78 72 KUVIO 37. Vaapun hyvä kalastavuus Vastaajista kukaan ei antanut arvosanoja nolla, yksi tai kaksi tässä asiassa. Vastausten perusteella voidaan todeta, että kalastavuus on erittäin tärkeä hyvän vaapun ominaisuus. Tuotteen mainonta alan lehdissä Kuvio 38 osoittaa, että lehtimainonnalla ei ollut nykyisin suurta merkitystä sähköisen mainonnan ohessa. Kannuksen Kalastustarvike Oy sai arvosanaa numero viisi eniten, 11 kappaletta. Alan lehdissä olevan tuotemainonnan tärkeyden keskiarvo oli 4,6. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvo oli hiukan tärkeyden keskiarvoa suurempi, 4,8.
51. Markkinoinnin tavoitteet• Tuotteen/palvelun/yrityksen tunnetuksi tekeminen• Positiivisten mielikuvien herättäminen• Myyntitulosten aikaansaaminen• Kannattavuuden parantaminen: –‖näkyvä tulos‖• Pysyvien asiakassuhteiden luominen ja ylläpitäminen• Markkinointi on suunnittelua, päätöksentekoa ja seurantaa eri kysyntätilanteissa. Pyrkimyksenä on korkea asiakastyytyväisyys !
Onkin hassua, että yritys X käyttää vaikkapa yritysvideon tai videomarkkinoinnin tuottamiseen suhteellisen paljon rahaa, mutta ei kuitenkaan sen markkinointiin valmistumisen jälkeen. Ajatus on hieman sama, kuin tv-mainoksessa, joka rakennettaisiin isolla rahalla ja näytettäisiin tämän jälkeen vain sukulaisille tai kaveripiirille. Tulokset eivät olisi varmaankaan kovin mairittelevia?
24 18 viestii lukijalle myös luottamusta tuotetta tai yritystä kohtaan. Voisi luulla, että mitä useampia vastauksia ketjun aloittaja kerää, sitä parempaa mainontaa tuote tai yritys myös saa. Näin asia ei kuitenkaan ole verkkokaupan asiantuntijan, Kari Nykäsen (2010) mukaan. Hän kertoo Keskipohjanmaa -lehden julkaisemassa haastattelussa, että optimaalinen kommenttien lukumäärä on neljästä seitsemään. Keskustelupalstojen lukijat eivät jaksa lukea ketjua, mikäli kommentteja kertyy liian paljon. (Paikkala 2010, 9.) Yrityksen kannalta asiakkaalta asiakkaalle leviävä tieto on usein merkittävä apu mainonnan kannalta. Aikaisemmin ennen sosiaalisia medioita tieto kulki melko hitaasti eteenpäin. Nykyisin jonkun henkilön kirjoittama kommentti jostain tuotteesta on välittömästi julkaisun jälkeen kaikkien internetin käyttäjien nähtävillä. Tätä kautta yrityksen kannattaisi osata hyödyntää mainontaansa. Kuten Kannuksen Kalastustarvike Oy:n omistaja Hannu Känsäkoski toteaa, yritys on saavuttanut nykyisen asemansa hyvien kalasaaliiden ja tyytyväisten käyttäjien kautta leviävien hyvien tietojen kautta (Känsäkoski 2010). Tällaiset tiedot tulee saada sosiaalisen median avulla leviämään. Pitääkö sitten yrityksen välttämättä mennä mukaan sosiaaliseen mediaan? Päätöksenteko voi olla vaikeaa. Yrityksen kannalta on aina lähdettävä liikkeelle omista toiminnalleen asettamistaan tavoitteista, jotka yritys haluaa saavuttaa. Halutaanko kasvattaa myyntiä, parantaa käyttäjätukea vai saada enemmän ideoita omaan tuotekehitykseen. Kun tällaiset tavoitteet ovat selvillä, voidaan alkaa miettiä, millä tavalla ne voidaan parhaiten saavuttaa. Jos yrittäjän mielestä sosiaalisesta mediasta voisi olla apua esimerkiksi myynnin kasvattamisessa tai uusien ideoiden saamisessa, kannattaa alkaa miettiä, miten sosiaalista mediaa aletaan hyödyntää. (Pöysti 2010.) 3.2 Markkinoinnin kohdistaminen asiakkaalle Markkinointikäsitys on muuttunut. Markkinointi pk-yrittäjän näkökulmasta voi olla sitä, että yrityksen paras markkinointi on hyvin tehty työ. Tämä Lahtisen (1992) tekemä määritelmä viittaa siihen, että yrityksen markkinamenestystä eivät ratkaise
28. Peruskäsitteitä • Tarve on tila, jossa yksilö tuntee puutosta ollakin elämän alueella • Halu on jokin yksilöity, tapa jolla pyritään tyydyttämään tarvetta • Tuote: jotakin, jota voidaan tarjota markkinoille havaittavaksi,hankittavaksi, käytettäväksi tai kulutettavaksi, mikä tyydyttää tarpeen tai halun • Kysyntä: Halu yksittäiseen tuotteeseen, jonka haluaa ja joka on mahdollista hankkia
Kohderyhmän lisäksi strategian rakentaminen kannattaa aloittaa pohtimalla tavoitteita, mitä omalle viestinnälle haluaa asettaa (Siniaalto, 2014, 13).  Kuinka laajan yleisön yritys haluaa tavoittaa? Minkä takia yleisö halutaan tavoittaa ja miten? Minkälainen tyyli viestintään valitaan? Jaetaanko tietoa yrityksestä tai sen tarjoamasta tuotteesta/palvelusta vai keskitytäänkö näyttämään elämää yrityksen kulissien takana? Vai tehdäänkö monipuolisesti muutamia eri aiheisia sisältöjä? On hyvä päättää selkeästi, mitä linjaa postaukset noudattavat. Sekalainen ja turhan tiuhaan eri aiheissa pomppiva sillisalaatti ei ole toimiva. Toisaalta on hyvä muistaa, että sopiva vaihtelevuus postausten sisällössä on suotavaa, sillä kukaan ei jaksa seurata yritystä, joka esimerkiksi postaa aina vain tuotekuvia lähes samalla sisällöllä. Sisällön on oltava seuraajalle mielekästä ja hyödyttävää.

Kahvimainokset näyttävät kahvin aina tummana ja höyryävänä. Nousevasta höyrystä nousee mielikuva kahvin lämpötilasta ja kahvin juojille maku on jo tuttu. Voisiko höyryävän kahvikupillisen näkemisestä saada mieleensä jo entuudestaan tutun maun sekä tuoksun? Vaikka maku ei olisikaan tuttu, tuoksu on tuttu lähes kaikille. Hajuaistin on mitattu vaikuttavan meihin 75 prosenttia enemmän kuin minkään muun aistin tuoma kokemus. Fyysisesti tunnettavan rakenteen hyödyntäminen on myös hankalaa videomainonnassa. Video ei ole kosketeltavissa eikä tuntoaistilla tunnettavissa. Mutta voisiko senkin huomioimiseen hyödyntää toista aistia? Varsinkin elokuvan tekijät ovat hyödyntäneet kuuloa fyysisesti tunnettavan materiaalin huomioimiseen. Erilaiset äänitehosteet, kun eri materiaalit koskettavat toisiaan, luovat meille mielikuvan kyseisen materiaalin koostumuksesta. Tällä voidaan myös huijata esimerkiksi puusta tehdyt lavasteet vaikuttamaan kiveltä.
