Henkilöstömäärän kasvu yli 5 hengen pakottaa jo selvästi miettimään johtamista, mutta siltikin se usein perustuu tuntumaan ja tuuriinkin. Asioita ei toteuteta suunnitelmallisesti, koska suunnitelmaa ei ole. Strategia kuulostaa hienolta sanalta, mutta sitä ei ole tehty. Luotetaan siihen, että kun tähänkin asti näin tekemällä on selvitty, selvitään tästä eteenpäinkin. Tässä kokoluokassa on tyypillistä, että toimitusjohtaja on samalla omistaja tai pääosakas. Palkka- tai ammattijohtajaan törmää vasta, kun liikevaihto kasvaa useampaan miljoonaan. Johtamisen teoriat koetaan vieraiksi vaikka todellisuudessa ne ovat työkaluja, joiden kanssa tulevaisuutta on helpompi rakentaa.
Brands must navigate the line between effectively promoting their content to consumers on social media and becoming too invasive in consumers' lives. Vivid Internet ads that include devices such as animation might increase a user's initial attention to the ad. However, this may be seen as a distraction to the user if they are trying to absorb a different part of the site such as reading text.[13] Additionally, when brands make the effort of overtly collecting data about their consumers and then personalizing their ads to them, the consumer's relationship with the advertisements, following this data collection, is frequently positive. However, when data is covertly collected, consumers can quickly feel like the company betrayed their trust.[12] It is important for brands to utilize personalization in their ads, without making the consumer feel vulnerable or that their privacy has been betrayed.

18 Persoonallisuustypologiat ovat melko teoreettisia eivätkä sellaisena tarjoa työvälineitä yritystoiminnassa oleville. Persoonallisuustypologiat eivät ota esimerkiksi huomioon mahdollisuutta, että yrittäjä siirtyisi johonkin toiseen typologiaan, esimerkiksi muuttuisi käsityöläisestä opportunistiseksi yrittäjäksi. Piirreteoriat eivät tarjoa välineitä muidenkaan dynaamisten näkökohtien tutkimiseen kuten siihen, kuinka informaatio siirtyy yrittäjän tai yrityksen sisäiseksi resurssiksi (Julien 1989). Tutkimusten perustella myös yrittäjien poikkeuksellista luovuutta koskevia yleisiä oletuksia voidaan kyseenalaistaa (Rizzoni 1991). Markkinoinnin näkökulmasta yrittäjätypologiat eivät ole kovin hyvin kyenneet selittämään yritysten menestymisen eroja (Keats ja Bracket 1988). Kun lisäksi otetaan huomioon muissa yhteyksissä saadut tutkimustulokset, joiden mukaan luonteeltaan hyvin erilaiset henkilöt voivat menestyä johtajina (Gahmberg 1996), voidaan päätellä, että yrittäjän persoonallisuuden piirteet selittävät ainoastaan osan menestymisestä. Strategiatutkimus (Schendel 1994) ja pienyritysten markkinointia käsittelevä tutkimus (mm. Carson ym. 1995) on 1990-luvulla kiinnittänyt entistä enemmän huomiota kehitysprosessiin ja oppimiseen. Siten yrittäjyys on jotain, mikä kehittyy ajan kuluessa kokemuksen kautta. Yrittäjä, joka osallistuu yrittäjyyden prosessiin, kehittää itselleen aste asteelta yrittäjyyden piirteitä. Kehityksen portaat alkavat reaktiivisesta vaiheesta ja etenevät tuherteluvaiheen kautta täyden yrittäjyyden asteelle. Tässä prosessissa yritys oppii käyttämään hyväkseen markkinoinnin kehittyneimpiä tekniikoita. Markkinoinnin metakomponenttienoparempi laatu luo yritykselle liikkumavaraa ja lisää ennustettavuutta liiketoimintaan. Tässä viitekehyksessä yrityksen prosessien estyminen saattaa olla syy huonoon menestymiseen ja liiketoiminnan kuihtumiseen. ' >Käsite marldcinoinninmetakomponentit viittaa yrittäj äosaamis en kognitiivisiin osa-alueisiin, joita ovat mm. suunnittelu, yrityksen liiketoiminnan suunnanvalinta, tilanteen arviointi ja tulosten evaluointi. 17
Yhtyeen albumin mainoksessa esitettiin harallaan olevat naiset sääret, joiden väliin oli piirretty naisen sukupuolielintä kuvaava pornografinen piirros. Kuluttaja-asiamies piti mainosta naista halventavana ja katsoi mainoksen altistavan myös lapset ja nuoret sopimattomille seksuaalisille ärsykkeille, kun markkinointi oli toteutettu julkisissa liikennevälineissä.(KA 2004/40/1139)
Monet yritykset hyödyntävät tehokkaasti yleisön ääntä brändin levittämisesssä eri kanavissa. Tavoitteeena on rohkaista yleisöä viemään yrityksen viestiä eteenpäin. Ihmiset haluavat tuntea, että he ovat osa jotain isoa ja kasvavaa tarinaa. Ihmiset kertovat mielellään yrityksestä tai tuotteista eteenpäin, jos he todella pitävät niistä. Kuitenkin yleisön pitää ensiksi luottaa ja uskoa yritykseen ennen kuin he alkavat puhua siitä eteenpäin posiitivisesti. Digimarkkinoinnin toimivuutta pitää mitata ja tehdä jatkuvasti tarvittavia muutoksia, mikäli yleisö ei ole kiinnostunut viestistäsi. Parhaassa tapauksessa saat yleisöltäsi näkyvyyden lisäksi myös arvokasta palautetta ja kehitysideoita, joiden avulla vahvistat brändiä entisestään.

