Myös mainoksessa esiintyvän alaikäisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Lasta tai nuorta ei saa esittää mainoksessa halventavalla, nöyryyttävällä, väheksyvällä tai esineellistävällä tavalla. Lapsen käyttämiseen mainoksessa on ylipäänsä oltava aina perusteltu syy. Lapsia voi käyttää esiintyjinä vain, jos he ovat luonnollinen osa esitettyä ympäristöä tai välttämättömiä tuotteen käytön havainnollistamiseksi. Silloinkaan lapsi ei saa esittää mainoksessa suoraa ostokehotusta. Muutenkin on syytä varoa antamasta vaikutelmaa siitä, että tuotetta myydään lapsen avulla.
41. Marketing Mix/4P ajattelu Neil Bordenin (1950 -luvun markkinointi mix) –Tuotesuunnittelu, hinnoittelu, Brändays, jakelu, henkilökohtainen myyntityö, ilmoittelu, promotointi, pakkaus, esillepano, palvelu, fyysinen käsittely, tietojen hankinta ja analyysi McCarthy, 1960, 4P:tä: –Tuote (product) –Hinta (price) –Jakelu (placement) –Markkinointiviestintä (promotion) Marketing management ajattelun mukaisesti yritys luo strategiansa näiden neljän osa-alueen suhdetta varioimalla. –ajatus markkinointijohtajasta osa-alueiden sekoittajana. 4P:n eri osa-alueista muodostuu yrityksen markkinointimix
60. Yrityksen mikroympäristö Markkinoinnin välittäjät: • yritykset, jotka edistävät myyntiä, myyvät edelleen ja jakelevat tuotteita. Jälleenmyyjät: Tukku- ja vähittäismyyjät: • löytävät loppukäyttäjät ja tekevät myyntitapahtuman. Fyysiset jakelijat: tuotteiden varastointi ja kuljetus: • varastojen hallinta, toimitusaikataulut, toimitusvarmuus. Markkinointipalvelut: markkinatutkimus, mainostoimistot, mediatoimistot, kuvatoimistot: • auttavat markkinoiden kohdentamisessa ja viestimisessä markkinoille Rahoittajat: Pankit, luottokorttiyhtiöt, vakuutusyhtiöt • takaavat myynnistä ja ostamisesta syntyviä riskejä
Silloin kun huoltajan suostumusta tarvitaan, esimerkiksi verkkokaupassa pelkkä rasti ruutuun -menetelmä ei ole riittävä keino turvamaan huoltajan oikeusasemaa. Toisaalta sähköinen allekirjoitus ei ole vielä vakiintunut tapa varmistaa henkilöllisyys. Merkityksellistä on, miten huoltajan ja lapsen oikeusasemasta on palvelussa kokonaisuudessaan huolehdittu.
Ennen mittavia some- ja sisältötoimenpiteitä yrityksellä tulee olla kirkas näkemys siitä, millainen käyttäytyminen tai kuluttajien toiminta verkossa resonoi positiivisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Tämän näkemyksen ympärille rakennetaan tavoitteista, julkaisutoimenpiteistä, kohderyhmistä ja kanavista koostuva kokonaisuus, digitaalinen ekosysteemi.  
Vuodet ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä. Facebook on Googlen jälkeen maailman toiseksi suurin mainosmedia. Facebookin mainosjärjestelmä on kehittynyt ja sen käyttöön tarkoitettu itsepalvelukäyttöliittymä samalla muuttunut monimutkaisemmaksi. Tuloksellisten mainoskampanjoiden luomiseen on tällä hetkellä täysin erilaiset mahdollisuudet kuin vuonna 2007, mutta mainoskäyttöliittymän asetuksia on todella osattava myös käyttää. Taitamattomissa käsissä Facebook-mainosjärjestelmä on vain pettymyksiä tuottava rahakaivo.
Ostopolku tulisi voida suorittaa ilman häiriötekijöitä, eksymistä tai epäselvyyksiä. Sisällön skaalautuvuus mobiililaitteisiin, oikein toteutettu ja julkaistu sisältö sekä luonnollinen edistyminen ongelman ratkaisussa herättävät luottamusta. Yksikin epäselvä tai ristiriitainen viesti saa käyttäjän palaamaan alkuun ja etsimään ratkaisua muualta. Asiakas ei todennäköisesti tee ostopäätöstä heti, siksi on tärkeä että kontaktista jää jälki, jonka kautta ratkaisua tai tuotetta voidaan tarjota uudelleen kun käyttäjä palaa verkkoon.
Vaikka videolla on kiistattomia markkinointietuja, muistathan, että video on kuitenkin vain yksi viestintäväline muiden joukossa.  Video tarvitsee aina kumppa-nikseen kokonaisvaltaista markkinointia. Ajan hermoilla oleva markkinointi toimiikin parhaiten sekä ”onlinen” puolella että perinteisessä ”offline-tilassa”. Hyvä markkinoija osaa yhdistää molempien maailmojen paremmat puolet.
Digimarkkinoinnin maailma on tullut tutuksi yli 15 vuoden ajalta ja sosiaalinen media on ollut osana työnkuvaa yli kuusi vuotta. Toiminut aikaisemmin mm. Nissanin Pohjoismaiden sosiaalisen median ja digitaalisen viestinnän päällikkönä useita vuosia sekä yksityisyrittäjänä yli kuusi vuotta kehittäen pk-yritysten liiketoimintaa, markkinointia ja myyntiä - erityisesti digitaalisella puolella.
Uudistuksen tarkoitus on helpottaa ihmisten yhteydenpitoa ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa ja vähentää tähän mennessä liiaksi korostuneiden institutionaalisten toimijoiden – kuten yritysten – julkaisujen näkyvyyttä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten tämä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen Facebookissa ja kanavan hyödyntämiseen markkinoinnissa?
