Maksimaalisen näkyvyyden saavuttamiseksi rytmitä julkaisut eri some-kanavissa ja hyödynnä myös maksullista sisältöä. Somemarkkinoinnin käynnistyttyä on tärkeää, että seuraat ja mittaat saatuja tuloksia. Näin voit tehdä markkinointiisi tarvittavat korjausliikkeet tai lisätä pökköä pesään taaten menestyksekkään sosiaalisen median markkinoinnin myös jatkossa.
Segmentoinnin avulla luodaan koko markkinoista markkinakartta numeroineen, josta näet yhdellä silmäyksellä markkinan kaikki segmentit (koko, tuottopotentiaali euroissa, oma osuus markkinoista). Tämän jälkeen seuraa yksi tärkeimmistä strategisista päätöksistä, eli kohderyhmän/-ryhmien valinta. Mitä pienemmäksi uskallat kohderyhmän rajata, sitä helpompaa markkinointi on toteuttaa kohderyhmää puhuttelevalla tavalla. Tavoitteena on tunnistaa samoja valintakriteerejä käyttävät tai samalla tavalla käyttäytyvät asiakkaat. Valitun segmentin tarpeiden ja toiveiden selvittäminen auttaa sinua suunnittelemaan ja tekemään tuottavaa markkinointiviestintää. Lue tarkemmat ohjeet segmentoinnista täältä.
Markkinatuomioistuin piti lainvastaisena markkinointia, jossa vanhempien nimellä saapuvan lähetyksen päällyksessä oli sarjakuvahahmoja sekä suora ja epäsuora avaamiskehotus, jotka herättivät lasten kiinnostusta. Lapsiin kohdistuvassa ja siihen rinnastettavassa suoramarkkinoinnissa on vältettävä suostuttelevaa ja lapsiin voimakkaasti vetoavaa menettelyä. Suoramainoslähetyksen ulkoasun perusteella markkinoinnin oli katsottava kohdistuvan lapsiin, vaikka lähetyksen vastaanottajaksi oli merkitty huoltaja.(MT 1984:11)
Uudistuksen tarkoitus on helpottaa ihmisten yhteydenpitoa ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa ja vähentää tähän mennessä liiaksi korostuneiden institutionaalisten toimijoiden – kuten yritysten – julkaisujen näkyvyyttä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten tämä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen Facebookissa ja kanavan hyödyntämiseen markkinoinnissa?
Tekniikan kehittyminen avaa jatkuvasti täysin uusia mahdollisuuksia myös videomarkkinoinnin suhteen. Uudet formaatit, kuten VR (Virtual Reality), AR (Augmented Reality), MR (Mixed Reality) ja 360-videot mahdollistavat katsojilleen kokemuksia, joita olisi muuten mahdotonta kokea. Jo useat uutiskanavat, kuten The New York Times, MTV ja Yle ovat ottaneet käyttöönsä VR-muodossa katseltavia 360-videoita, jotka nimensä mukaisesti mahdollistavat kuvatun tilan kokemisen katsojan omasta perspektiivistä. Videon aikana katsojalla on mahdollisuus katsella haluamaansa suuntaan ja olla näin ikään kuin tapahtuman keskipisteessä. Virtuaalilaseilla tämä onnistuu päätä kääntämällä, tietokoneen näytöllä hiiren osoittimella ja matkapuhelimessa kiihtyvyysantureiden avulla puhelinta kääntämällä. 360-videot eivät ole vielä nousseet markkinointikeinojen kärkikastiin, mutta VR-laitteiden yleistyessä näin voidaan uskoa tapahtuvan enenevissä määrin.