Yleisestikin videoiden jakaminen on yleistynyt monien eri kanavien kautta, esimerkiksi Facebook, Snapchat, Instagram ja Periscope. Perinteisen videomainonnan vierelle on tänä vuonna noussut reaaliaikainen video, josta Google ja YouTube on julkaissut Real- Time Ad -formaatin. Reaaliaikasta videota käytetään paljon myös Facebookissa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentin vaalien alla Facebook oli täynnä reaaliaikaisia videoita, joihin päivittyi tykkäyksien perusteella kannattajien mielipiteet. Reaaliaikainen video vetoaa katsojaan aitoudellaan ja yllätyksellisyydellään, sekä tarjoaa mahdollisuuden helppoon vuorovaikutukseen katsojan ja videon lähettäjän välillä.
64 58 KUVIO 18. Yrityksen kotisivuilla käynti Seniori-vaapun suosittelu ehdottomasti kyllä, luultavasti kyllä, luultavasti ei tai ehdottomasti ei Kuviosta 19 näkyy, että Seniori-vaappu on kalastusvälineenä hyväksi koettu. 32 vastaajaa viidestäkymmenestä suosittelisi Seniori-vaappua ehdottomasti. Luultavasti Seniori-vaappua suosittelisi 16 vastaajaa. Yksi vastaaja ei luultavasti suosittelisi, ja yksi vastaaja jätti kokonaan vastaamatta. KUVIO 19. Seniori-vaapun suosittelu
Kohderyhmän lisäksi strategian rakentaminen kannattaa aloittaa pohtimalla tavoitteita, mitä omalle viestinnälle haluaa asettaa (Siniaalto, 2014, 13).  Kuinka laajan yleisön yritys haluaa tavoittaa? Minkä takia yleisö halutaan tavoittaa ja miten? Minkälainen tyyli viestintään valitaan? Jaetaanko tietoa yrityksestä tai sen tarjoamasta tuotteesta/palvelusta vai keskitytäänkö näyttämään elämää yrityksen kulissien takana? Vai tehdäänkö monipuolisesti muutamia eri aiheisia sisältöjä? On hyvä päättää selkeästi, mitä linjaa postaukset noudattavat. Sekalainen ja turhan tiuhaan eri aiheissa pomppiva sillisalaatti ei ole toimiva. Toisaalta on hyvä muistaa, että sopiva vaihtelevuus postausten sisällössä on suotavaa, sillä kukaan ei jaksa seurata yritystä, joka esimerkiksi postaa aina vain tuotekuvia lähes samalla sisällöllä. Sisällön on oltava seuraajalle mielekästä ja hyödyttävää.

94 88 ta lähteä toteuttamaan. Yrityksen ei kannata lähteä mukaan suin päin eri yhteisöpalveluihin vain siksi, että muut yritykset niin tekevät. Asiakassuhteiden johtamisen kehittämiskohtina Kannuksen Kalastustarvike Oy:llä olivat esimerkiksi kotisivujen sisällöntuottaminen, sähköpostimarkkinointi ja You- Tube-kuvapalvelun hyödyntäminen. Kannuksen Kalastustarvikkeen tulisi kehittää verkkokaupan osalta tilauspalvelua selkeämmäksi kuin se nykyisin on. Jos asiakas on kokenut saavansa hyvää, nopeaa ja luotettavaa palvelua ja hänen odotuksensa ovat täyttyneet, voisi tällaisia kokemuksia jakaa yrityksen kotisivuilla. Verkkosivuille voisi lisätä kohdan, jossa asiakkaat saavat kirjoittaa mielipiteitä ja kommentteja tuotteesta ja yrityksestä. Kirjoitukset esimerkiksi hyvästä palvelusta, nopeasta ja luotettavasta toimituksesta olisivat yritykselle ilmaista mainontaa. Uusi asiakas huomaisi, että verkkokauppa ja yritys sen takana ovat luotettavia. Yritys voisi hyödyntää kirjoituksia luottamuksen osoituksena uusille potentiaalisille asiakkaille. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin laatinut lomakkeeseen lisäksi kysymyksiä koskien esimerkiksi erilaisia hakusanoja, sosiaalisia yhteisöjä, tulevaisuuden odotuksia digitaalisen median suhteen, esittämieni erilaisten palvelujen käyttöä ja moniko esimerkiksi on nähnyt Seniori-vaapun esittelyvideon YouTubessa. Taustatietoja kyselyssä oli vain vastaajan ikä. Halusin selvittää, onko selkeä ero internetin käyttäjissä eri ikäryhmien välillä. Avoimia kysymyksiä en laatinut, vaikka alun perin ruusuja ja risuja -tyylinen osio oli mielessäni. Uskon, ettei kyseiseen vapaaseen kirjoitukseen olisi kuitenkaan tullut paljon vastauksia. Olisi ollut myös hyvä kysyä yrityksen muista tuotteista ja niiden tunnettuudesta. Yritys valmistaa esimerkiksi erilaisia painoja. Samoin olisi voinut tiedustella sitä, kuinka hyvin Kannuksen Kalastustarvike Oy tunnetaan. Lomake oli mielestäni loppujen lopuksi, muutamia edellä mainitsemiani asioita lukuun ottamatta, hyvä, selkeä, monipuolinen ja ymmärrettävä. Kyselyni tulokset ja kehittämisehdotukseni jäävät Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle käytettäväksi jatkossa toteuttamani opinnäytetyön muodossa. Uskon, että yritys tulee käyttämään tekemääni kyselylomaketta strategiatavoitteiden seurannan ja kehityksen pohjana. Tarpeen tullen muokkaan kyselylomaketta tulevaisuudessa.
Piilomainonta tai peitelty mainonta ei ole koskaan hyväksyttävää. Tämän takia mainosviestejä ei saa sisällyttää ajanvieteaineistoon tai ohjelmiin. Markkinoinnin tunnistettavuus hämärtyy, jos markkinointi puetaan toimitukselliseen muotoon, esim. sarjakuvaksi tai artikkeliksi. Markkinoinnissa ei saa muutenkaan käyttää lapselle muusta yhteydestä tuttuja piirros- tai muita hahmoja tavalla, jota lapsi ei voi heti tunnistaa markkinoinniksi.
