58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
18 Persoonallisuustypologiat ovat melko teoreettisia eivätkä sellaisena tarjoa työvälineitä yritystoiminnassa oleville. Persoonallisuustypologiat eivät ota esimerkiksi huomioon mahdollisuutta, että yrittäjä siirtyisi johonkin toiseen typologiaan, esimerkiksi muuttuisi käsityöläisestä opportunistiseksi yrittäjäksi. Piirreteoriat eivät tarjoa välineitä muidenkaan dynaamisten näkökohtien tutkimiseen kuten siihen, kuinka informaatio siirtyy yrittäjän tai yrityksen sisäiseksi resurssiksi (Julien 1989). Tutkimusten perustella myös yrittäjien poikkeuksellista luovuutta koskevia yleisiä oletuksia voidaan kyseenalaistaa (Rizzoni 1991). Markkinoinnin näkökulmasta yrittäjätypologiat eivät ole kovin hyvin kyenneet selittämään yritysten menestymisen eroja (Keats ja Bracket 1988). Kun lisäksi otetaan huomioon muissa yhteyksissä saadut tutkimustulokset, joiden mukaan luonteeltaan hyvin erilaiset henkilöt voivat menestyä johtajina (Gahmberg 1996), voidaan päätellä, että yrittäjän persoonallisuuden piirteet selittävät ainoastaan osan menestymisestä. Strategiatutkimus (Schendel 1994) ja pienyritysten markkinointia käsittelevä tutkimus (mm. Carson ym. 1995) on 1990-luvulla kiinnittänyt entistä enemmän huomiota kehitysprosessiin ja oppimiseen. Siten yrittäjyys on jotain, mikä kehittyy ajan kuluessa kokemuksen kautta. Yrittäjä, joka osallistuu yrittäjyyden prosessiin, kehittää itselleen aste asteelta yrittäjyyden piirteitä. Kehityksen portaat alkavat reaktiivisesta vaiheesta ja etenevät tuherteluvaiheen kautta täyden yrittäjyyden asteelle. Tässä prosessissa yritys oppii käyttämään hyväkseen markkinoinnin kehittyneimpiä tekniikoita. Markkinoinnin metakomponenttienoparempi laatu luo yritykselle liikkumavaraa ja lisää ennustettavuutta liiketoimintaan. Tässä viitekehyksessä yrityksen prosessien estyminen saattaa olla syy huonoon menestymiseen ja liiketoiminnan kuihtumiseen. ' >Käsite marldcinoinninmetakomponentit viittaa yrittäj äosaamis en kognitiivisiin osa-alueisiin, joita ovat mm. suunnittelu, yrityksen liiketoiminnan suunnanvalinta, tilanteen arviointi ja tulosten evaluointi. 17

Markkinoinnissa on ilmoitettava selkeästi yksilöidyn tuotteen kokonaishinta. Hintatiedot eivät saa antaa epärealistista käsitystä tuotteen arvosta. Mainoksissa ei siksi voi perusteettomasti käyttää hintatietojen yhteydessä sellaisia ilmaisuja kuten ”vain, ainoastaan, taskurahalla” tms. Hinnasta ei myöskään saa antaa vaikutelmaa, jonka mukaan jokaisella perheellä olisi varaa hankkia tuote.
