11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10
alihankintamessut arktinen asiakkuudet asiantuntijapalvelut ce-merkintä ELY ERP finpro Gateway Norway AS. Norja henkilöanalyysi Industria innovaatiot johtaminen kansainvälistyminen kasvu kehittäminen kehittämispalvelut Kiina konsultointi koulutus markkinointi markkinointiprosessit markkinointistrategia meriteollisuus messut myynti Norja offshore pk-yritys prosessit rahoitus rakennusala sanktiot some strategia TEKES telakat tietoisku tietojärjestelmät tuottavuus uudistaminen valmennus venäjä Venäjän markkinat vienti
Videomainonnan tehokkuudelle voidaan etsiä todisteita myös tutkimuksista. T. Sammallahti kertoo kirjassaan Konseptisuunnittelun supersankari Brand Sence Companyn tutkimustuloksista palvelukokemuksesta. Kun palvelukokemukseen liitetään enemmän kuin yksi aisti, sen mielikuvallinen vaikutus on 30 % suurempi. Tämä pätee myös mainontaan. Huomiotavia aisteja on yhteensä viisi: näkö, kuulo, haju, maku sekä fyysisesti tunnettava rakenne. Suoranaisesti videomainonnassa pystytään hyödyntämään näistä kahta: näköä ja kuuloa. Mutta pystyisikö näön kautta hyödyntämään myös muita aisteja?
Markkinoinnissa on ilmoitettava selkeästi yksilöidyn tuotteen kokonaishinta. Hintatiedot eivät saa antaa epärealistista käsitystä tuotteen arvosta. Mainoksissa ei siksi voi perusteettomasti käyttää hintatietojen yhteydessä sellaisia ilmaisuja kuten ”vain, ainoastaan, taskurahalla” tms. Hinnasta ei myöskään saa antaa vaikutelmaa, jonka mukaan jokaisella perheellä olisi varaa hankkia tuote.
Edellä mainituilla perusteilla asiaa kokonaisuutena arvioituaan mainonnan eettinen neuvosto katsoo, että video on mainos. Mainos ei kuitenkaan ole selkeästi tunnistettavissa mainokseksi, vaan siinä on ollut merkintä sponsoroinnista. Sponsoroidussa ohjelmassa ei saa rohkaista ostamaan sponsorin tuotetta viittaamalla siihen erityisesti ja mainosluonteisesti.
Pk-yritysten pitää pystyä rakentamaan kilpailukykyinen markkinointistrategia, jotta heidän tuotteet ja palvelut tulevat ihmisten tietoisuuteen. Pk-yrityksillä on harvoin omaa markkinointiosastoa ja yrittäjä vastaa usein itse markkinoinnista. Tämä pakottaa yrityksiä olemaan erityisen luovia ja ketteriä. Heidän täytyy miettiä tarkasti kohdeyleisöä, brändiä ja viestiä, jonka he haluavat lähettää.
11 Myyntitavoitteet Tuotetavoitteet 5 Yksittäinen yritys voi oman liiketoimintastrategiansa pohjalta määritellä ja rajata markkinointitoimintansa tehtäväkentän suppeammaksi keskittymällä esimerkiksi vain asiakassuhteiden tai jopa brändin johtamiseen. Tämä riippuu yrityksen liiketoimintamallin ominaisuuksista ja niihin liittyvistä rajauksista sekä yrityksen asettamista omista tavoitteista ja visiosta. (Tikkanen ym. 2007, 25.) Yrityksen tulisi laatia omat kuvion 1 mukaiset tavoitteet markkinointistrategiaan toiminnalleen ja markkinoinnilleen. Kannuksen Kalastustarvike Oy tähtää asiakassuhteiden ja tuo- Saatavuustavoitteet Asiakastavoitteet Viestintätavoitteet Kannattavuustavoitteet Hintatavoitteet MARKKINOINTI- STRATEGIA Asiakassuhteiden johtaminen Toimittajasuhteiden johtaminen Tuotekehityksen johtaminen Muiden verkostosuhteiden johtaminen MARKKINOINNIN TAVOITTEET KUVIO 1. Markkinointistrategian sisältö (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, 25 40) ja markkinoinnin tavoitteet (Raatikainen 2004, 89 99) Markkinointistrategian sisältö ja markkinoinnin tavoitteet ovat selkeitä kokonaisuuksia, kuten kuviossa 1 on esitetty. Markkinoinnin kautta yrityksen tavoitteet voivat olla pelkästään esimerkiksi myyntiin tai hintaan liittyviä, tai sen lisäksi asiakkaisiin, viestintään, kannattavuuteen ja saatavuuteen suuntautunutta. Yritys itse määrittelee omat lähtökohtansa ja tavoitteensa, joihin markkinoinnillaan pyrkii.