56 Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Empiirinen tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeiden avulla kerätystä tiedosta. Kvantitaviisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla kesäkuuta vuonna 2010 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla. Päädyimme toimeksiantajan kanssa tähän rajattuun aikajaksoon ja tapahtumaan, koska uskoimme näin saavamme suurimmalla todennäköisyydellä vastauksia suoraan yksittäisiltä käyttäjiltä. Asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn ja palauttaa se osastolla olevaan laatikkoon sekä osallistua samalla myös arvontaan. Tutkimuksen kohdejoukko oli Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosaston vieraat perjantain ja lauantain osalta. Kohderyhmänä olivat osastolla käyneet kaikki ihmiset. Lomakkeita varasin 80 kappaletta. Niitä täytti osaston kävijöistä yhteensä 50, joka oli mielestäni hyvä määrä. Perusjoukkona oli noin ihmistä, jotka messuilla vierailivat (Riihimäen messut 2011). Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla perjantaina ja lauantaina käyneet asiakkaat muodostivat otosjoukon. Rajasin tämän jo alussa näille päiville siksi, että olin itse yrityksen messuosastolla kyseisenä aikana. En halunnut kuormittaa yrittäjän työmäärää torstain ja sunnuntain osalta hänen ollessaan messuosastolla yksin myynti- ja esittelytehtävissä. Samalla sain vaikuttaa otantajoukkoon siten, että pyrin jakamaan kyselyjä kaikenikäisille ihmisille mahdollisimman monipuolisesti. Kyselyjä täyttivät kalastusta harrastavat henkilöt ja esimerkiksi joidenkin asiakkaiden mukana olleet henkilöt, jotka eivät keskustelujemme perusteella kalastaneet. Halusin näin saada kyselyyn vastaamaan muitakin kuin vain Seniorin olemassa olevia käyttäjiä. Tarkoitukseni oli poimia messuosaston kävijöistä vanhoja käyttäjiä ja sellaisia, jotka eivät kertomansa mukaan olleet koskaan kuulleet Seniorista. Otosjoukko oli mielestäni hyvin onnistunut, sillä osastolla myydessäni ja keskustellessani osastolla käyneiden asiakkaiden kanssa minulle selvisi yleensä se, oliko kyseinen henkilö jo Seniorin käyttäjä. En rajannut vastaajia esimerkiksi sen mu-
Muun muassa aikakauslehdetkin ovat yksi esimerkki eräänlaisesta sisältömarkkinoinnista. Sosiaalisen median suosio on lisännyt mahdollisuuksia yritysten markkinoinnille ja sisältömarkkinointi on sen myötä lähtenyt uuteen nousuun. Internetin luoma informaatiotulva on pakottanut yritykset miettimään tarkemmin luomaansa sisältöä, sillä kuluttajat arvostavat entistä enemmän laatua.
Facebookin ja muiden medioiden kulut kasvavat ja kilpailu näkyvyydestä on kovaa. Markkinointibudjeteista on yhä haastavampaa pitää kiinni. Tuloksellisen markkinoinnin tekeminen on silti edelleen mahdollista, mutta se vaatii yhä oivaltavampia ja merkityksellisempiä sisältöjä sekä näiden sisältöjen tehokasta hyödyntämistä asiakkaan huomion ja kiinnostuksen herättämiseksi.
17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16
A/B-testaus Adwords AdWords -Display verkko Avainsanatutkimus B2B Markkinointi Copywriting Digitaalinen markkinointi Facebook Facebook-kauppa Google Analytics Hakukoneoptimointi Hakusanamainonta Instagram kotisivut LinkedIn Markkinoinnin budjetointi Markkinointi Markkinointistrategia mobiilimarkkinointi Myynti Sisältömarkkinointi Snapchat sosiaalinen media Strategia sähköpostimarkkinointi Twitter Uutuudet Verkkokaupan Markkinointi Verkkokauppa Videomainonta YouTube
Kuuluisa markkinoinnin professori Philip Kotler kutsuu markkinointisuunnitelmaa taistelusuunnitelmaksi. Suunnitelman tulisi antaa luottamusta sodan voittamiseen vaikka yhtään taistelua ei oltaisi vielä käyty. Taistelun edetessä suunnitelmaa tulee jatkuvasti päivittää, mutta sen laatimiseen ei saa käyttää enempää aikaa kuin tulosten tekemiseen (Kotler, Principles of Marketing).
Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinoinnin perussääntöjen johdannossa esitetyn määritelmän mukaan markkinointi tarkoittaa mainontaa ja muuta markkinointia, kuten myynninedistäminen, sponsorointi ja suoramarkkinointi. Käsitettä tulee tulkita laajasti. Se tarkoittaa kaikkia viestinnän muotoja, joita markkinoija itse tai joku hänen lukuunsa harjoittaa ja joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuotteen myynninedistäminen tai kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttaminen mainitussa tarkoituksessa. Mainonta tai mainos puolestaan tarkoittaa mitä tahansa markkinointiviestintää mediassa, tavallisesti maksua tai muuta vastiketta vastaan.

