Juju ei ole etsiä koko ajan uusia kanavia, joihin voisi mennä mukaan. Järkevämpää on pyrkiä määrätietoisesti karsimaan pois kaikki sellaiset vaihtoehdot, joista on vaikea uskoa löytyvän panostukset oikeuttavaa ja mitattavissa olevaa hyötyä nopeasti. Jos voimavaroja on käytettävissä rajattomasti eikä tuloksilla ole niin suurta väliä, voit tietysti tehdä ihan mitä haluat. Harva voi tällaisesta ylellisyydestä kuitenkaan nauttia.
Alaikäisiin kohdistuva kaupallinen vaikuttaminen on lisääntynyt merkittävästi. Markkinoinnin kohteena ovat yhä nuoremmat ikäryhmät. Uutena markkinointikanavana on internet, ostoväylänä myös matkapuhelimet. Markkinointiin liittyy usein myös kysymys alaikäisen mahdollisuudesta tehdä oikeustoimia eli ostoksia ilman vanhempien suostumusta. Lasten vanhemmilla pitää kuitenkin edelleen olla ensisijainen oikeus päättää perheen kulutuspäätöksistä ilman, että heidän päätösvaltansa ja oikeus lastensa kasvattamiseen sivuutetaan.

Tulosten mittaamisen kautta pystyt laskemaan, onko yrityksellesi tuotettu sisältö ollut kustannustehokasta. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää miettiä selkeästi mitattavat tavoitteet: haluatko yrityksesi verkkosivuille lisää kävijöitä, enemmän seuraajia Facebook-sivullesi vai enemmän kauppaa verkkokaupassasi. Tulosten mittaamisella pystyt seuraamaan, mihin kanaviin kannattaa panostaa ja onko sisältö herättänyt tavoitteidesi mukaista huomiota. Muokkaa luomaasi sisältöä tulosten ja asiakkaiden palautteen perusteella.
20 kustannukset. Yritysten hinnat ja marginaalit ovat pudonneet ja tuotto huonontunut. Myös jakelukanavat pyrkivät parantamaan marginaalej aan. Kilpailu on hintakilpailua, jonka tarkoituksena on kilpailijoiden vähentäminen. KOTLERIN (1994) esittämistä markkinoiden ominaisuuksista, niitä vastaavista strategioista ja strategioihin liittyvistä tavoitteista on koottu yhteenveto taulukoon 2. Koska kilpailuun sopeutuvat strategiat ovat usein yrityksille epäedullisia, niin yritykset saattavat suosia erilaistamisstrategioita, jotka mahdollistavat suuremman liikkumavaran liiketoiminnassa Taulukko 2. Kilpailuympäristön vaikutus yrityksen tavoitteen ja toiminnan kehittymiseen. TAVOITE STRATEGIA MARKKINOIDEN HALLITSEVA PIIRRE Hengissä pysy- Alennetaan hintoja, Ylikapasiteetti ja kova kilpailu minen tingitään katteista (umpikuja) Tuoton maksi- Kysynnän ennustaminen, Mahdollista vaihtaa markkinoita, mointi vaihtoehtoiskustannusten sitoutumattomuus tiettyyn laskeminen liiketoimintaan tai kohteeseen Myyntituloj en maksimointi Määritellään myyntituloihin Pysyvyys, ennustettavuus vaikuttavat tekijät Määrän kasvun Alhainen hinta Joustava tai kehittymätön maksimointi kysyntä 2.4 Markkinoiden määrittäminen Markkinoilla voidaan tarkoittaa kaikkia mahdollisia asiakkaita, joilla on tiettyjä tarpeita sekä halua ja kykyä ostaa tarpeita vastaavaa tuotetta. Markkinoita voidaan nimetä ja jakaa asiakasryhmien, segmenttien, alueiden tai tuotteiden mukaan (KoTLER 1994, s ). Markkinat voidaan kuitenkin käsittää myös edellistä huomattavasti laajempana ja moniulotteisempana ilmiönä. HODGSON (1989, s ) on määritellyt markkinat sosiaalisiksi instituutioiksi, jotka muuttuvat ajan mukana. Hodgsonin markkinakäsitteessä markkinaosapuolien ja ympäristön välinen vuorovaikutus on yhtä tärkeä kuin itse fyysisen tuotteen tai palvelun vaihto markkinoilla. Markkinoiden ominaisuuksiin kuuluvat ostajat ja ostajien ominaisuudet, myyjät ja myyjien ominaisuudet, hintojen määräytyminen ja hintoihin vai- 19
Silloin kun huoltajan suostumusta tarvitaan, esimerkiksi verkkokaupassa pelkkä rasti ruutuun -menetelmä ei ole riittävä keino turvamaan huoltajan oikeusasemaa. Toisaalta sähköinen allekirjoitus ei ole vielä vakiintunut tapa varmistaa henkilöllisyys. Merkityksellistä on, miten huoltajan ja lapsen oikeusasemasta on palvelussa kokonaisuudessaan huolehdittu.