136. Kermankuorinta- tai imagohinnoittelu (skimming pricing)Korkean alkuhinnan käyttötilanteita:• Tuote on uusi/erilainen/haluttu• Ei ole paljoa kilpailijoita• Kohderyhmänä ovat ei-hintaherkät asiakkaat• Kapasiteetti tai myyntierä on rajoitettu  Saadaan nopeasti tuloja  Luo myönteisen laatumielikuvan  Mahdollistaa hinnalla operoinnin ja tarjoukset  Korkea hinta karsii ostajia  Voi luoda tuotteelle/yritykselle kalliin imagon


44 38 Jussila (1999) kirjoittaa Erä-lehdessä, kuinka Känsäkosken täysosuma oli, että hän toi uuden kalalajin soutu-uistelijan saaliiksi ja sai hallita markkinoita muutaman vuoden yksin. Kilpailijoita on sittemmin ilmestynyt, mutta pioneerityön tehneenä Känsäkoski on kirjoittanut Seniori-vaapullaan pysyvästi nimensä suomalaiseen vaapunteon historiaan. (Jussila 1999, 27.) Jos yrityksen tuotteiden kysyntä tulevaisuudessa vähenisi, on Känsäkoskella takataskussaan ideoita valmiina. Tavaramerkkiin usko on kuitenkin lujalla pohjalla liiketoiminnan perustana. (Känsäkoski 2010.) Ideoista esimerkkinä Tuiskunen (1995) mainitsee Känsäkosken kehittämän mielenkiintoisen oivalluksen, heittopainokoukun. Se on kolmihaarakoukku, jonka varteen on valettu lyijytippa. Tämän painon avulla Seniori-vaappuun saadaan 1 1,6 grammaa painoa lisää, jolloin sen heitto-ominaisuudet paranevat samalla kun uintisyvyys kasvaa. Paino ei vaikuta kuitenkaan vieheen uintiin, kun se sijoitetaan vaapun etukoukun tilalle. (Tuiskunen 1995, 61.) Seniori-vaappu Yrityksen liiketoiminnan tukijalka, kuten Känsäkoski (2010) itse kuvailee, on 30- millimetrinen Seniori-vaappu. Seniori-vaaput ovat mikrovaappuja, jotka on luokiteltu ultra light -kalastuksen (UL), kategoriaan. Tällä termillä tarkoitetaan erikoiskeveää kalastusta. UL-vieheiden kokorajat eivät ole täsmällisiä, ja yksi Tuiskusen (1993) tekemä luokittelu on seuraava: pituus maksimissaan viisi senttimetriä ja paino maksimissaan 7 grammaa. Tavallisimpia UL-vieheitä ovat vaaput ja jigit. (Tuiskunen 1993, ) Seniori-vaapun rungon paino on noin 0,06 grammaa ennen valmistuksen alkua. Tunnusmerkkejä Seniori-vaapussa ovat pieni koko, kelluvuus sekä liikkuvat silmät. Seniori-vaaput valmistetaan alusta asti käsityönä, jolloin vaappujen valmistuksessa on kymmeniä työvaiheita. Seniori-vaappujen aihiot eli rungot on valmistettu balsapuusta. Seniori-vaappu on Jussilan (2002) kuvaamana vaivaisen gramman painoinen, siro mikrovaappu, jonka perä on ohut ja kapea, uintilevy pitkä ja syvälle vetävä. Seniori-vaapussa on silmäpallukat, joiden sisältämä ilma osaltaan kelluttaa

Käyttäjiä ja sisältöä yksinkertaisesti tulvii Facebookiin koko ajan lisää. Facebook ei mitenkään pysty antamaan kaikille tasapuolisesti yhtä hyvää näkyvyyttä, ei vaikka se haluaisi tehdä niin. Facebook on jo pitkään käyttänyt erityistä sisällön suodatusmallia pitääkseen kunkin yksittäisen käyttäjän uutisvirran mahdollisimman kiinnostavana – siitä yksinkertaisesta syystä, että mielenkiintoinen sisältö on ainoa keino saada ihmiset palaamaan Facebookiin aina uudestaan ja uudestaan. Jos käyttäjät hylkäävät Facebookin, sillä ei ole myöskään yleisöä mainostajille. Joten Facebookin ensisijainen tehtävä on pitää omat käyttäjänsä tyytyväisinä ja mainosten myynti on mahdollista, kun tämä tavoite toteutuu.