75 69 Vaapun kestävä laatu Kuviosta 34 nähdään, että vaapun kestävä laatu oli tärkeää. Vastaajista 16 antoi arvosanan numero seitsemän vaapun kestävän laadun tärkeydelle. Asian tärkeyden keskiarvo oli 5,6. Seniori-vaapun kestävän laadun onnistumisen keskiarvo oli sama 5,6. Vastaustulos ei ollut yllättävä, sillä tietysti on tärkeää, että ostettu vaappu on kestävälaatuinen. Seniori-vaappu sai arvosanaa numero kuusi 13 kappaletta. Tämä oli todella hieno vastaustulos, kun otetaan huomioon vaapun valmistusmateriaalit ja todella pieni koko. Vastaajista 16 antoi arvosanan seitsemän. Kestävyys oli tärkeä ominaisuus kalastusvälineen kohdalla. KUVIO 34. Vaapun kestävä laatu Laaja värivalikoima Kuvio 35 osoittaa, että laajalla värivalikoimalla oli myös suuri merkitys asiakkaille. Tuotekehityksen kannalta on tärkeää jatkuvasti kehittää uusia värejä olemassa olevien lisäksi. Vastaajista 16 antoi arvosanan numero seitsemän laajan värivalikoiman tärkeydelle. Seniori-vaappu oli tulosten mukaan onnistunut hyvin tässä asiassa, sillä vastaajista kymmenen antoi arvosanan numero kuusi. Laajan värivalikoiman tärkeyden keskiarvo oli 5,9. Seniori-vaapun laajassa värivalikoimassa onnistumisen keskiarvo oli hyvä, 5,6.
152. Jakelu • Jakelukanavan valinta • Jakelukanava: tie asiakkaan luo: • vähittäismyymälät; hyvä asiakkaiden tavoitettavuus • ulkopuoliset agentit; suhteellisen kalliita • franchising; nopea kasvu ja tehokas markkinointi • tukkuliikkeet; hyvät yhteydet vähittäisliikkeisiin • oma myyntipiste; suurilla liikkeillä etu (KESKO, S-ryhmä jne.) • omat myyntiedustajat; monimutkaiset tuotteet (B-B) • puhelin/postipalvelu; esim. HobbyHall, Ellos, etc. • Nettiportaalit: Pankkipalvelut, Amazon.com, Dell, play.com jne.
62 56 KUVIO 16. Seniori-vaapulla kalastaminen Seniori-vaapun tietojen etsiminen yrityksen kotisivuilta, Googlesta, kalastusliikkeestä tai keskustelufoorumilta Kuvio 17 osoittaa, että kalastusvälineliikkeet ovat edelleen tärkeä kanava, josta käyttäjät hakevat Seniori-vaapusta tietoa. Jälkikäteen olisin liittänyt tähän kysymykseen myös vastausvaihtoehdot blogi ja Youtube. Tässä yhteydessä ne ovat osa internetvaihtoehtoa, joka kuitenkin on varsin laaja käsite. Vastaajista mielestäni yllättävän moni, 20 vastaajaa, ilmoitti hakeneensa Seniori-vaapusta tietoa perinteisistä kalastusvälineliikkeistä. Seitsemän vastaajaa oli hakenut tietoa Kannuksen Kalastustarvikkeen kotisivuilta.
139. Markkinahinnoittelu (market pricing) Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan suhteen perusteella: • kysyntä > tarjonta  hinnat korkeat • kysyntä < tarjonta  hinnat alhaiset • yleistä esim. raaka-ainekaupassa ja energiamarkkinoilla  hinnat muuttuvat nopeasti  yllättävät laskut ja nousut, joihin vaikeaa varautua  osattava operoida hinnalla oikeaan aikaan  tuotteen ainutlaatuisuus/erityisominaisuus nostaa hintaa
46. Markkinointikeskeinen filosofiaHavaitse tarpeet ja pyri täyttämään ne: –asiakkaan näkökulma –tulevaisuuden tarpeet?Valmista asiakkaan tarpeisiin, ei vain sitä mitä pystyt tuottamaan.Fokusoidut kohdemarkkinat: –yhdenkään yrityksen resurssit eivät riitä toimimaan koko markkinalle –yksikään yritys ei voi olla hyvä tyydyttämään kaikkia potentiaalisia asiakkaita –pyrkimyksenä löytää markkinoilta selvästä erottuvia segmenttejä/osajoukkojaVoitto saadaan pitkäaikaisten asiakassuhteiden kautta: –Asiakkaalle tuotettu arvo ja tyytyväisyys –Asiakassuhteiden kannattavuus