Instagram on vahvasti visuaalinen kanava – jopa suuremmassa määrin kuin Facebook. Tässä kanavassa pärjäävät ne, jotka tarjoavat kuluttajille ainutlaatuista kuvallista sisältöä. Siksi panostammekin Instagram-markkinoinnissa ennen kaikkea visuaalisuuteen. Lisäksi huolehdimme siitä, että sisällöt löytyvät tehokkaasti aihetunnisteilla eli hastageilla. Myös kilpailut ja muu kuluttajien aktivointi toimivat Instagramissa hyvin, ja siksi toteutammekin Instagramiin nimenomaan kuluttajia aktivoivia sisältöjä.
17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16

Varsinkin sosiaaliseen mediaan ladattava videosisältö on usein melko kertakäyttöistä. Tämän takia somevideot voivat olla jopa itse tehtyjä, eikä aina ammattilaista tarvita. Kun tarvitset videoita nettisivuille tai muuhun markkinointikäyttöön, palkkaa kuitenkin ammattilainen, koska huonolaatuinen video luo pikemminkin huonoa mielikuvaa yrityksestä, kuin vahvistaa sitä.
Vaikuttajamarkkinointi tarkoittaa omiin käyttökokemuksiin perustuvaa suosittelua, eikä sitä välttämättä koeta edes suoranaiseksi markkinoinniksi. Silti sillä saadaan vaikutettua ihmisten mielipiteisiin ja ostopäätöksiin usein tehokkaammin kuin perinteisellä markkinoinnilla. Yrityksille vaikuttajamarkkinointi on erinomainen keino saavuttaa potentiaaliset asiakkaat. Kutakuinkin jokainen on törmännyt vaikuttajamarkkinointiin, mutta miten yritys voi tehdä siitä tuloksellista? 
Tee videosta ammattimainen, ihmiset valitsevat usein elokuvan tai kirjan sen kannen perusteella, joten tee videostasi siisti. Muista, että video toimii yrityksesi käyntikorttina. Tällä hetkellä on suosittua käyttää animaatiovideoita, koska ne ovat kustannuksilta ja hyöty tehoiltaan täysin eri luokkaa kuin tylsät kameralla kuvatut yritysvideot. Animaatiovideoihin saa hauskuutta, mielenkiintoa ja tehokkuutta kustannustehokkaasti.

Muutokset tulevat vaikuttamaan ennen kaikkea organisaatioihin, joiden sivusto on jo vanhentunutta teknologiaa eikä käytettävyysasioista ole huolehdittu asianmukaisesti. Elämme aikakautta, jossa mobiililaitteet edustavat verkkoselaamisen ehdotonta valtaosaa – meidän tulee sopeutua uuteen aikakauteen myös käytettävyyden, ei ainoastaan hakutulosten optimoinnin vuoksi.

76 70 KUVIO 35. Vaappujen laaja värivalikoima Uutuusvärien merkitys Kuviosta 36 nähdään uutuusvärien merkityksen tärkeys asiakkaille. Vastaajista 13 antoi arvosanan numero viisi. Seniori-vaapun onnistumisen kohdalla suurin vastausmäärä, kymmenen kappaletta, annettiin arvosanalle viisi. Seniori-vaapun uutuusvärien merkitys on menestyksen kannalta tärkeää. Uusien värien tärkeyden keskiarvo oli 5,3. Seniori-vaapun uusien värien onnistumisen keskiarvo oli todella hyvä, 5,5.