45 39 vaappua. Silmässä oleva piste liikkuu pallukan sisällä. Seniori-vaapun uinti on kuvattuna voimakaspotkuista, ja viehe toimii myös paksussa siimassa. (Jussila 2002, 48.) Asiakkaiden kysynnän vuoksi vuosien varrella valmistukseen ovat tulleet 40- ja 50- millimetriset seniori-vaaput ja muut erikoismallit. Kilpailutilanne on jo vuosia ollut sellainen, että Känsäkosken ei kannata investoida isompien kokoluokkien kehittelyyn, koska vastaavanlaisia on markkinoilla jo niin paljon. Toisin on kuitenkin päätuotteen, noin kolmesenttisen Seniori-vaapun kohdalla: toista vastaavanlaista ja yhtä kalastavaa ei ole onnistuttu valmistamaan. (Känsäkoski 2010.) Seniorivaappu on Jussilan (2002) mukaan tunnetuin siikavaappu, joka on kehitetty alun perin kirjolohen pyyntiin lämpimille keskikesän vesille ja soutu-uisteluun. Känsäkoski suunnitteli ja valmisti jo 1980-luvun loppupuolella erimallisia vaappuja, joilla saalista tulisi myös kesähelteillä, mikä sinänsä oli jo haaste itsessään. Kokeilut ja kokemukset johtivat vähitellen siihen, että Känsäkosken kaverit olivat Valkeisella siiman päästä ostamassa hänen vaappujaan, kun kalaa ei muille tullut kuin Hannulle. (Lestinjoki 1993.) Koska kalamatkat usein päättyivät kotiinpaluuseen ilman saalista, innosti se tulevaa yrittäjää kehittelemään kaloille sellaista viehettä, josta kalat eivät voisi kieltäytyä. Känsäkoski (2010) kertoi olleensa kalamatkalla muistelmiensa mukaan 1980-luvun lopulla, eikä saalista tullut. Vesi oli tuona päivänä hyvin lämmintä. Ajatus vieheiden valmistuksesta lähti siitä, että tuohon aikaan markkinoilla olevat vieheet olivat isokokoisia. Markkinoilla ei ollut näin pientä vaappua. (Känsäkoski 2010.) Suomen uistelumuodoista siianuistelu on iältään nuorin. Kalastuslaji säilyi tuntemattomana pääosin sen vuoksi, että markkinoilla ei ollut riittävän pieniä, kelluvia vaappuja. Tämä muuttui, kun Känsäkoski valmisti markkinoille ensimmäiset Seniori-vaaput. (Jussila 2002, 16.) Siianuistelu Jussilan (2002) kirjoituksen mukaan oli aluksi pienen piirin touhua, mutta Erän siikaviehetestin myötä vuonna 1996 kalastusmuoto ponnahti päivänvaloon (Jussila 2002, 48). Seniori-vaappu on Suomen johtava pikkuvaappu kalastavuutensa vuoksi. Pieniä vaappuja voi tehdä, mutta kalastavuutta niillä ei välttämättä saavuteta (Känsäkoski
103 Yrityksen kotisivujen hakusanoja Google Analytics -palvelusta: LIITE 2/1 seniorivaappu seniori siian uistelu harjus vieheet siian vetouistelu vieheet harjukselle seniori-vaappu painokoukku seniori uistin seniori viehe balsapuu seniori uistimet harjus viehe hannu känsäkoski kannuksen kalastustarvike siika vieheet kalastus tarvike koukkupaino siikaa seniorilla kalastustarvikkeet kärkkäinen seniori uistin naakajärvi ruotsi seniori silmät seniori wobbler senioriuistin siika vaappu siikaa vaapulla viehe harjukselle vilkkuva viehe painokoukut paras pikkuvaappu paras vaappu pilkkikalastus seniori runkolanka seniori vaaput siika seniorin viehe seniorivaappu värikartta seniorivaappu.fi siian uistelu vaappu soutupaino uistin seniori vaappu vaapun maalaaminen vaapun runkolanka vaapun silmät vaapun tekijät vaapun uintilevyt viehe +seniori +myynti hannu känsäkoski + seniori havslaxar vaaput +värikartta 28 mm seniori ahvenen pilkkikalastus balsa puu balsa senior vaappu ohjeet balsapuu vaappu paras seniori väri erä-lehden testivoittaja vaappu erälehden vaappukilpailu finska vaappu finska wobbler flytkraft ekvation harjukselle sopivat vieheet harjuksen ottivieheet harjus 50 g heittokalastus harjus ottiviehe harjus+viehe havslaxar hyviä vieheitä harjukselle hyvä siikaviehe itse tehty uintilevy kalastustarvike oy kannuksen uistin kannus kirjolohi viehe kokemuksia vilkkuvasta vieheestä koukku paino koukkupaino vaappu känsäkoski hannu känsäkoski kannus seniori lax wobbler suomi liikkuvat silmät uistimessa lohi vaapun väri kartta mikä uistin sopii keväälle ottivieheitä siialle paras siikaviehe pikkuvaappu pikkuvaappu lohelle propionat vaaput regnbågsforell vilken wobbler senior myydyin uistin senior vaappu siika
Me KWD Digitalilla otamme huomioon kaikki sosiaalisen median tarjoamat markkinoinnilliset mahdollisuudet, kun suunnittelemme yrityksille sopivia digitaalisen markkinoinnin kokonaisratkaisuja. Yritysten erityistarpeet ja kohderyhmä linjaavat sosiaalisen median käyttöä. Suosittelemme niiden perusteella parhaat ja sopivimmat kanavat asiakaskohtaisesti.
226. Tavoitteet ja strategiat asiakasryhmittäin • Panostuskohteet: •Millaisia asiakkaita halutaan? •Tärkeimmät asiakkuudet? Kumppanuudet? • Hyödyn ja arvon tuottaminen eri asiakkuuksille: •Mikä arvokasta eri ryhmille? •Miten arvoa tuotetaan? • Asiakkuuksien säilyttäminen, asiakassuhteiden ylläpito ja kehittäminen: •Kanta-asiakasohjelmat? •Muut toimenpiteet? • Asiakkuuksien ja toiminnan tuloksien seuranta: •Mittarit?  Tavoitteet ja keinot kokonaisuutena.
62. Yrityksen mikroympäristö Sidosryhmät: –Rahoittajat • osakkeen omistajat, institutionaaliset sijoittajat, analyytikot, rahastoyhtiöt, ja pankit –Media: • Internet, lehdistö, radio, ja televisio –Julkinen hallinto –Paikallinen yleisö ja nk. suuri yleisö –Henkilöstö –Kansalaisjärjestöt: kuluttajajärjestöt, ympäristöjärjestöt, vähemmistöryhmät tai muut
SWOT-analyysi. Kun edellä mainitut analyysit on tehty ja tiedot kerätty, niin johtopäätösten mahdollistamiseksi tulee lähtökohta-analyysit koota yhdeksi kokonaisanalyysiksi. Näin näet yhdellä silmäyksellä ison kokonaiskuvan, mikä saattaa kadota pienempiä osa-analyysejä vääntäessä. Ja mikä tärkeintä, pystyt tekemään johtopäätöksiä nykytilanteesta ja mitä näin ollen seuraavan vuoden aikana tulisi tehdä.