3 5 KEHITTÄMISSUUNNITELMA DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄ- MISEEN PK-YRITYKSEN MARKKINOINNISSA JA TUOTEKEHITYKSESSÄ Strategia, arvot ja visio Markkinointi Tuotekehitys Www-sivujen kehittäminen ja seuranta Kuva- ja videopalvelujen hyödyntäminen markkinoinnissa Keskustelupalstoille osallistuminen suomen ja ruotsin kielellä Verkkokauppa Blogin aktiivinen ylläpitäminen Sähköpostimarkkinointi Asiakkaiden kuvien luvallinen julkaiseminen kotisivuilla Markkinointistrategian tavoitteet, niiden seuraaminen ja tuloksiin reagointi 85 6 POHDINTA 86 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake LIITE 2. Google Analytics -palvelun hakusanoja Seniori-vaapusta LIITE 3. Seniori-vaapun hintakehitys
31 25 KUVIO 4. Mikroblogipalvelu Twitter Kuviossa 4 näkyy mikroblogipalvelu Twitterin etusivu. Siinä lukee, että se on paras keino huomata, mitä uutta maailmassasi on. Käyttämiseen vaaditaan maksuton rekisteröityminen palveluun YouTube ja muut kuvapalvelut Yksi tunnetuimmista sosiaalisista medioista ja ylivoimaisesti suosituin pelkästään sisällön jakamiseen keskittyvä kuvapalvelu tällä hetkellä on YouTube, jonka perustivat Chad Hurley, Steve Chen ja Jawed Karim vuonna YouTuben kuvapalvelu sisältää sekä normaaleja kuvia että liikkuvia videoleikemateriaaleja, joita jokainen voi ladata tai liittää palveluun toisten ihmisten nähtäväksi maailmanlaajuisesti. Videonjakopalvelu on tullut tutuksi lähes kaikille Internetiä käyttäville. Palvelussa on mukana myös ääniominaisuus. (Fahs 2008.) Palvelu ei yksinään ole yritysten käytössä kannattava, mutta sitä voi pitää hyvänä kanavana täydentää yrityksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Palvelussa voi luoda videoita ja jakaa niitä miljoonien ihmisten kesken. Palvelussa voi suunnitella ja järjestää videoita tai liittyä osaksi kyseistä yhteisöä. Yrityksen kannattaa jakaa palvelussa mahdolliset videosisällöt, jotka voivat kiinnostaa käyttäjiä. Joissain tapauksissa kannattaa harkita esimerkiksi video-oppaiden tekemistä, jos ne auttavat
Riski salassa pidettävän tiedon, tulevien julkaisujen tai muiden yrityksen sisäpiiritietojen paljastumiselle sosiaalisessa mediassa on kuitenkin olemassa. Yrityksen sisällä kannattaa asiat ottaa avoimesti kaikkien työntekijöiden kesken esille ja sopia yhteisistä pelisäännöistä. Työntekijät ovat myös velvoitettuja toimimaan lojaalisti työnantajaansa kohtaan.

89 83 voisi ulkoistaa blogin pitämisen, mikäli oma aika ei sen aktiiviseen ylläpitämiseen varsinaisen liiketoiminnan ohella riitä. 5.9 Sähköpostimarkkinointi Yrittäjän kannalta sähköpostin käyttäminen on päivittäistä, sillä esimerkiksi verkkokaupan kautta tilaukset tulevat suoraan yrittäjän sähköpostiin. Asiakkaat lähettävät myös sähköpostilla saaliskuvia ja esimerkiksi kertomuksia kalastusmatkoista. Ihmisten sähköpostin käyttö yleensäkin on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yrityksen markkinoinnin näkökulmasta sähköpostin helppo, edullinen ja vaivaton käyttö voisi olla nykyistä laajempaa ja näyttävämpää. Yrittäjä voisi kerätä asiakkaiden sähköpostiosoitteita ja ilmoitella esimerkiksi valmistuneista erikoisväreistä, lähestyvistä messuista tai jostain kalastustapahtumasta. Myös verkkosivujen sisältöön liittyvistä asioista voisi ilmoitella sähköpostin kautta. Yrittäjän sähköpostin käyttämisen kannalta voisi sähköpostiasetuksiin määritellä valmiin allekirjoituksen logon kanssa, kuten esimerkkinä kuviossa 43 olen esittänyt. Automaattisesti lähtevään sähköpostiin liittyisi näin aina mainos yrityksestä. Tämän voisi helposti poistaa, mikäli allekirjoitusta ei haluasi käyttää kaikissa lähtevissä viesteissä. Allekirjoitus olisi tyylikäs ja persoonallinen tapa näkyvyyden ja mainonnan kannalta.
