187. Erilaisia mainosfilmityyppejä• Pienoistarina elämästä (slice of life)• Tuotedemonstraatio ( the product in use, user benefit)• Suosittelu (testimonial)• Laulettu mainos (jingle, musical)• Järkeen vetoaminen (technical / scientific evidence)• Tunteisiin vetoaminen (mood, image)• Yllätys ja huumori (fantasy, comedy, humor)• Ennen – jälkeen (before – after)• Tuotevertailu (comparison of products)• Ärsytysmainos (teaser)
Tutkimuksen mukaan sähköpostimarkkinointi tarjoaa edelleen parhaan ROI:n. Monesti ajatellaan, että digimarkkinointi tapahtuu nykyään vain sosiaalisessa mediassa, mutta todellisuudessa 86 prosenttia kaiken kokoisista yrityksistä hyödyntää sähköpostimarkkinointia säännöllisesti. Yritysten edustajien mukaan se on erittäin tehokas keino tietoisuuden lisäämisessä sekä asiakkaiden hankinnassa ja asiakkuuksien säilyttämisessä. Sähköpostimarkkinointi on toimiva tapa viedä prospekteja eteenpäin ostoprosesseissaan, kun he ovat osoittaneet kiinnostusta yritystä kohtaan. Lisäksi se toimii myös olemassa olevien asiakkaiden säilyttämisessä.
15 suhdetekijät sisältävät yrittäjän koulutuksen, työ- ja yrittäjäkokemuksen sekä yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttaneet tekijät. Lisäksi pyrittiin selvittämään niitä näköaloja, joita yrittäjä arvioi markkinoinnilla olevan oman liiketoimintansa kehittämisessä. Yritystoiminnan ja markkinoinnin onnistuneisuutta tarkastellaan suppeasti ilman numeerisia mittareita ja kuvataan yrittäjän motivaatioon liittyvänä tekijänä. Yritystoiminnan ja markkinoinnin nykytilaa käsittelevät teemat ovat seuraavat: kysyntä ja kysynnän kehitys tuotteista saatava hinta ja hintakehitys kannattavuus ja kannattavuuden kehitys liikevaihdon kehitys yrittäjän kokema onnistuneisuus ja kokonaistyytyväisyys yritystoimintaan yrittäjän tyytyväisyys nykyiseen markkinointitoimintaansa suunnitellut muutokset markkinoinnissa (heijastavat tyytyväisyyttä). Koska tutkimuksen tavoitteena on suorittaa tavallista syvällisempi perus selvitys yritysten marlddnointistrategioiden osatekij öistä ja strategian syntymiseen vaikuttavista tekijöistä, niin aineiston rikastamiseksi haastateltavia otettiin yrityksistä, jotka valmistavat erilaisia tuotteita ja palvelevat erilaisia asiakkaita. Tutkimukseen valittiin lisäksi yrittäjiä, joilla on erilainen koulutus-ja kokemustausta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää maatiloilla toimivien elintarvikealan yritysten ja muiden samoilla toimialoilla toimivien yritysten eroja ja yhtäläisyyksiä. Näiden valintojen jälkeen on ymmärrettävää, että tuloksien yleistettävyys ei voi olla tutkimuksen tavoitteena. Aineiston kerääminen pyrittiin toteuttamaan laadullisen tutkimuksen lähtökohdasta, jonka pyrkimyksenä on tuottaa mahdollisimman uutta tietoa tutkimuskohteesta, josta on, ALASUUTARIA (1994, s. 207) lainaten, ennestään paljon -asioita, jotka ovat yleisessä tiedossa mutta huonosti tiedostettuja". 1.5 Rajaukset Tutkimuksessa tarkastellaan elintarvikkeita jalostavia pienyrityksiä taloudellisen toiminnan harjoittajana. Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, johon voi kuulua raaka-aineen hankinta, valmistus ja kauppa. Pienyritystutkimusten yhteydessä on keskusteltu siitä, mikä on yritys ja erityisesti pienyritys, miten yritys pitäisi määritellä ja mitkä toiminnat tulisi rajata yritystutkimuksen ulkopuolelle (HAAHT11989; LEHTOMAA 1995, s ). Tutkimuskohde katsotaan kuitenkin tässä yhteydessä riittävän hyvin määritellyksi silloin, kun kuvataan tietolähteet ja olosuhteet mahdollisimman tarkasti. Liikevaihto ja henkilöstön lukumäärä mittaavat 14

111. Brändin rakentamisen prosessi 1. Tutkiminen. Selvitetään asiakkaiden asenteet ja arvomaailma sekä kilpailijoiden tarjooma, kilpailevien tuotteiden asemointi ja niiden kilpailuedut. Myös oman yrityksen lähtökohdat, tavoitteet, resurssit ja olemassa olevat tuotteet. 2. Brändin persoonallisuuden suunnittelu. 3. Brändin positiointi ja markkinointitoimenpiteiden suunnittelu. 4. Toteutus ja seuranta. Yrityksen tulee jatkuvasti seurata brändin kehittymistä markkinoilla.