88. Asemoituminen segmentissä • Asemoituminen: asiakkaiden käsitys tuotteesta suhteessa kilpaileviin tuotteisiin • Yrityksen on määriteltävä mihin asemaan se haluaa tuotteensa kohdemarkkinassa tai segmentissä • Asemointi on: •kohdemarkkinan valintaa: missä me haluamme kilpailla •erottumiskeinojen valintaa: miten me haluamme kilpailla • Erotuttava kilpailuedun kautta •tarjottava lisäarvoa kilpailijoihin verrattuna
Opinnäytetyötä pohjustettiin ensin teoriaosuudella sosiaalisesta mediasta käyttäen mahdollisimman tuoreita lähteitä, jonka jälkeen tutustuttiin hieman kohdeyritykseen. Sen jälkeen paneuduttiin sivuston päivittämisen prosessiin ja sisällön tarkistamiseen. Lopuksi luotiin sosiaalisen median kanava käyttäen Facebookia ja yhdistettiin se nettisivun kanssa.

23 17 oltava tavoitteet eli sen miksi markkinointia lähdetään tekemään. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kohdalla markkinointistrategian tavoite on saada Seniori-vaapun tunnettuutta lisättyä. Viestinnän tavoite on panostaa ulkoiseen viestintään. Mediavalinta on digitaalinen media: kotisivut, sähköposti ja verkkokauppa. Budjetti vähäinen tai ei mitään. Mittaaminen tapahtuu Google Analyticsin avulla ja jatkossa jonkinlaisella kyselyllä. 3.1 Sosiaalinen media osana yrityksen internetstrategiaa Kuulin asiakkaan ihmettelevän erään elintarviketuotteen tarjoushintaa pienessä vähittäiskaupassa. Etkö huomannut, kun ilmoitin siitä Facebookissa? kuulin kauppiaan vastauksen. Sosiaalinen media on levinnyt yhä enemmän myös yritysten käyttöön ja kaupankäyntiin. Suomessa sosiaalisen median käyttäminen on vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa (Iltalehti 2010). Jos muutama vuosi sitten kyseltiin toisilta, oletko jo Facebookissa, on tämä kysymys yhä useammin nykyisin muuttunut muotoon: etkö vielä ole Facebookissa. Oma kampaajani kyseli, olenko Facebookissa, ja jopa omien vanhempieni ikäluokka on liittynyt osaksi tätä sosiaalista yhteisöä. Sosiaalisen median tyypillinen ominaisuus on matala julkaisukynnys ja mielipiteen ilmaisun helppous. Kaupankäynnin ja sosiaalisen median kietoutumista toisiinsa kuvaa ilmiö sosiaalinen shoppailu. Tähän ilmiöön kuuluu sosiaalisten elementtien mukaan tuominen verkkokauppaan sekä verkkokauppojen ilmestyminen sosiaalisen median sovelluksiin. Yhä laajemmalti leviää ilmiö, jossa internetin keskustelupalstoilla käyttäjät keskustelevat tuotteista ja palveluista ja vertailevat tuotteita ja hintoja. (Paikkala 2010, 9.) Osa viestintäalan ammattilaisista uhkaa pudota kokonaan sosiaalisen median kehityksestä, ja samalla ero alan sisällä kasvaa. Sosiaalisen median taitajat kehittyvät yhä paremmiksi sillä aikaa, kun toiset tippuvat vauhdista. (Iltalehti 2010.) Yritys voi saada ilmaista mainosta ja näkyvyyttä keskustelupalstoista, mikäli sen tuotteesta on kirjoitettu ja viestiin on tullut myös vastauksia. Pitkä keskusteluketju
Videojulkaisut sosiaalisessa mediassa ovat alkaneet tulla osaksi yritysten online-markkinointistrategiaa. Online-markkinoinnissa etenkin sosiaalisessa mediassa onkin pääosin kyse sisällöstä, jonka avulla lisätään ihmisten tietoisuutta yrityksestä, pyritään sitouttamaan ihmiset seuraamaan yrityksen sosiaalisen median kanavia, sekä tätä kautta myös levittämään sanaa eteenpäin. Sosiaalisen median voima sanan levityksessä onkin ainutlaatuista. Ihmiset todella levittävät sanaa, kun he kokevat sisällön olevan hyödyllistä, koskettavaa, hauskaa tai opettavaista.
Koulutukseen voit osallistua tietokoneella, jossa on kaiuttimet ja verkkoyhteys. Osallistuminen on mahdollista myös älypuhelimella (lataa Go To Webinar -app puhelimesi sovelluskaupasta). Saat ilmoittautumislomakeella kertomaasi sähköpostiosoitteeseen viimeistään päivää ennen webinaaria osallistumislinkin, jota klikkaamalla pääset mukaan koulutukseen.
Lastenohjelmien yhteydessä esitettiin leluhahmon mainosta, jossa hahmo selostuksenkin mukaan ”iskee, lyö, hyppii ja potkii” lähes koko mainoksen ajan. Kuluttaja-asiamies piti mainosta televisio- ja radiolain sekä kuluttajansuojalain vastaisena. Televisio- ja radiolain mukaan tv-mainoksessa ei saa suosia käytöstä, joka vaarantaa terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä eikä tv- tai radiomainonta saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa lapsille. Tv-kanavia huomautettiin siitä, että väkivallan käyttämisen kielto lapsille suunnatussa markkinoinnissa on ehdoton. Leluhahmon mainos rikkoi lakia erityisen räikeästi, sillä leluhahmo on suoraan lapsia kiinnostava tuote ja mainosta esitettiin nimenomaan lastenohjelmien yhteydessä. (KA 2003/40/4587, 2003/404588, 2993/40/4589)
6 Agricultural Economics Research Institute P.O. Box 3, FIN HELSINKI, Finland Research reports 239, p. Maaseudun pienyrityksen menestyminen Terri Kupiainen, Juha Helenius, Outi Kaihola & Saara Hyvönen Performance of Small Rural Enterprise Abstract. The study focuses on the dimensions and issues of performance, entrepreneurship, and marketing. We provide a short comprehensive outlook conceming frameworks on key strategic and marketing concepts, and their potential to explain the performance of small rural firms. 1n the empirical analysis profitability measures are related to strategic variables such as entrepreneur's goals, perceived, environmental opportunities and threats, the strengts and weaknesses of firms, financial assets, marketing strategies, and entrepreneur's competence (e.g. experience and education), and an identity of the owner manager. Particularly, in small rural enterprises the competitive position is proposed to relate to niche strategies and differentiation, depending entrepreneur's competence and skills, which are specific and costly to copy. This conception may correspond the views outlined in general strategy literature of best performers. However, the performance of rural firm is not easily explained that way, because of differing goals and meanings of business, and overall setting of variables, such as regional, social, educational, and the like. Much of efforts on small business research are focused on start-ups, while our interest is on the later stages of business development too. The empirical data consist of 35 small firms. These firms are operating in two different industries. One group of enterprises consists of 16 wood processing firms, and another group contains 19 rural firms, which were operating in hospitality business, like bed-and-breakfast, small restaurants or similar. The results of study show, that only 30 percent of firms had positive netincome (before extraordinary items). These rural firms had no particular orientation to grow or to greate new jobs. On the other hand, the growth orientation of firm is associated with the highest sales turnover, medium level profitability, computer facilities, and entrepreneur's perceived ability to take risks. Moreover, entrepreneurs who have positive but also self-reflective attitude on their own competence are among the best performers. It should be noted, that the most profitable firms were those with the medium levels of sales tumover, i.e. medium sized units in our data set. And the smallest of firms were associated with the poorest level of profitability rates in this data. Index words: performance, entrepreneurship, profitability, rural hospitality firms, rural tourism, small scale wood processing
Lounaan nähtiin kaksi esitystä Facebookilta. Anna Klaile (Partner Manager, Facebook) kertoi ensin Facebookin luovien sisältöjen parhaista käytännöistä ja näytti loistavia vinkkejä ja esimerkkejä omien videoiden tuotantoon. Annan esityksen jälkeen Sanni Ahokas (Account Strategist, Facebook) jatkoi Full Funnel -markkinoinnilla, eli siitä miten eri sisältöjä ja kampanjoita tulisi optimoida ja mitata parhaan tehon saavuttamiseksi.