137. Penetraatio- tai volyymihinnoittelu (penetration pricing)Alhaisen alkuhinnan käyttötilanteita:• Paljon kilpailijoita ja tuotteet eivät poikkea merkittävästi toisistaan• Halutaan nopeasti markkinaosuutta ja kokeilijoita• Paljon kapasiteettia tai suuri varasto (volyymihinnoittelu)  Myynti kasvaa nopeasti, mutta pienempi kate  Vaikutus tuotteen/yrityksen imagoon?  Hintaa on vaikeaa korottaa myöhemmin
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11
60 54 ryhmässä. Tästä ryhmästä kaksi vastaajaa ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin vuotiaiden ryhmässä vastaajia oli kymmenen, joista yksi ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin. Muissa ryhmissä oli yhdeksän vastaajaa. Halusin selvittää, onko jokin ikäryhmä sellainen, jolla ei ole tietoa Seniori-vaapusta. Tällä tiedolla halusin selvittää vastaajista ne, joille olisi todella tärkeää tuottaa verkkosivujen sisältöä siltä pohjalta, mikä Seniori-vaappu on ja mihin tarkoitukseen se on alun perin kehitelty. KUVIO 14. Vastaajien ikä ja Seniori-vaapun tunnettuus Viidestäkymmenestä vastaajasta vain neljä ei tuntenut Seniori-vaappua aiemmin. Tämä kertoo hyvin Seniori-vaapun tunnettuudesta vastaajien keskuudessa. Seniori-vaapun tietojen saaminen internetistä, lehdestä, kalastajilta, messuilta tai tuttavalta Kuviosta 15 näkyy, että vastaajat olivat saaneet Seniori-vaapusta tietoja eri kanavista. Suurin osa, 13 vastaajaa, oli saanut Seniori-vaapusta tietoa perinteisestä lehdestä. Kysymykseen olisi voinut lisätä myös vastausvaihtoehdon jostain muualta, sillä jälkeenpäin huomasin, että vaihtoehtoja oli liian vähän. Yllättävää oli, että internetistä tietoja oli saanut vain kaksi vastaajaa. Lehden merkitys tunnettuuden kannalta on siis edelleen suuri.
Markkina-analyysin tarkoituksena on vastata kysymyksiin markkinoista, ostokäyttäytymisestä, markkinamuutoksista, sekä markkinan kehityksen suunnasta. Analyysissä tulee käydä läpi markkinan tilanne, koko, asiakkaat, ostokäyttäytyminen, ostopotentiaali sekä niiden muutokset edelliseen ajanjaksoon verrattuna. Hyvä työkalu markkina-analyysin tekemiseen on esimerkiksi Bostonin matriisi.
59 53 Aikaisemmin en ole toteuttanut mitään kyselyä. En ymmärtänyt aluksi, kuinka monivaiheinen prosessi kyselylomakkeen valmiiksi saaminen on. Aloitin kyselylomakkeen teon huhtikuun 8. päivä vuonna Koska lukuvuosi päättyi huhtikuun viimeinen päivä ja messut järjestettiin kesäkuuta, minulla oli mielestäni hyvin aikaa tehdä ja muokata lomaketta. Kyselylomake sai viimeisen muotonsa toukokuun lopulla. Minulle jäi aikaa käydä sitä toimeksiantajan kanssa yhdessä läpi ennen messuja. Rajasin kysymysten määrää siten, että yksi A4-kokoinen arkki riittäisi kysymysten tilaksi. Mielestäni se oli riittävä määrä, sillä ihmisillä ei usein ole aikaa kyselyihin vastata ja halusin lomakkeen näyttävän helpolta, nopealta ja vaivattomalta täyttää. Seuraavassa käydään läpi tutkimuksen tulokset kysymyksittäin. Jokaisesta monivalintakysymyksestä on tehty pylväsdiagrammi tai vastaava kuvio vastausten paremman havainnollistamisen tueksi. Tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen SPSS-ohjelmaa ja MS Exceliä. Tutkimustuloksia havainnollistettiin erilaisten taulukoiden ja kuvioiden avulla. Seuraavissa monivalintakysymyksissä kyselylomakkeessa oli kohdat Asian tärkeys sekä Onnistuminen. Vastaajan on pitänyt arvioida sitä, kuinka tärkeänä itselleen hän pitää