Kuvattuasi ja editoituasi videosi valmiiksi valitse minne sen haluat ladata. Kotisivutohtorin mukaan jos haluat, että sivustosi löytyy paremmin Googlen hakutuloksissa, YouTube-videoiden käyttäminen sivustollasi on yksi parhaimmista keinoista. Videot kannattaa nimenomaan ladata YouTuben kaltaiseen palveluun, sen sijaan että lataisit ne suoraan sivustollesi. Videoiden lisääminen oman sivuston kansioihin voi hidastaa sitä, koska videot vievät paljon tilaa. Samalla menetät Youtube-videon sivulle istutuksen tuoman Googlen hakukonelöydettävyyden edut. Youtube on Googlen videopalvelu, joten luonnollisesti Google suosii sivustoja, joilla käytetään YouTubeen lisättyjä videoita. Voit myös ehdottomasti käyttää halutessasi Vimeon tai Wistian kaltaisia sivustoja, mutta ainakin Googlessa Youtube on Kotisivutohtorin mukaan hakukonelöydettävyyden kannalta parempi vaihtoehto. Wistia taasen huomauttaa, että Google tyypillisesti indeksoi vain yhden videon per sivu. Tiedon ei välttämättä tarvitse vaikuttaa strategioihisi, mutta pidä se kuitenkin mielessä, jos suunnittelet kotisivuillesi sivuja, joilla aiot käyttää sisältönä videoita.
4 Esipuhe Maatalouden toimintaedellytysten muutoksen myötä haasteet maaseudun asutuksen säilymisestä ja maaseudun väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta kohdistuvat lisääntyvässä määrin pienyritystoimintaan. Maatalouden harjoittaminen on polarisoitumassa osa-aikaisesti hoidetuille keskikokoisille tiloille ja toisaalta päätoimisille yrityskokoaan voimakkaasti laajentaville tiloille. Näin ollen pienillä ja keskikokoisilla tiloilla tarvitaan muuta yritystoimintaa, joka sitten voisi muodostua jopa päätoimeentulon lähteeksi. Maaseudun pienyritysten verkko muodostuu kuitenkin lähes kokonaan maatilatalouden ulkopuolisista yrittäjistä. Elävä maaseutu on tavoitteena niin EU:n aluepolitiikassa kuin myös kansallisessa maaseutupolitiikassa, joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja maaseudun pienyritysten toiminnalle. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa on viime vuosina panostettu yritysten lukuisten ongelmien selvittämiseen. MTTL on yhdessä sidosryhmiensä kanssa selvittänyt mm. maaseudun pienyritysten tilastointia, joka tulee jatkossa helpottamaan pienyritystutkimuksia aineistojen hankinnassa. Maaseutuyritysten tutkimus on nähty MTTL:ssa keskeisenä tutkimuskohteena, jota tutkimuslaitos haluaa harjoittaa yhteistyössä muiden alaa tutkivien tahojen kanssa. Tästä myös oheinen maaseudun pienyritysten menestymistä selvittävä julkaisu on osoituksena. Käsillä oleva raportti liittyy Suomen Akatemian rahoittamana jo vuonna 1995 aloitettuun pitkäaikaiseen tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheessa", joka jatkuu edelleen. Tutkimusyhteistyöhön ovat osallistuneet MTTL, Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos ja Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskus. MTTL.n tutkimusta on jatkossa tarkoitus suunnata erityisesti maaseutuyrittäjyyteen ja markkinointiin. Maaseutuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta voidaankin tietyin osin pitää omana tutkimusalueenaan, joka osaltaan liittyy yritystutkimuksen laajaan kenttään. Tutkimus käsittelee maaseutuyritysten menestymistä, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tutkimusaineisto käsittää majoitus- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksiä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvien erilaisten yrittäjyyteen vaikuttavien kysymysten lisäksi useat tutkimukset ovat käsitelleet myös pienyritysten markkinointia Markkinoinnin tutkimus on kuitenkin edelleen pioneefivaiheessa, koska tutkimukset ovat varsin hajanaisia, eikä pienyritysten markkinoinnista ole omaa teoriaa, johon tutkimuksissa voitaisiin tukeutua. Tästä huolimatta tutkimusalue on selvästi edistynyt viime vuosina. Uutta tietoa tarvitaan edelleen, jotta kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvien nk. kovien arvojen lisäksi myös maaseutuyritysten pehmeät arvot saadaan hyödyttämään asiakkaita. Ei riitä, että yritys on joillakin edellytyksin kannattava; sen tulisi samalla edistää niin yrittäjäperheen kuin myös muiden sidosryhmien viihtyvyyttä maaseudulla ja luoda laadukkailla tuotteilla mieli-
Yritys markkinoi suklaapatukoita, joiden pakkaus sisälsi jääkiekkopelaajien keräilykuvia. Tuotteet pakkauksineen sisälsivät lukuisia ostokehotuksia. Kuluttaja-asiamies piti todennäköisenä, että lapset ostavat tuotetta pelkästään keräilykuvien saamiseksi ja piti lasten keräilykiinnostuksen hyväksi käyttämistä markkinoinnissa lainvastaisena. (KA 1992/40/1341)

Kuvauksen pitäisi tiivistää sivusi sisältöä kiinnostavasti, houkuttelevasti tai lupaavasti. Sillä annat itsellesi mahdollisuuden päihittää kilpailijoiden tylsät kuvaukset ja voittaa itsellesi potentiaalisia asiakkaita. Jos jätät kuvauksen lisäämättä, kuvauksen sisällöstä päättää puolestasi Google. Joku voi ajatella, että niin onkin parempi, mutta en ole samaa mieltä.
