63 57 KUVIO 17. Seniori-vaapun tietojen etsiminen Kuviosta 17 näkyy, että Googlesta tietoja Seniori-vaapusta on hakenut kuusi vastaajaa. Tämä on mielestäni pieni osa vastaajista. Yllättävän pieneksi jäi myös keskustelufoorumien kohta, joissa vastaajia oli vain neljä. Yrityksen kotisivujen merkitys tiedonhaussa Kuviosta 18 näkyy, että yrityksen kotisivuilla eivät läheskään kaikki vastaajat olleet käyneet. Vastaajista 11 oli käynyt Kannuksen Kalastustarvikkeen kotisivuilla ja 39 vastaajaa jätti vastaamatta. 22 prosenttia kyselyyn vastanneista vastasi tähän kysymykseen. Voidaan myös tulkita, että loput eivät olleet käyneet sivustolla. Minimimäärä kotisivuilla käyntejä yhdellä vastaajalla oli kaksi kertaa ja maksimi 20 kertaa. Keskiarvoksi tuli seitsemän käyntikertaa.
Makeisia markkinoitiin tupakka-askin näköisessä pakkauksessa. Markkinointi on muutakin kuin esim. tv- tai printtimainontaa, KA totesi. Myös tuotteen pakkaus on osa markkinointia, jota arvioidaan kuluttajansuojalain perusteella. Lasten totuttaminen tupakkatuotteisiin ja positiivisen mielikuvan luominen tupakointiin suklaasavukkeiden avulla on lainvastaista. (KA 2001/40/4822).
11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10
Onkin hassua, että yritys X käyttää vaikkapa yritysvideon tai videomarkkinoinnin tuottamiseen suhteellisen paljon rahaa, mutta ei kuitenkaan sen markkinointiin valmistumisen jälkeen. Ajatus on hieman sama, kuin tv-mainoksessa, joka rakennettaisiin isolla rahalla ja näytettäisiin tämän jälkeen vain sukulaisille tai kaveripiirille. Tulokset eivät olisi varmaankaan kovin mairittelevia?
Sisällön tulee olla sellaista, ettei se haittaa yrityksen julkisuuskuvaa tai ole esteenä asiakassuhteille. Mielipiteitään voi esimerkiksi yrityksen blogissa esittää, mutta paljon mielipiteitä jakavissa asioissa se ei yleensä ole yrityksen eduksi. Uskonto ja politiikka ovat esimerkkejä aiheista, jotka kannattaa suosiolla jättää pois yrityksen sosiaalisen median kanavista.

Piilomainonta tai peitelty mainonta ei ole koskaan hyväksyttävää. Tämän takia mainosviestejä ei saa sisällyttää ajanvieteaineistoon tai ohjelmiin. Markkinoinnin tunnistettavuus hämärtyy, jos markkinointi puetaan toimitukselliseen muotoon, esim. sarjakuvaksi tai artikkeliksi. Markkinoinnissa ei saa muutenkaan käyttää lapselle muusta yhteydestä tuttuja piirros- tai muita hahmoja tavalla, jota lapsi ei voi heti tunnistaa markkinoinniksi.
Innovaatiorahoituskeskus Tekes on viime syksynä alkanut tukemaan pieniä ja keskisuuria, sekä mikroyrityksiä Innovaatiosetelillä. Setelin arvo on 6200 € (5000 € + alv.) ja sen avulla yritys voi hankkia asiantuntijoiden osaamista tai avustusta vaikkapa uuden liikeidean kehittämiseen tai ongelmanratkaisuun. Tekes haluaa toiminnallaan edistää suomalaisten yrityksien kansainvälistä kilpailukykyä ja luoda perustaa työllisyydelle. Tavoitteena on tukea eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä, parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja poistaa yrittämisen esteitä.