58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
Sosiaalisessa mediassa mainostamisen yhtenä suurimpana etuna on ehdottomasti sen kohdennettavuus. Voit määritellä tarkasti, ketkä näkevät viestisi ja milloin. On kuitenkin tärkeää miettiä, missä sosiaalisen median kanavissa yrityksesi kannattaa mainostaa. Tässäkään tapauksessa määrä ei korvaa laatua, ja toimet kannattaakin keskittää sinne, missä tärkeimmät kohderyhmäsi sijaitsevat ja markkinoinnilla on siten eniten momenttia. Sosiaalisen median markkinoinnissa henkilökohtaiseksi muotoiltu ja kohderyhmää puhutteleva viesti on selkeästi keskiössä. Siksi viestit kannattaa harkita ja muotoilla todella tarkkaan ennen kampanjoiden lanseeraamista. Vaikka sosiaalisen median markkinointi on kontaktimääräänsä nähden (vielä toistaiseksi) todella edullista, on se myös strategisesti haastavin markkinointikeino.

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO 1 2 MARKKINOINTISTRATEGIA Markkinoinnin tavoitteet Digitaalinen markkinointi ja viestintä Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät 13 3 MARKKINOINTIVIESTINTÄ OSANA YRITYKSEN MARKKINOINTIA Sosiaalinen media osana yrityksen internetstrategiaa Markkinoinnin kohdistaminen asiakkaalle Mielikuvamarkkinointi Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Internetpalveluiden tarjoajat ja sosiaalinen media Facebook Twitter YouTube ja muut kuvapalvelut Blogit ja bloggaaminen Keskustelupalstat ja foorumit Google ja hakukoneoptimointi Www-sivut Sähköpostimarkkinointi Sosiaalisen median tulevaisuus 35 4 DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MARKKINOINNISSA CASE KANNUKSEN KALASTUSTARVIKE OY Toimeksiantajayrityksen historiaa Seniori-vaappu Seniori-vaapun testimenestyksiä ja muita saavutuksia Yrityksen markkinointi aikaisemmin Internetin nykyinen hyödyntäminen yrityksen markkinoinnissa Tutkimuksen ja kehityssuunnitelman toteutus Tutkimusongelmat Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Tutkimuksen luotettavuus Kyselylomake ja tutkimustulokset 52
Lapsia ei voi kehottaa käyttämään mobiilipalveluita suorilla ostokehotuksilla. Siksi lapsia kiinnostavissa tuotteissa, kuten muropaketeissa ja karkkipusseissa, lasten lehdissä ja ajanvietesivustoilla ei saa kehottaa lapsia tekemään ostoksia matkapuhelimella tai houkutella käyttämään erilaisia mobiilipalveluita. Näin ei voi tehdä myöskään tv-mainoksissa lastenohjelmien yhteydessä.
Valitse sopivimmat markkinoinnin keinot omaan tavoitteeseesi pääsemiseksi. Oikean keinon löytäminen voi olla vaikeaa, ellet ole aiemman kokemuksen kautta jo todennut tiettyjä keinoja tavoitteesi kannalta parhaiksi. Sisältömarkkinointi ja sosiaalisen median työkalut ovat tällä hetkellä nousussa, mutta voit miettiä myös muita tapoja lisätä tietoisuutta yrityksestäsi. Keinot voivat olla omaperäisiä ja yllättäviäkin, mutta muista aina seurata arvojasi – kieli poskella klikkien kerjääminen ei useinkaan palvele tarkoitusta.