58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
20 Aikaisempi lähtökohta Nykyinen sisältö Markkinoinnin käsite Markkinoinnin rooli Markkinoinnin asema organisaatiossa Menestymisen mittarit Aggregaatti informaatioj ärjestelmä Informaatioteknologian kontribuutio 6.Ympäristön luonne Transalctio Funktionalinen/taktinen taso Erikoistunut osasto Tulokset/taloudelliset mitat Suhteellisen pysyvä, suljettu järjestelmä Marldcinaosapuolten väliset suhteet Liiketoiminta/strateginen taso Organisaatioon integroitunut Prosessi/tasapaino Yksilön informaatio Turbulentti, rajaton syseemi Kuvio 3. Markkinoinnin tutkimuksen lähestymistavoissa tapahtuneet avainmuutokset (Brookes ja Little 1998). Tutkimuksen kannalta keskeistä on ollut selvittää, kuinka yritykset hallitsevat jatkuvan uudistumisen ja oppimisen prosessia, kuinka kehitetään organisaation osaamista ja kykyjä, kuinka luodaan ja kasvatetaan yritykselle arvoa toimialan arvojärjestelmän puitteissa uudistamalla asiakassuhteita, miten kehitetään tavarantoimittajien, kumppanien, välittäjien, asiakkaiden ja yrityksen välisiä suhteita tai miten kilpaillaan tulevaisuudessa muuttuvilla markkinoilla (Brookes ja Little 1998). Prosessitutkimukset käsittävät mm. yrittäjyyden prosessit, markkinoinnin prosessit, palveluprosessit sekä muutos- ja kehitysprosessit. Yrittäjyyden prosessit sisältävät mm. yrityksen kasvuun ja osaamiseen liittyvät kehityskaaret (Koskinen 1996, 191). Prosessiin liittyvä kehityskaari käsittää kasvun, vakaan toiminnan, epävakaan vaiheen, taantumisen ja toiminnan purkamisen.vientimarkkinointia tutkitaan vielä yleensä erikseen, koska silloin joudutaan selvittämään kulttuurien välisiä eroja sekä markkinoinnin käytäntöj en ja kauppatapoj en että asiakkaiden näkökulmasta. Myös yrityksen osaamisen tietoinen kehittäminen ja yksilöiden osaaminen työyhteisössä korostuu aikaisempaa enemmän (Kulkki 1996). Osaamisen ulottuvuuksia on yleisellä tasolla tutkinut myös Day (1994), joka on erottanut strategisessa osaamisessa teknologiset, asiakaslähtöiset ja sisäiset tekijät Strategisen johtamisen teoriat Strategisen johtamisen teorioita ja lähestymistapoja on useita, mutta tässä tarkastellaan erityisesti Ansoffin ja McDonnellin (1989) näkemyksiä. Ansoffin esittämät strategian avainkäsitteet ovat kiinnostavia erityisesti pienyritystutkimuksen ja maaseudun pienyritysten ominaisuuksien arvioinnissa, koska niiden avulla voidaan käsitellä moniarvoisia ja usein taloudelliselta kannalta ei-normatiivisia arvoja edustavien 19
Ympäristöanalyysi. Yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, siksi ympäristöanalyysin tavoitteena on antaa mahdollisimman tarkka kuva yrityksesi nykyisestä toimintaympäristöstä ja siinä odotettavissa olevista muutoksista. Analyysissä kannattaa käydä läpi ainakin yrityksesi toimintaan vaikuttava politiikka, toimialat, taloustekijät, teknologiat, työvoima tai lainsäädännöt (esimerkiksi viimeisimpänä GDPR).