Sosiaalinen media on madaltanut kynnystä kommentoida asioita sanavalinnoilla, joita ei välttämättä kasvokkain edes koskaan sanoisi. Yrityksen ei kuitenkaan kannata lähteä rajoittamaan muuta kuin täysin asiattomien kommenttien julkaisua sosiaalisen median kanavissaan, sillä avoimuus ja mielipiteiden jakaminen kuuluvat olennaisena osana sosiaaliseen mediaan.
Videomarkkinointi on erinomainen markkinointityökalu. Se on myös kaksiteräinen miekka, jossa hyvin helposti tulee viillettyä itseään sormeen. Onnistunut epäonnistuminen videoissa tarkoittaa, että videosta tulee meemi. Epäonnistunut videomarkkinointi taasen sitä, että videosi oikeasti luo huonoa kuvaa yrityksestäsi. Ohessa meiltä ammattilaisen vinkit videomarkkinoinnin aloittamiseen.
73. Miksi segmentoida? • Yrityksen peruskysymykset: – mitä tarpeita aiotaan tyydyttää? – kenen tarpeita aiotaan tyydyttää? – Markkinat vaihtelevat heterogeenisuusasteeltaan: – kaikilla samat tarpeet ↔ kaikilla erilaiset tarpeet – Heterogeenisien markkinoiden vaihtoehdot: • kaikille sama tuote • segmenttien etsintä ja ihanteellisen tuotteen kehittäminen tälle segmentille • monien eri tuotevaihtoehtojen kehittäminen eri segmenteille – Muistettava edellytykset ja hyödyt!
Suunnitellun ja suunnitelmallisen johtamistyön puutteen aiheuttaa osaamattomuus ja tietämättömyys. Eikä ihme, sillä näiden omaksuminen opiskelemalla ilman käytännön kokemusta ei ole helppoa. Tietämyksen lisääminen on paljon helpompaa kun voi peilata sitä päivittäiseen työhönsä ja testata asioita oman yrityksensä toiminnassa. Ajanpuutteen vuoksi opiskelu ei välttämättä ole mahdollista, joten vaihtoehto olisi ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkiminen.
Yrityksesi sivuston on siis ennen kaikkea oltava myyvät. Kaikki lähtee luonnollisesti sisällöstä. Yrityksen verkkosivuilta on tärkeää käydä nopeasti ilmi, mitkä ovat yrityksen palvelut tai tuotteet, brändin ydinviesti, kilpailuedut, toimialue ja yhteystiedot. Nämä oleellisimmat tiedot on hyvä tuoda esille heti verkkosivujen etusivulla. Sivujen visuaalisen ilmeen pitää olla yhdenmukainen yrityksesi brändi-ilmeen kanssa. Suunnittelussa käytetään yrityksen logoa ja ilmeeseen sopivia värejä sekä laadukasta, tarkoituksenmukaista kuvamaailmaa. Tyylikkään ulkoasun lisäksi verkkosivun on oltava käyttäjäystävällinen: ihmiset etsivät internetistä lähtökohtaisesti tietoa, joten sen on löydyttävä helposti ja nopeasti. Sivujen on on oltava myös responsiiviset.