13 1.3 Tutkimuksen liittyminen elintarvikealan kehittämiseen Suomessa Käsillä oleva tutkimus liittyy maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä koskevaan tutkimusprojektiin, jossa on useita maaseutuyrittämistä koskevia erillisiä tutkimushankkeita. Mukana on myös elintarvikeala. Elintarviketuotannon ja -teollisuuden tulevasta kehityksestä on viimeaikoina esitetty monenlaisia näkemyksiä. Toisaalla alan supistumista pidetään väistämättömänä (VAITTrNEN 1996, s. 52). Toisaalla tulevaisuuden tavoitteeksi on esitetty, että valtakunnallisesti, ehkä myös aikaisempaa enemmän kansainvälisesti, toimivien isojen yritysten rinnalle voisi kehittyä joukko uusia elinvoimaisia elintarvikealan pienyrityksiä (mm. RuoRA-Suom 2/96). Yritysten lisääminen on nähty yhtenä keinona maaseutualueiden kehittämisessä. Pienyritykset tulisivat toimimaan pääasiassa paikallisesti ja alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti kapeilla tuote- tai asiakassegmenteillä. Elintarvikealan pienyrityksistä huomattava osa sijaitsee jo nyt maaseutualueilla (TILASTOKESKUS 1995), jossa haittana ovat pienet markkinat ja suhteellisen suuret etäisyydet kulutuskeskuksiin, mistä muodostuu sekä fyysisiä että henkisiä esteitä yritystoiminnan aloittamiselle ja kehittämiselle (UUSITALO 1994). Yritysten lisääntyessä tulevaisuudessa yhä useammat saattavat kilpailla yhä vähemmästä paikallisilla markkinoilla. Toisaalta alalla on käyttämättömiä resursseja, koska yrityssaneerausten vuoksi elintarviketeollisuudesta on 90-luvulla poistunut varovaisesti arvioiden runsaat työpaikkaa (TILASTOKESKUS ). Pienyritysten toimintaedellytysten parantamisessa yhtenä osa-alueena on markkinointitoiminnan kehittäminen. Käytännössä käsitykset markkinoinnin asemasta yrityksen keskeisten ongelmatekij öiden joukossa vaihtelevat (CARSON 1990b; MEHL & HAVERINEN 1993, s. 47; Timu 1995). Tutkijat pystyvät sekä Suomessa että myös muissa maissa tunnistamaan pienyritysten toiminnasta runsaasti poikkeavuuksia verratessaan niitä suuriin yrityksiin. Tätä taustaa vasten markkinointitoiminnassa on havaittu paljon puutteita. Epätarkoituksenmukainen markkinointi on yksi tärkeä syy yritysten epäonnistumiseen. CARSONIN ym. (1995 s. 9) mukaan tyypillinen puute on, että markkinointia ei suunnitella riittävästi. Yrityksen kehittäminen saattaa kestää kauan. Oikeaa suuntaa joudutaan hakemaan kokemuksen ja epäonffistumisten kautta myös isoissa yrityksissä, pienissä yrityksissä epäonnistumiset saattavat olla kohtaloklcaampia kuin suurissa yrityksissä (GAsiciLL vm.1993). Myös se on mahdollista, että pienyritysten toimintaa ei ole vieläkään ymmärretty riittävästi, ja siitä syystä monet niiden menettelytavoista voivat ulkopuolisen silmin näyttää osaamattomilta ja jopa järjenvastaisilta. Toisaalta liian erilaisten yritysten vertaaminen keskenään saattaa olla hyödytöntä. Pienyritysten markkinointiongelmat elintarvikealalla ovat erilaisia kuin isojen yritysten, ja ne koskevat pääasiassa erikoistuotteiden markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Pienyritysten markkinointitoiminnan ja toimintatapojen kehittäminen sekä resurssien oikea kohdentaminen ovat joka tapauksessa tärkeitä, koska markkinointiin käytettävissä olevat panokset ovat pieniä. Markkinointiosaamisen merkitys on koettu suurempana myös niissä 12
22 16 Markkinointiviestintä eli promootio sisältää useita eri osa-alueita, ja käsitteenä se voidaan määritellä hyvin monella eri tavalla. Lyhyesti määriteltynä markkinointiviestintä on yksi markkinoinnin kilpailukeinoista, jonka tavoitteena on viestiä yrityksen palveluista ja tuotteista. Lisäksi markkinointiviestintä käsitteenä on määritelty erilaisiksi kommunikointitekniikoiksi, joilla saavutetaan yrityksen markkinoinnille asetetut tavoitteet. Käsitettä määritellään myös kysyntään vaikuttamisen kautta, jolloin markkinointiviestintä kohdistuu yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin viestintänä, jonka tavoitteena on saada aikaan kysyntää ja vaikuttaa tällä tavoin samalla myös myönteisesti kysyntään. (Karjaluoto 2010, 11.) Markkinointiviestintä on osa yrityksen markkinointia. Markkinointiviestinnän tarkoitus on tukea tuotteiden ja palvelujen myyntiä ja asiakassuhteiden hoitoa. Markkinointiviestinnän avulla luodaan, ylläpidetään ja vahvistetaan asiakassuhteita ja vaikutetaan tuotteiden ja palveluiden tunnettuuteen, haluttavuuteen ja viime kädessä niiden myyntiin. Markkinointiviestinnän avulla pidetään yhteyttä niin mahdollisiin asiakkaisiin kuin jo olemassa oleviin asiakkaisiin. Markkinointiviestinnän avulla yhteyttä pidetään myös jakelutiehen ja muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat asiakkaan ostopäätökseen. (Isohookana 2007, 16.) Yrityksen markkinointiviestintä on osa yrityksen markkinointistrategiaa, joka on aina syytä suunnitella huolellisesti. Tavoitteiden asettamisen kautta saavutetaan tuloksia ja niitä voidaan seurata. Taulukossa 1 on Heikki Karjaluodon kuvaus yrityksen markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheista kirjasta Digitaalinen markkinointiviestintä (Karjaluoto 2010, ) TAULUKKO 1. Markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheet (Karjaluoto 2010, 21) Markkinointistrategia ja tavoitteet Viestinnän tavoitteet Keinot, kanavat ja mediavalinta Budjetti Mittaaminen ja tulokset Miksi? Mitä? Miten ja missä? Kuinka Kuinka tehokas? paljon? Taulukko 1 kuvaa markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheita, joissa apuna voi käyttää taulukossa olevia kysymyksiä. Lähtökohtana markkinointiviestinnälle on
Kun esimerkiksi suomalaisten (ja todennäköisesti myös muunmaalaisten) kaikkitietävien miesten perusluonteeseen kuuluu ensimmäisenä heittää uuden tuotteen ohjekirja roskiin, eikä apua kehdata myöhemmin kysyä, voi videoista löytyä korvaamaton apu. Verkkokaupan tilausvahvistuksen mukaan voisikin liittää esimerkiksi lyhyen videomuotoisen ohjeen, jonka asiakas pystyy katsomaan nykyään käytännössä missä tahansa. Samalla hän saattaa tulla tilanneeksi vaikkapa jonkin lisätarvikkeen, joka tekee uuden tuotteen käytöstä entistäkin helpompaa.
51 45 TAULUKKO 2. Hyvän vieheen ominaisuuksia (Tuiskunen 1995, 29 41) Hyvän vieheen ominaisuuksia Helppoheittoinen Hyväuintinen Kestävä Hyvännäköinen Laaja uintisyvyys Moniin kalastustapoihin soveltuvuus Laadukkaat ja oikean kokoiset koukut Viehettä tulee voida heittää myös tuulessa. Mitä pidemmälle viehe lentää, sitä laajemmalta alueelta se kalastaa. Tarkoittaa ilmeikkyyttä, monipuolisuutta ja eri vetonopeuksien sietoa. Hyväuintinen viehe toimii niin koskessa kuin seisovassa vedessä sekä moottoriuistelussa käytettäessä nopeassakin vauhdissa. Vieheessä heikkoja kohtia ovat mm. nokkalevy ja lenkit. Hyvän vieheen tulisi kestää käytössä pitkään. Vaikka kala ei ajattele vieheen ulkonäöstä kuten kalastaja, lisää kaunis ulkoasu kuitenkin luottamusta vieheeseen. Mitä laajemman syvyyssektorin viehe kalastaa, sitä parempi. Varsinkin kun kalat välttävät pintavesiä, ovat syvälle vajoavat vieheet arvokkaita. Hyvä viehe toimii niin heitto- ja vetouistelussa syvällä ja pinnassa, hidasvauhtisessa kuin soutelussa ja koskikalastuksessa. Hyvässä vieheessä on lujat ja terävät koukut. Taulukosta 2 nähdään, että hyvällä vieheellä on oltava useita erilaisia ominaisuuksia, jotka liittyvät liikkeeseen, väriominaisuuksiin ja materiaaleihin. Valmistajan on kehittäessään viehettä kyettävä kiinnittämään huomiota moniin eri ominaisuuksiin, jotta viehe menestyisi.