65 59 Kalastustarvikkeiden tilaaminen internetin kautta Kuviosta 20 näkyy, että vastaajista pieni osa oli tilannut internetin kautta kalastusvälineitä. Halusin selvittää, kuinka yleistä kalastusvälineiden tilaaminen internetin kautta nykyisin on. Ostavatko käyttäjät edelleen perinteisistä kalastusalan kaupoista tarvitsemansa? Vastaajista 11 oli tilannut internetin kautta joitain kalastusvälineitä. 35 vastaajaa ei ollut ostanut tuotteita internetistä, ja neljä ei vastannut ollenkaan. KUVIO 20. Kalastustarvikkeiden tilaaminen internetin kautta Kalastusaiheisilla keskustelufoorumeilla käyminen Kuviosta 21 nähdään, että vastaajista pieni osa oli käynyt kalastusaiheisilla keskustelufoorumeilla. Vastaajista 11 oli käynyt internetin kalastusaiheisilla keskustelufoorumeilla. Vastaajista kukaan ei valinnut vastausvaihtoehdoksi kohtaa ei. 39 vastaajaa jätti vastaamatta.
23 3.3. Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Toimialatutkimus käsittelee yrityksen kriittistä strategiaa toimialaympäristöön liittyvänäj a käsitteellistää kilpailun luonteen viiden kilpailuvoiman avulla; Näitä ovat alalle vakiintuneet yritykset, uudet kilpailijat, asiakkaat, hankkij at ja korvaavat tuotteet (Porter 1980). Kilpailuvoimatmäärittävät alalletulomahdollisuuden ja vaikuttavat yrityksen suorituskykyyn markkinoilla. Porterin mukaan yrityksen tulee toimiessaan hakea 'tahtia' toimialaympäristöstä saavuttaakseen kilpailuetua markkinoilla. Kilpailuympäristön muutokset aiheutuvat toimialan ja sen ulkoisen ympäristön evoluutio sta, j oka määritelmän mukaan häiritsee toimialan kehitystä. Saadakseen tietoa ympäristöstä, yrityksen tulee kehittää kilpailija-analyysijärj estelmä, joka on yhteydessä yrityksen strategiseen suunnitteluprosessiin. Toimialan kilpailussa kilpailuetua tuottavat suurtuotannon edut, erilaistaminen ja keskittyminen (Porter 1985). Erilaistaminenja keskittyminen ovat olleet viime vuosina myös maaseudun pienyritysten tutkimuksissa strategiamuuttujina (Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998; Forsman, 1997; 1998; 1999) Erilaistaminen Erilaistaminen eli differointi kuuluu klassisiin kilpailustrategioihinja voi liittyä osana myös keskittymis strategiaan, jolloin yritys sekä erilaistaa että keskittyy tiettyynmarkkinakohteeseen (Porter 1985). B oulding ym. (1994) ovat määritelleet erilaistamisen yrityksen kilpailij oita suuremmaksi kyvyksi saavuttaa korkeampia marginaalej aj a tästä johtuen korkeampia tuottoja. Kilpailuasema muodostuu suhteellisesta kustannusasemasta j a niistä asiakkaan arvoista, joihin yritys kykenee vastaamaan paremmin kuin muut yritykset kehittämällä tuote-palveluyhdistelmäänsä. Mathur (1992) on jakanut kilpailuetua tuottavat kaupankohte en ominaisuudet kahteen komponenttiin: erilaistamiseen ja hintaan. Jaon tarkoituksena on korostaa, että asiakkaan valintapäätös p e- rustuu joko hintahyötyihin tai hintaan p erustumattomiin hyötyihin. Sitä vastoin B oulding ym. (1994) esittävät, että erilaistaminen voi perustua j oko tuoteominaisuuksiin tai markkinointitoimenpitein tuotettuihin eroihin, joita saavutetaan esimerkiksi mainonnan, menekinedistämisen tai henkilökohtaisen myyntityön avulla. Koska erilaistamisen tarkoituksena on kilpailuedun luominen, markkinointiosaamisella on yleensä suuri merkitys erilaistamisprosessissa ja kilpailtaessa asiakkaiden preferensseistä (Day 1992, ). Erilaistamisen edellytyksenä pidetään yleisesti segmentointia ja asemointia, joiden avulla luodaan pohjaa markkinointistrategian valinnalle. Segmentoinnilla tarkoitetaan sitä toimintaprosessia, jolla tietyn tuotteen tai palvelun kokonaismarkkinat jaetaan joko perinteisen markkinointitutkimuksen tai kulttuuritutkimuksen avulla yhdenmukaisiin ryhmiin (Hills ja LaForge 1992; kts. myös Kupiainen 1998). Markkinoiden segmentoinnista ei ole omaa teoriaa, vaan segmentointi tapahtuu esimerkiksi kuluttaj atutkimuks en avulla. Aika vähän on tutkimuksia myös siitä, miten 22