United Screens (US) kertoo lausumassaan, että sillä on sopimus peliä markkinoivan Activisionin kanssa. US on etsinyt Activisionille sen tarpeita vastaavan tubettajan. US:n mukaan kaupallista yhteistyötä tehdään yleensä siten, että yritys, joka haluaa mainostaa tuotettaan, ottaa yhteyttä US:iin. US etsii mainostajalle tubettajan, jolla on oikea kohdeyleisö, ja auttaa sopimusosapuolia kampanjan luomisessa. Tästä syystä US on usein voimakkaasti mukana markkinointiprosessissa.
10 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta Tämä tutkimus liittyy Suomen Akatemian rahoittamana aloitettuun tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheissa". Raportti on kooste proj elctin eri vaiheissa saaduistatutkimustuloksista j a perustuu kirjallisuustutkimukseen ja empiirisiin aineistoihin. Tutkimuksen teoriaosassa käsittellään yrittäjyyden käsitettä ja maaseutuyrittäjyyteen liittyviä tutkimuksia sekä pienyritystutkimukseen soveltuvaa markkinoinnin strategiakirjallisuutta. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena on hahmottaa eritavoin menestyneiden maaseudun pienyritysten profiilia integroimalla markkinoinnin tutkimuksissa käytettyjä strategia-ja resurssimuuttuj ia sekä yrittäjän osaamista taloudellisiin tunnuslukuihin. Raportti on syntynyt usean tutkijan työn tuloksena '). Tutkimuksen empiirisen toteutuksen osalta viitataan Heleniuks en (1999) pro gradu tutkielmaan, josta selviävät lähemmin tunnuslukuj en laskentamenetelmä ja käytettyj en empiiristen aineistojen alkuperä. Pienyritystutkimusta käsitellään yleensä omana tutkimusalueenaan erillään isojen yritysten liiketoiminnan tutkimuksista, eivätkä pienyrityksiin kohdistetut markkinoinnin tutkimukset eroa tässä suhteessa muista pienyritystutkimuksista. Lisäksi maaseudun pienyrityksiä käsittelevät tutkimukset ovat yleisesti edenneet oletuksesta, että maaseutuyrittäminen poikkeaa myös muusta pienyrittämisestä, koska maaseudun yrityskulttuuri jatoimintaympäristö ovat erilaiset kuin kaupunkimaisessa ympäristössä toimivien yritysten. Toimintaympäristöllä on väljästi määritellen tarkoitettu sekä taloudellista että sosiaalista ympäristöä, joka tarj oaa paikallisesti toimiville yrittäjille erilaisen kilpailu- ja kysyntäympäristön ja sen seurauksena muihin yrityksiin verrattuna myös erilaisen oppimisymp äristön. Ympäristöllä on useissa yhteyksissä todettu olevan merkitystä myös yrittäjäuralle hakeutumiselle. Maaseudun pienyrityksiin kohdistuvan tutkimuksen eriyttäminen omaksi aihepiirikseen on monessa suhteessa tarkoituksenmukaista. Pienyrityksen markkinoinnista ei ole kuitenkaan toistaiseksi omaa teoriaa, jota tutkimuksissa voitaisiin so- I) Terri Kupiainen on kirjoittanut teoriaosan ja täydentänyt tutkimuksen empiirisen osan analyysiä sekä editoinutkäsilcirjoituksen. Teoriaosan aineisto liittyy tutkimukseen "Elintarvikealan pienyritysten markkinointistrategiat" ja sitä seuranneeseen tuticimukseen, jonka käsikirjoituksen työnimenä on "Pienten elintarvikealan yritysten markkinointiosaaminen". MTTL. Juha Helenius on tehnyt verotilinpäätösaineiston käsittelyn ja analysoinut tutkimusaineiston sekä kirjoittanut tutkimustuloksista suuren osan. Heleniuksen työ on jullcaistu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella pro gradu tutkielmana. Outi Kaihola onsuunnitellut yrittäjille suunnatun kyselylomakkeen ja kerännyt lomakeaineiston. HY, Mikkeli Saara Hyvönen on toiminut tutkimusryhmän johtajana ja tässä roolissa vaikuttanut tutkimuksen ongelman asettelun ja sisällön kehittymiseen eri tutkimuksen vaiheissa. HY, Helsinki. 9
Facebookin ja muiden medioiden kulut kasvavat ja kilpailu näkyvyydestä on kovaa. Markkinointibudjeteista on yhä haastavampaa pitää kiinni. Tuloksellisen markkinoinnin tekeminen on silti edelleen mahdollista, mutta se vaatii yhä oivaltavampia ja merkityksellisempiä sisältöjä sekä näiden sisältöjen tehokasta hyödyntämistä asiakkaan huomion ja kiinnostuksen herättämiseksi.
Videoiden hyödyntäminen verkkosivustolla lisää varmasti kiinnostusta yritystäsi ja tuotteitasi kohtaan. Vaikka lisääntynyt kiinnostus onkin mukavaa, loppupeleissä tärkein tavoitteesi on konvertoida liikennettä kaupaksi tai yhteydenotoiksi. Vaikkei sinulla olisikaan verkkokauppaa, videon lisääminen laskeutumissivulle voi lisätä konversiota jopa 80 %.
Tarkkoja ikärajoja alaikäisryhmän sisällä ei ole kuitenkaan mahdollista asettaa. Selvää on, että kun suunnitellaan alle kouluikäisiin kohdistuvaa mainontaa, kohderyhmän kehitystaso asettaa erilaiset vaatimukset kuin nuorille suunnattu kampanja. Ohjeessa käytetään alaikäisen lisäksi käsitteitä pieni lapsi, lapsi, ala-asteikäinen tai nuori havainnollistamaan alaikäisten eroja, jotka mainostajan on syytä ottaa huomioon.