Markkinointistrategian tärkein ja samalla vaikein kysymys. Koska kohderyhmä määrittelee valittavat markkinoinnin keinot ja teknologiat, ei toisinpäin. Markkinaorientoituneessa yrityksessä kaikki alkaa segmentoinnista, eli ”markkinakartan” tekemisellä. Kartan avulla näet yhdellä silmäyksellä koko markkinat jaoteltuina erilaisiin kohderyhmiin, missä on paras mahdollinen tuottopotentiaali ja minne yrityksen rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa. Kun ”markkinakartta” numeroineen on valmis, on aika tehdä päätös mihin kohderyhmään/-ryhmiin myynnin ja markkinoinnin resurssit kohdistetaan. Strateginen päätös siitä, minne kohdennetaan niukat myynnin ja markkinoinnin resurssit seuraavan 1–3 vuoden aikana. Targetointi, eli kohderyhmän/-ryhmien valinta on toimitusjohtajalle iso ja ehkä vuoden tärkein strateginen päätös. Lue lisää targetoinnista täältä.
Pidä kiinni kävijästä: Verkkosivukävijät haluavat helppoa, nopeaa ja toimivaa tietoa tai viihdettä, ja video on kätevä formaatti tähän. Sivuilla, joilla on videosisältöä, vietetään enemmän aikaa kuin sivuilla, joilla ei niitä ole. Videot ovat myös erinomaisia opastuksen välineitä: mikäli jokin tuotteessasi tai palvelussasi on monimutkaista, tee siitä lyhyt opastusvideo sivuille.
195. Ulkomainonnan suunnittelu • Lyhyt ja kiteytetty mainossanoma, vain yksi asia • Helppolukuinen tekstityyppi ja pienaakkoset • Kirkkaat, voimakkaat värit, suuret kuvat • Kuka myy ja mitä myydään selvästi esille • Huomioidaan maisema, ympäristö ja vuodenaika • Huomioidaan katseluaika ja katseluetäisyys  mainoksen koko, tekstin koko • Toistetaan samaa sanomaa

Internet-sivuilla mainostettiin logoja, joiden joukossa oli myös blossi-niminen logo. Kuluttaja-asiamies katsoi, että blossi-logo yllyttää kannabiksen käyttöön. Kannabis luokitellaan Suomessa huumausaineeksi, jonka käyttö on huumausainelaissa kielletty. Kuluttaja-asiamies huomautti markkinoijaa, että lainvastaiseen toimintaan yllyttävä markkinointi on kuluttajansuojalain vastaista. Ratkaisussaan kuluttaja-asiamies huomautti, että vaikka markkinointia ei suoraan suunnattaisi lapsille ja nuorille, se koskee heitä silloin, kun markkinoidaan jotain lapsia ja nuoria kiinnostavaa tuotetta. Matkapuhelinlogot ovat juuri tällaisia tuotteita. (KA 2002/40/2955)
8 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS Luutnantintie 13, HELSINKI Tiedonantoja 215, 1-114, 1996 PIENTEN ELINTARVIKEALAN YRITYSTEN MARKKINOINTISTRATEGIAT TERRI KUPIAINEN The marketing strategies in small business: A case of food industry Abstract: The subject of this research report was to discuss how marketing is implemented in small business firms. A great emphasis is laid on the factors that affect the entrepreneurs' decision making especially in context of marketing strategy formulation and selecting of operations. The sensitising framework of resource-conditions-marketing-strategies-outcomes relationships was used as an interview guide. Data comprise 62 interviews collected from small food manufacturing firms using criterion sampling. The business of informants can he defmed as small or very small, and there are part-timers too. About one half of the firms were situated in rural areas and one half in the metropolitan area in Finland. According to the results, we can hypothetisise that entrepreneurs' goal setting in business is affected by their personal values and controlling objectives that frame entrepreneurs' decision making However, cost-benefit criteria are the most commonly used when evaluating the possible outcomes of different marketing ftmctions and operations or marketing performance. Often the valuation is based on intuitive judgements and past experience, but in some cases also more exact calculations are used. The whole set of marketing strategic behaviour is also affected by learning and entrepreneurs' possibilities to take up their marketing tasks internally or to use external marketing services. Even if