20 Aikaisempi lähtökohta Nykyinen sisältö Markkinoinnin käsite Markkinoinnin rooli Markkinoinnin asema organisaatiossa Menestymisen mittarit Aggregaatti informaatioj ärjestelmä Informaatioteknologian kontribuutio 6.Ympäristön luonne Transalctio Funktionalinen/taktinen taso Erikoistunut osasto Tulokset/taloudelliset mitat Suhteellisen pysyvä, suljettu järjestelmä Marldcinaosapuolten väliset suhteet Liiketoiminta/strateginen taso Organisaatioon integroitunut Prosessi/tasapaino Yksilön informaatio Turbulentti, rajaton syseemi Kuvio 3. Markkinoinnin tutkimuksen lähestymistavoissa tapahtuneet avainmuutokset (Brookes ja Little 1998). Tutkimuksen kannalta keskeistä on ollut selvittää, kuinka yritykset hallitsevat jatkuvan uudistumisen ja oppimisen prosessia, kuinka kehitetään organisaation osaamista ja kykyjä, kuinka luodaan ja kasvatetaan yritykselle arvoa toimialan arvojärjestelmän puitteissa uudistamalla asiakassuhteita, miten kehitetään tavarantoimittajien, kumppanien, välittäjien, asiakkaiden ja yrityksen välisiä suhteita tai miten kilpaillaan tulevaisuudessa muuttuvilla markkinoilla (Brookes ja Little 1998). Prosessitutkimukset käsittävät mm. yrittäjyyden prosessit, markkinoinnin prosessit, palveluprosessit sekä muutos- ja kehitysprosessit. Yrittäjyyden prosessit sisältävät mm. yrityksen kasvuun ja osaamiseen liittyvät kehityskaaret (Koskinen 1996, 191). Prosessiin liittyvä kehityskaari käsittää kasvun, vakaan toiminnan, epävakaan vaiheen, taantumisen ja toiminnan purkamisen.vientimarkkinointia tutkitaan vielä yleensä erikseen, koska silloin joudutaan selvittämään kulttuurien välisiä eroja sekä markkinoinnin käytäntöj en ja kauppatapoj en että asiakkaiden näkökulmasta. Myös yrityksen osaamisen tietoinen kehittäminen ja yksilöiden osaaminen työyhteisössä korostuu aikaisempaa enemmän (Kulkki 1996). Osaamisen ulottuvuuksia on yleisellä tasolla tutkinut myös Day (1994), joka on erottanut strategisessa osaamisessa teknologiset, asiakaslähtöiset ja sisäiset tekijät Strategisen johtamisen teoriat Strategisen johtamisen teorioita ja lähestymistapoja on useita, mutta tässä tarkastellaan erityisesti Ansoffin ja McDonnellin (1989) näkemyksiä. Ansoffin esittämät strategian avainkäsitteet ovat kiinnostavia erityisesti pienyritystutkimuksen ja maaseudun pienyritysten ominaisuuksien arvioinnissa, koska niiden avulla voidaan käsitellä moniarvoisia ja usein taloudelliselta kannalta ei-normatiivisia arvoja edustavien 19
Nuoret ovat hiljalleen siirtyneet Facebookista tuoreempiin somekanaviin, joista merkittävin lienee tällä hetkellä Instagram. Suosittelemme Instagram-markkinointia ennen kaikkea nuorten yleisöjen tavoittamiseen, brändikuvan vahvistamiseen ja tunnettuuden kasvattamiseen. Instagramin etuihin kuuluvat Facebook-markkinoinnin tavoin erinomainen kohdennettavuus ja vuorovaikutuksellisuus.

3. Mitä on markkinointi?• Tutkimuksessa markkinointi on tieteenala, joka tutkii ihmisten ja yritysten vaihdantakäyttäytymistä.• Sen sisartieteenala on kuluttajatutkimus, joka keskittyy yksilöiden ja ryhmien kulutuskäyttäytymisen ymmärtämiseen.• Vaihdanta (Exchange) on laaja ja moniulotteinen kohdeilmiö, joka ulottuu tavaroiden, palveluiden ja rahan vaihdannasta tiedon, teknologian tai elämysten vaihdantaan.• Markkinointi tieteenalana on keskittynyt tutkimaan nimenomaan kaupankäyntiin liittyvää vaihdantaa (Business Exchange).• Tuote (Product) on kaupankäynnin kohde, joka voi olla fyysinen tuote, palvelu, elämys tai tieto.• Markkinointi prosessina kattaa toiminnot, jotka tähtäävät yritysten tuotteiden vaihdannan maksimointiin.