väittämää ja kuinka hyvin Kannuksen Kalastustarvike Oy ja Seniori-vaappu on kyseisessä väittämässä onnistunut. Tutkimuksen analysoinnissa kaikki palautetut vastaukset huomioitiin, vaikka muutama lomake oli vain osittain täytetty. Vastaajan ikä Halusin selvittää, kuinka Seniori-vaapun tunnettuus vaihtelee eri ikäryhmien kesken. Mielenkiintoista ikäryhmien jaottelussa oli nähdä, kuinka moni esimerkiksi vuotiaista käyttää digitaalista mediaa. Halusin nähdä vastausten perusteella, onko selkeä ero vastanneiden kesken siinä, millä tavalla internetiä käytetään kalastusvälineisiin liittyvässä verkkokaupankäynnissä sekä tuote- ja yritystietojen haussa. Kuviosta 14 nähdään, että vastaajien ikäjakauma oli tasainen. Vähiten, viisi vastaajaa, oli alle 15-vuotiaiden ryhmässä. Kahdeksan vastaajaa oli yli 56-vuotiaiden
Huonekaluliikkeen mainoksessa vanhemmat seisovat olohuoneessa ja lapsi pomppii sohvalla. Lapsen isä toteaa mm., ”…lapset täytyy saada vain ymmärtämään, että olohuone on aikuisille.” Samassa isä avaa kaukosäätimellä lattialuukun, johon lapsi putoaa. Seuraavassa kohtauksessa mies sulkee kaukosäätimellä olohuoneen oven, johon lapsi törmää. Kuluttaja-asiamies piti mainosta yleisesti hyväksyttyjen ja lain tasolla vahvistettujen kasvatuksellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kannalta ongelmallisena. (KA 1997/40/1589)

Videojulkaisut sosiaalisessa mediassa ovat alkaneet tulla osaksi yritysten online-markkinointistrategiaa. Online-markkinoinnissa etenkin sosiaalisessa mediassa onkin pääosin kyse sisällöstä, jonka avulla lisätään ihmisten tietoisuutta yrityksestä, pyritään sitouttamaan ihmiset seuraamaan yrityksen sosiaalisen median kanavia, sekä tätä kautta myös levittämään sanaa eteenpäin. Sosiaalisen median voima sanan levityksessä onkin ainutlaatuista. Ihmiset todella levittävät sanaa, kun he kokevat sisällön olevan hyödyllistä, koskettavaa, hauskaa tai opettavaista.
8 4. Tuotanto Kun lähdet toteuttamaan suunnitelmaa, kiinnitä huomiota tuotantoyhtiön valinnassa seuraaviin seikkoihin. Tunnista omat tavoitteesi ja budjetti Videomarkkinointikumppani voi auttaa sinua luomaan videostrategian, mutta mikäli teet strategian itse ja ulkoistat pelkän tuotantoprosessin, on tärkeää määritellä videotuotannon tavoitteet oikeanlaisen tuotantoyhtiön löytämiseksi. Tämä ja budjetti vaikuttaa tuotantoyhtiön valintaan. Tuotantoyhtiön tyyli ja persoonallisuus Jokaisella videoprojektilla, kuten tuotantoyhtiölläkin, on oma tyyli ja persoonallisuus. Sopiiko harkitsemasi tuotantoyhtiön tyyli sinun mielikuvaasi valmiista videosta? On tärkeää, että sekä sinun että tuotantoyhtiön intressit ovat samassa linjassa, jotta yhteistyö sujuu mahdollisimman saumattomasti. Selkeät prosessit ja suunnitelmat Hyvän lopputuloksen lisäksi on tärkeää, että valmista tulee ajallaan ja suunnitellun budjetin rajoissa. Siksi on tärkeää, että videotuotantokumppanillasi on selkeät prosessit ja aikataulu sekä intressit tuottaa video tavoiteajassa ja tavoitebudjetin rajoissa. Tuotantoyhtiön ydinosaaminen Mikä on tuotantoyhtiön ydinosaamista? Sopiiko heidän osaaminen tavoitteisiisi? Jos tavoitteenasi on tuottaa videosisältöä verkkoon, elokuva- tai televisiotuotantoon keskittynyt tuotantoyhtiö ei ole ehkä paras vaihtoehto (myöskään budjetin kannalta) ja toisinpäin. Muista tutustua myös referensseihin! 8
