58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.

99 93 Sähköiset lähteet Abbott, C To Tweet or Not to Tweet? The Twitter basics: promoting books in 140 characters or less. Publishers Weekly , 16. Www-dokumentti. Saatavissa: a9b4-4d17-83c7-34d63c638d39%40sessionmgr. Luettu Björklund, M Få ger nätservice på svenska. Www-dokumentti. Saatavissa: Kirjoitettu: Publicerad 13 januari 2011, senast ändrad 13 januari Luettu Colourbox.com Www-dokumentti. Saatavissa: Päivitetty: Luettu: Facebook Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Facebook juhlii synttäreitä 400 miljoonalla käyttäjällä It-viikko. Wwwdokumentti. Saatavissa: Luettu Iltalehti Twitter jäänyt muiden jalkoihin Suomessa, Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu (STT). Laakso, H Twitter uudistui merkittävästi. MikroPC. Www-dokumentti. Saatavissa: luettu Latvala, M Poista Facebook-tilisi, et tarvitse sitä Mutta miten poistan Facebookin? Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Linnake, T Facebook hätyyttelee puolta miljardia. Www-dokumentti. Saatavissa. Luettu Mainostajien liitto Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu: Pöysti, K Sosiaalinen media kaipaa ennakkoluulotonta kokeilua. Wwwdokumentti. Saatavissa: kirjoitettu Luettu Kannuksen Kalastustarvike Oy Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Kvanti-MOTV Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu
43 37 väksi. Vaapun valmistus ei aluksi ollut kannattavaa liiketoimintaa, joten muutakin kalastustarvikevalmistusta, kuten esimerkiksi lahjatavaroita, värikoukkuja ja liikelahjoja, oli valmistuksessa mukana. Nämä sivutuotteet jäivät myöhemmin tuotannosta pois, koska ei aikaa eikä tarvetta niiden valmistukseen ollut Seniori-vaapun menestyksen myötä. (Känsäkoski 2010.) Ensimmäinen kilpailu, johon Känsäkoski Seniori-vaapulla osallistui, oli valtakunnallinen vieheiden valmistajien Vuoden vaappu kilpailu. Seniori-vaappu sijoittui kyseisen kilpailun taimenvaappusarjassa hienosti toiseksi. Tämän sijoittumisen kannustamana ja ehdittyään olla vuoden työttömänä Känsäkoski perusti keväällä 1993 oman kalastusalan yrityksen, Kannuksen Kalastustarvikkeen. Yhtiömuoto oli aluksi toiminimi, joka vaihtui osakeyhtiöksi vuonna Yritys aloitti toimintansa Suomessa vallinneen ensimmäisen laman aikoina. Starttiraha oli silloin yrityksen aloituksen kannalta tärkeä alkupääoman ja rahoituksen lähde. Kuten sanotaan parhaimpien ideoiden usein syntyvän autotallissa tai saunan lauteilla, tässä tapauksessa se ainakin pitää paikkansa: yrityksen toimitilat sijaitsevat omakotitalon autotallissa. (Sormunen 2010, 25.) Vuonna 1994 Kannuksen Kalastustarvike Oy palkittiin Kannuksen yrittäjäjuhlassa Kannuksen yrittäjien Kannustus-palkinnolla. Palkinnon Känsäkoski sai uudesta, innovatiivisesta yritysideasta. Kuviossa 9 näkyy yrityksen logo. KUVIO 9. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n logo Kuviossa 9 oleva yrityksen logo on selkeä ja hiukan humoristinen. Logon näkyvyyttä digitaalisessa mediassa voisi lisätä, sillä logo on vakiintunut yrityksen painetussa mainonnassa. Logoa on hiukan muutettu sen alkuperäisestä mallista.
78. Segmentointi B2B-markkinoilla • MAKROSEGMENTOINTI: • yrityksen koko • Toimiala • Sijainti • demograafiset tekijät • MIKRO: • tuotantoon ja toimintaan liittyvät tekijät –käytössä oleva tekniikka –keskitetty vai hajautettu ostotoimi –Sopimukset • tilannetekijät; kiireellisyys, persoonallisuus (ostajan ja myyjän samankaltaisuus asenne riskeihin, sekä uskollisuus)
Videosisältö on erinomainen tapa pitää sisältö tuoreena ja erottua kilpailijoistasi. Hyvin tehdyt videot auttavat sinua pääsemään lähelle vierailijoitasi. Annat heille mahdollisuuden nähdä jotain, mitä he eivät kilpailijoiltasi saa tai jotain mitä kilpailijasi eivät ole näyttäneet avoimesti. Kun asiakkaalle koittaa aika tehdä ostopäätös näiden kahden yrityksen välillä, ei valinnasta ole enää mitään epäselvyyttä, ovathan he nähneet jo tuotteesi tositoimessa.
alumni Creativity DigiArena digimarkkinointi Haaga-Helia Henkilöbrändi IAB IAB Finland Ideointi Innovointi Instagram Krea KreaExperience KreaHH KreaINNO Krea Portfolio Night Krea Spring School luova työ luovatyö luovuus mainonta markkinointi Outdoor adventure day Portfolio Portfolio Night projektipäällikkö sisällöntuotanto some sosiaalinen media Storytelling tapahtumamarkkinointi tulevaisuus työharjoittelu työnhaku vaikuttajamarkkinointi verkostoituminen video Videomarkkinointi viestintä vinkit vinkki visuaalisuus Yhteisömanageri youtube yrittäjyys
Milloin viimeksi olet käynyt läpi käyttämäsi sosiaalisen median kanavat ja tulokset, mitä niillä saadaan aikaan? Erilaisten sosiaalisten medioiden määrä on kasvanut nopeasti ja yhä useammalla yrityksellä on konkreettisia ongelmia kanavien hallitsemisessa. Kanavien määrän ja sisällön tarve on aiheuttanut sen, että niiden hyödyntäminen vaati yhä enemmän perehtymistä ja tulosten analysointia.