Esitetyn selvityksen perusteella Activision on tehnyt sopimuksen US:n kanssa siitä, että US hankkii sopivat tubettajat mainostamaan uutuuspeliä. Lisäksi tubettajalla ja välittäjäyritys US:llä on keskenään sopimus siitä, että tubettaja markkinoi uutuustuotetta. Tubettajan, Activisionin ja US:n lausumissa esitetty tukee käsitystä siitä, että video on laadittu nimenomaan mainostarkoituksessa. US on todennut, että videosta selviää, kuka mainostaja on.
Digimarkkinoinnin maailma on tullut tutuksi yli 15 vuoden ajalta ja sosiaalinen media on ollut osana työnkuvaa yli kuusi vuotta. Toiminut aikaisemmin mm. Nissanin Pohjoismaiden sosiaalisen median ja digitaalisen viestinnän päällikkönä useita vuosia sekä yksityisyrittäjänä yli kuusi vuotta kehittäen pk-yritysten liiketoimintaa, markkinointia ja myyntiä - erityisesti digitaalisella puolella.
Lopussa tubettaja sanoo: ”Kiitos sulle tosi paljon, että katsoit tän videon. Toivottavasti se oli viihdyttävä ja sai sutkin edes vähän kiinnostumaan Destinystä. Haluaisinkin nyt teitä, arvoisat katsojat, jakamaan mielipiteenne nimenomaan tästä videosta sekä Destinystä – aiotteko te hommata The Taken King -lisäosan. Kertokaa kommenteissa. Jos te haluatte auttaa meikäläistä vielä enemmän, niin sen lisäks että te jaatte mielipiteenne, niin jakakaa tätä videota vielä eteenpäin. Se auttaisi mua todella paljon, ystävät. Kiitos! Mulla on tähän peliin liittyen yks projekti meneillään tällä hetkellä. Mä en aio kertoo siitä vielä hirveesti, mutta tietäkää se, että se tarkoittaa teille lisää sisältöö ja mulle jotain tekemistä. Kiitos teille hyvät ihmiset ja ystävät. Te olette mahtavia, pysykää sellaisina. Iso käsi, syvä kumarrus. Rauski lähtee nyt metsästämään pimeyttä.”
Markkinointistrategia on PK-yrityksen tärkein ja hyvin usein myös ainut kirjoitettu strategia. Mutta sillä pääsee jo todella pitkälle. Strategia antaa päivittäiselle johtamiselle ja tekemiselle selkänojan tai rännin reunat, ja ennen kaikkea kohdistaa niukat resurssit sinne missä on paras tuotto. Strategian avulla sinä tiedät, miten teet rahaa enemmän ja nopeammin. Bonuksena markkinointistrategia sisältää myös myyntibudjetin, joka on useissa tapauksissa kaikkien budjettien äiti. Lähes aina kaikki budjetointi lähtee siitä.
17 2 Markkinointi liiketoiminnan osana 2.1 Markkinoinnin käsite Seuraavassa tarkastellaan lähemmin niitä markkinoinnin teemoja, joita haastattelututkimuksessa käsitellään. Ensiksi tarkastellaan markkinoinnin käsitettä ja käsitteen kehittymistä liiketoiminnassa. Toinen aihepiiri koskee kilpailua ja kilpailutekij öitä sekä markkinointistrategian valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Markkinointistrategian osa-alueista käsitellään asemointia sekä markkinointikanavan valintaa ja kanavaan liittyviä tekijöitä. Teoreettisesti markkinointi on laaja ja epätarkka käsite. Se koostuu monista eritasoisista ja erilaisista käsitteistä, joista suurin osa on jollakin tavalla toisistaan riippuvia (MooRilry 1993). HEDEN (1992) mukaan markkinointi käsitteenä on melko uusi ja kehittynyt vasta 1900-luvulla. KOTLERIN (1994, s ) mukaan markkinoinnin tulisi olla asiakkaiden tarpeista lähtevää, tiettyyn markkinatavoitteeseen kohdennettua, koordinoitua ja yritykselle kannattavaa. Pienyritystutkimuksessa markkinointi on määritelty prosessina, joka keskittyy siihen, että yrityksen resurssit ja toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet sovitetaan yhteen yrityksessä (COLLERAN 1985). 2.2 Markkinoinnin kehittyminen ja nykyinen painopiste Yrityksen liiketoiminnan kehitysvaiheella on suuri merkitys markkinointiaktiivisuuteen. Pienessä yrityksessä markkinointi on todennäköisemmin vähemmän suunniteltua kuin isoissa yrityksissä. Pienet yritykset markkinoivat vähemmän kuin isot yritykset, ja niiden markkinointitavat ovat erilaisia kuin isojen yritysten. CARsoNin (1993) mukaan tämä johtuu pääasiassa resurssien vähyydestä. Resurssien puute voi liittyä sekä taloudellisiin voimavaroihin että usein myös yrityksen osaamiseen. Pienet yritykset ovat herkempiä markkinoiden vaikutuksille ja reagoivat herkemmin kilpailuun, koska ne eivät voi vaikuttaa markkinoihin. Tästä johtuen pienet yritykset ovat mieluummin reaktiivisia kilpailijoiden markkinointitoimintoihin nähden. Pienillä yrityksillä voi myös olla enemmän opportunistisia piirteitä eli ne aistivat herkemmin markkinoiden ominaisuuksia ja käyttävät niitä hyväkseen. GORIGLIANO (1994 s. 15) on jakanut markkinoinnin kehitysvaiheet kysyntätarj ontatasapainon mukaan (taulukko 1). Vastaavan tapaisia tarkasteluja on suorittanut myös esimerkiksi HEDE (1992). Pioneerivaihe ajoittuu teollistumisen alkuaikoihin. Silloin vallitsivat myyjän markkinat ja kysyntä oli suurempi kuin tarjonta. Heden mukaan tuotteet myytiin puolustuskyvyttömille kuluttajille voimakkaan mai- 16
Facebookissa markkinointiviestiin voidaan yhdistää tehokkaasti kuvallinen ja sanallinen viesti, jotka tukevat toisiaan. Visuaalisuuden ja sanallisen viestin yhdistäminen onkin Facebook-markkinoinnin keskeisimpiä etuja. Toinen Facebook-markkinoinnin valtti on vuorovaikutuksellisuus: Facebookissa voimme kannustaa asiakkaistasi osallistumaan keskusteluun ja levittämään markkinointiviestiäsi.