19 13 yksi tai useampi edellä mainituista tavoitteista, jotta digitaalisen markkinoinnin keinoista olisi yrityksen liiketoiminnan kannalta suurempi hyöty. (Karjaluoto 2010, 129.) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, tuotekokeilun aikaansaaminen, uskollisuuden kasvattaminen, ja yrityksen verkkosivuston kävijämäärän kasvattaminen. Internetstrategiassa yrityksen tulisi miettiä erilaisten portaalien, keskustelupalstojen ja sosiaalisen median roolit. Näitä asioita on hyvä miettiä jo yrityksen alkuvaiheessa, mutta jo olemassa olevan yrityksen kohdalla ne toimivat laukaisevana tekijänä joko lähtötilanteessa internetmaailmaan tai pyrittäessä kehittämään yrityksen jo käytössä olevia kanavia. Näistä internetstrategian rooleista yrityksen kannalta kustannustehokkaita ja hyviä keinoja ovat esimerkiksi erilaiset asiantuntijablogit sekä kuva- ja videogalleriat, kertoo Softalent Oy:n Internet-strategisti Sami Etula Minustako yrittäjä? -lehden tekemässä internetstrategiaa koskevassa haastattelussa koskien internet strategiaa. (Minustako yrittäjä? 2010, 52.) 2.3 Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät Markkinointiviestinnän tulevaisuus näyttää olevan edelleen kohentumassa, kirjoittaa Mainostajien liitto internetsivuillaan. Mainostajien liiton mainosbarometrin mukaan markkinointiviestinnän kasvu jatkuu myös ensi vuonna, Mainostajien liiton tutkimuksen tulokset eivät kerro euromääräisistä mainonnan muutoksista, vaan pelkästään muutosten suunnasta. Lehdet ja televisio hallitsevat mainontaa edelleen, jos mainontaa mitataan rahalla. Tutkimuksen osalta nimenomaan sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa kasvaa. Vastaajista jopa 94 prosenttia aikoi ensi vuonna käyttää sosiaalista mediaa yrityksen markkinoinnin keinona. Hakukonemainontaa hyödynsi vastaajista tällä hetkellä kyselyyn vastanneista yrityksistä 85 prosenttia. (Mainostajien liitto 2010.) Kannuksen Kalastustarvike Oy ei ole käyttänyt hakukonemainontaa markkinoinnissaan, joten tämä olisi yksi tehokas keino parantaa yrityksen löydettävyyttä internetissä. Mainoksien hinnoissa on eroja, joten myös pk-yrityksen on mahdollista toteuttaa hakukonemainontaa. Asiakkaat usein kuitenkin luottavat enemmän mainoksiin, joita ei ole maksettu.
Sosiaalisesta mediasta on tullut yksi vaikuttavimmista markkinoinnin työkaluista. Jos sitä käyttää oikein, brändeillä on mahdollisuus luoda vahvoja, henkilökohtaisia suhteita asiakkaidensa kanssa. Ilman selkeää suunnitelmaa tätä on kuitenkin saavuttaa – ja juuri suunnitelman puute on se, mihin usein kompastutaan. Pahimmillaan sosiaalisen median markkinoinnista tuleekin ajan – ja rahan – hukkaa, joka voi johtaa PR-katastrofiin.
Markkinointistrategia on PK-yrityksen tärkein ja hyvin usein myös ainut kirjoitettu strategia. Mutta sillä pääsee jo todella pitkälle. Strategia antaa päivittäiselle johtamiselle ja tekemiselle selkänojan tai rännin reunat, ja ennen kaikkea kohdistaa niukat resurssit sinne missä on paras tuotto. Strategian avulla sinä tiedät, miten teet rahaa enemmän ja nopeammin. Bonuksena markkinointistrategia sisältää myös myyntibudjetin, joka on useissa tapauksissa kaikkien budjettien äiti. Lähes aina kaikki budjetointi lähtee siitä.