the most established firms may have better resources, they often indicate less intention to make economic inputs in marketing because the cost-benefit relationships are perceived insufficient. In small firms the positioning to the competitive environment was mainly based on product ideas or market niches, and the segmentation- based strategies are not dominant. Sometimes the niche strategy equals to the certain segment, but in many cases the segment is not defined. The marketing strategies of the firms proved to he the combinations of product, different services and quality of operations as well as the mix of personal selling, relationship marketing and product demonstrations. Sometimes the public relationships are included too. The emphasis of each of these elements may depend on the firms target markets and selected marketing channels, but also the individual customers or clients of the firms exert their influence on marketing decisions. Competitive claims, which are partly parallel with the marketing strategic components, contain implicit assumptions that the firm, somehow, performs these spesific actions better than the others do. Index words: marketing strategy, positioning, goal setting, food industry 7
Sosiaalinen media on viime vuosina tullut pysyvästi osaksi elämäämme. Se on merkittävä osa nykyihmisen arkea ­­– ennen ihmiset käyttivät aikansa toreilla ja turuilla palveluiden etsimiseen ja kuulumisten vaihtamiseen, kun taas nykyään se tehdään sosiaalisessa mediassa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että myös yritykset ovat tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Tänä päivänä sosiaalista mediaa käyttää hyvin suuri osa potentiaalisista asiakkaista. Esimerkiksi Facebookin käyttäjiä on Suomessa jo yli 2,5 miljoonaa, eli lähes puolet koko Suomen väkiluvusta. (Viira, 2017.) Ihmiset myös käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin useiden tuntien ajan, joten ihmisten tavoitettavuus sosiaalisessa mediassa on erittäin hyvä. Se, miten yritys tavoittaa asiakkaansa sosiaalisen median tarjoamassa informaatiotulvassa, onkin hieman haastavampi temppu.
Videoiden vaikutus www-sivuliikenteeseen, somepostausten leviämiseen, sähköpostimarkkinoinnin avaamisprosentteihin ja lopuksi tuotemyyntiin kasvaa kasvamistaan. Cisco Systems ennustaa kaikesta nettiliikenteestä videosisältöjen olevan jo 80% vuonna 2019. Pelkästään Facebookissa videoiden latausten määrä on kasvanut 94% vuodessa! Videoiden merkitystä ei voi kukaan siis vähätellä. Videon vaikuttavuus on aivan omaa luokkaansa.
In marketing, promotion refers to any type of marketing communication used to inform or persuade target audiences of the relative merits of a product, service, brand or issue. The aim of promotion is to increase awareness, create interest, generate sales or create brand loyalty. It is one of the basic elements of the market mix, which includes the four P's ,i.e., Product, Price, Place, Promotion.[1]
19 3. Markkinoinnin strategiatutkimukset Markkinoinnin tutkimuksissa käytetään yleisesti integroituja viitekehyksiä (mm. Carson ym 1995; Haahti 1987; Möller j a Anttila 1989 ;Ylikortes j a Möller 1997; Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998). Osa tutkimuksista käsittää useita toimialoja, osa on suunnattu jollekin tietylle alalle esimerkiksi korkean teknologian yrityksiin. Pienyritystutkimuksessa on sovellettu mm. strategisen j ohtamisen ja toimialan kilpailuteorioiden käsitteistöä. Tähän liittyvät läheisesti strategista suuntautumista käsittelevät tutkimukset sekä usein myös yrityksen strategisia resurssej aja osaamista ko s- keva kirjallisuus, j oka käsittää mm. kilpailuetua tuottavat strategiset resurssit, henkiset voimavarat ja taidot (Day 1994). Maaseutututkimuksissa pienyrittäj yyttä tarkastellaan usein yksilötason ongelmana, mutta tarkasteluun voidaan liittää myös osaamista tukevien interventioiden vaikutus (Bridgeym. 