11. Vuorovaikutusverkostot, joiden kautta ihmiset kytkeytyvättoisiinsa, ovat keskeinen osa ihmiskunnan historiaa.•Vuorovaikutusverkostojen muodot hyvin moninaisia: •sukulaisuus, ystävyys, uskonto, taloudellinen vaihtokauppa, ekologinen vaihto, satunnainen kohtaaminen, sodat.•Vuorovaikutus voi olla tavoiteltua (tieto, teknologia, viljelyskasvi…) taitahatonta (taudit, rikkakasvit…)•Ihmisellä jatkuva pyrkimys muuttaa olojaan vastaamaan toiveitaan, jotkataas pohjautuvat tietoihin, ajatuksiin ja esimerkkeihin: •verkostot ohjaavat ja koordinoivat ihmisten pyrkimyksiä ja toimia
Jotta yrityksen viestintä sosiaalisessa mediassa tavoittaa asiakkaan, on kanavan valinnan ja kohderyhmän rajaamisen lisäksi suunniteltava tarkka strategia sosiaalisen median käyttöä varten. Strategia on käytännössä katsoen markkinointisuunnitelma, sillä sitähän yritys sosiaalisessa mediassa viestimällä tekee, markkinoi yritystä potentiaalisille asiakkaille. Ilman hyvää markkinointisuunnitelmaa ei mikään markkinointi saavuta haluttuja tuloksia, ei myöskään markkinointi sosiaalisen mediassa. (Siniaalto, 2014, 12-14.)
On tärkeää valita tietynlaiselle kohderyhmällä oikeanlainen sisältö. Näin kohdistat viestisi oikealle yleisölle ja sanomasi menee paremmin perille. Yhdellä Facebook-päivityksellä ei kannata yrittää tavoittaa kaikkia eri ihmisryhmiä ympäri maailmaa, koska silloin viestisi voi vaikuttaa hajanaiselta. Ethän halua, että yrityksesi tärkeät markkinointikanavat muistuttavat ”kaikkea kaikille”-tyylistä sekatavarakauppaa? Voit kohdentaa viestisi tietylle ihmisryhmälle esimerkiksi iän, sijainnin tai kiinnostuksen kohteiden mukaan.
Facebookissa katsotaan 8 miljardia videota päivittäin ja Twitterissa katsotuista videoista 90 % katsotaan mobiililaitteilla. Mobiilivideoiden aika on nyt. Mobiilivideoiden odotetaan lisääntyvän 11-kertaisesti vuoteen 2020 mennessä, jolloin 75 % mobiilidatasta on videoita. Monet suosivat minkä tahansa muun sisällön sijaan videoita. Videoiden hyödyntäminen markkinoinnissa on erittäin kannattavaa. Markkinoija, joka käyttää videoita, saa 41 % enemmän verkkoliikennettä hakukoneista. Videoiden julkaisussa tulee kuitenkin muistaa laatu. 62 % kuluttajista sanoo saavansa negatiivisen kuvan brändistä, jos videon laatu on huono. (https://www.izideo.com/blog/accurate-video-statistics-according-studies/)
13 1.3 Tutkimuksen liittyminen elintarvikealan kehittämiseen Suomessa Käsillä oleva tutkimus liittyy maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä koskevaan tutkimusprojektiin, jossa on useita maaseutuyrittämistä koskevia erillisiä tutkimushankkeita. Mukana on myös elintarvikeala. Elintarviketuotannon ja -teollisuuden tulevasta kehityksestä on viimeaikoina esitetty monenlaisia näkemyksiä. Toisaalla alan supistumista pidetään väistämättömänä (VAITTrNEN 1996, s. 52). Toisaalla tulevaisuuden tavoitteeksi on esitetty, että valtakunnallisesti, ehkä myös aikaisempaa enemmän kansainvälisesti, toimivien isojen yritysten rinnalle voisi kehittyä joukko uusia elinvoimaisia elintarvikealan pienyrityksiä (mm. RuoRA-Suom 2/96). Yritysten lisääminen on nähty yhtenä keinona maaseutualueiden kehittämisessä. Pienyritykset tulisivat toimimaan pääasiassa paikallisesti ja alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti kapeilla tuote- tai asiakassegmenteillä. Elintarvikealan pienyrityksistä huomattava osa sijaitsee jo nyt maaseutualueilla (TILASTOKESKUS 1995), jossa haittana ovat pienet markkinat ja suhteellisen suuret etäisyydet kulutuskeskuksiin, mistä muodostuu sekä fyysisiä että henkisiä esteitä yritystoiminnan aloittamiselle ja kehittämiselle (UUSITALO 1994). Yritysten lisääntyessä tulevaisuudessa yhä useammat saattavat kilpailla yhä vähemmästä paikallisilla markkinoilla. Toisaalta alalla on käyttämättömiä resursseja, koska yrityssaneerausten vuoksi elintarviketeollisuudesta on 90-luvulla poistunut varovaisesti arvioiden runsaat työpaikkaa (TILASTOKESKUS ). Pienyritysten toimintaedellytysten parantamisessa yhtenä osa-alueena on markkinointitoiminnan kehittäminen. Käytännössä käsitykset markkinoinnin