104 LIITE 2/2 seniori +viehe seniori paino seniori painokoukut seniori siian kalastus seniori uintisyvyys seniori vaapun heittäminen seniori vaapun tekijä seniori vaapun valmistus seniori vaaput jälleenmyynti seniori vaaput värikartta seniori vieheet seniorilla kalastaminen seniorin heittokalastus seniorin koukun koko seniorvaappu myynti siialle sopiva vaapun koko siian heittokalastus siian uistelu kesähelteellä siian uistelu seniori siian uistelun sm siika seniori siika seniori vaappu siika uistin siika vaaput siikaa seniori sm vetouistelun voittaja vaappu soutu-uistelu testin paras uistin testivoittaja uistimet tjocka vobbler torniojoki vaappu tekijät uintilevyjä uintilevyt vaappuihin uistelu siika uistin testit uistinrenkaat ul vieheiden painot ultralätt fiske testvinnare uistin seniori vaappu 40 mm vaappu ja uistinrengas vaappu silmät vaappu Torniojoki vaappu värikartta vaapun pinnoitus vaapun uintilevyn hinta vaaput vetouistelu vetouistelu vieheet vieheitä harjukselle wobbler seniori wobbler till sikfiske wobblers suomi harjus+seniorivaappu paras siika seniori senior vaapun valmistus seniori +siika seniori erä 1996 seniori koukkupaino seniori painokoukku seniori vaappu erä lehti seniori vaappu myynti seniori vaapun arvostelu seniori vaapun koko seniorivaappu koukkukoko siian kalastus seniori siian soutu uistelun sm 99 vaappujen koukkupainot
4 Esipuhe Maatalouden toimintaedellytysten muutoksen myötä haasteet maaseudun asutuksen säilymisestä ja maaseudun väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta kohdistuvat lisääntyvässä määrin pienyritystoimintaan. Maatalouden harjoittaminen on polarisoitumassa osa-aikaisesti hoidetuille keskikokoisille tiloille ja toisaalta päätoimisille yrityskokoaan voimakkaasti laajentaville tiloille. Näin ollen pienillä ja keskikokoisilla tiloilla tarvitaan muuta yritystoimintaa, joka sitten voisi muodostua jopa päätoimeentulon lähteeksi. Maaseudun pienyritysten verkko muodostuu kuitenkin lähes kokonaan maatilatalouden ulkopuolisista yrittäjistä. Elävä maaseutu on tavoitteena niin EU:n aluepolitiikassa kuin myös kansallisessa maaseutupolitiikassa, joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja maaseudun pienyritysten toiminnalle. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa on viime vuosina panostettu yritysten lukuisten ongelmien selvittämiseen. MTTL on yhdessä sidosryhmiensä kanssa selvittänyt mm. maaseudun pienyritysten tilastointia, joka tulee jatkossa helpottamaan pienyritystutkimuksia aineistojen hankinnassa. Maaseutuyritysten tutkimus on nähty MTTL:ssa keskeisenä tutkimuskohteena, jota tutkimuslaitos haluaa harjoittaa yhteistyössä muiden alaa tutkivien tahojen kanssa. Tästä myös oheinen maaseudun pienyritysten menestymistä selvittävä julkaisu on osoituksena. Käsillä oleva raportti liittyy Suomen Akatemian rahoittamana jo vuonna 1995 aloitettuun pitkäaikaiseen tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheessa", joka jatkuu edelleen. Tutkimusyhteistyöhön ovat osallistuneet MTTL, Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos ja Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskus. MTTL.n tutkimusta on jatkossa tarkoitus suunnata erityisesti maaseutuyrittäjyyteen ja markkinointiin. Maaseutuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta voidaankin tietyin osin pitää omana tutkimusalueenaan, joka osaltaan liittyy yritystutkimuksen laajaan kenttään. Tutkimus käsittelee maaseutuyritysten menestymistä, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tutkimusaineisto käsittää majoitus- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksiä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvien erilaisten yrittäjyyteen vaikuttavien kysymysten lisäksi useat tutkimukset ovat käsitelleet myös pienyritysten markkinointia Markkinoinnin tutkimus on kuitenkin edelleen pioneefivaiheessa, koska tutkimukset ovat varsin hajanaisia, eikä pienyritysten markkinoinnista ole omaa teoriaa, johon tutkimuksissa voitaisiin tukeutua. Tästä huolimatta tutkimusalue on selvästi edistynyt viime vuosina. Uutta tietoa tarvitaan edelleen, jotta kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvien nk. kovien arvojen lisäksi myös maaseutuyritysten pehmeät arvot saadaan hyödyttämään asiakkaita. Ei riitä, että yritys on joillakin edellytyksin kannattava; sen tulisi samalla edistää niin yrittäjäperheen kuin myös muiden sidosryhmien viihtyvyyttä maaseudulla ja luoda laadukkailla tuotteilla mieli-
Myös mainoksessa esiintyvän alaikäisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Lasta tai nuorta ei saa esittää mainoksessa halventavalla, nöyryyttävällä, väheksyvällä tai esineellistävällä tavalla. Lapsen käyttämiseen mainoksessa on ylipäänsä oltava aina perusteltu syy. Lapsia voi käyttää esiintyjinä vain, jos he ovat luonnollinen osa esitettyä ympäristöä tai välttämättömiä tuotteen käytön havainnollistamiseksi. Silloinkaan lapsi ei saa esittää mainoksessa suoraa ostokehotusta. Muutenkin on syytä varoa antamasta vaikutelmaa siitä, että tuotetta myydään lapsen avulla.