FitFarmin videot ovat suureksi osaksi mainoksia, joissa kerrotaan tulevista kursseista, haasteista ja muista myytävistä kokonaisuuksista. Seassa on kuitenkin myös erilaisia vinkkejä ja ohjeita, jotka ovat kiinteästi yhteydessä terveelliseen elämäntapaan, joka taas on tiiviisti yhteydessä myytäviin tuotteisiin. Videoista löytyy esimerkiksi vinkkejä herkkujen vähentämiseen tai smoothien tekemiseen.
Televisiomainoksessa liedenvalmistaja halusi korostaa lapsiturvallista hellaa näyttämällä vaaratilanteen, jossa pieni lapsi koskettaa uuninluukkua hellan ollessa päällä. Kuluttaja-asiamies piti mainosta lainvastaisena, kun mainoksessa kuvattiin lasta, jonka antama käyttäytymismalli saattaa johtaa vaaratilanteisiin kodeissa, joissa ei ole turvaliettä. (KA 1994/40/0635)
4 1. Miksi videomarkkinointi? Videon suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja nykyään se on yksi tärkeimmistä vies4ntäkeinoista. Videosisältöä kulutetaankin en4stä enemmän ja yrityksille niistä on tullut todellinen val7kor7. Miksi? 144% 50 kertaa 58% 1,8 miljoonaa 100 miljoonaa Paranna myyntiä Nähtyään tuotevideon asiakas lisää tuotteen ostoskoriin 144% todennäköisemmin. Näy verkossa Verkkosivut, joilla on video, ilmestyvät 50 kertaa todennäköisemmmin Google-hakujen ensimmäiselle sivulle Saavuta top-of-mind -asema Katsoja muistaa 58% siitä, mitä he ovat nähneet, mutta vain 10% lukemastaan. Tehosta viestintää Minuutti videota vastaa 1,8 miljoonaa sanaa. Tavoita potentiaaliset asiakkaat 100 miljoonaa verkon käyttäjää katsoo online videoita päivittäin. Suurin osa heistä etsii vinkkejä ja neuvoja. 4
4 Esipuhe Maatalouden toimintaedellytysten muutoksen myötä haasteet maaseudun asutuksen säilymisestä ja maaseudun väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta kohdistuvat lisääntyvässä määrin pienyritystoimintaan. Maatalouden harjoittaminen on polarisoitumassa osa-aikaisesti hoidetuille keskikokoisille tiloille ja toisaalta päätoimisille yrityskokoaan voimakkaasti laajentaville tiloille. Näin ollen pienillä ja keskikokoisilla tiloilla tarvitaan muuta yritystoimintaa, joka sitten voisi muodostua jopa päätoimeentulon lähteeksi. Maaseudun pienyritysten verkko muodostuu kuitenkin lähes kokonaan maatilatalouden ulkopuolisista yrittäjistä. Elävä maaseutu on tavoitteena niin EU:n aluepolitiikassa kuin myös kansallisessa maaseutupolitiikassa, joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja maaseudun pienyritysten toiminnalle. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa on viime vuosina panostettu yritysten lukuisten ongelmien selvittämiseen. MTTL on yhdessä sidosryhmiensä kanssa selvittänyt mm. maaseudun pienyritysten tilastointia, joka tulee jatkossa helpottamaan pienyritystutkimuksia aineistojen hankinnassa. Maaseutuyritysten tutkimus on nähty MTTL:ssa keskeisenä tutkimuskohteena, jota tutkimuslaitos haluaa harjoittaa yhteistyössä muiden alaa tutkivien tahojen kanssa. Tästä myös oheinen maaseudun pienyritysten menestymistä selvittävä julkaisu on osoituksena. Käsillä