ajanhallinta ajattelu Asenne Asiakaspalvelu blogi blogiessee Brandi brändäys Elämänhallinta fysioterapia henkilöstöjohtaminen Henkinen kasvu hyvinvointi ideat innovointi itsensäjohtaminen itsensä johtaminen itsensä kehittäminen itsetutkinta johtajuus johtaminen luovuus Markkinointi menestyminen menestys Motivaatio myynti onnellisuus oppiminen palvelumuotoilu Proakatemia sijoittaminen some Sosiaalinen media stressi Talous tavoitteet tiimi tiimioppiminen tiimityö tiimityöskentely Tuotteistaminen työhyvinvointi Viestintä yrittäjyys
Ostaminen ei saa tuottaa asiakkaalle vaivaa ja ponnisteluja. Kaikille verkkokauppojen selailijoille on varmasti tuttua tilanne, jossa puolen tunnin verkkoshoppailun ja täysinäisen ostoskorin jälkeen päätyykin päättämään ostotapahtuman kassalle siirtymisen jälkeen, kun ei enää jaksakaan näpytellä yhteystietojaan ja luottokorttinsa tietoja. Myös melkoinen osa verkkokauppa-asiakkaista saattaa perua impulsiivisen ostopäätöksensä, mikäli maksuprosessi vie liikaa aikaa.
AY-liitot keränneet vuosia tietoja ja tuovat ne esiin vaalien alla. On kyllä härskiä toimintaa elleivät ole toimittaneet tietoja valvovalle viranomaiselle IS:n saama ammatti­liittojen lista paljastaa: Näistä rikoksista hoiva­yrityksiä voitaisiin syyttäähttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000005997234.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=t.co&utm_campaign=tweet-share …

[social_sharing style=”style-11″ fb_like_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ fb_color=”light” fb_lang=”fi_FI” fb_text=”like” fb_button_text=”Share” tw_lang=”fi” tw_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ tw_name=”jarijuslen” tw_button_text=”Share” g_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ g_lang=”fi” g_button_text=”Share” alignment=”center”]
Instagram on vahvasti visuaalinen kanava – jopa suuremmassa määrin kuin Facebook. Tässä kanavassa pärjäävät ne, jotka tarjoavat kuluttajille ainutlaatuista kuvallista sisältöä. Siksi panostammekin Instagram-markkinoinnissa ennen kaikkea visuaalisuuteen. Lisäksi huolehdimme siitä, että sisällöt löytyvät tehokkaasti aihetunnisteilla eli hastageilla. Myös kilpailut ja muu kuluttajien aktivointi toimivat Instagramissa hyvin, ja siksi toteutammekin Instagramiin nimenomaan kuluttajia aktivoivia sisältöjä.
216. Asiakastiedon keruun peruskysymyksiä • Mitä tietoa asiakkaista tarvitaan? Tarvitaanko eri asiakasryhmistä eri tietoja? • Mikä on tiedonkeruun taso: yritys, kotitalous, yksilö? • Miten tarvittavat tiedot saadaan, ja paljonko tietojen saaminen maksaa? • Missä muodossa tiedot rekisteröidään, ja miten tiedoista voi tehdä poimintoja markkinointia varten? • Mihin tietoja aiotaan käyttää, ja keillä on pääsy tietoihin? • Miten tietoja päivitetään, ja kuka päivityksen hoitaa? • Paljonko rekisterin perustaminen, ylläpito ja päivittäminen maksavat?
Otetaanpa esimerkki. B2B brändin markkinoinnin tavoitteena on kasvattaa myyntiä. Some-markkinoinnilla halutaan tukea tätä tavoitetta ja kasvattaa liidimääriä. Some-markkinoinilla tuetaan siis suoraan markkinointistrategiaa. Tämän jälkeen tulee miettiä, miten tätä tavoitetta pystytään mittaamaan. On löydettävät oikeat työkalut, joiden avulla pystytään seuraamaan ja analysoimaan some-markkinoinnin tuloksia. Tämän esimerkin tavoitteen seuraamisessa voitaisiin esimerkiksi mitata, kuinka moni sosiaalisen median kautta verkkosivustolle tiensä löytäneistä kävijöistä jättää yhteystietonsa ja konvertoituu liideiksi yhden kuukauden aikana. Tämä olisi spesifi, helposti mitattavissa oleva, aikaan sidottu, relevantti sekä helposti saavutettavissa oleva tavoite.
Sponsorointi on yksi markkinoinnin muoto. Sponsoroinnilla tarkoitetaan sellaista taloudellista tukea, jonka tarkoituksena on tuen antajan tuotteiden myynnin tai tunnettuuden edistäminen. Sponsorointi ei kuitenkaan ole mainontaa.  Sponsoroinnin ja mainonnan välisen rajan vetämiseen voidaan saada johtoa tietoyhteiskuntakaaren 218 §:n 3 momentista, joka koskee audiovisuaalisten ohjelmien sponsorointia. Säännöksen mukaan sponsoroiduissa audiovisuaalisissa ohjelmissa tai radio-ohjelmissa ei saa rohkaista ostamaan tai vuokraamaan sponsorin tai kolmannen osapuolen tuotteita tai palveluja viittaamalla erityisesti ja mainosluonteisesti kyseisiin tuotteisiin tai palveluihin taikka muulla tavalla.
Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.
Ostoputken rakentaminen, esim. Purasen malli (kts. video) tai AIDA-malli auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Muista kuitenkin, että nämä ovat vain teoreettisia malleja ja sinun tulee rakentaa ostoputkesi sellaiseksi kuin se todellisuudessa on. Millainen on juuri sinun asiakkaidesi matka lopullisen ostopäätöksen tekemiseen? Jos tavoite asetetaan väärään kohtaan ostoputkea, ei panostuksista huolimatta myyntiä saada lisättyä juuri yhtään. Siksi on äärettömän tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa voidaan parantaa tai menetetään rahaa, jotta markkinointiresurssit voidaan suunnata oikein. Väärin suunnatut resurssit eivät lisää myyntiä.
Kuuntelu ja osallistuminen tarkoittavat yksinkertaisesti seuraajien kommentteihin vastaamista, palautteen huomioimista ja siihen reagoimista, käyttäjien sisällön jakamista ja niin edelleen. Myös negatiiviiseen palautteeseen tulisi reagoida. Reagoimatta jättäminen voi johtaa pahimmillaan hyvinkin negatiiviseen brändi-imagoon, kun taas reagoinnilla voidaan jopa kääntää negatiivisen asiakaskokemuksen positiiviseksi.

Blogiin on hyvä lisätä tagipilvi, joka itsessään on avainsanojen kokoelma, mutta voit lisätä niitä kuin aiheita tai aliaiheita. Lukija klikkaa yhtä aihetta (avainsanaa) ja sen alta löytyvät kaikki kyseiseen aiheeseen kuuluvat artikkelit. Se on myös lukijalle mukava tapa hakea tietoa ja siitä pitävät myös hakukonerobotit, jotka voivat paremmin indeksoida artikkelisi.