54 48 ja linkki, josta pääsee YouTube-kuvapalveluun. Tällä hetkellä kyseinen video on katsottu yli kertaa. (YouTube 2011.) Vuoden 2010 keväällä kotisivuille lisättiin Seniori-vaapun blogi. Blogin tarkoitus on saada syntymään keskustelua Seniorista ja kalastuksesta. Kysymyksiä, vastauksia ja kommentteja lukijoilta on tullut, mutta pääasiassa Känsäkoski tuottaa Seniori-vaapun blogiin omaa tekstiä. Blogin tarkoitus on myös tiedottaa kaikesta ajankohtaisesta. (Känsäkoski 2010.) 4.4 Tutkimuksen ja kehityssuunnitelman toteutus Pk-yritysten menestys riippuu tulevaisuudessa Sääksjärven (1992) mukaan entistä enemmän siitä, kuinka hyvin ne kykenevät soveltamaan tietotekniikkaa toiminnassaan. Suuryritysten paineessa ne pk-yritykset, jotka epäonnistuvat tietotekniikan strategisessa hyväksikäytössä, joutuvat ahtaalle. Tietotekniikan soveltaminen antaa samat edut niin pien- kuin suuryritykselle. Pk-yrityksen johdon tulee olla tietoinen tietotekniikan merkityksestä ja kustannustehokkaan hyväksikäytön mahdollisuuksista. Tietotekniikan hallinta pk-yrityksissä on tarpeen, koska toimintamuodot verkottuvat yhteiskunnan telepalvelujen ja yhteisten tietojärjestelmien mukana. Näin tietotekniikka tarjoaa pk-yritykselle mahdollisuuden kehittää ja tehostaa toimintaansa. (Sääksjärvi 1992, ) Tutkimusongelmat Opinnäytetyön lähtökohtana ja aiheena oli selvittää Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotteiden tunnettuutta ja digitaalisen median käyttöä. Mitä parempi on yrityksen näkyvyys, sitä paremmin yritys menestyy. Tutkimuksen tavoitteena oli saada vastaus siihen, kuinka Kannuksen Kalastustarvike Oy hyödyntää digitaalista mediaa ja kuinka hyödyntämistä voi kehittää. Selvitettiin, mitä mieltä kalastajat ovat Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivuista ja Seniori-vaapusta ja mitä kehitettävää yrityksellä edelleen olisi internetin käytön suhteen. Yrityksen tulee pysyä kehityksessä mukana, jotta se voisi jatkossakin vastata asiakkaiden tarpeisiin kilpaile-

Matkanjärjestäjän mainoksessa kuvattiin perhettä lomailemassa hiekkarannalla. Mainoslauseessa todettiin: ”Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellista lapsuutta.” Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että mainoksessa luodaan mielikuva siitä, että hyvät ja läheiset ihmissuhteet sekä onnellinen lapsuus on saavutettavissa vastiketta vastaan. Lisäksi mainoksessa pyritään käyttämään hyväksi vanhempien halua tarjota lapsilleen hyvää sekä vanhempien huonoa omaa tuntoa lasten kasvatuksesta. (KA 1997/41/2017)


3 5 KEHITTÄMISSUUNNITELMA DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄ- MISEEN PK-YRITYKSEN MARKKINOINNISSA JA TUOTEKEHITYKSESSÄ Strategia, arvot ja visio Markkinointi Tuotekehitys Www-sivujen kehittäminen ja seuranta Kuva- ja videopalvelujen hyödyntäminen markkinoinnissa Keskustelupalstoille osallistuminen suomen ja ruotsin kielellä Verkkokauppa Blogin aktiivinen ylläpitäminen Sähköpostimarkkinointi Asiakkaiden kuvien luvallinen julkaiseminen kotisivuilla Markkinointistrategian tavoitteet, niiden seuraaminen ja tuloksiin reagointi 85 6 POHDINTA 86 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake LIITE 2. Google Analytics -palvelun hakusanoja Seniori-vaapusta LIITE 3. Seniori-vaapun hintakehitys
15 9 Lajitelman hintataso Valikoiman hintataso Hintakilpailu Maksuehdot Alennukset Hinta Tarjoukset/ kampanjat Hintaimago Lanseeraushinnoittelu Hinta ja tuotteen elinkaari KUVIO 2. Hintapäätökset (Raatikainen 2004, 96) Kuvio 2 osoittaa, kuinka monesta tekijästä tuotteen hinta muodostuu. Yksistään hintaa ei muokkaa pelkästään markkinoilla vallitseva hintakilpailu tai tuotteen valmistukseen kuluvat resurssit, vaan lisäksi esimerkiksi hinta ja tuotteen elinkaari, tarjoukset, alennukset, maksuehdot ja lajitelman hintataso. Saatavuustavoitteet Teollisuuden, kaupan ja palvelualan saatavuustavoitteet eroavat hieman toisistaan. Saatavuus teollisuudessa liittyy usein konkreettiseen jakeluun ja toimintaan, joten logistiset valinnat ovat siinä tapauksessa tärkeitä. Kaupassa ja palvelualoilla on tärkeää sisäinen ja ulkoinen saatavuus eli se, kuinka asiakas löytää varsinaisen yrityksen ja sen sisältä tarvitsemansa tuotteen monien muiden tuotteiden joukosta. Yrityksestä on lisäksi luotava mielikuva, joka herättää asiakkaan mielenkiinnon ja saa hänet kiinnostumaan yrityksestä. (Raatikainen 2004, 97.)