39 33 mintaa. Etula (2010) esimerkiksi mainitsee, että kirjanpito on usein siirretty tilitoimistoon ammattilaisten hoidettavaksi eikä yrittäjällä ole halua tai aikaa opetella taloushallintoa. (Minustako yrittäjä? 2010, 54.) Sukupolvien välinen ero on tällä hetkellä aika selkeä. Nuorempi sukupolvi hallitsee tietokoneen käytön jo siten, että esimerkiksi tekstin ja kuvien muokkaaminen ja sisällön tuottaminen internetiin ei vie kauheasti aikaa toteuttaa. Tästä syystä esimerkiksi yrittäjän omasta perheestä tai lähipiiristä usein löytyy henkilö, jolta tekninen osaaminen olisi verkkosivujen sisällöntuottamiseen juuri sopivaa, kunhan muistaa, ettei se pelkkä kirjoitustaito vielä takaa hyvää viestintää. Etula (2010) mainitsee, että usein pienet yritykset lähtevät tekemään yritysmaailmassa ja Internetissä sitä, mitä isot tekevät edellä. Ensin pitäisi kuitenkin lähteä miettimään, mitä ja miksi tehdään. Sitten vasta tulisi toteuttaa ja toimia. Jälkikäteen jokainen voi mitata, miten missäkin toiminnassa onnistuttiin. (Minustako yrittäjä? 2010, 52.) Kuviossa 8 on Kannuksen Kalastustarvike Oy:n nykyisen verkkosivuston layout. KUVIO 8. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivujen layout Kuviosta 8 näkyy, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n nykyiset kotisivut ovat selkeät ja melko värittömät. Tekstin asettelu ja visuaalisuus ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Visuaalisuus ja sisältö vaatisivat kehittämistä, jotta verkkosivut vastaisivat nykyajan käyttäjien tarpeita.
138. Vakiohinnoittelu (status quo pricing)Hintataso noudattelee kilpailijoiden hintoja/alan yleistä hintatasoa.Vakiohinnoittelun käyttötilanteita:• hinta ei ole yritykselle keskeisin kilpailutekijä• tavoitellaan vakaata myyntiä ja tuottoja• ostajat ovat hintaherkkiä• viranomaiset säätelevät hintoja (fixed pricing, controlled pricing)  on löydettävä jokin muu erilaistamiskeino/paremmuus!
79 73 KUVIO 38. Tuotteen mainonta alan lehdissä Vastaajista vain neljä antoi asian tärkeydelle arvosanan numero seitsemän. Arvosanan numero kuusi asian tärkeydelle antoi vastaajista viisi. Tuotemerkin tunnettuus Kuviosta 39 nähdään, että tuotemerkin tunnettuutta ei koettu kovin tärkeäksi vaappua ostettaessa. Kukaan vastaajista ei antanut arvosanoiksi nollaa tai ykköstä. Tuotemerkin tunnettuuden tärkeyden keskiarvo oli 5. Seniori-vaapun tuotemerkin tunnettuuden onnistumisen keskiarvo oli 5,3. Seniori-vaapun tunnettuus oli keskiarvollisesti hyvä.
Vaikka videolla on kiistattomia markkinointietuja, muistathan, että video on kuitenkin vain yksi viestintäväline muiden joukossa.  Video tarvitsee aina kumppa-nikseen kokonaisvaltaista markkinointia. Ajan hermoilla oleva markkinointi toimiikin parhaiten sekä ”onlinen” puolella että perinteisessä ”offline-tilassa”. Hyvä markkinoija osaa yhdistää molempien maailmojen paremmat puolet.
Sisällön onnistumista ei voi määritellä, jos onnistumista ei mittaa oikeille mittareilla. Pelkillä tykkäyksillä tai näyttökerttoilla ei yleensä ole merkitystä, ellei päätavoitteena ole ollut brändinäkyvyys. Jos tavoitteena on esimerkiksi myynnin lisääminen, on tärkeämpää mitata moniko siirtyi esimerkiksi kampanjasivulle nähtyään videon, moniko latasi oppaan tai teki muun toimenpiteen, joka oli määritelty videosisällön tavoitteissa.

Nuoret ovat hiljalleen siirtyneet Facebookista tuoreempiin somekanaviin, joista merkittävin lienee tällä hetkellä Instagram. Suosittelemme Instagram-markkinointia ennen kaikkea nuorten yleisöjen tavoittamiseen, brändikuvan vahvistamiseen ja tunnettuuden kasvattamiseen. Instagramin etuihin kuuluvat Facebook-markkinoinnin tavoin erinomainen kohdennettavuus ja vuorovaikutuksellisuus.

Käyttäjäkokemusta parannetaan koetun todellisuuden ja virtuaalisen todellisuuden avulla – 360-videot on jo viety toiselle tasolle ja käyttäjää osallistetaan sitoutumaan paljon monipuolisemmin keinoin kuin aikaisemmin.  Teknologisen kehityksen vyöryessä yhä eteenpäin lähestyvät eri muodoissa muun muassa. viestinnän automatisointi, AR (Augmented Reality), tekoäly ja muut teknologiainnovaatiot askeleen lähemmäs jokapäiväistä arkeamme.