The use of the term promotion to refer to "advertising or publicity" is very modern and is first recorded in 1925. [4] It may be a contraction of a related term, sales promotion, which is one element in the larger set of tools used in marketing communications. The terms, promotion and marketing communications can be used synonymously, but in practice, the latter is more widely used. [5]
45 39 vaappua. Silmässä oleva piste liikkuu pallukan sisällä. Seniori-vaapun uinti on kuvattuna voimakaspotkuista, ja viehe toimii myös paksussa siimassa. (Jussila 2002, 48.) Asiakkaiden kysynnän vuoksi vuosien varrella valmistukseen ovat tulleet 40- ja 50- millimetriset seniori-vaaput ja muut erikoismallit. Kilpailutilanne on jo vuosia ollut sellainen, että Känsäkosken ei kannata investoida isompien kokoluokkien kehittelyyn, koska vastaavanlaisia on markkinoilla jo niin paljon. Toisin on kuitenkin päätuotteen, noin kolmesenttisen Seniori-vaapun kohdalla: toista vastaavanlaista ja yhtä kalastavaa ei ole onnistuttu valmistamaan. (Känsäkoski 2010.) Seniorivaappu on Jussilan (2002) mukaan tunnetuin siikavaappu, joka on kehitetty alun perin kirjolohen pyyntiin lämpimille keskikesän vesille ja soutu-uisteluun. Känsäkoski suunnitteli ja valmisti jo 1980-luvun loppupuolella erimallisia vaappuja, joilla saalista tulisi myös kesähelteillä, mikä sinänsä oli jo haaste itsessään. Kokeilut ja kokemukset johtivat vähitellen siihen, että Känsäkosken kaverit olivat Valkeisella siiman päästä ostamassa hänen vaappujaan, kun kalaa ei muille tullut kuin Hannulle. (Lestinjoki 1993.) Koska kalamatkat usein päättyivät kotiinpaluuseen ilman saalista, innosti se tulevaa yrittäjää kehittelemään kaloille sellaista viehettä, josta kalat eivät voisi kieltäytyä. Känsäkoski (2010) kertoi olleensa kalamatkalla muistelmiensa mukaan 1980-luvun lopulla, eikä saalista tullut. Vesi oli tuona päivänä hyvin lämmintä. Ajatus vieheiden valmistuksesta lähti siitä, että tuohon aikaan markkinoilla olevat vieheet olivat isokokoisia. Markkinoilla ei ollut näin pientä vaappua. (Känsäkoski 2010.) Suomen uistelumuodoista siianuistelu on iältään nuorin. Kalastuslaji säilyi tuntemattomana pääosin sen vuoksi, että markkinoilla ei ollut riittävän pieniä, kelluvia vaappuja. Tämä muuttui, kun Känsäkoski valmisti markkinoille ensimmäiset Seniori-vaaput. (Jussila 2002, 16.) Siianuistelu Jussilan (2002) kirjoituksen mukaan oli aluksi pienen piirin touhua, mutta Erän siikaviehetestin myötä vuonna 1996 kalastusmuoto ponnahti päivänvaloon (Jussila 2002, 48). Seniori-vaappu on Suomen johtava pikkuvaappu kalastavuutensa vuoksi. Pieniä vaappuja voi tehdä, mutta kalastavuutta niillä ei välttämättä saavuteta (Känsäkoski
Televisiomainonnassa ei saa käyttää lapselle muusta yhteydestä tuttuja hahmoja tavalla, jota ei heti tunnista markkinoinniksi. Mainonnassa ei voi käyttää otteita televisiossa samanaikaisesti esitettävistä lastenohjelmista tai muista lasta kiinnostavista ohjelmista. Niissä esiintyviä hahmoja ei myöskään voi käyttää mainoksissa lapsia ostopäätöksiin suostuttelevana. Piirrettyjen lastenohjelmien yhteydessä ei saa käyttää pelkästään animaatiotekniikalla tehtyjä mainoksia.
Sisällön laatu tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää. Oli sisältö sitten tekstiä, kuvia tai videoita, kannattaa aina edetä laatu edellä. Millainen sisältö on kohderyhmälle aidosti tarpeellista ja samaistuttavaa? Mikä herättää keskustelua tavoitellun kohderyhmän kesken? Entä mikä herättää keskustelua julkaisijan ja kohderyhmän välillä? Näistä kysymyksistä on hyvä lähteä liikkeelle julkaisuja suunnitellessa. Facebookin uutisvirran vastaava Adam Mosseri nostaa algoritmin muutosta käsittelevässä julkaisussaan esille vinkkejä keskustelua herättävän sisällön luontiin. Näitä ovat esimerkiksi live-videot ja ryhmät.

30 Twitter Suomessa sosiaalisen median käyttäminen keskittyy lähinnä erilaisiin blogeihin, LinkedIniin ja Facebookiin, kun esimerkiksi mikroblogipalvelu Twitter on jäänyt toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Twitter uudisti sivustonsa uuden käyttöliittymän sekä esitteli sen uusia ominaisuuksia syyskuussa Uusi käyttöliittymä on yhtiön omien sanojen mukaan nopeampi sekä helpompi, ja Twitterin uudistus toi haluttuja päivityksiä ja ominaisuuksia palveluun. (Laakso 2010.) Twitter on tällä hetkellä suosituin mikroblogipalvelu. Mikroblogi on yhdistelmä verkostoitumista ja perinteistä bloggaamista. Twitterin tarkoitus on tarjota käyttäjälle mahdollisuus julkaista rajoitettuja, 140 merkkiä pitkiä viestejä. Se on nopeampaa, välittömämpää ja helpompaa kuin perinteisen blogin kirjoittaminen. Jokaisen käyttäjän tuottama sisältö on luettavissa käyttäjän omasta profiilista. Twitter kerää myös käyttäjän kavereiden tuottaman sisällön yhdelle sivulle luettavaksi. Twitter on ensimmäinen sosiaalisen median palvelu, joka toimii kaikilla alustoilla aina matkapuhelimista pelikonsoleihin. Tämän takia siitä on tullut tehokas väline viestimiseen reaaliajassa, juuri nyt (Abbott 2009.) Suomessa Twitter ei ole vielä saavuttanut suurta läpimurtoa yritysmaailmassa. Ne, joilla palvelu on käytössä, eivät hyödynnä sen koko potentiaalia. Palvelu on kuitenkin yleistynyt siinä määrin, että sen käytöstä järjestetään kursseja yrityksille. Twitter tarjoaa hyvän mahdollisuuden asiakaspalveluun ja keskusteluun kuluttajien kanssa, mutta vaatii yritykseltä sitoutumista ja uskallusta. Twitterissä yrityksellä on mahdollisuus ottaa palautetta vastaan julkisesti ja reaaliaikaisesti. Palvelu mahdollistaa myös negatiivisten vastausten kääntämisen positiivisiksi käyttäjäkokemuksiksi ja osaksi yrityksen tuotekehitystä. Twitterin käytön tuloksia yritys näkee kuitenkin vasta kuukausien aktiivisen käytön kuluttua. (Abbott 2009.) Kuviossa 4 on Twitterin etusivu. Etusivun kautta yrittäjä voi omilla tunnuksillaan rekisteröityä Twitterin ilmaisen yhteisöpalvelun käyttäjäksi.
138. Vakiohinnoittelu (status quo pricing)Hintataso noudattelee kilpailijoiden hintoja/alan yleistä hintatasoa.Vakiohinnoittelun käyttötilanteita:• hinta ei ole yritykselle keskeisin kilpailutekijä• tavoitellaan vakaata myyntiä ja tuottoja• ostajat ovat hintaherkkiä• viranomaiset säätelevät hintoja (fixed pricing, controlled pricing)  on löydettävä jokin muu erilaistamiskeino/paremmuus!