Markkinointia tilaavana tai suorittavana elinkeinonharjoittajana voidaan pitää myös muuta sellaista elinkeinonharjoittajaa, jonka lukuun markkinointi tapahtuu. Markkinoinnin suorittajia voivat olla esim. markkinointitointa suunnitteleva elinkeinonharjoittaja tai markkinointitoimen julkistaja, esim. mainostoimistoliikkeen harjoittaja tai tiedotusvälineen kustantaja tai muu omistaja. (MT 1996:9)
Päivä alkoi kasvuohjelman kauppiascaseilla: Heikki Tiittanen (Director Solution Sales, Reima & Finnish Baby Box) jakoi alkuun heidän käytännönläheiset oppinsa videoiden tuotannosta ja hyödyntämisestä markkinoinnissa, kun takana on kokemukset ensimmäisten 100 videon kuvaamisesta. Tärkeää onkin alkaa vain tehdä ja kokeilla millainen sisältö toimii juuri omassa markkinoinnissa. Toinen kauppiascase kuultiin Jussi Meresmaalta (CEO & Founder, Innova Champion Europe). Jussi näytti vaikuttavia esimerkkejä yhteisön ja heimon rakentamisesta Facebookin livelähetyksillä sekä tunnettuuden luomisesta viraalivideoiden ja vaikuttajien avulla. Kannattaa käydä tutustumassa näihin videoihin YouTubessa ja laittaa Discmanian sivu seurantaan!
Näin ollen yritys pystyy hallitsemaan vain omia sanomisiaan kanavillaan ja sitä, miten se suhtautuu kritiikkiin. Keskustelua ei täysin voi hallita, mutta negatiiviseen palautteeseen tulee reagoida. Usein negatiiviset tilanteet ovat mahdollisia kääntää edukseen nopealla ja asiallisella reagoinnilla. Lue lisää palautteenannosta Facebookissa aikasemmasta blogikirjoituksestamme.
195. Ulkomainonnan suunnittelu • Lyhyt ja kiteytetty mainossanoma, vain yksi asia • Helppolukuinen tekstityyppi ja pienaakkoset • Kirkkaat, voimakkaat värit, suuret kuvat • Kuka myy ja mitä myydään selvästi esille • Huomioidaan maisema, ympäristö ja vuodenaika • Huomioidaan katseluaika ja katseluetäisyys  mainoksen koko, tekstin koko • Toistetaan samaa sanomaa
Esitetyn selvityksen perusteella Activision on tehnyt sopimuksen US:n kanssa siitä, että US hankkii sopivat tubettajat mainostamaan uutuuspeliä. Lisäksi tubettajalla ja välittäjäyritys US:llä on keskenään sopimus siitä, että tubettaja markkinoi uutuustuotetta. Tubettajan, Activisionin ja US:n lausumissa esitetty tukee käsitystä siitä, että video on laadittu nimenomaan mainostarkoituksessa. US on todennut, että videosta selviää, kuka mainostaja on.

23. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen • Building a superstructure: The Era of Institutional Development 1870 -1930 •uusia markkinoinnin instituutioita syntyy, vanhat kehittyvät ja vakiintuvat. •Tekninen ja logistiset innovaatiot kehittävät markkinoinnin käytäntöjä, jotka taas luovat synnyttävät uusia innovaatioita. •Esimerkkejä ajan ilmöistä: –transcontinental railroad –J.P. Morgan, John D. Rockefeller ja Henry Ford • Testing, turbulence and growth: The Era of Refinement and Formalization 1930- (Fullerton, 1988)
Tietosuoja-asetuksen voimaan astumisen yhteydessä on hyvä myös tarkistaa ja päivittää yrityksesi tietosuojaselosteet ja niiden viestintä, sillä tietosuoja-asetus sisältää uusia vaatimuksia näitä kohtaan. Tietosuojaseloste tulisi olla tarjolla aina silloin, kun henkilö antaa itseään koskevia tietoja, joten sitä kannattaa tarjota niin nettisivujen alatunnisteissa, lomakkeilla, kiitos- ja tervetulosivuilla kuin sähköpostimarkkinoinnin yhteydessä.
Viimeisimmät sosiaalisen median muutokset ovat aiheuttaneet paljon puhetta ja puhinaa sosiaalisen median käyttäjissä. Vuoden 2018 sosiaalisen median muutokset painottuvat algoritmeihin Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Esimerkiksi Facebookin tekemät algoritmimuutokset vaikuttavat erityisesti yritysten orgaaniseen, eli luonnolliseen näkyvyyteen, sillä Facebookin uutisvirran algoritmimuutoksella pyritään korostamaan Facebook-kavereiden ja tuttujen julkaisemia päivityksiä organisaatioiden viestinnän sijaan. Facebook maailman suurimpana sosiaalisen median kanavana tahtoo edelleen ottaa huomioon kaikkien käyttäjiensä tarpeet. Digitaalinen maailma kehittyy hetki hetkeltä ja muutoksia sosiaaliseen mediaan tulee aina aika-ajoin, näistä ei kannata kuitenkaan olla huolissaan. Muutokset ovat helppo sovittaa arkeen,
216. Asiakastiedon keruun peruskysymyksiä • Mitä tietoa asiakkaista tarvitaan? Tarvitaanko eri asiakasryhmistä eri tietoja? • Mikä on tiedonkeruun taso: yritys, kotitalous, yksilö? • Miten tarvittavat tiedot saadaan, ja paljonko tietojen saaminen maksaa? • Missä muodossa tiedot rekisteröidään, ja miten tiedoista voi tehdä poimintoja markkinointia varten? • Mihin tietoja aiotaan käyttää, ja keillä on pääsy tietoihin? • Miten tietoja päivitetään, ja kuka päivityksen hoitaa? • Paljonko rekisterin perustaminen, ylläpito ja päivittäminen maksavat?
73. Miksi segmentoida? • Yrityksen peruskysymykset: – mitä tarpeita aiotaan tyydyttää? – kenen tarpeita aiotaan tyydyttää? – Markkinat vaihtelevat heterogeenisuusasteeltaan: – kaikilla samat tarpeet ↔ kaikilla erilaiset tarpeet – Heterogeenisien markkinoiden vaihtoehdot: • kaikille sama tuote • segmenttien etsintä ja ihanteellisen tuotteen kehittäminen tälle segmentille • monien eri tuotevaihtoehtojen kehittäminen eri segmenteille – Muistettava edellytykset ja hyödyt!
Artiklan 9 mukaan markkinoinnin tulee olla esitystavasta ja markkinointivälineestä riippumatta selvästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Jos mainos esitetään mainosvälineessä, joka sisältää uutisia tai muuta toimituksellista aineistoa, mainos tulee esittää siten, että se voidaan tunnistaa mainokseksi. Markkinoinnista tulee selkeästi käydä ilmi, kenen lukuun markkinointi toteutetaan.