Eiköhän vastaus ole selvä, että tavoite 2! Se se on tarkka, mitattava, saavutettavissa oleva ja realistinen, sekä sillä on selkeä aikataulu mihin mennessä tavoite tulee saavuttaa. Brändirakkauden kasvattaminen ei siis ole kovin hyvä tavoite… SMART -mallin tavoitteena on tehdä tavoitteista niin tarkkoja, että kuka hyvänsä voi kertoa sinulle onko tavoite saavutettu vai ei. Lue täältä tarkemmat ohjeet markkinointistrategian tekoon.
Tunnustan. Minäkin katson nettivideoita YouTubessa lähes päivittäin. Katson ”Smoukahontas” -tyylisten huumorivideoiden ja söpöjen kissavideoiden lisäksi ihan arkisiakin videoita. Esimerkiksi eilen katsoin, miten kymmenistä osista ja ruuveista kootaan erään huonekaluketjun sänky. Vaikka ei se kokoaminen ihan helppoa ollut ­ – edes videolla. Omalta kohdaltani sängyn kokoaminen jäi lopulta perheen insinöörille, mutta se taas ei ollut videon vika.

5 2. Miten videomarkkinointia? Videomarkkinointi tarkoittaa tehokkaiden videostrategioiden luomista, videosisällön tuotantoa ja videomarkkinoinnin toteutusta niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Optimoi Strategia Tuotanto Markkinointi Pricing Analysoi Video voitaisiinkin nähdä uutena viestintäkeinona, joiden avulla voidaan joko tiedottaa uudistuksista tai parantaa asiakaskokemusta. Tavoitteena ei siis ole se, että tuotetaan video, vaan se, että määritellään tavoitteet, mietitään, millaisella videolla haluttu viesti pystytään parhaiten välittämään ja missä ja miten videomarkkinointia toteutetaan, jotta halutut tavoitteet saavutetaan. Sen sijaan siis, että videot olisivat itse tarkoitus, niiden tulisi olla viestintäväline (siinä missä tekstisisältö tai kuvat), joiden avulla asetetut tavoitteet halutaan saavuttaa. 5


Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinoinnin perussääntöjen johdannossa esitetyn määritelmän mukaan markkinointi tarkoittaa mainontaa ja muuta markkinointia, kuten myynninedistäminen, sponsorointi ja suoramarkkinointi. Käsitettä tulee tulkita laajasti. Se tarkoittaa kaikkia viestinnän muotoja, joita markkinoija itse tai joku hänen lukuunsa harjoittaa ja joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuotteen myynninedistäminen tai kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttaminen mainitussa tarkoituksessa. Mainonta tai mainos puolestaan tarkoittaa mitä tahansa markkinointiviestintää mediassa, tavallisesti maksua tai muuta vastiketta vastaan.
20 14 Markkinointiviestinnässä yritykset aikovat lisätä eniten digitaalisen median muotoja omassa markkinoinnissaan. Käytetyimpiä kanavia ovat yleisesti verkkomedia, mobiilimarkkinointiviestintä, sähköposti, sähköiset hakemistot ja hakukoneoptimointi. Mainostajien liiton mainosbarometriin vastanneista yrityksistä sosiaalista mediaa, kuten esimerkiksi YouTubea, Facebookia tai Twitteriä, aikoo hyödyntää 94 prosenttia yrityksistä ensi vuoden markkinoinnissaan. Sosiaalista mediaa jo tällä hetkellä käyttävistä yrityksistä puolestaan 84 prosenttia aikoo ensi vuonna lisätä digitaalisia keinoja osana markkinointiaan. Tuloksissa on yhtenäistä se, ettei kukaan vastanneista yrityksistä aikonut vähentää digitaalista mediaa markkinointinsa osalta. (Mainostajien liitto 2010.)
Yrityksesi tarvitsee tavoitteita, jotta toiminta ei olisi mututuntumalla vedettyä hakuammuntaa. Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa markkinointistrategiaa. Tässä vaiheessa jokainen markkinoija varmasti kysyy, no millainen on hyvä tavoite? Lisää myyntiä? Kyllä, se on oikea vastaus, sillä markkinoinnin ja myynnin ainut tehtävä on lopulta lisätä myyntiä.

Sosiaalisesta mediasta on tullut yksi vaikuttavimmista markkinoinnin työkaluista. Jos sitä käyttää oikein, brändeillä on mahdollisuus luoda vahvoja, henkilökohtaisia suhteita asiakkaidensa kanssa. Ilman selkeää suunnitelmaa tätä on kuitenkin saavuttaa – ja juuri suunnitelman puute on se, mihin usein kompastutaan. Pahimmillaan sosiaalisen median markkinoinnista tuleekin ajan – ja rahan – hukkaa, joka voi johtaa PR-katastrofiin.