Facebook-sivuille tuotu uutinen on tietyssä mielessä epävirallisempi kuin esimerkiksi uutiskirje. Siksi sivusto antaa yritykselle mahdollisuuden suorempaan ja samanarvoisempaan kommunikointiin asiakkaidensa kanssa ja saavutettavuus paranee. Parhaat Facebook-sivut ovat miniyhteisöjä, joissa ihmiset vaihtavat kokemuksiaan yritystä ja sen toimialaa sivuavista asioista. Hyvä Facebook-sivusto antaa kuluttajalle mahdollisuuden innostua yrityksestä ja sen tuotteista ja levittää innostuneisuuttaan sosiaaliseen verkostoonsa.
21 15 3 MARKKINOINTIVIESTINTÄ OSANA YRITYKSEN MARKKINOINTIA Markkinoinnin määritelmiä on useita sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tutkii. Hyvin usein markkinoinnilla ymmärretään vain mainonta yrityksestä kuluttajalle. Käsitteenä markkinointi viittaa toimintaan ja tieteenalaan sekä yritysten että yksilöiden harjoittamana. Nykyisin ihmiset kohtaavat markkinointia päivittäin kotona, töissä, kaupungilla kulkiessa ja tiedotusvälineissä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla yritykset voivat luoda yhä tehokkaampia mielikuvia tuotteista ympäri maailman. Markkinointi koko liiketoimintaa koskettavana ja osana yrityksen strategista toimintaa olevana roolina on merkittävä. (Tikkanen ym. 2007, 12.) Viestintä tarkoittaa suomen kielessä kommunikaatiota. Kommunikaatio pohjautuu latinankieliseen sanaan communis, joka tarkoittaa yhteistä. Viestinnällä pyritään siten luomaan jostakin asiasta yhteistä käsitystä. Markkinointiviestinnässä tarkoitus on saada aikaan lähettäjän ja vastaanottajan välille jotain yhteistä, kuten esimerkiksi yhteinen käsitys tuotteesta, yrityksestä tai toimintatavoista. Markkinointiviestinnän avulla tarkoitus on esimerkiksi saada asiakas tietoiseksi yrityksen tuotteesta. (Vuokko 2003, 12.) Kuitenkaan markkinointiviestinnällä ei pyritä siihen, että sidosryhmillä olisi kaikki ne tiedot, jotka organisaatiolla on. Markkinointiviestinnän avulla halutaan vaikuttaa vain niihin tietoihin ja käsityksiin, joilla on merkitystä sille, kuinka sidosryhmä käyttäytyy organisaatiota kohtaan. Yritys viestii asiakkaille tuotteiden ominaisuuksista ja tavarantoimittajille organisaation maksukyvystä. Markkinointiviestinnän suunnittelussa on osattava valita, mistä eri sidosryhmien kanssa on saatava yhteinen käsitys. (Vuokko 2003, 12.) Kalastusvälineiden markkinoinnin ja mainonnan ei tulisi rajoittua pelkästään tuoteluetteloihin ja värikarttoihin. Monilla muilla toimialoilla luodaan markkinoinnin ympärille mielikuvia, joilla tuotteita myydään vaikuttamalla asiakkaiden tunteisiin. Tässä olisi keino markkinoida myös kalastusvälineitä. Tuote-esittelyyn tulisi saada tunnelma rennosta ja hyväntuulisesta fiiliksestä, jossa nautinto ja kalastusmatkan tuoma elämys eivät ole riippuvaisia saalismäärästä. (Sormunen 2010, 26.)
Luo suunnitelma ja mitattava tavoite yrityksesi sisältömarkkinoinnille. Suunnitelma voi liittyä esimerkiksi aikatauluun, budjettiin tai käytettäviin markkinointikanaviin. Luota ammattilaisten apuun, sillä kukaan ei pysty tekemään kaikkea yksin. Konsultaation hankkiminen säästää sinulle kallista aikaa keskittyä täysillä oman liiketoimintasi kasvattamiseen. Hyvin tuotettu sisältö maksaa itsensä takaisin.