139. Markkinahinnoittelu (market pricing) Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan suhteen perusteella: • kysyntä > tarjonta  hinnat korkeat • kysyntä < tarjonta  hinnat alhaiset • yleistä esim. raaka-ainekaupassa ja energiamarkkinoilla  hinnat muuttuvat nopeasti  yllättävät laskut ja nousut, joihin vaikeaa varautua  osattava operoida hinnalla oikeaan aikaan  tuotteen ainutlaatuisuus/erityisominaisuus nostaa hintaa

60 54 ryhmässä. Tästä ryhmästä kaksi vastaajaa ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin vuotiaiden ryhmässä vastaajia oli kymmenen, joista yksi ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin. Muissa ryhmissä oli yhdeksän vastaajaa. Halusin selvittää, onko jokin ikäryhmä sellainen, jolla ei ole tietoa Seniori-vaapusta. Tällä tiedolla halusin selvittää vastaajista ne, joille olisi todella tärkeää tuottaa verkkosivujen sisältöä siltä pohjalta, mikä Seniori-vaappu on ja mihin tarkoitukseen se on alun perin kehitelty. KUVIO 14. Vastaajien ikä ja Seniori-vaapun tunnettuus Viidestäkymmenestä vastaajasta vain neljä ei tuntenut Seniori-vaappua aiemmin. Tämä kertoo hyvin Seniori-vaapun tunnettuudesta vastaajien keskuudessa. Seniori-vaapun tietojen saaminen internetistä, lehdestä, kalastajilta, messuilta tai tuttavalta Kuviosta 15 näkyy, että vastaajat olivat saaneet Seniori-vaapusta tietoja eri kanavista. Suurin osa, 13 vastaajaa, oli saanut Seniori-vaapusta tietoa perinteisestä lehdestä. Kysymykseen olisi voinut lisätä myös vastausvaihtoehdon jostain muualta, sillä jälkeenpäin huomasin, että vaihtoehtoja oli liian vähän. Yllättävää oli, että internetistä tietoja oli saanut vain kaksi vastaajaa. Lehden merkitys tunnettuuden kannalta on siis edelleen suuri.

Arjen tallentaminen: Arkea on vaikea väärentää; mikään ei kerro paremmin ja aidommin yrityskulttuurista kuin aito arjen kuvaus. Valitse kanava, jossa yritys voi esiintyä arkisempana ja avoimempana, ja valjasta koko henkilöstö palkintojen voimin sisällöntuotantoon. Siinä missä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, lyhyt video kertoo vielä enemmän. Katso esimerkiksi Koodiviidakon Instagram-tili.


32 26 käyttäjää yrityksen tuotteiden omaksumisessa. Kuviossa 5 on Seniori-vaapun monipuolisista käyttötavoista näkymä YouTubessa. (Fahs 2008.) KUVIO 5. Seniori-vaapun monipuoliset käyttötavat YouTubessa Kuvio 5 esittää Seniori-vaapun monipuolisista käyttötavoista kertovaa YouTubevideota. Palvelun käyttö sisällön katsomiseen ei vaadi rekisteröitymistä, mutta tuottaakseen sisältöä on rekisteröidyttävä palvelun käyttäjäksi. Rekisteröityminen ja palvelun käyttö ovat ilmaisia. Seniori-vaappuja käytetään esimerkiksi heitto-, veto- ja UL-kalastuksessa. Moni käyttäjä ei kuitenkaan tiedä, että Seniori-vaappua voi käyttää monissa kalastusmuodoissa kuten esimerkiksi pilkkikalastuksessa. Video kuvattiin sen vuoksi, että vaapun monipuoliset käyttötavat tulisivat kalastajien tietoisuuteen Blogit ja bloggaaminen Blogit ja bloggaaminen ovat termejä, joita usein kohtaa internetissä ja monissa muissakin medioissa. Usein bloggaajat ovat niitä, jotka toimivat ikään kuin testikäyttäjinä uutuustuotteille ja bloggaamalla toimivat samalla mainostajina yritykselle (Paikkala 2010, 9). Blogit eli verkkopäiväkirjat eivät ole vain ohi menevä muotiilmiö, vaan merkittävä teknologinen, sosiaalinen ja taloudellinen muutosvoima. Niiden kautta jokaisen sana on vapaa, koska kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa ja milloin tahansa. (Kilpi 2006, 3.)