1998) mm. markkinointiosaamisen edistämisessä. Sovellutusten perusteella pienyrityksiä voidaan tutkia yleisin markkinoinnin käsittein ottamalla huomioon erityiset olosuhteet, joissa yritykset toimivat sekä tavarat j a palvelut, j oita yritykset valmistavat j a tuottavat, mutta tutkimuksista ei tällöin voida tehdä luotettavia yleistyksiä toimialojen yli. Pienyritysten markkinointia käsittelevä kirjallisuus erottaa pienyritysten markkinoinnin ja päätöksenteon omaksi erityisalueekseen lähinnä yritysten niukkojen resurssien ja muihin yrityksiin verrattana epätyypillisiksi luokiteltavien menettelytapoj en perusteella (Carson ym.1996; Brigde ym 1998). Tutkimuksissa esiintyy kuitenkin useita käsitteitä, joiden alkuperä voidaan liittää mm. Ansoffin, Porterin ja Kotlerin esittämiin strategiakäsitteisiin. Seuraavassa tarkastellaan markkinoinnin strategiatutkimuks en käsitteistön muuttumista ja niitä käsitteitä, jotka on omaksuttu pienyritystutkimukseen yleisestä strategiatutkimuksesta. Samalla tarkastellaan sitä, millaisia strategioita maaseutuyrityksiä koskevissa empiirisissä aineistoissa on noussut esille Käsitteistön muuttuminen Markkinoinnin lähestymistavoissa on vuosikymmenien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, j oilla on vaikutusta myös pienyritystutkimukseen.muo dollinen johtamisen näkökulma on menettänyt merkitystään yrityksen menestymisen selittäjänä (kuvio 3). Erityisen epäsopivaksi muodollisen j ohtamisen näkökulma on osoittautunut pienyrityksen j ohtamisen ja yrittäjyyden tutkimusten lähtökohtana. Kun markkinointi on integroitunut koko organisaatioon, samalla sen rooli on muuttunut strategiseksi. Strategian ydinkohtia on silloin entistä vaikeampi erottaa toisistaan, koska taktinen taso on lähentynyt liiketoiminnan tasoa. Samalla mittaus on vaikeutunut, koska laadulliset ja prosessitekij ät ovat vaikeasti operationalisoitavia ja heikosti yleistettäviä. Tulo sj ohtamisesta ja taloudellisen tuloksen painotuksesta on siirrytty tutkimaan niitä prosesseja, joiden avulla tuotetaanpalveluj aj a tuotteita asiakaslähtöisesti (Slater 1997). 18
8 1. 2. DIGITAALINEN MARKKINOINTI TIETOISUUDEN HERÄTTÄMINEN JA LIIDIEN GENEROINTI Miten myyntimoottori toimii? 1. Digitaalinen markkinointi: Mihin sinä uskot? Panostatko websivuihin, sosiaaliseen mediaan, blogeihin, websivuihin, kauppapaikkaan, hakusanamainontaan. 3. HOIDA, LUOKITTELE JA HALLINNOI 4. PALVELU JA CLOUSAUS 2. Tietoisuuden herättäminen ja liidien generointi: Yli 95 % websivujen vierailijoista ei ole heti valmis ostamaan. Tarvitaan magneetteja ja lisää mielenkiintoista sisältöä sekä toimivaa jälkimarkkinointia. 3. Liidien profilointi: Yritykset, jotka panostavat profilointiin saavat suuremman konversion ja enemmän myyntivalmiita liidejä. Myynnin tarkkuus kasvaa ja näin myös tulos. Myös myyntiaika lyhenee. 4. Palvelu ja clousaus: Tyypillisesti asiakkaan haluavat olla myyntiin yhteydessä vasta ostopäätöksen viimeisillä hetkillä. Tiedätkö jo etukäteen, ketkä asiakkaat ovat viileitä, lämpimiä tai kuumia? Kuka ottaa yhteyttä ensi viikolla? 5. LISÄMYYNTI 5. Jälkimarkkinointi ja lisämyynti: Myyntimoottorin tavoite on rakentaa asiakassuhteita aina ensikontaktista kanta-asiakkuuteen sekä ostouskollisia kumppaneita.

Facebook-sivusto on Facebookiin luotava yrityksen oma profiili. Se eroaa normaalikäyttäjien profiileista siten, että kuka tahansa käyttäjä voi alkaa sivun ”jäseneksi”. Jäsenet saavat sivulle tuotavat tiedotteet ilmoituksina ”seinälleen” oman Facebook-tilinsä etusivulla. Yrityksen Facebook-sivu toimii siis eräänlaisena sosiaalisen median vastineena perinteiselle uutiskirjeelle.

Varsinkin sosiaaliseen mediaan ladattava videosisältö on usein melko kertakäyttöistä. Tämän takia somevideot voivat olla jopa itse tehtyjä, eikä aina ammattilaista tarvita. Kun tarvitset videoita nettisivuille tai muuhun markkinointikäyttöön, palkkaa kuitenkin ammattilainen, koska huonolaatuinen video luo pikemminkin huonoa mielikuvaa yrityksestä, kuin vahvistaa sitä.