20 kustannukset. Yritysten hinnat ja marginaalit ovat pudonneet ja tuotto huonontunut. Myös jakelukanavat pyrkivät parantamaan marginaalej aan. Kilpailu on hintakilpailua, jonka tarkoituksena on kilpailijoiden vähentäminen. KOTLERIN (1994) esittämistä markkinoiden ominaisuuksista, niitä vastaavista strategioista ja strategioihin liittyvistä tavoitteista on koottu yhteenveto taulukoon 2. Koska kilpailuun sopeutuvat strategiat ovat usein yrityksille epäedullisia, niin yritykset saattavat suosia erilaistamisstrategioita, jotka mahdollistavat suuremman liikkumavaran liiketoiminnassa Taulukko 2. Kilpailuympäristön vaikutus yrityksen tavoitteen ja toiminnan kehittymiseen. TAVOITE STRATEGIA MARKKINOIDEN HALLITSEVA PIIRRE Hengissä pysy- Alennetaan hintoja, Ylikapasiteetti ja kova kilpailu minen tingitään katteista (umpikuja) Tuoton maksi- Kysynnän ennustaminen, Mahdollista vaihtaa markkinoita, mointi vaihtoehtoiskustannusten sitoutumattomuus tiettyyn laskeminen liiketoimintaan tai kohteeseen Myyntituloj en maksimointi Määritellään myyntituloihin Pysyvyys, ennustettavuus vaikuttavat tekijät Määrän kasvun Alhainen hinta Joustava tai kehittymätön maksimointi kysyntä 2.4 Markkinoiden määrittäminen Markkinoilla voidaan tarkoittaa kaikkia mahdollisia asiakkaita, joilla on tiettyjä tarpeita sekä halua ja kykyä ostaa tarpeita vastaavaa tuotetta. Markkinoita voidaan nimetä ja jakaa asiakasryhmien, segmenttien, alueiden tai tuotteiden mukaan (KoTLER 1994, s ). Markkinat voidaan kuitenkin käsittää myös edellistä huomattavasti laajempana ja moniulotteisempana ilmiönä. HODGSON (1989, s ) on määritellyt markkinat sosiaalisiksi instituutioiksi, jotka muuttuvat ajan mukana. Hodgsonin markkinakäsitteessä markkinaosapuolien ja ympäristön välinen vuorovaikutus on yhtä tärkeä kuin itse fyysisen tuotteen tai palvelun vaihto markkinoilla. Markkinoiden ominaisuuksiin kuuluvat ostajat ja ostajien ominaisuudet, myyjät ja myyjien ominaisuudet, hintojen määräytyminen ja hintoihin vai- 19

165. Markkinointiviestinnän tavoitteita• Tiedottaminen yrityksestä, tuotteista, hinnoista ja saatavuudesta• Huomion herättäminen, erottautuminen kilpailijoista• Mielenkiinnon ja myönteisten asenteiden luominen• Ostohalun herättäminen ja asiakkaan aktivointi• Asiakkaalle tuotetun arvon ja hyödyn viestiminen• Myynnin aikaansaaminen• Asiakkaan ostopäätöksen vahvistaminen ja asiakassuhteen ylläpitäminen Lopullinen tavoite on saada aikaan kannattavaa myyntiä


Google julkaisi toissa viikolla blogissaan tiedotteen, jonka mukaan yhtiö on päivittämässä indeksointiaan radikaalisti. Päivityksen myötä mobiili-sivustoindeksistä tulee Googlen haussa ensisijainen hakutulosindeksi. Näinollen sivustot, joista ei ole olemassa toimivaa ja ajanmukaisesti toteutettua mobiiliversiota kärsivät hakutuloksissa huomattavasti.
12. Markkinoinnin perusta: ihmiskunnan vuorovaikutusverkostot • Ihmisten verkosto ollut aina olemassa, mutta muuttanut luonnettaan ja merkitystään: •ihmiskunta on säilynyt yhtenä lajina. •hyödylliset teknologiat levisivät kaikille mantereille. •12 000 vuotta sitten alkoi maanviljely  syntyi uusia tiheämpiä verkostoja. •6 000 vuotta sitten alkoi syntyä ensimmäisiä kaupunkikeskusten verkkoja. •2 000 vuotta sitten syntyi ‖vanhan maailman verkko‖ Euraasian ja Pohjois-Afrikkaan. •viimeiset 500 vuotta meriliikenne yhdisti maailman yleismaailmalliseksi verkostoksi. •Lennätin muutti verkostoa 160 vuotta sitten sähköisemmäksi.
13 1.3 Tutkimuksen liittyminen elintarvikealan kehittämiseen Suomessa Käsillä oleva tutkimus liittyy maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä koskevaan tutkimusprojektiin, jossa on useita maaseutuyrittämistä koskevia erillisiä tutkimushankkeita. Mukana on myös elintarvikeala. Elintarviketuotannon ja -teollisuuden tulevasta kehityksestä on viimeaikoina esitetty monenlaisia näkemyksiä. Toisaalla alan supistumista pidetään väistämättömänä (VAITTrNEN 1996, s. 52). Toisaalla tulevaisuuden tavoitteeksi on esitetty, että valtakunnallisesti, ehkä myös aikaisempaa enemmän kansainvälisesti, toimivien isojen yritysten rinnalle voisi kehittyä joukko uusia elinvoimaisia elintarvikealan pienyrityksiä (mm. RuoRA-Suom 2/96). Yritysten lisääminen on nähty yhtenä keinona maaseutualueiden kehittämisessä. Pienyritykset tulisivat toimimaan pääasiassa paikallisesti ja alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti kapeilla tuote- tai asiakassegmenteillä. Elintarvikealan pienyrityksistä huomattava osa sijaitsee jo nyt maaseutualueilla (TILASTOKESKUS 1995), jossa haittana ovat pienet markkinat ja suhteellisen suuret etäisyydet kulutuskeskuksiin, mistä muodostuu sekä fyysisiä että henkisiä esteitä yritystoiminnan aloittamiselle ja kehittämiselle (UUSITALO 1994). Yritysten lisääntyessä tulevaisuudessa yhä useammat saattavat kilpailla yhä vähemmästä paikallisilla markkinoilla. Toisaalta alalla on käyttämättömiä resursseja, koska yrityssaneerausten vuoksi elintarviketeollisuudesta