152. Jakelu • Jakelukanavan valinta • Jakelukanava: tie asiakkaan luo: • vähittäismyymälät; hyvä asiakkaiden tavoitettavuus • ulkopuoliset agentit; suhteellisen kalliita • franchising; nopea kasvu ja tehokas markkinointi • tukkuliikkeet; hyvät yhteydet vähittäisliikkeisiin • oma myyntipiste; suurilla liikkeillä etu (KESKO, S-ryhmä jne.) • omat myyntiedustajat; monimutkaiset tuotteet (B-B) • puhelin/postipalvelu; esim. HobbyHall, Ellos, etc. • Nettiportaalit: Pankkipalvelut, Amazon.com, Dell, play.com jne.
Perinteiseen TV- ja lehtimainontaan käytetään edelleen suunnattomia markkinointibudjetteja, vaikka ihmisten huomio on jo siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Satoja tuhansia tai jopa miljoonia maksaneet TV-mainokset jäävät usein täysin vaille huomiotasi, kun taas sosiaalisen median käyttöön saattaa kulua useampikin tunti päivässä. Tällä hetkellä Facebook-mainonnan voidaan ajatella olevan halpaa verrattuna perinteisiin medioihin ja kilpailun olevan Suomessa melko vähäistä. Mutta mitä tapahtuu sitten, kun suuret monikansalliset yritykset valjastavat sosiaalisen median kanavat käyttöönsä ja siirtävät suuren osan markkinointibudjettiaan Facebook-mainontaan? Hinnat tulevat nousemaan huomattavasti.
Myös kanta-asiakasetujen käyttäminen alaikäisiin kohdistuvassa markkinoinnissa voi helposti johtaa etujen korostumiseen ostettavien tuotteiden hinnan sijasta. Alle 15-vuotiaille kohdistetussa markkinoinnissa ei kanta-asiakasetuihin pidä vedota. Jos kanta-asiakasmarkkinointia suunnataan yli 15-vuotiaille alaikäisille, kanta-asiakaskonseptilla tarjottavan tuotteen on oltava ostoksena tälle ikäryhmälle tavanomainen. Se on myös voitava ostaa käteisellä, ei velaksi.
Online-brändikokemus koostuu monesta osa-alueesta, ja verkkoläsnäolon tulee olla kattavasti vakuuttavaa. Tämä tarkoittaa eri aloilla eri asioita. Onko yritys esillä oikeissa medioissa, tuleeko se esiin hakukoneissa oikeilla hakusanoilla, profiloituuko sen henkilöstö asiantuntijoina? Miltä näyttää hakutulos yrityksen nimellä? Entä erilaisilla laitteilla katsottuna?