SMART –malli on tässä oiva työkalu, joka muodostuu sanoista; Specific, Measurable, Ambitious, Realistic ja Time Bound. Kuvassa oleva yritys on havainnut ostoputken rakennettuaan, että sen täytyy kasvattaa tunnettuutta kohderyhmän keskuudessa, sillä se on mittausten mukaan vain 3%. He ovat asettaneet kaksi tavoitetta, kumpi tavoite täyttää SMART -mallin kriteerit?
Juju ei ole etsiä koko ajan uusia kanavia, joihin voisi mennä mukaan. Järkevämpää on pyrkiä määrätietoisesti karsimaan pois kaikki sellaiset vaihtoehdot, joista on vaikea uskoa löytyvän panostukset oikeuttavaa ja mitattavissa olevaa hyötyä nopeasti. Jos voimavaroja on käytettävissä rajattomasti eikä tuloksilla ole niin suurta väliä, voit tietysti tehdä ihan mitä haluat. Harva voi tällaisesta ylellisyydestä kuitenkaan nauttia.
Lastenohjelmien yhteydessä esitettiin leluhahmon mainosta, jossa hahmo selostuksenkin mukaan ”iskee, lyö, hyppii ja potkii” lähes koko mainoksen ajan. Kuluttaja-asiamies piti mainosta televisio- ja radiolain sekä kuluttajansuojalain vastaisena. Televisio- ja radiolain mukaan tv-mainoksessa ei saa suosia käytöstä, joka vaarantaa terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä eikä tv- tai radiomainonta saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa lapsille. Tv-kanavia huomautettiin siitä, että väkivallan käyttämisen kielto lapsille suunnatussa markkinoinnissa on ehdoton. Leluhahmon mainos rikkoi lakia erityisen räikeästi, sillä leluhahmo on suoraan lapsia kiinnostava tuote ja mainosta esitettiin nimenomaan lastenohjelmien yhteydessä. (KA 2003/40/4587, 2003/404588, 2993/40/4589)
Youtube on maailman suosituin videoiden toistopalvelu, ja jos sinulle on hyvää markkinointiin sopivaan videomateriaalia, kannattaa vakavasti harkita palvelun käyttöönottoa. Lisäksi Youtube-videot löytyvät hyvin hakukoneista. Useissa maissa Youtube on suosituin sosiaalinen media ja nuorten 16-29 vuotiaiden sekmentissä ylivoimainen. Youtubessa sisältöjen taso on nousussut vauhdilla joten huonoilla sisällöilla en lähtisi omaa kanavaa perustamaan. Tällöin käyttäisin ennemmin InStream-mainontaa ohjaamaan liikennettä verkkosivuille. Hyvään sisältöön kannattaa kuitenkin panostaa ja hyväksi havaittua apua löydät esimerkiksi Rulla Median-palveluista.
13 7 syntyvillä innovatiivisilla ratkaisuilla voi syntyä kokonaan uudenlaista kysyntää ja tarjoomaa. (Tikkanen ym. 2007, 37.) Muiden verkostosuhteiden johtaminen Yrityksen tulee tunnistaa kaikki omalle liiketoiminnalleen merkitykselliset verkostosuhteet ja johtaa niitä omasta puolestaan järjestelmällisesti. Yrityksen kehittymisen myötä nämä erilaiset suhdetyypit saattavat vaihdella paljonkin, joten suhteiden ylläpitämisen ja johtamisen on oltava systemaattista ja suunniteltua. (Tikkanen ym. 2007, 39.) 2.1 Markkinoinnin tavoitteet Markkinointistrategiat ja niiden sisältämät päätökset jaetaan edelleen yrityksen markkinoinnin tavoitteiksi eri osa-alueilla. Markkinointitavoitteiden on oltava riittävän selkeitä ja konkreettisia, jotta yritys saavuttaisi lyhyen aikavälin operatiivisen suunnittelun tavoitteet. Yrityksen markkinointitavoitteet voidaan ryhmitellä esimerkiksi kuviossa 1 Leena Raatikaisen mukaan myynti-, kannattavuus-, tuote-, hinta-, saatavuus-, viestintä- ja asiakastavoitteisiin. (Raatikainen 2004, 89.) Myyntitavoitteet Erilaiset myyntiä seuraavat raportit ovat apuna yrityksen asettaessa liiketoiminnalleen myyntitavoitteita. Myyntisuunnitelmassa voidaan asettaa yrityksen toiminnalle erilaisia väli- ja kokonaistavoitteita esimerkiksi euroissa, kappalemäärissä tai markkinaosuuksissa mitattuna. Suurimmissa yrityksissä erilaiset laskennalliset tietokoneohjelmat, kassanhallinta tai asiakkuuksien hallinta, ovat raportteja laadittaessa apuna, kun seurataan esimerkiksi tietyn aikajakson asetettuja tavoitteita ja toteutuneita lukuja. (Raatikainen 2004, 91.)