on 90-luvulla poistunut varovaisesti arvioiden runsaat työpaikkaa (TILASTOKESKUS ). Pienyritysten toimintaedellytysten parantamisessa yhtenä osa-alueena on markkinointitoiminnan kehittäminen. Käytännössä käsitykset markkinoinnin asemasta yrityksen keskeisten ongelmatekij öiden joukossa vaihtelevat (CARSON 1990b; MEHL & HAVERINEN 1993, s. 47; Timu 1995). Tutkijat pystyvät sekä Suomessa että myös muissa maissa tunnistamaan pienyritysten toiminnasta runsaasti poikkeavuuksia verratessaan niitä suuriin yrityksiin. Tätä taustaa vasten markkinointitoiminnassa on havaittu paljon puutteita. Epätarkoituksenmukainen markkinointi on yksi tärkeä syy yritysten epäonnistumiseen. CARSONIN ym. (1995 s. 9) mukaan tyypillinen puute on, että markkinointia ei suunnitella riittävästi. Yrityksen kehittäminen saattaa kestää kauan. Oikeaa suuntaa joudutaan hakemaan kokemuksen ja epäonffistumisten kautta myös isoissa yrityksissä, pienissä yrityksissä epäonnistumiset saattavat olla kohtaloklcaampia kuin suurissa yrityksissä (GAsiciLL vm.1993). Myös se on mahdollista, että pienyritysten toimintaa ei ole vieläkään ymmärretty riittävästi, ja siitä syystä monet niiden menettelytavoista voivat ulkopuolisen silmin näyttää osaamattomilta ja jopa järjenvastaisilta. Toisaalta liian erilaisten yritysten vertaaminen keskenään saattaa olla hyödytöntä. Pienyritysten markkinointiongelmat elintarvikealalla ovat erilaisia kuin isojen yritysten, ja ne koskevat pääasiassa erikoistuotteiden markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Pienyritysten markkinointitoiminnan ja toimintatapojen kehittäminen sekä resurssien oikea kohdentaminen ovat joka tapauksessa tärkeitä, koska markkinointiin käytettävissä olevat panokset ovat pieniä. Markkinointiosaamisen merkitys on koettu suurempana myös niissä 12
Myös mainoksessa esiintyvän alaikäisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Lasta tai nuorta ei saa esittää mainoksessa halventavalla, nöyryyttävällä, väheksyvällä tai esineellistävällä tavalla. Lapsen käyttämiseen mainoksessa on ylipäänsä oltava aina perusteltu syy. Lapsia voi käyttää esiintyjinä vain, jos he ovat luonnollinen osa esitettyä ympäristöä tai välttämättömiä tuotteen käytön havainnollistamiseksi. Silloinkaan lapsi ei saa esittää mainoksessa suoraa ostokehotusta. Muutenkin on syytä varoa antamasta vaikutelmaa siitä, että tuotetta myydään lapsen avulla. 

Mainonnan ihmiskuva ei useinkaan vastaa arkitodellisuutta. Mainoksissa luodaan ja ihannoidaan usein tiettyjä ulkonäkömalleja ja luodaan ulkonäköpaineita nuorille ja jo lapsillekin. Raja tavallisen ihmisen sekä mainoksissa esiintyvän mallin välillä voi helposti hämärtyä, kun on kyse kohderyhmästä, jonka ihmiskuva on vasta muotoutumassa. Mainostajilta voidaan edellyttää yhteiskunnallista vastuunottoa sen suhteen, minkälaisia roolimalleja ja asenteita mainoksilla luodaan alaikäisille.
Markkinoinnista on aina käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus, olipa kohderyhmänä aikuiset tai alaikäiset. Pienet lapset eivät ylipäätään pysty erottamaan markkinointia muusta informaatiosta. Vasta noin 8-vuotiaana lapset ymmärtävät mainonnan myyntitarkoituksen. Kun otetaan huomioon lapsen puutteellinen kyky ymmärtää mainontaa, vaatimukset markkinoinnin tunnistettavuudelle ovat yleistä tiukemmat. Kohderyhmän ikä otetaan huomioon tunnistettavuutta yksittäistapauksessa arvioitaessa.

33 27 Blogi terminä tarkoittaa tyypillisesti verkkosivua tai -sivustoa, jonka sisältö on ajankohtaista ja merkinnöissä on aina mukana päivämäärät. Tyypillistä blogeille on myös se, että vanhat merkinnät jäävät näkyviin ja usein blogeja on mahdollista kommentoida. Tyypillinen bloggaaja syöttää blogiin linkkejä toisille sivustoille tai toisiin olemassa oleviin blogeihin. Blogin pitäminen on helppoa, nopeaa ja yksinkertaista, ja se mahdollistaa uudenlaisen yhteydenpidon yrityksen näkökulmasta katsottuna. (Kilpi 2006, 3.) Kirjassa Blogit ja bloggaaminen Tuomas Kilpi (2006) esittää muutamia kysymyksiä, joiden pohjalta yrittäjä voi miettiä, tarvitseeko hänen oma yrityksensä blogin. Kilpi kysyy esimerkiksi, tarvitseeko yritys asiakkaita, uusia asiakkaita tai lisää tietoa siitä, mitä nykyiset asiakkaat haluavat, ajattelevat ja tarvitsevat. Tällaiset ovat esimerkkejä kysymyksistä, joihin myönteisesti vastaaminen antaa aihetta perustaa oman yritysblogin, ehkä jopa useammankin. (Kilpi 2006, 27.) Blogin kirjoittaminen voi tuntua aluksi vaikealta ja aikaa vievältä, mutta bloggaamisen voi oppia esimerkiksi lukemalla toisia blogeja. Mikäli yrittäjä itse ei ole halukas bloggaajaksi, mutta haluaisi kuitenkin yritykselleen oman blogin, tulisi organisaatiosta löytää henkilö, jonka toimenkuvaan blogin pitämisen voisi lisätä. Vaikka henkilökohtaisen blogin pitäjä saattaakin usein piiloutua nimimerkin taakse, tulee yrityksen edustajan esiintyä aina omalla nimellään. (Kilpi 2006, ) Kun blogi on aloitettu, on seuraava tehtävä saada blogille lukijoita. Tärkein