14 (MUUTrUJA: MITTARI: TAPAUS: MITEN TAPAUKSET EROAVAT? Tohnialojen välinen vertailu Aineiston sisäinen menestymisjäljestys YRITYKSEN Liikevaihto Suurin Tavoitteet KOKO Keskimmäinen Uhat/mahdollisuudet Pienin Heikkoudet /vahvuudet Aineelliset resurssit/ Nettotulos Paras työllistävyys KANNAT- Keskimmäinen Markkinointistrategiat TAVUUS Heikoin Yrittäjäosaarninen Nettotulosprosentti Paras Keskimmäinen Heikoin Kuvio 1. Tutkittavien tapausten muodostaminen ja miten kysymykset. Tapausten välisiä profiileja vertailemalla ja kirjallisuuden perusteella voidaan tehdä propositioita menestymiseroihin vaikuttavista tekijöistä, jotka eksploratiivisessa tutkimuksessa ovat vastauksia miksi kysymyksiin, eli tässä tapauksessa ne ovat oletuksia eri kokoisten ja eri tavoin kannattaneiden yritysten menestymisen taustalla olevista syistä. 13
34. Asiakkaan kokema arvo • Asiakkaan kokema arvo riippuu yrityksen tarjoomasta panoksena asiakkaan arvoketjussa. • Arvonluontilogiikka on siten asiakaskohtaista • Arvoa löytyy myös sosiaalisista suhteista, tunnekokemuksista, esteettisistä ja symbolisista arvoista. • Tarjooman arvoa määriteltäessä otetaan huomion etsintäkustannukset, rajoitettu tieto, liikkuvuus ja tulot. • Arvoa voivat tuottaa tuote, palvelut, henkilöstö ja imago. • Arvo voi muodostua myös asiakaskohtaamisten prosessissa (asiakkuus), jossa vaihdetaan resursseja
19 3. Markkinoinnin strategiatutkimukset Markkinoinnin tutkimuksissa käytetään yleisesti integroituja viitekehyksiä (mm. Carson ym 1995; Haahti 1987; Möller j a Anttila 1989 ;Ylikortes j a Möller 1997; Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998). Osa tutkimuksista käsittää useita toimialoja, osa on suunnattu jollekin tietylle alalle esimerkiksi korkean teknologian yrityksiin. Pienyritystutkimuksessa on sovellettu mm. strategisen j ohtamisen ja toimialan kilpailuteorioiden käsitteistöä. Tähän liittyvät läheisesti strategista suuntautumista käsittelevät tutkimukset sekä usein myös yrityksen strategisia resurssej aja osaamista ko s- keva kirjallisuus, j oka käsittää mm. kilpailuetua tuottavat strategiset resurssit, henkiset voimavarat ja taidot (Day 1994). Maaseutututkimuksissa pienyrittäj yyttä tarkastellaan usein yksilötason ongelmana, mutta tarkasteluun voidaan liittää myös osaamista tukevien interventioiden vaikutus (Bridgeym. 1998) mm. markkinointiosaamisen edistämisessä. Sovellutusten perusteella pienyrityksiä voidaan tutkia yleisin markkinoinnin käsittein ottamalla huomioon erityiset olosuhteet, joissa yritykset toimivat sekä tavarat j a palvelut, j oita yritykset valmistavat j a tuottavat, mutta tutkimuksista ei tällöin voida tehdä luotettavia yleistyksiä toimialojen yli. Pienyritysten markkinointia käsittelevä kirjallisuus erottaa pienyritysten markkinoinnin ja päätöksenteon omaksi erityisalueekseen lähinnä yritysten niukkojen resurssien ja muihin yrityksiin verrattana epätyypillisiksi luokiteltavien menettelytapoj en perusteella (Carson ym.1996; Brigde ym 1998). Tutkimuksissa esiintyy kuitenkin useita käsitteitä, joiden alkuperä voidaan liittää mm. Ansoffin, Porterin ja Kotlerin esittämiin strategiakäsitteisiin. Seuraavassa tarkastellaan markkinoinnin strategiatutkimuks en käsitteistön muuttumista ja niitä käsitteitä, jotka on omaksuttu pienyritystutkimukseen yleisestä strategiatutkimuksesta. Samalla tarkastellaan sitä, millaisia strategioita maaseutuyrityksiä koskevissa empiirisissä aineistoissa on noussut esille Käsitteistön muuttuminen Markkinoinnin lähestymistavoissa on