18 nonnan avulla. Yrityksen tavoitteena oli myyntimäärän maksimointi ja yrityksen oman tuotannon lisääminen. Klassisessa vaiheessa, jossa tarjonta kehittyy suuremmaksi kuin kysyntä, menestyvät yritykset painottivat asiakastyytyväisyyttä ja pyrkivät sitä kautta lisäämään kulutusta. Klassisen kuluttajamarkkinoinnin keskeisenä tekijänä ovat kuluttajan tarpeet (LEwirr 1960). Tässä yhteydessä puhutaan tavallisesti tuotteen ominaispiirteistä (ei laadusta), jotka syntyvät kaikissa niissä vaiheissa, jotka sisältyvät tuotteen tuottamiseen, jakeluun ja kuluttamiseen. Kilpailuvaiheeseen siirryttäessä tarjonta ylittää kysynnän, jolloin ratkaisevaksi muodostuu yrityksen kyky tarkastella kilpailuympäristöä kokonaisuutena. Yritykset pyrkivät seuraamaan kilpailijoita ja lisäävät suhteellista paremmuuttaan kilpailijoihin nähden. Kilpailuvaihetta ja siihen liittyviä strategioita on kuvannut mm. PORTER (1980, 1985). Porterin mukaan kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, joka riippuu kysyntä-tarjontasuhteista ja yritysten asemasta kilpailukentässä. Taulukko I. Markkinointikäsitteen kehittyminen (GORIGLIANO 1994). PERIODI TUOTTEEN TOIMINNAN TYYPILLINEN SAATAVUUS PAINOPISTE VÄLINE TOIMINNAN TARKOITUS I Pioneerivaihe Rajoitettu, tyydyttävä Tehokas jakelu Myynti ja jakelu Myyntivolyymin maksimointi II Klassinen vaihe Tyydyttävä, runsas Kuluttaja Kuluttajaanalyysi Kuluttajasegmentin tyytyväisyys III Kilpailuvaihe Runsas, erittäin runsas Kilpailu Kilpailijoiden analysointi Kilpailu kuluttajien preferensseistä MÖLLER (1992) on laajentanut markkinoinnin käsitettä ja esittänyt, että toimintaympäristön tarkasteluun tulisi sisällyttää kilpailumarkkinoiden lisäksi yritysten vuorovaikutussuhteet mm. asiakasyrityksiin sekä toimintaympäristön yritysten ja organisaatioiden verkostoitumiseen liittyvät tekijät. Yritys voi vähentää haitallista kilpailua ja vahvistaa kilpailuasemaansu toimimalla aktiivisesti verkostossa (kuvio 1). Toisaalta toimivat verkostot vaikuttavat kilpailuympäristöön ja yrityksen toimintaan siitä huolimatta, että yritys ei itse toimisikaan niissä. Ajattelutapa sopii hyvin myös pienyritysten ympäristön tarkasteluun, vaikka toiminta sinänsä voi olla erilaista keskisuurissa ja isoissa yrityksissä kuin pienyrityksissä. Möllerin mukaan aikakausitarkastelu on osittain harhaanjohtava, koska kyse on pikemminkin markkinoinnin ilmiöiden eri puolista (synkronia) kuin täysin perättäisistä siirtymistä uusiin ajanj aksoihin tai kehitysvaiheisiin. 17

YouTube on tällä hetkellä myös yksi trendikkäimmistä kanavista sosiaalisen median maailmassa ja sen käyttäjämäärä on tällä hetkellä jo Facebookin tasolla. Ihmiset katsovat nykypäivänä lyhyitä videoita enemmän kuin koskaan ja varsinkin moni nuori katsoo paljon mieluummin informaatiota sisältävän videon kuin lukee aiheesta kirjoituksen. (PING Helsinki, 2017). Kovin moni yritys ei ole vielä lähtenyt perustamaan omaa YouTube-kanavaansa, mutta yhteistyövideot ja YouTube-mainokset ovat tänä päivänä tärkeä osa usean yrityksen markkinointisuunnitelmaa. Tulevaisuudessa yritysten omat videokanavat lienevät hyvin merkittävä osa sosiaalisen median markkinointia ja mekin olemme Promisian kanssa kiinnostuneita oman YouTube-kanavan perustamisesta. Tällä hetkellä haluamme kuitenkin vielä kartoittaa resurssejamme videoiden tuottamiseen. Emme nimittäin halua tehdä videosisältöä vasemmalla kädellä, vaan panostaa siihen kunnolla, jotta haluamme tulokset ovat hedelmällisiä ja meitä hyödyttäviä.


Tekniikan kehittyminen avaa jatkuvasti täysin uusia mahdollisuuksia myös videomarkkinoinnin suhteen. Uudet formaatit, kuten VR (Virtual Reality), AR (Augmented Reality), MR (Mixed Reality) ja 360-videot mahdollistavat katsojilleen kokemuksia, joita olisi muuten mahdotonta kokea. Jo useat uutiskanavat, kuten The New York Times, MTV ja Yle ovat ottaneet käyttöönsä VR-muodossa katseltavia 360-videoita, jotka nimensä mukaisesti mahdollistavat kuvatun tilan kokemisen katsojan omasta perspektiivistä. Videon aikana katsojalla on mahdollisuus katsella haluamaansa suuntaan ja olla näin ikään kuin tapahtuman keskipisteessä. Virtuaalilaseilla tämä onnistuu päätä kääntämällä, tietokoneen näytöllä hiiren osoittimella ja matkapuhelimessa kiihtyvyysantureiden avulla puhelinta kääntämällä. 360-videot eivät ole vielä nousseet markkinointikeinojen kärkikastiin, mutta VR-laitteiden yleistyessä näin voidaan uskoa tapahtuvan enenevissä määrin.
Printtimainonta ei ole kuollut. Käsin kosketeltavassa viestissä on edelleen tunnelmaa, jonka luominen sähköisesti on mahdotonta. Sen nykyaikaiseen toteutukseen on kuitenkin tärkeä panostaa. Perinteiset käyntikortit, esitteet ja flyerit ovat edelleen tärkeä osa yrityksen mainontaa. Printti soveltuu niin suurien kuin pienienkin kohderyhmien tavoittamiseen. Painotuotteissa kannattaa aina panostaa laatuun niin suunnittelun kuin painomateriaalienkin osalta. Myös asianmukainen viimeistely (kuten leikkaus, foliointi, kohokuviot ja laminoinnit) kannattaa valita harkiten ja brändiviestiä ajatellen. Upeasti ja harkiten toteutettu painotyö jättää kokijaansa tunnejäljen, joka sähköisen median hektisyydessä on helposti sivuutettavissa.