33 27 Blogi terminä tarkoittaa tyypillisesti verkkosivua tai -sivustoa, jonka sisältö on ajankohtaista ja merkinnöissä on aina mukana päivämäärät. Tyypillistä blogeille on myös se, että vanhat merkinnät jäävät näkyviin ja usein blogeja on mahdollista kommentoida. Tyypillinen bloggaaja syöttää blogiin linkkejä toisille sivustoille tai toisiin olemassa oleviin blogeihin. Blogin pitäminen on helppoa, nopeaa ja yksinkertaista, ja se mahdollistaa uudenlaisen yhteydenpidon yrityksen näkökulmasta katsottuna. (Kilpi 2006, 3.) Kirjassa Blogit ja bloggaaminen Tuomas Kilpi (2006) esittää muutamia kysymyksiä, joiden pohjalta yrittäjä voi miettiä, tarvitseeko hänen oma yrityksensä blogin. Kilpi kysyy esimerkiksi, tarvitseeko yritys asiakkaita, uusia asiakkaita tai lisää tietoa siitä, mitä nykyiset asiakkaat haluavat, ajattelevat ja tarvitsevat. Tällaiset ovat esimerkkejä kysymyksistä, joihin myönteisesti vastaaminen antaa aihetta perustaa oman yritysblogin, ehkä jopa useammankin. (Kilpi 2006, 27.) Blogin kirjoittaminen voi tuntua aluksi vaikealta ja aikaa vievältä, mutta bloggaamisen voi oppia esimerkiksi lukemalla toisia blogeja. Mikäli yrittäjä itse ei ole halukas bloggaajaksi, mutta haluaisi kuitenkin yritykselleen oman blogin, tulisi organisaatiosta löytää henkilö, jonka toimenkuvaan blogin pitämisen voisi lisätä. Vaikka henkilökohtaisen blogin pitäjä saattaakin usein piiloutua nimimerkin taakse, tulee yrityksen edustajan esiintyä aina omalla nimellään. (Kilpi 2006, ) Kun blogi on aloitettu, on seuraava tehtävä saada blogille lukijoita. Tärkein tapa lukijoiden saavuttamiseksi on huolehtia itse siitä, että blogi on lukemisen arvoinen. Mikäli blogi on sisällöltään tylsä, ulkoasu vaikeaselkoinen ja epäselvä, blogin löytyminen sivustolta on vaikeaa tai blogi on harvoin päivitetty, se tuskin saa lukijaa palaamaan toistamiseen blogiin. Blogin näkyvä sijainti käyttöliittymässä ohjaa lukijat helposti ja nopeasti blogiin. Yksi hyvä keino on laittaa kotisivujen etusivulle blogin tuoreimmat otsikot, joita klikkaamalla aukeaisi varsinainen blogiteksti. (Kilpi 2006, 39.) Olennaista tyypillisessä blogissa ovat kommentit ja niiden varaan muodostuva avoin keskustelu. Blogissa tulisi olla mahdollisuus kommentoida kirjoituksia, sillä usein kommentoijat palaavat myöhemmin katsomaan, ovatko saaneet jättämään-

Markkinointiarpajaiset ovat tuotteen myynnin edistämiseksi järjestettäviä arvontoja tai kilpailuja, joissa kuluttaja voi voittaa sattuman perusteella saatavan edun. Yleinen perussääntö on se, että arpajaisiin tai kilpailuihin on voitava osallistua myös tuotetta ostamatta. Arpajaisten esittely ei myöskään saa hallita markkinointia niin, että itse tuote jää toisarvoiseen asemaan.