tapa lukijoiden saavuttamiseksi on huolehtia itse siitä, että blogi on lukemisen arvoinen. Mikäli blogi on sisällöltään tylsä, ulkoasu vaikeaselkoinen ja epäselvä, blogin löytyminen sivustolta on vaikeaa tai blogi on harvoin päivitetty, se tuskin saa lukijaa palaamaan toistamiseen blogiin. Blogin näkyvä sijainti käyttöliittymässä ohjaa lukijat helposti ja nopeasti blogiin. Yksi hyvä keino on laittaa kotisivujen etusivulle blogin tuoreimmat otsikot, joita klikkaamalla aukeaisi varsinainen blogiteksti. (Kilpi 2006, 39.) Olennaista tyypillisessä blogissa ovat kommentit ja niiden varaan muodostuva avoin keskustelu. Blogissa tulisi olla mahdollisuus kommentoida kirjoituksia, sillä usein kommentoijat palaavat myöhemmin katsomaan, ovatko saaneet jättämään-

Markkinatuomioistuin piti lainvastaisena markkinointia, jossa vanhempien nimellä saapuvan lähetyksen päällyksessä oli sarjakuvahahmoja sekä suora ja epäsuora avaamiskehotus, jotka herättivät lasten kiinnostusta. Lapsiin kohdistuvassa ja siihen rinnastettavassa suoramarkkinoinnissa on vältettävä suostuttelevaa ja lapsiin voimakkaasti vetoavaa menettelyä. Suoramainoslähetyksen ulkoasun perusteella markkinoinnin oli katsottava kohdistuvan lapsiin, vaikka lähetyksen vastaanottajaksi oli merkitty huoltaja.(MT 1984:11)
74 68 Tuotteet Tuotteita koskevien vastausten perusteella tarkoitus oli nähdä, kuinka hyvin Seniori-vaappu on tuotteena onnistunut. Onnistumista halusin selvittää eri asioissa, joita hyvään vieheeseen kuuluu. Seniori-vaapun hyvä testimenestys ja yrityksen pitkä elinkaari kertovat myös tuotteen onnistumisesta ja menestymisestä Suomen viehemarkkinoilla. Vaapun hinta-laatusuhde Kuvio 33 osoittaa, että tuotteen hinta-laatusuhteella oli suuri merkitys vastaajille. Vastaajista 13 antoi arvosanan numero viisi vaapun hinta-laatusuhteen tärkeydelle. Seniori-vaappu sai eniten, yhdeksän kappaletta, arvosanaa numero viisi. Asian tärkeyden keskiarvo oli 5,4. Seniori-vaapun asiassa onnistumisen keskiarvo oli hienosti 5,2. KUVIO 33. Vaapun hinta-laatusuhde Kannuksen Kalastustarvike Oy oli keskiarvon perusteella hinta-laatusuhteessa onnistunut tuotteen kohdalla hyvin. Luulen, että käsityöläisyys näkyisi näissä vastauksissa, koska hintakilpailussa suurien valmistajien kanssa pk-yritys ei voi pärjätä.
Videosisältöjen kannattaa olla toisistaan erilaisia ostoprosessin eri vaiheissa. Ostoprosessin alkuvaiheessa -  tai jo ennen varsinaista ostoprosessia - videolla pyritään herättämään kiinnostus brändiä, tuotetta tai palvelua kohtaan. Videon sisältö voi tässä vaiheessa olla oikeastaan minkälaista tahansa, kunhan se vetoaa tunteisiin ja asiakkaalle saadaan luotua mielikuva brändistä/tuotteesta/palvelusta ratkaisuna asiakkaan ongelmaan. Mikäli viesti on riittävän tehokas, huutavat ensimmäiset ja helpot asiakkaat jo nyt kuorossa “Shut up and take my money!”, mutta tavallisesti vaaditaan hieman enemmän.
155. Kanavan tehtävät• Omistusoikeuden siirto, kun siirrytään kanavan portaalta toiselle.• Tiedonvälitys kahteen suuntaan: markkinointiviestintä asiakkaille ja palautteiden välitys tuottajalle.• Valmiiden asiakassuhteiden tarjoaminen tuottajan käyttöön.• Tilaamisen, pakkaamisen ja fyysisen jakelun hoitaminen.• Lajitelmien ja valikoimien muodostaminen ostajakunnalle sopiviksi.
17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16
Laadukas ja yrityksesi näköinen ilme on tärkeä osa yrityksen markkinointia. Se erottaa yrityksesi kilpailijoista ja auttaa kuluttajaa muistamaan yrityksesi ja tuotteesi, sekä palaamaan niiden luokse. Yritysilmeen nykyaikaisen, toimivan ja harkitun kokonaisuuden kautta voit herättää asiakkaissasi luottamusta ja ostohalukkuutta. Sen avulla tuot myös esille yrityksesi persoonaa ja arvomaailmaa. Yritysilmeen tulee kestää käyttöä pitkään, jotta se ehtii jäämään asiakkaiden mieleen. Pieni päivitys on kuitenkin silloin tällöin tarpeen. Yritysilmeen suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, mutta sen systemaattinen ja yhtenäinen käyttäminen markkinoinnissa on myös yrityksen ja sen henkilöstön jokapäiväisellä vastuulla.

Erityyppiset interaktiiviset videot ovat tehneet tuloaan jo muutamia vuosia. YouTubessa on jo pidempään pystynyt lisäämään interaktiivisia elementtejä videoihin, joilla pyritään ohjaamaan katsoja esimerkiksi toiseen julkaisijan videoon, verkkokauppaan tai sosiaalisen median tileihin. YouTube listaa interaktiivisten videoelementtien tavoitteet seuraavasti:

152. Jakelu • Jakelukanavan valinta • Jakelukanava: tie asiakkaan luo: • vähittäismyymälät; hyvä asiakkaiden tavoitettavuus • ulkopuoliset agentit; suhteellisen kalliita • franchising; nopea kasvu ja tehokas markkinointi • tukkuliikkeet; hyvät yhteydet vähittäisliikkeisiin • oma myyntipiste; suurilla liikkeillä etu (KESKO, S-ryhmä jne.) • omat myyntiedustajat; monimutkaiset tuotteet (B-B) • puhelin/postipalvelu; esim. HobbyHall, Ellos, etc. • Nettiportaalit: Pankkipalvelut, Amazon.com, Dell, play.com jne.