36. AsiakastyytyväisyysTyytyväinen asiakas: •Ostaa uudelleen •Kertoo muille positiivisista kokemuksistaan (WOM) Word of mouth ilmiö •Ei välitä kilpailevista tuotteista, brandeistä tai markkinointiviestinnästä --> korkea vaihtamiskynnys •Ostaa muita yrityksen tuotevalikoiman tuotteitaTyytymätön asiakas: •Haaste yrityksille! •Negatiivinen WOM ! (Esim. Elokuvat)
19 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI KILPAILUMARKKINAT VERKOSTOYMPÄRISTÖ TUOTE/MARKKINA-ASEMA LIIKETOIMI NAN A KILPAI- PERUSSTRATEGIAT LUSTRAT JAN MÄ- RITTÄMINEN VERKKOASEMAT ASEMASTRATEG1A KILPAILUEDUN KEHITTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN VUOROVAIKUTUSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN AVAINTOIM INTOJ EN JA VOIMAVAROJEN INTEGROINT KILPAILUMARKKINOINTI - SEGMENTOINTI - KILPAILUKEINOT SUHDEMARKKINOINTI ARKKINOINNIN JOHTAMINEN JA TOTEUT 5 SUORA MARKKINOINTI Kuvio 1. Markkinoinnin strateginen ja toiminnallinen rooli kilpailuympäristössä (MöLLER 1991). 2.3 Kilpailuympäristön vaikutus strategian valintaan Kilpailuympäristön ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten yritys voi asettaa taloudellisia tavoitteita ja miten erilaiset tavoitteet voidaan toteuttaa markkinoilla. Erilaiset tavoitteet edellyttävät erilaisia strategioita (KoTLER 1994, s. 491). Jos kilpailuympäristön hallitsevina piirteinä ovat kova kilpailu ja toimialan ylikapasiteetti, yrityksen hengissä säilyminen edellyttää myyntikatteesta tinkimistä ja hintojen alentamista, jotta kysyntä voidaan turvata. Lyhyen aikavälin tuottojen maksimointi onnistuu silloin, kun kysyntä pystytään ennustamaan ja vaihtoehtoisen toiminnan kustannukset ja tuotot kyetään laskemaan. Tuoton maksimoija ei ole sitoutunut tiettyyn liiketoimintaan vaan määrittelee toimintansa rajat lyhyellä aikavälillä, jolloin tuotto on maksimoitavissa. Myyntituloj en maksimointi edellyttää, että yritys kykenee estimoimaan kysyntäfunktion eli arvioimaan myyntituloihin vaikuttavat tekijät. Tämä on mahdollista silloin, kun ympäristön ennustettavuus on hyvä. Myynnin määrällisen kasvun maksimointi sopii tavoitteeksi hintaherkille, joustaville markkinoille, joilla alhainen hinta on tehokas väline. Aloilla, joilla kasvu on hidas tai pysähtymässä, hintoja ja tulostavoitteita alennetaan yhtäaikaa (PORTER 1980, s ). Pysähtyneille toimialoille on ominaista ylikapasiteetti, suhteellisen alhainen osaamisen taso, teknologian kehittymättömyys, massakanavat ja korkeat jakelu- 18
Vaikuttajamarkkinointia voi toteuttaa eri tavoin: vierailemalla blogin kirjoittajana, haastattelemalla mielipidevaikuttajaa, tuotesijoittelulla taikka pyytämällä mielipidevaikuttajaa arvostelemaan tuote. Ensimmäiseksi on kuitenkin valittava tavoitellulle kohderyhmälle sopiva mielipidevaikuttaja ja päätettävä, mikä on vaikuttajamarkkinoinnin tavoite.
52 Yrityksen markkinointi aikaisemmin Känsäkoski painottaa vuonna 1995 yrittämisen alkutaipaleella Vapari-lehden haastattelussa monien käsityöläisammattien tapaan markkinoinnin tärkeyttä. Yrittäjyyden alkuvuosina Känsäkosken aika kului messuja ja kalastusvälineitä myyviä liikkeitä kierrellen. Päävastuu menekinedistämisestä oli alkuvuosina kiertävällä edustajalla. Känsäkoski piti alusta asti tuotteidensa markkinoinnin kannalta huolta siitä, missä ja millä hinnalla hänen vieheitään myytäisiin. Känsäkosken (1995) mukaan kalastuksen harrastajat ovat arvostaan tarkkoja. Mikäli joku valmistaja myy tuotteitaan liian halvalla tai väärissä paikoissa, voi hän tämän vuoksi jopa menettää markkinoita enemmän kuin onnistuu valtaamaan. Hinnoittelun Känsäkoski mainitsee myös tärkeäksi. Käsityölle on osattava antaa tietty hintaluokka, jotta asiakas tuntisi sen arvon. (Koivukoski-Hägg 1995, 32.) Seniorin hinnan kehitys on esitetty graafisesti liitteessä 3. Yritystoiminnan alussa Känsäkoski lähetti kolmisenkymmentä tuotenäytettä valmistamistaan vaapuista Suomeen ja Ruotsiin. Vastaus lähes jokaisesta liikkeestä oli, ettei tämänlaista vaappua ollut kysytty. Tämä luonnollisesti piti paikkansa, sillä kuka osaisi kysyä keksimätöntä tuotetta. Rannikko-Suomessa kauppiaat puolestaan vastailivat, että siellä kaikki kalastivat vain merellä. Siellä ei markkinoita ollut niin pienelle vieheelle. Kauppiaat olivat ammattitaidottomia eivätkä ymmärtäneet, että kalastus ei ole paikkakuntasidonnaista. Ihmiset kulkevat eri paikoissa kalastamassa, eivät vain oman seudun alueella. (Känsäkoski 2010.) Mikael Jaakkola (1998) osuu oikeaan Vetouistelu-lehden kirjoituksessa siinä, kuinka Seniori-vaappu on loistava esimerkki siinä, kuinka luodaan kokonaan uudenlainen kysyntä ja kuinka juuri siihen tarvittiin aikamoista vetoapua valtakunnan kalastuslehdiltä, erityisesti niistä arvovaltaisimmalta. Kukaan tuskin olisi arvannut, että siian uistelu vaapulla voisi olla näin tuloksekasta. (Jaakkola 1998, 11.)
3. Mitä on markkinointi?• Tutkimuksessa markkinointi on tieteenala, joka tutkii ihmisten ja yritysten vaihdantakäyttäytymistä.• Sen sisartieteenala on kuluttajatutkimus, joka keskittyy yksilöiden ja ryhmien kulutuskäyttäytymisen ymmärtämiseen.• Vaihdanta (Exchange) on laaja ja moniulotteinen kohdeilmiö, joka ulottuu tavaroiden, palveluiden ja rahan vaihdannasta tiedon, teknologian tai elämysten vaihdantaan.• Markkinointi tieteenalana on keskittynyt tutkimaan nimenomaan kaupankäyntiin liittyvää vaihdantaa (Business Exchange).• Tuote (Product) on kaupankäynnin kohde, joka voi olla fyysinen tuote, palvelu, elämys tai tieto.• Markkinointi prosessina kattaa toiminnot, jotka tähtäävät yritysten tuotteiden vaihdannan maksimointiin.