92 86 6 POHDINTA Olen kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen tekemääni tutkimukseen ja kehityssuunnitelmaan sekä niiden toteutukseen. Olen myös saamaani kyselyiden vastausmäärään tyytyväinen, vaikka kokonaismäärää odotin ehkä hiukan suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. En lähtenyt tavoittelemaan yli sadan vastaajan määrää, sillä tiesin kokemuksesta, että messuilla esittely ja myyntityö pienellä henkilömäärällä vievät suurimman osan messupäivästä. Ajattelin, että asiakkaat vastaisivat innokkaammin kyselyyn, kun samassa yhteydessä oli arvonta. Arvonnan palkintona oli 15 kappaletta Seniori-vaappuja. Luulen, että perjantaille osunut todella raju ukkoskuuro vähensi vastaajien määrää. Jälkikäteen ajatellen olisi ehkä ollut hyvä, että vastaajat olisivat voineet täyttää kyselyn Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuteltan sisäpuolella. On vaikea arvailla, mikä vaikutti vastausten määrään olennaisesti. Halusin kyselylomakkeesta ulkoasultaan helposti ja nopeasti täytettävän näköisen. Kyselylomakkeen pituus oli ainoastaan yksi A4-kokoinen sivu. Kysymykset tein kyselyyn sen pohjalta, mitä halusin tietää yrityksen näkyvyydestä ja Seniorivaapun tunnettuudesta nykyisin. Kyselylomakkeen kysymysten muotoiluun katsoin mallia aikaisemmin tehdyistä asiakastyytyväisyyskyselyistä ja muista kyselyistä kirjamateriaaleista, internetistä ja useista aikaisemmin julkaistuista opinnäytetöistä. Muokkasin löytämistäni kyselyistä sellaisen, josta saisin mielestäni kehityssuunnitelman kannalta parhaat mahdolliset vastaukset. Varsinaisesti en tehnyt tuote- tai asiakastyytyväisyystutkimusta. Sellaiseen tarkoitukseen olisi kyllä löytynyt paljon kyselymalleja. Kyselylomakkeen tarkistivat moneen kertaan sekä ohjaajani että viestinnän opettaja. Lopullisen version sain ottaa testikäyttöön toukokuun loppupuolella. Joitakin kysymyksiä olisin voinut lisätä kyselyyn, sillä teoriaosiota kirjoittaessani pääsin syventymään internetin ja digitaalisen median käsitteisiin. Lomakkeen arvosanataulukkoon olisin voinut lisätä maininnan siitä, mitä numerot nolla ja seitsemän tarkoittavat. Tällä tavoin olisin selventänyt arvosanojen merkitystä. Vastauksia olisi ehkä ollut helpompi tulkita arvosana-asteikon ollessa esimerkiksi 0 5.
Kansainvälisen kauppakamarin (ICC:n) markkinoinnin perussääntöjen 1 artiklan mukaan markkinoinnin on oltava lain ja hyvän tavan mukaista. Markkinoinnissa on otettava huomioon yhteiskunnallinen ja ammatillinen vastuu asianmukaisella tavalla ja siinä on noudatettava elinkeinoelämässä yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja. Markkinointi ei saa heikentää yleisön luottamusta markkinointiin.
Uudistuksen tarkoitus on helpottaa ihmisten yhteydenpitoa ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa ja vähentää tähän mennessä liiaksi korostuneiden institutionaalisten toimijoiden – kuten yritysten – julkaisujen näkyvyyttä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten tämä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen Facebookissa ja kanavan hyödyntämiseen markkinoinnissa?
Suojaamalla sivustosi SSL-yhteydellä ajanmukaistat verkkopalveluasi, oli kyseessä sitten verkkokauppa tai muu sivusto. Mikäli haluat apua SSL-yhteyksiin liittyvissä asioissa, ota yhteyttä hosting-palveluntarjoajaasi. SSL-sertifikaatti asennetaan yhteistyössä palvelintalon kanssa ja vuotuiset hinnat liikkuvat sertifikaatista ja palveluntarjoajasta riippuen n. 100,00 € – 300,00 € välimaastossa.
×