Kuuntelu ja osallistuminen tarkoittavat yksinkertaisesti seuraajien kommentteihin vastaamista, palautteen huomioimista ja siihen reagoimista, käyttäjien sisällön jakamista ja niin edelleen. Myös negatiiviiseen palautteeseen tulisi reagoida. Reagoimatta jättäminen voi johtaa pahimmillaan hyvinkin negatiiviseen brändi-imagoon, kun taas reagoinnilla voidaan jopa kääntää negatiivisen asiakaskokemuksen positiiviseksi.
Myös kanta-asiakasetujen käyttäminen alaikäisiin kohdistuvassa markkinoinnissa voi helposti johtaa etujen korostumiseen ostettavien tuotteiden hinnan sijasta. Alle 15-vuotiaille kohdistetussa markkinoinnissa ei kanta-asiakasetuihin pidä vedota. Jos kanta-asiakasmarkkinointia suunnataan yli 15-vuotiaille alaikäisille, kanta-asiakaskonseptilla tarjottavan tuotteen on oltava ostoksena tälle ikäryhmälle tavanomainen. Se on myös voitava ostaa käteisellä, ei velaksi.
72 66 Mahdollisuus antaa asiakaspalautetta kotisivujen kautta Kuviosta 30 nähdään, että asiakaspalautteen antamista kotisivujen kautta pidettiin tärkeänä. Vastaajista kahdeksan antoi arvosanan numero viisi asian tärkeydelle. Kannuksen Kalastustarvike Oy sai arvosanaa numero viisi eniten, kahdeksan kappaletta. Asiakaspalautteen antamisen tärkeyden keskiarvo oli 4,6. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvoksi tuli myös 4,6. KUVIO 30. Asiakaspalautteen antaminen kotisivujen kautta Kuvion 30 mukaan palautteen jättäminen ei ollut kuitenkaan kovin tärkeää vastaajien mielestä. Arvosanan seitsemän antoi vain kaksi vastaajaa. Keskustelupalstan lukeminen Kuvio 31 osoittaa, että keskustelupalstan lukemisen merkitys vastaajien mielestä ei ollut kovin suuri. Keskustelupalstan lukemisen tärkeyden keskiarvo oli 3,6. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvo puolestaan oli 4,3. Vastaukset jakaantuivat koko arvosana-asteikolle. Vastaajista yhdeksän antoi asian tärkeydelle arvosanan numero neljä. Kannuksen Kalastustarvike Oy sai eniten, kahdeksan kappaletta arvosanaa numero neljä.
Tuo mainontasi myös sosiaaliseen mediaan hyödyntämällä videoita. Videomainokset toimivat hyvin esim. Facebookissa ja onkin todettu, että videoita jaetaan ja kommentoidaan aktiivisesti. Facebookissa mainosvideot kannattaa tuoda suoraan timelinelle, tätä kautta saat helposti palautetta ja kommentteja suoraan videosi yhteyteen ja sitä on helppo jakaa eteenpäin. Voit myös pyytää fanejasi valitsemaan parhaan mainosvideonne, ja näin ollen saat arvokasta tietoa siitä, mistä kohderyhmäsi pitää.
Aikatauluun kannattaa varata myös oma osuutensa vuorovaikutukseen seuraajien kanssa. Yksi sosiaalisen median suurista hyödyistä on asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa oleminen, yritykset ovat tänä päivänä paljon enemmän läsnä asiakkaiden elämässä sosiaalisen median ansiosta. Asiakkaan kommentteihin vastaaminen on sosiaalisessa mediassa pakollista, jos seuraajan haluaa pitää uskollisena. Myös asiakkaan takaisinseuraaminen esimerkiksi Instagramissa ja asiakkaan kuvista tykkäily lisää sitoutuneisuutta. Asiakkaita voidaan myös osallistuttaa yrityksen somesisällön tuottamiseen erilaisilla hashtag -kilpailuilla ja muilla vastaavilla. Toinen suuri etu sosiaalisessa mediassa on markkinoinnin tuloksien analysointi. Yritys näkee heti, minkälaiset päivitykset keräävät eniten tykkäyksiä ja klikkauksia ja näitä tietoja analysoimalla ja hyödyntämällä yritys pystyy räätälöimään viestinnän sisällön juuri omaa kohderyhmäänsä miellyttäväksi ja hyödyttäväksi.
46 ). Kuviossa 10 näkyy 30-, 40- ja 50- millimetriset Seniori-vaappu -mallit. Pienin malli, värinumero 7, on ylimpänä. Se on kautta aikojen ollut Seniori-vaappujen myydyimpiä ja kalastavimpia värejä. Kuviossa 10 keskellä on värinumero 8 ja alimpana värinumero 21. KUVIO , 40- ja 50-millimetriset Seniori-vaaput Seniori-vaapun tuotekehitys ja lopullinen muoto ominaisuuksineen ovat pienimpiä yksityiskohtia myöten seurausta yrittäjän omista kalastuskokemuksista, jatkuvasta innovaatiokyvystä ja kokeiluista valmistusprosessien eri vaiheissa. Luja ja kestävä laatu ovat avainsanoja Seniori-vaapun ominaisuuksissa. Kestävyys tosin joutuu koetukselle suurien kalojen hampaissa. Kuviossa 11 näkyy Seniori-vaapun kehityskaari ensimmäisistä käsin vuolluista vieheaihioista viimeiseen malliin. Seniori-vaapun tuotekehittely koostuu tulevaisuudessa värimallien kehittelystä, sillä vaapun muotoa ja ominaisuuksia ei ole tarvetta muuttaa. (Känsäkoski 2010.)

Vaikka videolla on kiistattomia markkinointietuja, muistathan, että video on kuitenkin vain yksi viestintäväline muiden joukossa.  Video tarvitsee aina kumppa-nikseen kokonaisvaltaista markkinointia. Ajan hermoilla oleva markkinointi toimiikin parhaiten sekä ”onlinen” puolella että perinteisessä ”offline-tilassa”. Hyvä markkinoija osaa yhdistää molempien maailmojen paremmat puolet.