Huolehdi että videosi on oikein otsikoitu, se löytyy kanavalla oikeasta soittolistasta, sivustollasi relevantin artikkelin alta ja tarjottu ratkaisu annetaan yksiselitteisesti käyttäjälle ja hakukoneelle. Jakele videosi muissa sosiaalisen median kanavissa säännöllisesti ja ohjaa asiakkaasi opastava videomateriaalin pariin. Eri kanavien ristiin linkitys parantaa löydettävyyttä.

20 Aikaisempi lähtökohta Nykyinen sisältö Markkinoinnin käsite Markkinoinnin rooli Markkinoinnin asema organisaatiossa Menestymisen mittarit Aggregaatti informaatioj ärjestelmä Informaatioteknologian kontribuutio 6.Ympäristön luonne Transalctio Funktionalinen/taktinen taso Erikoistunut osasto Tulokset/taloudelliset mitat Suhteellisen pysyvä, suljettu järjestelmä Marldcinaosapuolten väliset suhteet Liiketoiminta/strateginen taso Organisaatioon integroitunut Prosessi/tasapaino Yksilön informaatio Turbulentti, rajaton syseemi Kuvio 3. Markkinoinnin tutkimuksen lähestymistavoissa tapahtuneet avainmuutokset (Brookes ja Little 1998). Tutkimuksen kannalta keskeistä on ollut selvittää, kuinka yritykset hallitsevat jatkuvan uudistumisen ja oppimisen prosessia, kuinka kehitetään organisaation osaamista ja kykyjä, kuinka luodaan ja kasvatetaan yritykselle arvoa toimialan arvojärjestelmän puitteissa uudistamalla asiakassuhteita, miten kehitetään tavarantoimittajien, kumppanien, välittäjien, asiakkaiden ja yrityksen välisiä suhteita tai miten kilpaillaan tulevaisuudessa muuttuvilla markkinoilla (Brookes ja Little 1998). Prosessitutkimukset käsittävät mm. yrittäjyyden prosessit, markkinoinnin prosessit, palveluprosessit sekä muutos- ja kehitysprosessit. Yrittäjyyden prosessit sisältävät mm. yrityksen kasvuun ja osaamiseen liittyvät kehityskaaret (Koskinen 1996, 191). Prosessiin liittyvä kehityskaari käsittää kasvun, vakaan toiminnan, epävakaan vaiheen, taantumisen ja toiminnan purkamisen.vientimarkkinointia tutkitaan vielä yleensä erikseen, koska silloin joudutaan selvittämään kulttuurien välisiä eroja sekä markkinoinnin käytäntöj en ja kauppatapoj en että asiakkaiden näkökulmasta. Myös yrityksen osaamisen tietoinen kehittäminen ja yksilöiden osaaminen työyhteisössä korostuu aikaisempaa enemmän (Kulkki 1996). Osaamisen ulottuvuuksia on yleisellä tasolla tutkinut myös Day (1994), joka on erottanut strategisessa osaamisessa teknologiset, asiakaslähtöiset ja sisäiset tekijät Strategisen johtamisen teoriat Strategisen johtamisen teorioita ja lähestymistapoja on useita, mutta tässä tarkastellaan erityisesti Ansoffin ja McDonnellin (1989) näkemyksiä. Ansoffin esittämät strategian avainkäsitteet ovat kiinnostavia erityisesti pienyritystutkimuksen ja maaseudun pienyritysten ominaisuuksien arvioinnissa, koska niiden avulla voidaan käsitellä moniarvoisia ja usein taloudelliselta kannalta ei-normatiivisia arvoja edustavien 19


[social_sharing style=”style-11″ fb_like_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ fb_color=”light” fb_lang=”fi_FI” fb_text=”like” fb_button_text=”Share” tw_lang=”fi” tw_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ tw_name=”jarijuslen” tw_button_text=”Share” g_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ g_lang=”fi” g_button_text=”Share” alignment=”center”]
22 16 Markkinointiviestintä eli promootio sisältää useita eri osa-alueita, ja käsitteenä se voidaan määritellä hyvin monella eri tavalla. Lyhyesti määriteltynä markkinointiviestintä on yksi markkinoinnin kilpailukeinoista, jonka tavoitteena on viestiä yrityksen palveluista ja tuotteista. Lisäksi markkinointiviestintä käsitteenä on määritelty erilaisiksi kommunikointitekniikoiksi, joilla saavutetaan yrityksen markkinoinnille asetetut tavoitteet. Käsitettä määritellään myös kysyntään vaikuttamisen kautta, jolloin markkinointiviestintä kohdistuu yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin