Alibaba Amazon Chicago copywriting data ecomgrowth ecommerce ecommercegrowth Emeet Emeet Nordic EU finpro Google Day – teemavalmennus haku alkaa Instagram IRCE Japani kansainvälistyminen kasvu Kauppiasosaaminen I -teemavalmennus Kauppiasosaaminen II -teemavalmennus Kiina kv-verkkokauppa Leevi Parsama logistiikka mahdollisuudet markkinapaikat markkinointi messuraportti myynti Nosto posti rahoitus Rakuten sisällöntuotanto tapahtumat Teemavalmennus valmennus verkkokaupan kansainvälistyminen verkkokaupan kasvuohjelma verkkokauppa verkkokauppiaat verkkokauppiasklubi video Walmart


17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16
Sosiaalinen media ei kokonaisuutena ole markkinoinnin käytössä missään tapauksessa lunastanut siihen kohdistuneita odotuksia. Suurin osa sosiaalisen ympärillä käyvästä kuhinasta on täysin vailla perusteita. Etenkin, jos mittarina käytetään yritysten sosiaalisesta mediasta saamaa konkreettista liiketoiminnallista hyötyä: uusia asiakkaita, kasvanutta myyntiä ja parempaa kannattavuutta. Näitä asioita jokainen toimiva yritys tarvitsee jokainen päivä säilyäkseen elossa ja mahdollistaakseen kasvun.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti Kaupan Keskusliiton ja Suomen Bensiinikauppiaitten liiton huomiota pornografisten lehtien sijoitteluun myymälöissä ja huoltoasemilla. Pelkästään aikuisille tarkoitettu aineisto on pidettävä erillään aineistosta, jota tarjotaan myös lapsille ja sijoiteltava niin, ettei markkinointi tavoita lapsia. (KA 2002/80/6592, 2003/80/0699)
Leikit, peli ja muu viihde on erotettava selkeästi mainoksista. Markkinoinnille, jonka kohteena ovat lapsille tarkoitetut tuotteet ja tuotemerkit, ei näin ollen saa antaa pelin, leikin tai puuhasivun muotoa. Tällaista markkinointia ei saa myöskään yhdistää peleihin, leikkeihin tai puuhasivuihin tavalla, joka ei mahdollista tunnistettavuutta. Pelejä yms. ei liioin saa keskeyttää mainosviesteillä. Jos ajanvietesisältöä sponsoroidaan, sponsorin nimi on mainittava mutta sponsorin lapsia kiinnostavaa mainontaa ei tähän saa liittää.
Opinnäytetyötä pohjustettiin ensin teoriaosuudella sosiaalisesta mediasta käyttäen mahdollisimman tuoreita lähteitä, jonka jälkeen tutustuttiin hieman kohdeyritykseen. Sen jälkeen paneuduttiin sivuston päivittämisen prosessiin ja sisällön tarkistamiseen. Lopuksi luotiin sosiaalisen median kanava käyttäen Facebookia ja yhdistettiin se nettisivun kanssa.

73. Miksi segmentoida? • Yrityksen peruskysymykset: – mitä tarpeita aiotaan tyydyttää? – kenen tarpeita aiotaan tyydyttää? – Markkinat vaihtelevat heterogeenisuusasteeltaan: – kaikilla samat tarpeet ↔ kaikilla erilaiset tarpeet – Heterogeenisien markkinoiden vaihtoehdot: • kaikille sama tuote • segmenttien etsintä ja ihanteellisen tuotteen kehittäminen tälle segmentille • monien eri tuotevaihtoehtojen kehittäminen eri segmenteille – Muistettava edellytykset ja hyödyt!


8 2 dio, jonka sisältö olisi todella tärkeä apu esimerkiksi yrityksen tuotekehittelyssä ja verkkosivujen kehittämisessä. Keskustelupalstat olisivat myös kanava, jolla saataisiin tuotteelle ja yrityksen kotisivuille näkyvyyttä ja kävijöitä. Tätä kautta yritys tietysti saisi sitten hankittua uusia asiakkaita ja lisättyä tuotteiden tunnettuutta. Asiakkaita yrittäjä itse halusi lähteä tavoittelemaan erityisesti Ruotsin puolelta, mukaan lukien Suomen ruotsinkieliset. Koska kotisivut olivat aina olleet pelkästään suomenkieliset, käänsin ne opintojeni ohessa keväällä 2010 ruotsinkielisiksi. Käännöstyön tehtyäni ja aihealueeseen perehdyttyäni aloin innostua vähitellen myös kotisivujen visuaalisuudesta, layoutista ja sen merkityksestä asiakkaiden käyttäytymiseen. Tässä vaiheessa otin asian puheeksi opettajieni Ann-Christine Johnssonin ja Marko Ovaskaisen kanssa. Heräsi ajatus siitä, että tekisin opinnäytetyöni tästä ajankohtaisesta aiheesta ja niinhän minä tämän projektin sitten käynnistin. Itse en opinnäytetyöni aloitusvaiheessa kuulunut mihinkään sosiaaliseen yhteisöön enkä ollut aktiivinen keskustelupalstoille kirjoittaja, lukija ehkä enemmänkin. Työni kirjoittamisen kautta minulle avautui todella paljon ennakkokäsityksiäni kumoavia asioita, joiden pohjalta innostuin paljon digitaalisen median tarjoamasta hyödystä yritykselle ja brändille. Digiaikaa voi hyödyntää niin pienet kuin suuretkin yritykset. Yritys voi saada paljon hyötyä digitaalisesta mediasta todella kustannustehokkaasti. Hyödyt voivat olla näkyvyyden ja asiakasmäärien lisäksi myös esimerkiksi tuotekehitykseen liittyviä. Kun ajatus alkoi itää, oli seuraava vaihe kyselylomakkeen toteuttaminen. Halusin toteuttaa kyselyn kvantitatiivisella tutkimuksella. Tähän ajankohtaan osuivat kesäkuun 2010 alussa Riihimäellä järjestetyt kansainväliset Erämessut, joihin yritys oli osallistumassa. Päätimme isäni kanssa, että kyselylomakkeet tekisin kyseisille messuille, jotta saisimme mahdollisimman paljon vastauksia messuosastolla kävijöiltä. Kyselylomake oli minulle itselleni tärkeä osa tätä opinnäytetyötä. Halusin saada Seniori-vaapun käyttäjiltä, mutta myös muilta ihmisiltä, vastauksia kysymyksiin, jotka liittyivät digitaaliseen mediaan ja sähköiseen kauppaan. Tärkeintä minusta
Jos olet kiinnostunut sisältömarkkinoinnista videon keinoin, voit kokeilla lyhyttä, mutta informatiivista tai humoristista lähestymistapaa. Hauskat ja ajatuksia herättävät videot leviävät sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Lyhyet videot soveltuvat kiireisenkin ihmisen kahvitaukoviihteeksi ja katsojan on helppo jakaa niitä edelleen omassa sosiaalisen median profiilissaan – lisäten yrityksesi näkyvyyttä täysin ilmaiseksi. Videot herättävät tutkitusti enemmän tunteita, kuin valokuva tai pelkkä teksti. Ja kuten tiedetään, suurin osa ostopäätöksistä tehdään tunteella, ei järjellä.
×