjen johdannossa esitetyn määritelmän mukaan markkinointi tarkoittaa mainontaa ja muuta markkinointia, kuten myynninedistäminen, sponsorointi ja suoramarkkinointi. Käsitettä tulee tulkita laajasti. Se tarkoittaa kaikkia viestinnän muotoja, joita markkinoija itse tai joku hänen lukuunsa harjoittaa ja joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuotteen myynninedistäminen tai kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttaminen mainitussa tarkoituksessa. Mainonta tai mainos puolestaan tarkoittaa mitä tahansa markkinointiviestintää mediassa, tavallisesti maksua tai muuta vastiketta vastaan.
Onko yrityksesi järjestämässä tapahtumaa? Anna ihmisille pieni näyte siitä, mitä on tulossa. Vie heidät kurkistamaan kulissien taakse ja tee video tapahtuman valmisteluista ja tee videosta osa tapahtuman markkinointistrategiaa. Tämä voi myös olla muutaman kymmenen sekunnin mittainen video, joka on helppo toteuttaa. Ihmiset ovat uteliaita, ja haluavat tietää jo ennen tapahtumaa, mitä on luvassa. Video toimii myös houkuttimena ja voi kannustaa epäröiviä ihmisiä osallistumaan tapahtumaan.
24 18 viestii lukijalle myös luottamusta tuotetta tai yritystä kohtaan. Voisi luulla, että mitä useampia vastauksia ketjun aloittaja kerää, sitä parempaa mainontaa tuote tai yritys myös saa. Näin asia ei kuitenkaan ole verkkokaupan asiantuntijan, Kari Nykäsen (2010) mukaan. Hän kertoo Keskipohjanmaa -lehden julkaisemassa haastattelussa, että optimaalinen kommenttien lukumäärä on neljästä seitsemään. Keskustelupalstojen lukijat eivät jaksa lukea ketjua, mikäli kommentteja kertyy liian paljon. (Paikkala 2010, 9.) Yrityksen kannalta asiakkaalta asiakkaalle leviävä tieto on usein merkittävä apu mainonnan kannalta. Aikaisemmin ennen sosiaalisia medioita tieto kulki melko hitaasti eteenpäin. Nykyisin jonkun henkilön kirjoittama kommentti jostain tuotteesta on välittömästi julkaisun jälkeen kaikkien internetin käyttäjien nähtävillä. Tätä kautta yrityksen kannattaisi osata hyödyntää mainontaansa. Kuten Kannuksen Kalastustarvike Oy:n omistaja Hannu Känsäkoski toteaa, yritys on saavuttanut nykyisen asemansa hyvien kalasaaliiden ja tyytyväisten käyttäjien kautta leviävien hyvien tietojen kautta (Känsäkoski 2010). Tällaiset tiedot tulee saada sosiaalisen median avulla leviämään. Pitääkö sitten yrityksen välttämättä mennä mukaan sosiaaliseen mediaan? Päätöksenteko voi olla vaikeaa. Yrityksen kannalta on aina lähdettävä liikkeelle omista toiminnalleen asettamistaan tavoitteista, jotka yritys haluaa saavuttaa. Halutaanko kasvattaa myyntiä, parantaa käyttäjätukea vai saada enemmän ideoita omaan tuotekehitykseen. Kun tällaiset tavoitteet ovat selvillä, voidaan alkaa miettiä, millä tavalla ne voidaan parhaiten saavuttaa. Jos yrittäjän mielestä sosiaalisesta mediasta voisi olla apua esimerkiksi myynnin kasvattamisessa tai uusien ideoiden saamisessa, kannattaa alkaa miettiä, miten sosiaalista mediaa aletaan hyödyntää. (Pöysti 2010.) 3.2 Markkinoinnin kohdistaminen asiakkaalle Markkinointikäsitys on muuttunut. Markkinointi pk-yrittäjän näkökulmasta voi olla sitä, että yrityksen paras markkinointi on hyvin tehty työ. Tämä Lahtisen (1992) tekemä määritelmä viittaa siihen, että yrityksen markkinamenestystä eivät ratkaise
11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10 
×