132. Hinnoittelu Miten tuote erotetaan kilpailijoiden tuotteista? Hinnoitteluperusteet: –Kustannusperusteinen • Kustannuslisä hinnoittelu • Break-even hinnoittelu/Tavoite-tuottohinnoittelu –Arvoperusteinen –Kilpailuperusteinen hinnoittelu • yleisen hintatason mukainen • Tarjouskilpailut • huutokauppaus –Hinnoittelustrategiat • nopea/ hidas kermankuorinta • nopea / hidas penetraatio
Lastenohjelmien yhteydessä esitettiin leluhahmon mainosta, jossa hahmo selostuksenkin mukaan ”iskee, lyö, hyppii ja potkii” lähes koko mainoksen ajan. Kuluttaja-asiamies piti mainosta televisio- ja radiolain sekä kuluttajansuojalain vastaisena. Televisio- ja radiolain mukaan tv-mainoksessa ei saa suosia käytöstä, joka vaarantaa terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä eikä tv- tai radiomainonta saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa lapsille. Tv-kanavia huomautettiin siitä, että väkivallan käyttämisen kielto lapsille suunnatussa markkinoinnissa on ehdoton. Leluhahmon mainos rikkoi lakia erityisen räikeästi, sillä leluhahmo on suoraan lapsia kiinnostava tuote ja mainosta esitettiin nimenomaan lastenohjelmien yhteydessä. (KA 2003/40/4587, 2003/404588, 2993/40/4589)
38 32 luun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen selkeä ulkoasu ja symbolit kertovat sivujen käytettävyydestä. On tärkeä ottaa huomioon, että käyttäjät ovat tottuneet näkemään www-sivuilla tiettyjä merkkejä ja symboleja, joita olisi hyvä käyttää. Käyttäjät ovat tottuneet internetsivuilla esimerkiksi siihen, että nuoli vasemmalle tarkoittaa sivustolla liikkumista taaksepäin ja päinvastoin nuoli oikealle ohjaa käyttäjän eteenpäin. (Keränen ym. 2005, ) Käyttöliittymän laadukkaaseen toteutukseen tarvitaan sekä ohjelmointiosaamista että visuaalista taitoa. Käyttöliittymän väreillä voidaan viestiä hyvää tunnelmaa ja luoda viihtyisä ympäristö internetissä surffaamiseen. Lähtökohtana käyttöliittymän tekemiselle ja kehittämiselle on jo suunnitteluvaiheessa miettiä asioita käyttäjän näkökulmasta. Kotisivujen sisältö rakentuu tekstistä ja kuvista, joten näiden avulla sivut pitäisi saada mielenkiintoisiksi ja helpoiksi lukea. Pelkkä teksti ei tee sivuista houkuttelevia ja lisää niiden luettavuutta. Tekstin asettelussa on otettava huomioon, että ihmiset haluavat lukea lyhyitä tekstejä. Sami Etulan (2010) mukaan parasta olisi kirjoittaa jostakin asiasta mahdollisimman lyhyesti ja liittää linkki niitä varten, jotka haluavat aiheesta enempi lukea (Minustako yrittäjä? 2010, 52 54). Kuvien käyttäminen tekee sivustosta mielenkiintoisemman ja miellyttävämmän lukea kuin pelkän tekstin täyttämä verkkosivusto. Sivuston ylläpitäjän pitää muistaa, että kaikki valokuvat ovat tekijänoikeuslaissa suojattuja ja oikeus valokuvaan on aina kuvan ottajalla. Jos kuvan tekemiseen osallistuu muita henkilöitä, kuten esimerkiksi lavastajia tai puvustajia, myös heillä on tekijänoikeus kuvaan. Sen sijaan kuvassa esiintyvillä henkilöillä tai kuvan omistajalla ei ole tekijänoikeutta kuvaan. Tärkeää on tietää, että kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on kuitenkin aina kysyttävä lupa, jotta kuvan saa julkaista. (Keränen ym. 2005, 20.) Moni yrittäjä käyttää tietokonetta päivittäin ja valitettavan usein luottaa omiin viestintätaitoihinsa. Tosiasia kuitenkin on, että pelkkä kirjoitustaito ei riitä tuottamaan hyvää sisältöä internetiin. Tällä hetkellä eletään vielä aikaa, jona internetin ja teknologian kehitys- ja muutosvauhti on hyvin nopeaa. Pysyäkseen mukana vauhdissa tulisi lähes päivittäin seurata ja reagoida muutoksiin, kertoo Etula (2010). Mikäli yrittäjä haluaa itse pelkästään keskittyä oman ydinliiketoimintansa pyörittämiseen, olisi syytä harkita osaavan henkilön etsimistä toteuttamaan verkkoon liittyvää toi-

FitFarmin videot ovat suureksi osaksi mainoksia, joissa kerrotaan tulevista kursseista, haasteista ja muista myytävistä kokonaisuuksista. Seassa on kuitenkin myös erilaisia vinkkejä ja ohjeita, jotka ovat kiinteästi yhteydessä terveelliseen elämäntapaan, joka taas on tiiviisti yhteydessä myytäviin tuotteisiin. Videoista löytyy esimerkiksi vinkkejä herkkujen vähentämiseen tai smoothien tekemiseen.


68. Kuluttajamarkkinoiden analysointi kuluttajakäyttäytymisen mallit –useita kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä –kulttuurin arvot ja normit • sosiaaliset tekijät (sidosryhmät, perhe) • persoonalliset tekijät (esim. Wells-Gubar –luokittelu) • psykologiset tekijät (Freudin motivaatioteoria, Maslowin tarvehierarkia, Herzbergin motivaatioteoria, uskomukset ja asenteet) –kuluttajien ostokäyttäytyminen • high-involvement vs. low involvement • ostopäätökseen vaikuttavat ihmiset
61. Yrityksen mikroympäristö Asiakkaat: –Markkinoiden tuntemus: • Kuluttajamarkkinat • yritysten väliset markkinat • Tukkumarkkinat • hallinnolliset ja institutionaaliset markkinat –Valtio, kunnat, seurakunnat, kuntayhteisöt, jne. • kansainväliset markkinat Kilpailijat: –Pyrkimys kilpailijoita parempaan tarpeentyydytykseen • Kilpailijoiden tuntemus merkityksellistä
Kun esimerkiksi suomalaisten (ja todennäköisesti myös muunmaalaisten) kaikkitietävien miesten perusluonteeseen kuuluu ensimmäisenä heittää uuden tuotteen ohjekirja roskiin, eikä apua kehdata myöhemmin kysyä, voi videoista löytyä korvaamaton apu. Verkkokaupan tilausvahvistuksen mukaan voisikin liittää esimerkiksi lyhyen videomuotoisen ohjeen, jonka asiakas pystyy katsomaan nykyään käytännössä missä tahansa. Samalla hän saattaa tulla tilanneeksi vaikkapa jonkin lisätarvikkeen, joka tekee uuden tuotteen käytöstä entistäkin helpompaa.
Tanssikoulu StepUp esittelee videoilla monipuolisesti toimintaansa. Videot on tehty jokaisesta tanssiopettajasta, erilaisista esityksistä ja tapahtumista. Videoiden avulla toiminnasta kiinnostunut pääsee tutustumaan ”tuotteeseen” mukavalla tavalla ja pääsee kurkistamaan koulun fiilikseen. Voisi kuvitella, että tämän kaltaiset videot houkuttavat kiinnostuneita mukaan toimintaan.
The first two rows of the description are viewable on all plattforms and are always shown. This is where many content creators put the most important information regarding the video. This part cannot be hid away, except when the viewer puts the video in full screen mode, which has to be done after the video page has been entered and therefore the description has to be shown.
Sama putki auttaa myös markkinoinnille asetettujen tavoitteiden mittaamisessa. Jokaisella videolla kannattaa olla selkeä tavoite, sillä vain ja ainoastaan mittaamalla videoista saadaan täysi hyöty irti - muutama kiva kommentti satunnaiselta katsojalta ja kavereilta ei enää riitä. Videoiden osalta tulee määrittää, halutaanko niiden avulla esimerkiksi lisää kävijöitä verkkosivuille, parantaa konversiota vai kasvattaa yksittäisen ostoksen kokoa.