asemasta yrityksen keskeisten ongelmatekij öiden joukossa vaihtelevat (CARSON 1990b; MEHL & HAVERINEN 1993, s. 47; Timu 1995). Tutkijat pystyvät sekä Suomessa että myös muissa maissa tunnistamaan pienyritysten toiminnasta runsaasti poikkeavuuksia verratessaan niitä suuriin yrityksiin. Tätä taustaa vasten markkinointitoiminnassa on havaittu paljon puutteita. Epätarkoituksenmukainen markkinointi on yksi tärkeä syy yritysten epäonnistumiseen. CARSONIN ym. (1995 s. 9) mukaan tyypillinen puute on, että markkinointia ei suunnitella riittävästi. Yrityksen kehittäminen saattaa kestää kauan. Oikeaa suuntaa joudutaan hakemaan kokemuksen ja epäonffistumisten kautta myös isoissa yrityksissä, pienissä yrityksissä epäonnistumiset saattavat olla kohtaloklcaampia kuin suurissa yrityksissä (GAsiciLL vm.1993). Myös se on mahdollista, että pienyritysten toimintaa ei ole vieläkään ymmärretty riittävästi, ja siitä syystä monet niiden menettelytavoista voivat ulkopuolisen silmin näyttää osaamattomilta ja jopa järjenvastaisilta. Toisaalta liian erilaisten yritysten vertaaminen keskenään saattaa olla hyödytöntä. Pienyritysten markkinointiongelmat elintarvikealalla ovat erilaisia kuin isojen yritysten, ja ne koskevat pääasiassa erikoistuotteiden markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Pienyritysten markkinointitoiminnan ja toimintatapojen kehittäminen sekä resurssien oikea kohdentaminen ovat joka tapauksessa tärkeitä, koska markkinointiin käytettävissä olevat panokset ovat pieniä. Markkinointiosaamisen merkitys on koettu suurempana myös niissä 12
Ensimmäisenä aloitat listaamalla kaikki kanavat, mitä käytät. Kanavien listaaminen on tärkeää, sillä sosiaalisen median markkinointi ajautuu helposti niihin kanaviin, mitä markkinoija itse osaa käyttää parhaiten. Tällöin ei ajatella liiketoiminta edellä vaan haetaan tuloksia ainoastaan omalta mukavuusalueelta. Tarkista siis, missä kaikissa kanavissa yrityksellä on tili, oletko käyttänyt niihin kaikkiin aikaasi ja onko jossain mahdollisesti tili, joka on jäänyt päivittämättä.
Uutiskirjetoiminnon lisäksi Facebook-sivulla on myös monia muita mahdollisia käyttötapoja. Yritys voi esimerkiksi käydä julkista keskustelua toimintaansa liittyvistä tapahtumista jäsentensä kanssa tai vinkata seinällään sopivista ja kiinnostavista artikkeleista ja uutisista seinällään. Jäsenet voivat puolestaan kertoa mielipiteensä sivuille liitetyistä asioista.
26 20 markkinoinnilla voivat olla esimerkiksi asiakkaat, tavarantoimittajat, kunta, rahoittajat ja tiedottajat. (Rope & Vahvaselkä 1995, 62.) Mielikuvan merkitys perustuu siihen, että ihmisen näkemykset ovat puhtaita mielikuvia. Mielikuvan käsitteestä vain kokemukset ja tiedot ovat totta. Vaikka ihmisellä ei olisi tietoja ja kokemuksia, asenteet, tuntemukset ja uskomukset ihmisellä voi olla. Tämän käsityksen perusteella ihminen tekee aina ensimmäisen ostopäätöksen puhtaan mielikuvan perusteella. Vasta tämän jälkeen ihmiset saavat kokemuksia ja tietoa tuotteesta ja yrityksestä. Rope ja Vahvaselkä (1995) kuvaavat kuviossa 3 imagon muodostumista ihmiselle. (Rope & Vahvaselkä 1995, 66.) Arvot IMAGO Tunteet Havainnot Uskomukset kaan kaksi elementtiä, joita ovat hyvä tuote ja hyvä viestintä. Hyvä tuote on Vuo- Ennakkoluulot kokemukset Informaatio Asenteet KUVIO 3. Imagon psykologinen muodostuminen (Rope & Vahvaselkä 1995, 66) Kuviossa 3 nähdään, kuinka liiketoiminnassa mielikuva antaa imagon muodostumiselle perustan. Imagon eli mielikuvan muodostamista ominaisuuksista vain kokemukset ja tiedot eli informaatio ovat totta. 3.4 Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Yritysimagon ja hyvän brändin rakentamisessa tarvitaan Pirjo Vuokon (2003) mu-
Markkina-analyysin tarkoituksena on vastata kysymyksiin markkinoista, ostokäyttäytymisestä, markkinamuutoksista, sekä markkinan kehityksen suunnasta. Analyysissä tulee käydä läpi markkinan tilanne, koko, asiakkaat, ostokäyttäytyminen, ostopotentiaali sekä niiden muutokset edelliseen ajanjaksoon verrattuna. Hyvä työkalu markkina-analyysin tekemiseen on esimerkiksi Bostonin matriisi.