Tee videosta ammattimainen, ihmiset valitsevat usein elokuvan tai kirjan sen kannen perusteella, joten tee videostasi siisti. Muista, että video toimii yrityksesi käyntikorttina. Tällä hetkellä on suosittua käyttää animaatiovideoita, koska ne ovat kustannuksilta ja hyöty tehoiltaan täysin eri luokkaa kuin tylsät kameralla kuvatut yritysvideot. Animaatiovideoihin saa hauskuutta, mielenkiintoa ja tehokkuutta kustannustehokkaasti.
Teknologian kehitys viime vuosien aikana on avannut videomainonnalle täysin uusia ovia. Ennen videomainoksia nähtiin yksinoikeudella televisiossa, mutta internetin ja sosiaalisen median kasvun ansiosta videomainonta on tuonut yrityksille lukemattomia uusia mahdollisuuksia. Video on kovassa huudossa erityisesti nuorten keskuudessa. Maailman suosituimpia sosiaalisen median kanavia (ja maailman kolmanneksi käytetyin hakukone) on videonjakopalvelu YouTube, jossa mainokset keskittyvät käytännössä täysin videoihin. YouTubessa mainosten lisäksi myös sisältömarkkinointi on todella tehokas markkinoinnin keino – vlogeja (videoblogeja) seurataan nykyään ahkerasti kohderyhmästä riippumatta. YouTubea selkeästi nuorekkaampi sovellus, Snapchat on myös alkanut panostaa mainontaan yhä enemmän näyttämällä käyttäjän seuraamien videoiden välissä lyhyitä mainosvideo-osuuksia. Snapchat onkin oivallinen viestintäväline, kun tavoitellaan nuorempaa sukupolvea.
Strategia ei kuitenkaan vastaa kaikkiin mahdollisiin markkinoinnin ja myynnin yksityiskohtiin, kuten ostetaanko jotain teknologiaa vai ei. Myös sisältömarkkinointi ja markkinoinnin automaatio saavat paikkansa myöhemmin. Kuten ehkä maailman arvostetuin markkinoinnin professori Byron Sharp totesi Lontoossa 2017 Festival of Marketing tapahtumassa: “Strategy used to be the sexy thing, not technology.” 
10 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta Tämä tutkimus liittyy Suomen Akatemian rahoittamana aloitettuun tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheissa". Raportti on kooste proj elctin eri vaiheissa saaduistatutkimustuloksista j a perustuu kirjallisuustutkimukseen ja empiirisiin aineistoihin. Tutkimuksen teoriaosassa käsittellään yrittäjyyden käsitettä ja maaseutuyrittäjyyteen liittyviä tutkimuksia sekä pienyritystutkimukseen soveltuvaa markkinoinnin strategiakirjallisuutta. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena on hahmottaa eritavoin menestyneiden maaseudun pienyritysten profiilia integroimalla markkinoinnin tutkimuksissa käytettyjä strategia-ja resurssimuuttuj ia sekä yrittäjän osaamista taloudellisiin tunnuslukuihin. Raportti on syntynyt usean tutkijan työn tuloksena '). Tutkimuksen empiirisen toteutuksen osalta viitataan Heleniuks en (1999) pro gradu tutkielmaan, josta selviävät lähemmin tunnuslukuj en laskentamenetelmä ja käytettyj en empiiristen aineistojen alkuperä. Pienyritystutkimusta käsitellään yleensä omana tutkimusalueenaan erillään isojen yritysten liiketoiminnan tutkimuksista, eivätkä pienyrityksiin kohdistetut markkinoinnin tutkimukset eroa tässä suhteessa muista pienyritystutkimuksista. Lisäksi maaseudun pienyrityksiä käsittelevät tutkimukset ovat yleisesti edenneet oletuksesta, että maaseutuyrittäminen poikkeaa myös muusta pienyrittämisestä, koska maaseudun yrityskulttuuri