16 10 Viestintätavoitteet Mainonta, myyntityö, myynninedistäminen sekä suhde- ja tiedotustoiminta liittyvät yrityksen markkinointiviestinnän tavoitteisiin. Mainonnan tavoite on myynnin lisääminen, tuotteen tai yrityksen tunnetuksi tekeminen ja yrityskuvan parantaminen. Myyntityön tavoitteet voivat olla esimerkiksi päiväkohtaisesti määritellyt asiakaskäynnit, puhelinkontaktit tai tilausten määrä yhtä asiakaskäyntiä tai puhelinkontaktia kohden. Myynninedistämisen, Sales Promotionin, tarkoitus on vahvistaa markkinointia ja kannustaa myyjiä myymään ja asiakkaita ostamaan tietyn yrityksen tuotteita. Yrityksen suhde- ja tiedotustoiminta on tärkeää yhteydenpitoa eri sidosryhmien välillä. Tämän toiminnan avulla yritys pyrkii saamaan arvostusta toiminnalleen. Tavoitteena on myös hyvän yritys- ja tuotekuvan synnyttäminen ja sen menestyksekäs ylläpitäminen (Raatikainen 2004, ) Asiakastavoitteet Asiakastavoitteet osana markkinointitavoitteita liittyvät siihen, millaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä yritys markkinoilta tavoittelee ja kuinka se haluaa kehittää omia asiakassuhteitaan. Eri asiakastyyppien mukaan yrityksen asiakastavoitteita voidaan tarkastella neljän eri tyypin mukaan: kehitettävät asiakkuudet, uusasiakashankinta, säilytettävät asiakkuudet ja muutettavat tai poistettavat asiakkuudet. Yritys voi pyrkiä lisäämään myyntiään hankkimalla uusia asiakkaita tai pyrkimällä lisäämään myyntiä olemassa oleville asiakkailleen. Nykyiset asiakkaat ovat viesti yrityksen toiminnasta, sillä myös he myyvät yritystä ja sen tuotteita jakamalla omia mielipiteitään yrityksestä ja tuotteista. Uusien asiakkaiden hankkimiseen verrattuna myynnin lisääminen olemassa oleville asiakkaille on helpompaa, mutta menetettyjen asiakkaiden tilalle uusia on kuitenkin toiminnan jatkumisen kannalta hankittava. (Raatikainen 2004, 99.) Yrityksen on myös kehitettävä asiakkuuksia eli saatava tuotteita ostanut henkilö ostamaan tuotteitaan uudelleen ja uudelleen. Samoin on tärkeää säilyttää sellaiset asiakkuudet, jotka ovat kannattavia ja arvokkaita yritykselle. On olemassa kuitenkin myös kannattamattomia asiakkuussuhteita, joiden lopettaminen voi joskus olla

78. Segmentointi B2B-markkinoilla • MAKROSEGMENTOINTI: • yrityksen koko • Toimiala • Sijainti • demograafiset tekijät • MIKRO: • tuotantoon ja toimintaan liittyvät tekijät –käytössä oleva tekniikka –keskitetty vai hajautettu ostotoimi –Sopimukset • tilannetekijät; kiireellisyys, persoonallisuus (ostajan ja myyjän samankaltaisuus asenne riskeihin, sekä uskollisuus)

30. PeruskäsitteitäMarkkinoinnin suunnittelu: tuotteeseen, organisaatioon, paikkaan, ihmiseen tai ajatukseen kohdistuvaa kysynnän tasoa, ajankohtaa ja koostumusta pyritään muuntamaan haluttuun suuntaan.Markkinointijohtaminen: keino analysoida, suunnitella, implementoida ja hallita esim. vaihdantaa organisaation asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.Brändi: yrityksen luoma identiteetti tai imago tuotteelle, joka on suunniteltu kuluttajien välittömästi tunnistettavaksi.
Video on luonnollinen ja helppo tapa vastaanottaa opastavaa sisältöä. Moni kohderyhmä vastaanottaa viestin äänen ja kuvan kautta tekstiä paremmin, etenkin jos asiointi tapahtuu verkossa. Uudelleenmarkkinoinnilla videota katsoneet henkilöt tai tietyn verkkosivun kävijät saavat muistutuksia tai ostokehotteita. Näin heidät sitoutetaan yritykseen ja etsitään uusia tarpeita joihin tarjota kohdennettuja ratkaisuja.
Käytännössä on yksittäistapauksessa hyväksytty, että palvelussa on kysytty sopijakumppanin oikeustoimikelpoisuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja. Huoltajan sähköpostiosoitetta on saatettu tietyssä tilanteessa kysyä huoltajan informoimiseksi lapsen liittymisestä palveluun. Kilpailussa voidaan puolestaan esimerkiksi kysyä palkinnon lähettämiseksi välttämätöntä yhteystietoa. Merkityksellistä on kuitenkin aina, mitä oikeudellisesti merkittäviä vastuita keräämisen yhteydessä syntyy.

Tule kuulemaan, miten sosiaalinen media toimii digitaalisen markkinoinnin osana ja asiakaspalvelukanavana. Koulutuksessa saat kokonaiskuvan sosiaalisesta mediasta ja sen roolista asiakassuhteiden luomisessa ja rakentamisessa. Koulutuksen näkökulmia ovat mm. työntekijälähettilyys ja sosiaalisen median mittaaminen. Kuulet myös mielenkiintoisia käytännön case-esityksiä ja saat vinkkejä omaan työhösi.
Printtimainonta ei ole kuollut. Käsin kosketeltavassa viestissä on edelleen tunnelmaa, jonka luominen sähköisesti on mahdotonta. Sen nykyaikaiseen toteutukseen on kuitenkin tärkeä panostaa. Perinteiset käyntikortit, esitteet ja flyerit ovat edelleen tärkeä osa yrityksen mainontaa. Printti soveltuu niin suurien kuin pienienkin kohderyhmien tavoittamiseen. Painotuotteissa kannattaa aina panostaa laatuun niin suunnittelun kuin painomateriaalienkin osalta. Myös asianmukainen viimeistely (kuten leikkaus, foliointi, kohokuviot ja laminoinnit) kannattaa valita harkiten ja brändiviestiä ajatellen. Upeasti ja harkiten toteutettu painotyö jättää kokijaansa tunnejäljen, joka sähköisen median hektisyydessä on helposti sivuutettavissa.

Hinta ja muut sopimuksen tekemisen kannalta oleelliset ehdot on kerrottava alaikäiselle sopivalla tavalla selkeästi ja niin, että tiedot ovat helposti löydettävissä. Ongelmatilanteita varten sivuilta pitää selkeästi löytyä palvelun tarjoajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Markkinointitiedoista säädetään kuluttajansuojalaissa, laissa tietoyhteiskunnan palveluista ja hintamerkintäasetuksessa.


23. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen • Building a superstructure: The Era of Institutional Development 1870 -1930 •uusia markkinoinnin instituutioita syntyy, vanhat kehittyvät ja vakiintuvat. •Tekninen ja logistiset innovaatiot kehittävät markkinoinnin käytäntöjä, jotka taas luovat synnyttävät uusia innovaatioita. •Esimerkkejä ajan ilmöistä: –transcontinental railroad –J.P. Morgan, John D. Rockefeller ja Henry Ford • Testing, turbulence and growth: The Era of Refinement and Formalization 1930- (Fullerton, 1988)
58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
×