7 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet j a näkökulma Tutkimusstrategia 12 Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä Yrittäjyyden määritelmä Yrittäj yyden tutkimuksen viitekehyksiä 15 Markkinoinnin strategiatutkimukset Käsitteistön muuttuminen Strategisen johtamisen teoriat Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Erilaistaminen Kilpailuaseman säilyttäminen Niche-strategiat Markkinointistrategiat Palvelustrategiat Maaseutuyritysten strategiatypologiat 29 Yrittäjäosaaminen Strateginen suuntautuminen Markkinointiosaaminen Muutos ja vaikuttaminen 34 Liiketoimintaympäristö ja kehitysprosessit Toimialoj en erot Maaseutu yritysympäristönä Yrityksen kehityskaaret Liiketoiminnan polku ja kehittyvä liikeidea Yrittäj äosaamis en vaiheteoria Kannattavuuskuilu Kasvustrategia Yrittäjän ikä ja kokemus oppimisen näkökulmasta 45 Tutkimusmenetelmät Menestymisen käsite ja menestymisen mittaaminen Menestymisen mittarit ja tunnusluvut 49
The second one is in the actual video where the creator can inform the audience either verbally or visually, through for example annotations, about the commercial message. In our opinion, this part of the communication should be allowed to be in pair with- and stand in porportion to the commercial message at hand. In this specific case, since the upcoming event had not been announced, Laeppavika mentioned that they audience could expect more in the videos to come with Activision. United Screens believes that this communication in combination with the very clear message in the description is enough to meet the requirements for indentification in this specific case.
Toimivaan, helppokäyttöiseen ja yrityksen ilmeen mukaiseen mobiiliverkkokauppaan yritysten kannattaa ehdottomasti panostaa, sillä potentiaaliset asiakkaat vaihtavat verkkokaupasta toiseen vain muutamalla klikkauksella, jos ensivaikutelma ei miellytä. Jälleen kerran käyttäjäystävällisyys ja houkutteleva ulkoasu ovat avainasemassa hyvän ensivaikutelman luomisessa ja asiakkaan ostopäätöksen muodostamisessa.
Erilaisia pelejä ja elokuvia tarjottaessa on internet- ja mobiiliympäristössäkin otettava huomioon niiden soveltuvuus alaikäiselle ja niitä mahdollisesti koskevat ikärajat. Jos kyse on nimenomaan lainsäädännössä alaikäisiltä kielletystä aineistosta, kuten esim. pornoelokuvat, palvelun tarjoajan on järjestettävä toimintansa niin etteivät alaikäiset pääse käsiksi tähän aineistoon. Alaikäiset eivät näin ollen voi ostaa tai katsoa palvelussa aikuisviihdettä sisältäviä elokuvia tai edes niiden markkinointitarkoituksessa esitettyjä osia.

88 82 Joitakin Seniori-vaappuja yrittäjä valmistaa erikoisväreinä. Kuviossa 42 on yksinkertainen malli Seniori-vaapun verkkokaupan tilaamisen kehittämiseen. KUVIO 42. Vaapun tilauspalvelumalli verkkokauppaan Kuviossa 42 esitetyn väripiirturin avulla tilaaja voisi liittää haluamansa Seniorivaappumallin ohjelmaan. Tämän jälkeen yksinkertaisen ohjelman avulla tilaaja voisi itse värittää vaapun ensin perusvärein ja vielä tarkentaa sävyjen avulla vaapun haluamansa väriseksi. Tämä palvelu välittäisi tilaajan värimallin yrittäjälle, jolle malli näkyisi tietokoneen näytön kautta. Näin yrittäjä voisi valmistaa erikoisvärejä asiakkaan tarpeita tyydyttäen. 5.8 Blogin aktiivinen ylläpitäminen Blogin pelkkä luominen ei riitä siihen, että se houkuttelisi lukijoita ja tätä kautta kotisivuille kävijöitä. Blogissa on oltava riittävän usein uutta sisältöä, joka saa ihmiset käymään uudestaankin sivuilla. Jos blogiin tai kotisivuille ei tuota mitään uutta esimerkiksi kuukauteen, on se usein jo merkki siitä, että tieto on vanhaa. Internetin käyttäjät huomaavat jo ensi silmäyksellä, mikäli sivuston sisältö on edelleen pysynyt samana kuin heidän aikaisemmalla vierailukerrallaan. Jos tämmöinen reagointi toistuu, on suuri vaara, että yritys menettää sivustolla kävijöitään. Yrittäjä
×