Ostoputken rakentaminen, esim. Purasen malli (kts. video) tai AIDA-malli auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Muista kuitenkin, että nämä ovat vain teoreettisia malleja ja sinun tulee rakentaa ostoputkesi sellaiseksi kuin se todellisuudessa on. Millainen on juuri sinun asiakkaidesi matka lopullisen ostopäätöksen tekemiseen? Jos tavoite asetetaan väärään kohtaan ostoputkea, ei panostuksista huolimatta myyntiä saada lisättyä juuri yhtään. Siksi on äärettömän tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa voidaan parantaa tai menetetään rahaa, jotta markkinointiresurssit voidaan suunnata oikein. Väärin suunnatut resurssit eivät lisää myyntiä.
Olemme päivittäneet nettisivujemme alalaidasta löytyvät tietosuojaperiaatteemme sekä käyttöehtomme. Tutustu edellä annettujen linkkien kautta, minkälaista tietoa näissä dokumenteissa tulisi olla! Tarjoamme tietosuojaperiaatteitamme niin nettisivujemme alatunnisteessa, pop-up-ikkunassa nettisivuillemme tultaessa, lomakkeilla, kiitos- ja tervetulosivuilla kuin sähköpostimarkkinoinnin yhteydessä.
103 Yrityksen kotisivujen hakusanoja Google Analytics -palvelusta: LIITE 2/1 seniorivaappu seniori siian uistelu harjus vieheet siian vetouistelu vieheet harjukselle seniori-vaappu painokoukku seniori uistin seniori viehe balsapuu seniori uistimet harjus viehe hannu känsäkoski kannuksen kalastustarvike siika vieheet kalastus tarvike koukkupaino siikaa seniorilla kalastustarvikkeet kärkkäinen seniori uistin naakajärvi ruotsi seniori silmät seniori wobbler senioriuistin siika vaappu siikaa vaapulla viehe harjukselle vilkkuva viehe painokoukut paras pikkuvaappu paras vaappu pilkkikalastus seniori runkolanka seniori vaaput siika seniorin viehe seniorivaappu värikartta seniorivaappu.fi siian uistelu vaappu soutupaino uistin seniori vaappu vaapun maalaaminen vaapun runkolanka vaapun silmät vaapun tekijät vaapun uintilevyt viehe +seniori +myynti hannu känsäkoski + seniori havslaxar vaaput +värikartta 28 mm seniori ahvenen pilkkikalastus balsa puu balsa senior vaappu ohjeet balsapuu vaappu paras seniori väri erä-lehden testivoittaja vaappu erälehden vaappukilpailu finska vaappu finska wobbler flytkraft ekvation harjukselle sopivat vieheet harjuksen ottivieheet harjus 50 g heittokalastus harjus ottiviehe harjus+viehe havslaxar hyviä vieheitä harjukselle hyvä siikaviehe itse tehty uintilevy kalastustarvike oy kannuksen uistin kannus kirjolohi viehe kokemuksia vilkkuvasta vieheestä koukku paino koukkupaino vaappu känsäkoski hannu känsäkoski kannus seniori lax wobbler suomi liikkuvat silmät uistimessa lohi vaapun väri kartta mikä uistin sopii keväälle ottivieheitä siialle paras siikaviehe pikkuvaappu pikkuvaappu lohelle propionat vaaput regnbågsforell vilken wobbler senior myydyin uistin senior vaappu siika
Sähköpostimarkkinointi Markkinoinnin automaatio Verkkokauppa Sisältömarkkinointi Sosiaalinen media Verkkosivut Tiedottaminen Mediaseuranta PR Asiakkuuden hallinta Tapahtumat Analytiikka Segmentointi SEO Mobiili Käyttökokemus Tutkimus GDPR Mainonta Vaikuttajamarkkinointi Liidien generointi Mittaaminen Videot Omnichannel Monikanavaisuus Uutiskirje ROI Tekoäly (AI) Tietoturva Asiakaskokemus Mobiiliapplikaatiot Suunnittelu Visuaalisuus Laskeutumissivut Retargeting Konversio-optimointi Drip-kampanjat Grafiikka Liidien hoivaaminen Uutta Lianalta Integraatio Lisää tageja

Kaikki ei vieläkään ole kaupan – lapsuutta ja myös nuoruutta on edelleenkin suojattava mainonnan keskellä. Piilomainonta ei ole hyväksyttävää missään markkinointimuodossa. Lapsen ei pitäisi joutua julkisissa tiloissa näkijäksi esimerkiksi eroottiselle tai pelottavalle mainonnalle. Nuorille ei puolestaan saisi markkinoinnissa luoda kaavamaisia ulkonäköpaineita, kehottaa rikkomaan lakia tai omaksumaan rasistisia tai syrjiviä asenteita. Mainostajien pitää kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa kunnioittamalla alaikäisen oikeutta tasapainoiseen kasvuympäristöön.