Kahvimainokset näyttävät kahvin aina tummana ja höyryävänä. Nousevasta höyrystä nousee mielikuva kahvin lämpötilasta ja kahvin juojille maku on jo tuttu. Voisiko höyryävän kahvikupillisen näkemisestä saada mieleensä jo entuudestaan tutun maun sekä tuoksun? Vaikka maku ei olisikaan tuttu, tuoksu on tuttu lähes kaikille. Hajuaistin on mitattu vaikuttavan meihin 75 prosenttia enemmän kuin minkään muun aistin tuoma kokemus. Fyysisesti tunnettavan rakenteen hyödyntäminen on myös hankalaa videomainonnassa. Video ei ole kosketeltavissa eikä tuntoaistilla tunnettavissa. Mutta voisiko senkin huomioimiseen hyödyntää toista aistia? Varsinkin elokuvan tekijät ovat hyödyntäneet kuuloa fyysisesti tunnettavan materiaalin huomioimiseen. Erilaiset äänitehosteet, kun eri materiaalit koskettavat toisiaan, luovat meille mielikuvan kyseisen materiaalin koostumuksesta. Tällä voidaan myös huijata esimerkiksi puusta tehdyt lavasteet vaikuttamaan kiveltä.
Koulutus on tarkoitettu sinulle, jos haluat perustaa yrityksellesi sosiaalisen median sivut tai ryhtyä paremmin hyödyntämään jo olemassa olevia, etkä tiedä mistä aloittaa, tämä verkkokoulutus on sinulle. Et tarvitse teknisiä esitietoja, mutta olisi hyvä, että sosiaalinen media olisi tuttu edes yksityiskäytössä ja olet halukas oppimaan. Koska Facebook on Suomen suurin sosiaalinen media käyttäjämäärällä mitattuna (2 milj. käyttäjää) pääpaino webinaarissa on tässä kanavassa.
Koska töissä vietetään niin suuri osa ajasta, tehdään siihen liittyvät päätökset järjen lisäksi tunteella. Tuntuuko yritys ”omalta”, vaikuttaako porukka sellaiselta, jonka osana haluaisi olla. Onko yritys hierarkkinen ja jäykkä, vai rento ja ketterä? Näiden osa-alueiden esiin tuominen ja tunteisiin vetoaminen onnistuu parhaiten videon ja kuvien kautta.
33 27 Blogi terminä tarkoittaa tyypillisesti verkkosivua tai -sivustoa, jonka sisältö on ajankohtaista ja merkinnöissä on aina mukana päivämäärät. Tyypillistä blogeille on myös se, että vanhat merkinnät jäävät näkyviin ja usein blogeja on mahdollista kommentoida. Tyypillinen bloggaaja syöttää blogiin linkkejä toisille sivustoille tai toisiin olemassa oleviin blogeihin. Blogin pitäminen on helppoa, nopeaa ja yksinkertaista, ja se mahdollistaa uudenlaisen yhteydenpidon yrityksen näkökulmasta katsottuna. (Kilpi 2006, 3.) Kirjassa Blogit ja bloggaaminen Tuomas Kilpi (2006) esittää muutamia kysymyksiä, joiden pohjalta yrittäjä voi miettiä, tarvitseeko hänen oma yrityksensä blogin. Kilpi kysyy esimerkiksi, tarvitseeko yritys asiakkaita, uusia asiakkaita tai lisää tietoa siitä, mitä nykyiset asiakkaat haluavat, ajattelevat ja tarvitsevat. Tällaiset ovat esimerkkejä kysymyksistä, joihin myönteisesti vastaaminen antaa aihetta perustaa oman yritysblogin, ehkä jopa useammankin. (Kilpi 2006, 27.) Blogin kirjoittaminen voi tuntua aluksi vaikealta ja aikaa vievältä, mutta bloggaamisen voi oppia esimerkiksi lukemalla toisia blogeja. Mikäli yrittäjä itse ei ole halukas bloggaajaksi, mutta haluaisi kuitenkin yritykselleen oman blogin, tulisi organisaatiosta löytää henkilö, jonka toimenkuvaan blogin pitämisen voisi lisätä. Vaikka henkilökohtaisen blogin pitäjä saattaakin usein piiloutua nimimerkin taakse, tulee yrityksen edustajan esiintyä aina omalla nimellään. (Kilpi 2006, ) Kun blogi on aloitettu, on