vuosikymmenien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, j oilla on vaikutusta myös pienyritystutkimukseen.muo dollinen johtamisen näkökulma on menettänyt merkitystään yrityksen menestymisen selittäjänä (kuvio 3). Erityisen epäsopivaksi muodollisen j ohtamisen näkökulma on osoittautunut pienyrityksen j ohtamisen ja yrittäjyyden tutkimusten lähtökohtana. Kun markkinointi on integroitunut koko organisaatioon, samalla sen rooli on muuttunut strategiseksi. Strategian ydinkohtia on silloin entistä vaikeampi erottaa toisistaan, koska taktinen taso on lähentynyt liiketoiminnan tasoa. Samalla mittaus on vaikeutunut, koska laadulliset ja prosessitekij ät ovat vaikeasti operationalisoitavia ja heikosti yleistettäviä. Tulo sj ohtamisesta ja taloudellisen tuloksen painotuksesta on siirrytty tutkimaan niitä prosesseja, joiden avulla tuotetaanpalveluj aj a tuotteita asiakaslähtöisesti (Slater 1997). 18
71 65 Vastaajista kukaan ei antanut arvosanoja nolla, yksi eikä kaksi. Tämä kertoo, kuinka kuvien laittamisella kotisivuille on merkitystä. Tilausmahdollisuus internetin kautta Kuvio 29 osoittaa, että internetin kautta tilaaminen koettiin melko tärkeäksi. Internetin kautta tilausmahdollisuuden tärkeyden keskiarvo oli 5,1. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvoksi tuli 4,9. Oli mielestäni yllättävää, että vastaajat kokivat tilausmahdollisuuden internetin kautta olevan näin tärkeää, vaikka vain muutama vastaajista oli aikaisemmin tilannut kalastusvälineitä internetistä. KUVIO 29. Tilausmahdollisuus internetin kautta Kuten kuvio 29 osoittaa, asian tärkeydelle annettuihin arvosanoihin verrattuna Kannuksen Kalastustarvike Oy voisi kehittää tilauspalvelua verkkosivuillaan. Kannuksen Kalastustarvikkeella tilausmahdollisuus on olemassa, mutta yritys voisi kehittää tilaamisprosessia ja parantaa tilauspalvelun näkyvyyttä verkkosivustolla.
Koulutus on tarkoitettu sinulle, jos haluat perustaa yrityksellesi sosiaalisen median sivut tai ryhtyä paremmin hyödyntämään jo olemassa olevia, etkä tiedä mistä aloittaa, tämä verkkokoulutus on sinulle. Et tarvitse teknisiä esitietoja, mutta olisi hyvä, että sosiaalinen media olisi tuttu edes yksityiskäytössä ja olet halukas oppimaan. Koska Facebook on Suomen suurin sosiaalinen media käyttäjämäärällä mitattuna (2 milj. käyttäjää) pääpaino webinaarissa on tässä kanavassa.
75 69 Vaapun kestävä laatu Kuviosta 34 nähdään, että vaapun kestävä laatu oli tärkeää. Vastaajista 16 antoi arvosanan numero seitsemän vaapun kestävän laadun tärkeydelle. Asian tärkeyden keskiarvo oli 5,6. Seniori-vaapun kestävän laadun onnistumisen keskiarvo oli sama 5,6. Vastaustulos ei ollut yllättävä, sillä tietysti on tärkeää, että ostettu vaappu on kestävälaatuinen. Seniori-vaappu sai arvosanaa numero kuusi 13 kappaletta. Tämä oli todella hieno vastaustulos, kun otetaan huomioon vaapun valmistusmateriaalit ja todella pieni koko. Vastaajista 16 antoi arvosanan seitsemän. Kestävyys oli tärkeä ominaisuus kalastusvälineen kohdalla. KUVIO 34. Vaapun kestävä laatu Laaja värivalikoima Kuvio 35 osoittaa, että laajalla värivalikoimalla oli myös suuri merkitys asiakkaille. Tuotekehityksen kannalta on tärkeää jatkuvasti kehittää uusia värejä olemassa olevien lisäksi. Vastaajista 16 antoi arvosanan numero seitsemän laajan värivalikoiman tärkeydelle. Seniori-vaappu oli tulosten mukaan onnistunut hyvin tässä asiassa, sillä vastaajista kymmenen antoi arvosanan numero kuusi. Laajan värivalikoiman tärkeyden keskiarvo oli 5,9. Seniori-vaapun laajassa värivalikoimassa onnistumisen keskiarvo oli hyvä, 5,6. 
×