12 Koska pienyritystutkimusta tehdään usein opinnäytteinä ja opiskelijoiden kiinnostuksen varassa, siltä nähdään usein puuttuvan syvempi osaaminen, ns. tacit knowledge. Tutkijan subjektiivinen tieto tutkimuskohteesta ja tutkimusmenetelmistä on hyvin tärkeä mm. tapaustutkimusten ja laadullisen tutkimuksen onnistumiselle. Vaihtelevista lähtökohdista johtuen pienyrittäjyyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat hajanaisia, jolloin tekstien välinen analyysi jää myös ohueksi. Tutkimuksen näkökulma onkin usein erilainen kuin yrityksen näkökulma (Zinkham ja Pereira 1994). Tutkimus voidaan rajata käsittämään yleiset kaikille yrityksille yhteiset teoreettiset lähtökohdat, jolloin pystytään paremmin kehittämään yleispäteviä käsitteitä ja teoriaa. Siten mm. asiakaslähtöisyyttä voidaan tutkia käsittelemättä sitä erikseen palvelun tai tavaran tuottamisen kannalta. Sitä vastoin yksittäinen yritys ei voi yleensä toimia ottamatta huomioon toimialansa tyypillisiä piirteitä ja oman toimintansa kannalta keskeisiä tekijöitä, esimerkiksi sitä toimiiko se palvelujen vai tavaroiden tuotannossa. Mitä enemmän tutkimus tarkastelee yksittäisen yrityksen ongelmia sitä vaikeampi tuloksia on yleistää koskemaan muiden yritysten tilanteita ja asiakkaita. Kouluttajien ja käytännössä toimivien ei ole aina helppo nähdä perustutkimuksen ja käytännön välistä yhteyttä. Näkökulmien erot tutkimuksen hyödynnettävyydestä tulevat hyvin esille pienyritystutkimuksen tilaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa (Landström ym. 1997). Käytäntöön suuntautuneet odottavat tuticimuksilta havainnollisia tuloksia, jotka toimivat yritystoiminnan kehittämisessä ja, joita voidaan soveltaa koulutuksessa. Yksittäiset tutkimukset tuottavat kuitenkin usein vähän valmiita ratkaisuja yritysten eritasoisiin ongelmiin. Laukkasen (1999, 30-31) mukaan tutkimusta voidaan usein fokusoida käytännön kannalta mielekkääseen suuntaan. Soveltaminen edellyttää kuitenkin aina tiedon käyttäjien aktiivisuutta ja muutosvalmiutta. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee maaseutuyritysten taloudellista menestymistä ympäristö-strategia-yrittäjä-resurssinäkökulmasta. Tarkoituksena on kuvata maaseudulla toimivien pienten matkailu- ja ravitsemusalan yritysten sekä puunjalostusta harjoittavien yritysten taloudellista menestymistä. Lisäksi verrataan eri tavoin menestyneiden maaseutuyritysten ryhmiä keskenään yrittäjän tavoitteiden, aineellisten resurssien ja työllistävyyden, yritysympäristöä ja yritysten vahvuuksia koskevien näkemysten, markkinointistrategioiden ja yrittäj äo saamis en suhteen. Tutkimuksessa käytetään pienyritystutkimuksissa yleisesti sovellettua markkinoinnin strategiatutkimuksen käsitteistöä, jotka määritellään menetelmäkuvauksen yhteydessä. Tutkimus on rajattu maaseutuyrityksiin. Maaseutuyrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, jotka sijaitsevat maaseutumaisilla alueilla, ja jotka laajan määritelmän mukaan voidaan lukea maaseutuyrityksiin (Rantamäki-Lahtinen 1999). Maaseutuyritykset ovat toimialoiltaan voimakkaasti teolliseen tuotantotoimintaan keskittyneitä (Survo 1998). Ehkä tämä on ollut syynä siihen, että maaseudun pienyritysten menestymiseroja on selitetty teollisten toimialoj en ja tavaroiden tuotan- 11
Vanhempien on annettava päättää heidän lapsilleen kohdistettavasta markkinoinnista. Vanhemmilla on lastensa kasvattajina myös oikeus päättää perheen hankinnoista ilman, että suoraan lapseen vetoamalla sivuutetaan vanhempien kasvatusoikeus. Mainonta ei saa asettaa vanhempien tätä päätösvaltaa kyseenalaiseksi eikä se saa antaa lapselle väärää käsitystä hänen toimivallastaan.
104 LIITE 2/2 seniori +viehe seniori paino seniori painokoukut seniori siian kalastus seniori uintisyvyys seniori vaapun heittäminen seniori vaapun tekijä seniori vaapun valmistus seniori vaaput jälleenmyynti seniori vaaput värikartta seniori vieheet seniorilla kalastaminen seniorin heittokalastus seniorin koukun koko seniorvaappu myynti siialle sopiva vaapun koko siian heittokalastus siian uistelu kesähelteellä siian uistelu seniori siian uistelun sm siika seniori siika seniori vaappu siika uistin siika vaaput siikaa seniori sm vetouistelun voittaja vaappu soutu-uistelu testin paras uistin testivoittaja uistimet tjocka vobbler torniojoki vaappu tekijät uintilevyjä uintilevyt vaappuihin uistelu siika uistin testit uistinrenkaat ul vieheiden painot ultralätt fiske testvinnare uistin seniori vaappu 40 mm vaappu ja uistinrengas vaappu silmät vaappu Torniojoki vaappu värikartta vaapun pinnoitus vaapun uintilevyn hinta vaaput vetouistelu vetouistelu vieheet vieheitä harjukselle wobbler seniori wobbler till sikfiske wobblers suomi harjus+seniorivaappu paras siika seniori senior vaapun valmistus seniori +siika seniori erä 1996 seniori koukkupaino seniori painokoukku seniori vaappu erä lehti seniori vaappu myynti seniori vaapun arvostelu seniori vaapun koko seniorivaappu koukkukoko siian kalastus seniori siian soutu uistelun sm 99 vaappujen koukkupainot
Televisiomainoksessa liedenvalmistaja halusi korostaa lapsiturvallista hellaa näyttämällä vaaratilanteen, jossa pieni lapsi koskettaa uuninluukkua hellan ollessa päällä. Kuluttaja-asiamies piti mainosta lainvastaisena, kun mainoksessa kuvattiin lasta, jonka antama käyttäytymismalli saattaa johtaa vaaratilanteisiin kodeissa, joissa ei ole turvaliettä. (KA 1994/40/0635)
×