oleva raportti liittyy Suomen Akatemian rahoittamana jo vuonna 1995 aloitettuun pitkäaikaiseen tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheessa", joka jatkuu edelleen. Tutkimusyhteistyöhön ovat osallistuneet MTTL, Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos ja Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskus. MTTL.n tutkimusta on jatkossa tarkoitus suunnata erityisesti maaseutuyrittäjyyteen ja markkinointiin. Maaseutuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta voidaankin tietyin osin pitää omana tutkimusalueenaan, joka osaltaan liittyy yritystutkimuksen laajaan kenttään. Tutkimus käsittelee maaseutuyritysten menestymistä, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tutkimusaineisto käsittää majoitus- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksiä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvien erilaisten yrittäjyyteen vaikuttavien kysymysten lisäksi useat tutkimukset ovat käsitelleet myös pienyritysten markkinointia Markkinoinnin tutkimus on kuitenkin edelleen pioneefivaiheessa, koska tutkimukset ovat varsin hajanaisia, eikä pienyritysten markkinoinnista ole omaa teoriaa, johon tutkimuksissa voitaisiin tukeutua. Tästä huolimatta tutkimusalue on selvästi edistynyt viime vuosina. Uutta tietoa tarvitaan edelleen, jotta kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvien nk. kovien arvojen lisäksi myös maaseutuyritysten pehmeät arvot saadaan hyödyttämään asiakkaita. Ei riitä, että yritys on joillakin edellytyksin kannattava; sen tulisi samalla edistää niin yrittäjäperheen kuin myös muiden sidosryhmien viihtyvyyttä maaseudulla ja luoda laadukkailla tuotteilla mieli-
Päivä alkoi kasvuohjelman kauppiascaseilla: Heikki Tiittanen (Director Solution Sales, Reima & Finnish Baby Box) jakoi alkuun heidän käytännönläheiset oppinsa videoiden tuotannosta ja hyödyntämisestä markkinoinnissa, kun takana on kokemukset ensimmäisten 100 videon kuvaamisesta. Tärkeää onkin alkaa vain tehdä ja kokeilla millainen sisältö toimii juuri omassa markkinoinnissa. Toinen kauppiascase kuultiin Jussi Meresmaalta (CEO & Founder, Innova Champion Europe). Jussi näytti vaikuttavia esimerkkejä yhteisön ja heimon rakentamisesta Facebookin livelähetyksillä sekä tunnettuuden luomisesta viraalivideoiden ja vaikuttajien avulla. Kannattaa käydä tutustumassa näihin videoihin YouTubessa ja laittaa Discmanian sivu seurantaan!

Jos olet kiinnostunut sisältömarkkinoinnista videon keinoin, voit kokeilla lyhyttä, mutta informatiivista tai humoristista lähestymistapaa. Hauskat ja ajatuksia herättävät videot leviävät sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Lyhyet videot soveltuvat kiireisenkin ihmisen kahvitaukoviihteeksi ja katsojan on helppo jakaa niitä edelleen omassa sosiaalisen median profiilissaan – lisäten yrityksesi näkyvyyttä täysin ilmaiseksi. Videot herättävät tutkitusti enemmän tunteita, kuin valokuva tai pelkkä teksti. Ja kuten tiedetään, suurin osa ostopäätöksistä tehdään tunteella, ei järjellä.
×