jatoimintaympäristö ovat erilaiset kuin kaupunkimaisessa ympäristössä toimivien yritysten. Toimintaympäristöllä on väljästi määritellen tarkoitettu sekä taloudellista että sosiaalista ympäristöä, joka tarj oaa paikallisesti toimiville yrittäjille erilaisen kilpailu- ja kysyntäympäristön ja sen seurauksena muihin yrityksiin verrattuna myös erilaisen oppimisymp äristön. Ympäristöllä on useissa yhteyksissä todettu olevan merkitystä myös yrittäjäuralle hakeutumiselle. Maaseudun pienyrityksiin kohdistuvan tutkimuksen eriyttäminen omaksi aihepiirikseen on monessa suhteessa tarkoituksenmukaista. Pienyrityksen markkinoinnista ei ole kuitenkaan toistaiseksi omaa teoriaa, jota tutkimuksissa voitaisiin so- I) Terri Kupiainen on kirjoittanut teoriaosan ja täydentänyt tutkimuksen empiirisen osan analyysiä sekä editoinutkäsilcirjoituksen. Teoriaosan aineisto liittyy tutkimukseen "Elintarvikealan pienyritysten markkinointistrategiat" ja sitä seuranneeseen tuticimukseen, jonka käsikirjoituksen työnimenä on "Pienten elintarvikealan yritysten markkinointiosaaminen". MTTL. Juha Helenius on tehnyt verotilinpäätösaineiston käsittelyn ja analysoinut tutkimusaineiston sekä kirjoittanut tutkimustuloksista suuren osan. Heleniuksen työ on jullcaistu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella pro gradu tutkielmana. Outi Kaihola onsuunnitellut yrittäjille suunnatun kyselylomakkeen ja kerännyt lomakeaineiston. HY, Mikkeli Saara Hyvönen on toiminut tutkimusryhmän johtajana ja tässä roolissa vaikuttanut tutkimuksen ongelman asettelun ja sisällön kehittymiseen eri tutkimuksen vaiheissa. HY, Helsinki. 9
alihankintamessut arktinen asiakkuudet asiantuntijapalvelut ce-merkintä ELY ERP finpro Gateway Norway AS. Norja henkilöanalyysi Industria innovaatiot johtaminen kansainvälistyminen kasvu kehittäminen kehittämispalvelut Kiina konsultointi koulutus markkinointi markkinointiprosessit markkinointistrategia meriteollisuus messut myynti Norja offshore pk-yritys prosessit rahoitus rakennusala sanktiot some strategia TEKES telakat tietoisku tietojärjestelmät tuottavuus uudistaminen valmennus venäjä Venäjän markkinat vienti
Nuoret ovat hiljalleen siirtyneet Facebookista tuoreempiin somekanaviin, joista merkittävin lienee tällä hetkellä Instagram. Suosittelemme Instagram-markkinointia ennen kaikkea nuorten yleisöjen tavoittamiseen, brändikuvan vahvistamiseen ja tunnettuuden kasvattamiseen. Instagramin etuihin kuuluvat Facebook-markkinoinnin tavoin erinomainen kohdennettavuus ja vuorovaikutuksellisuus.
Tarkat kohdennusmahdollisuudet ja kasvava määrä mainosmuotoja tekevät videomarkkinoinnista sekä suorituskykyisen että kustannustehokkaan sijoituksen markkinoijille. Asiantuntijoidemme rakentamassa videosuunnitelmassa määritellään videoviestinnän tavoitteet, kohderyhmät, käytettävät kanavat ja niiden roolitus, sekä tulosten mittarit. Jakelukanavan näkökulmasta hyvä videosuunnitelma on monikanavainen ja tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti usealla alustalla ja laitteella läpi päivän. On tärkeää ymmärtää minkälaisessa toimintaympäristössä kuluttaja näkee videon.  Kuluttajien mobiiliajajankäytön jatkuvasti kasvaessa on huomioitava esimerkiksi, että suurin osa Facebookin videoista katsotaan älypuhelimissa äänettömällä.
×