viestintänä, jonka tavoitteena on saada aikaan kysyntää ja vaikuttaa tällä tavoin samalla myös myönteisesti kysyntään. (Karjaluoto 2010, 11.) Markkinointiviestintä on osa yrityksen markkinointia. Markkinointiviestinnän tarkoitus on tukea tuotteiden ja palvelujen myyntiä ja asiakassuhteiden hoitoa. Markkinointiviestinnän avulla luodaan, ylläpidetään ja vahvistetaan asiakassuhteita ja vaikutetaan tuotteiden ja palveluiden tunnettuuteen, haluttavuuteen ja viime kädessä niiden myyntiin. Markkinointiviestinnän avulla pidetään yhteyttä niin mahdollisiin asiakkaisiin kuin jo olemassa oleviin asiakkaisiin. Markkinointiviestinnän avulla yhteyttä pidetään myös jakelutiehen ja muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat asiakkaan ostopäätökseen. (Isohookana 2007, 16.) Yrityksen markkinointiviestintä on osa yrityksen markkinointistrategiaa, joka on aina syytä suunnitella huolellisesti. Tavoitteiden asettamisen kautta saavutetaan tuloksia ja niitä voidaan seurata. Taulukossa 1 on Heikki Karjaluodon kuvaus yrityksen markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheista kirjasta Digitaalinen markkinointiviestintä (Karjaluoto 2010, ) TAULUKKO 1. Markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheet (Karjaluoto 2010, 21) Markkinointistrategia ja tavoitteet Viestinnän tavoitteet Keinot, kanavat ja mediavalinta Budjetti Mittaaminen ja tulokset Miksi? Mitä? Miten ja missä? Kuinka Kuinka tehokas? paljon? Taulukko 1 kuvaa markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheita, joissa apuna voi käyttää taulukossa olevia kysymyksiä. Lähtökohtana markkinointiviestinnälle on
56 Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Empiirinen tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeiden avulla kerätystä tiedosta. Kvantitaviisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla kesäkuuta vuonna 2010 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla. Päädyimme toimeksiantajan kanssa tähän rajattuun aikajaksoon ja tapahtumaan, koska uskoimme näin saavamme suurimmalla todennäköisyydellä vastauksia suoraan yksittäisiltä käyttäjiltä. Asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn ja palauttaa se osastolla olevaan laatikkoon sekä osallistua samalla myös arvontaan. Tutkimuksen kohdejoukko oli Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosaston vieraat perjantain ja lauantain osalta. Kohderyhmänä olivat osastolla käyneet kaikki ihmiset. Lomakkeita varasin 80 kappaletta. Niitä täytti osaston kävijöistä yhteensä 50, joka oli mielestäni hyvä määrä. Perusjoukkona oli noin ihmistä, jotka messuilla vierailivat (Riihimäen messut 2011). Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla perjantaina ja lauantaina käyneet asiakkaat muodostivat otosjoukon. Rajasin tämän jo alussa näille päiville siksi, että olin itse yrityksen messuosastolla kyseisenä aikana. En halunnut kuormittaa yrittäjän työmäärää torstain ja sunnuntain osalta hänen ollessaan messuosastolla yksin myynti- ja esittelytehtävissä. Samalla sain vaikuttaa otantajoukkoon siten, että pyrin jakamaan kyselyjä kaikenikäisille ihmisille mahdollisimman monipuolisesti. Kyselyjä täyttivät kalastusta harrastavat henkilöt ja esimerkiksi joidenkin asiakkaiden mukana olleet henkilöt, jotka eivät keskustelujemme perusteella kalastaneet. Halusin näin saada kyselyyn vastaamaan muitakin kuin vain Seniorin olemassa olevia käyttäjiä. Tarkoitukseni oli poimia messuosaston kävijöistä vanhoja käyttäjiä ja sellaisia, jotka eivät kertomansa mukaan olleet koskaan kuulleet Seniorista. Otosjoukko oli mielestäni hyvin onnistunut, sillä osastolla myydessäni ja keskustellessani osastolla käyneiden asiakkaiden kanssa minulle selvisi yleensä se, oliko kyseinen henkilö jo Seniorin käyttäjä. En rajannut vastaajia esimerkiksi sen mu-
×