seuraava tehtävä saada blogille lukijoita. Tärkein tapa lukijoiden saavuttamiseksi on huolehtia itse siitä, että blogi on lukemisen arvoinen. Mikäli blogi on sisällöltään tylsä, ulkoasu vaikeaselkoinen ja epäselvä, blogin löytyminen sivustolta on vaikeaa tai blogi on harvoin päivitetty, se tuskin saa lukijaa palaamaan toistamiseen blogiin. Blogin näkyvä sijainti käyttöliittymässä ohjaa lukijat helposti ja nopeasti blogiin. Yksi hyvä keino on laittaa kotisivujen etusivulle blogin tuoreimmat otsikot, joita klikkaamalla aukeaisi varsinainen blogiteksti. (Kilpi 2006, 39.) Olennaista tyypillisessä blogissa ovat kommentit ja niiden varaan muodostuva avoin keskustelu. Blogissa tulisi olla mahdollisuus kommentoida kirjoituksia, sillä usein kommentoijat palaavat myöhemmin katsomaan, ovatko saaneet jättämään-
Videoille on monta erilaista tehokasta käyttötapaa. Kun videoita aloitetaan tuottamaan, kannattaa niitä tehdä kerralla enemmän kuin mihin on sillä hetkellä tarvetta. Yksi pitkä video voidaan pilkkoa useampaan osaan, minkä jälkeen sen eri osia voidaan käyttää nopeasti markkinointimateriaalina eri kanavissa. Suhteellisen pienilläkin satsauksilla voidaan saavuttaa brändin ja markkinoinnin kannalta huomattavia tuloksia.
27 21 kon (2003) mukaan tuote, joka tuottaa erottuvaa ja asiakkaiden näkökulmasta relevanttia ja tärkeää lisäarvoa. Tutkittaessa maailman vahvimpia merkkejä, on löydetty näille yhteisiä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi seuraavat: merkkiin on investoitu pitkäjänteisesti brändillä on kyky täyttää jatkuvasti asiakkaiden odotukset ja tuottaa lisäarvoa, joilla on merkitystä asiakkaalle hinnoittelu on tasapainossa asiakkaiden kokeman arvon kanssa merkillä on jatkuva näkyvyys, persoonallisuus ja asema brändissä ja sen ydinsanomassa näkyy yhdenmukaisuus, jatkuvuus ja viestintä toiminta on yhtenäistä ja tunnistettavaa. (Vuokko 2003, 127.) 3.5 Internetpalveluiden tarjoajat ja sosiaalinen media Tällä hetkellä internetin palveluista suosituimpia sosiaalisia medioita ovat Facebook, Twitter ja YouTube. Näiden palveluiden käyttö yritysten markkinoinnissa on lähivuosina asiantuntijoiden mukaan kasvamassa edelleen. Sosiaalinen media tarjoaa tällä hetkellä useita erilaisia keinoja, joita yritysten tulisi jokaisen omalla kohdallaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttää hyödykseen menestyksekkäässä mainonnassa ja liiketoiminnan kehityksessä Facebook Nykyisin mitä ihmeellisimmissä asiayhteyksissä kuulee jonkun käyneen Facebookissa tykkäämässä. Mitä ihmettä tarkoittaa tykkääminen ja seinään kirjoittaminen. Mitä kaikkea se naamakirja, kuten puhekielessä usein kuulee, sisältää, ja mitä palveluja se tarjoaa käyttäjälleen. Mark Zuckerberg perusti menestyneen Facebook-palvelun vuonna 2004, joten aivan uusi ilmiö se ei enää ole. Facebook on yhteisöpalveluista tällä hetkellä tunnetuin. Facebook's mission is to give people the power to share and make the
Televisiomainoksessa liedenvalmistaja halusi korostaa lapsiturvallista hellaa näyttämällä vaaratilanteen, jossa pieni lapsi koskettaa uuninluukkua hellan ollessa päällä. Kuluttaja-asiamies piti mainosta lainvastaisena, kun mainoksessa kuvattiin lasta, jonka antama käyttäytymismalli saattaa johtaa vaaratilanteisiin kodeissa, joissa ei ole turvaliettä. (KA 1994/40/0635)
×