Internet-sivuilla mainostettiin logoja, joiden joukossa oli myös blossi-niminen logo. Kuluttaja-asiamies katsoi, että blossi-logo yllyttää kannabiksen käyttöön. Kannabis luokitellaan Suomessa huumausaineeksi, jonka käyttö on huumausainelaissa kielletty. Kuluttaja-asiamies huomautti markkinoijaa, että lainvastaiseen toimintaan yllyttävä markkinointi on kuluttajansuojalain vastaista. Ratkaisussaan kuluttaja-asiamies huomautti, että vaikka markkinointia ei suoraan suunnattaisi lapsille ja nuorille, se koskee heitä silloin, kun markkinoidaan jotain lapsia ja nuoria kiinnostavaa tuotetta. Matkapuhelinlogot ovat juuri tällaisia tuotteita. (KA 2002/40/2955)
Käytännössä on yksittäistapauksessa hyväksytty, että palvelussa on kysytty sopijakumppanin oikeustoimikelpoisuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja. Huoltajan sähköpostiosoitetta on saatettu tietyssä tilanteessa kysyä huoltajan informoimiseksi lapsen liittymisestä palveluun. Kilpailussa voidaan puolestaan esimerkiksi kysyä palkinnon lähettämiseksi välttämätöntä yhteystietoa. Merkityksellistä on kuitenkin aina, mitä oikeudellisesti merkittäviä vastuita keräämisen yhteydessä syntyy.
Ensivilkaisulla luotua vaikutelmaa voi olla vaikeaa, tai jopa mahdotonta muuttaa myöhemmin – siksi selkeiden ja toimivien verkkosivujen rakentaminen jo yrityksen alkutaipaleella on tärkeää. Asiakas saattaa muodostaa ostopäätöksensä pelkästään verkkosivujen pohjalta. Kun asiakas etsii itselleen mieluisaa tuotetta tai palvelua, hän vertailee todennäköisesti usean eri yrityksen verkkosivuja keskenään tehden päätöksensä hyvän ensivaikutelman ja käyttömukavuuden perusteella. Hyvännäköiset ja toimivat verkkosivut ovat kuin ympäri vuorokauden työskentelevä myyjä.
Jos et ole täysin kiven alla asunut, niin tiedät, että videot kasvattavat alati suosiotaan. HubSpotin mukaan verkossa tapahtuvista aktiviteetista jopa ⅓ liittyy videoihin, joten vuoden 2017 State of Inbound ei todellakaan liioitellut kertoessaan, että videot tulevat muuttamaan koko sisällöntuotannon pelin. Videosisältöä näkyy yhä enenevissä määrin kirjoitetun tekstin rinnalla – jos kaipaat enemmän tietoa siitä, mitä videot merkitsevät markkinoijalle, kirjoitin äskettäin B2B-videoiden trendeistä postauksen.
139. Markkinahinnoittelu (market pricing) Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan suhteen perusteella: • kysyntä > tarjonta  hinnat korkeat • kysyntä < tarjonta  hinnat alhaiset • yleistä esim. raaka-ainekaupassa ja energiamarkkinoilla  hinnat muuttuvat nopeasti  yllättävät laskut ja nousut, joihin vaikeaa varautua  osattava operoida hinnalla oikeaan aikaan  tuotteen ainutlaatuisuus/erityisominaisuus nostaa hintaa
203. Suomalaiset sosiaalisen median käyttäjinä? Viisi segmenttiä: •Mainosmyönteiset facebookkaajat (21 %) • Mielipiteitä jakavat viestijät (12 %) • Elämää ja ystäviä verkko-yhteisössä (27 %) • Nettikielteiset uhkakuvien näkijät (27 %) • Facebookin kautta mukana roikkuvat (13 %)  mihin ryhmään voisit itse kuulua? Dagmar Insight & Implementation -tutkimus 2008
Vaikka videolla on kiistattomia markkinointietuja, muistathan, että video on kuitenkin vain yksi viestintäväline muiden joukossa.  Video tarvitsee aina kumppa-nikseen kokonaisvaltaista markkinointia. Ajan hermoilla oleva markkinointi toimiikin parhaiten sekä ”onlinen” puolella että perinteisessä ”offline-tilassa”. Hyvä markkinoija osaa yhdistää molempien maailmojen paremmat puolet.

Velaksi ostaminen ei koskaan ole laissa tarkoitettu vähämerkityksellinen oikeustoimi. Alaikäinen ei siis voi esimerkiksi ottaa kulutusluottoa. Velaksi ostaminen on myös sitä, että lasku lähetetään ostajalle myöhemmin. Laskua ei siis voi lähettää alaikäiselle eikä alaikäinen voi olla kulutushyödykekauppaan liittyvän perinnän kohde. Velaksiostokielto koskee kaikkia alaikäisen tuloja. Alaikäinen ei voi käyttää työansioitakaan velaksi ostamiseen.
9 5. Markkinointi Do. Analyze. Change. Repeat. Valitse oikeat Positive Mindset kanavat Focus Mainosta Try Hardest Analysoi Take Action Optimoi 1. Valitse ne kanavat, 2. Sisältömarkkinoinnin 3. Analysoi kampanjan 4. Analyysin joista tavoitat halutun lisäksi on tärkeää, että tuloksia. Mitkä perusteella optimoi kohderyhmän parhaiten. mainostat videosisältöä, mainokset toimivat ja kampanjaa saadaksesi jotta tavoitat mitkä ei? Mikä parhaat tulokset. mahdollisimman laajan kohderyhmä tavoitettiin kohderyhmän. Älä parhaiten? Miten kuitenkaan unohda tavoitteet saavutettiin? videoiden optimointia! 9
62 56 KUVIO 16. Seniori-vaapulla kalastaminen Seniori-vaapun tietojen etsiminen yrityksen kotisivuilta, Googlesta, kalastusliikkeestä tai keskustelufoorumilta Kuvio 17 osoittaa, että kalastusvälineliikkeet ovat edelleen tärkeä kanava, josta käyttäjät hakevat Seniori-vaapusta tietoa. Jälkikäteen olisin liittänyt tähän kysymykseen myös vastausvaihtoehdot blogi ja Youtube. Tässä yhteydessä ne ovat osa internetvaihtoehtoa, joka kuitenkin on varsin laaja käsite. Vastaajista mielestäni yllättävän moni, 20 vastaajaa, ilmoitti hakeneensa Seniori-vaapusta tietoa perinteisistä kalastusvälineliikkeistä. Seitsemän vastaajaa oli hakenut tietoa Kannuksen Kalastustarvikkeen kotisivuilta.
Kaikki ei vieläkään ole kaupan – lapsuutta ja myös nuoruutta on edelleenkin suojattava mainonnan keskellä. Piilomainonta ei ole hyväksyttävää missään markkinointimuodossa. Lapsen ei pitäisi joutua julkisissa tiloissa näkijäksi esimerkiksi eroottiselle tai pelottavalle mainonnalle. Nuorille ei puolestaan saisi markkinoinnissa luoda kaavamaisia ulkonäköpaineita, kehottaa rikkomaan lakia tai omaksumaan rasistisia tai syrjiviä asenteita. Mainostajien pitää kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa kunnioittamalla alaikäisen oikeutta tasapainoiseen kasvuympäristöön.
Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.
×