Sosiaalinen media on täynnä kiiltäviä esineitä ja uusia houkutuksia ilmestyy jatkuvasti. Jos olet tekemässä päätöksiä yrityksen tai organisaation edustajana, päätöksesi eivät kuitenkaan voi perustua siihen, mikä on “uusinta ja kuuminta” tai “seksikästä.” Sinun pitää tehdä päätökset sen pohjalta, mitä yrityksesi tai organisaatiosi tarvitsee saavuttaakseen omat tavoitteensa. Jos olet vahvasti sitä mieltä, että yrityksesi on pakko olla Snapchatissa, se johtuu siitä, että sinusta tuntuu siltä. Mutta tarvitseeko yrityksesi liiketoiminta tai organisaatiosi menestys varmasti Snapchatia?
Ilman Facebook-mainoksia tulet olemaan ikuisesti pimennossa, jonne huomion aurinko ei paista. Mikäli pidät lompakkosi nyörit tiukasti kiinni ja uskot maksuttomien julkaisujen voimaan, voit yhtä hyvin sulkea Facebook-sivusi ja tehdä jotain muuta. Ainakin, jos sinulla on liiketoimintaasi liittyen kasvutavoitteita tai muita konkreettisia suunnitelmia, joiden toteutumiseen tarvitaan asiakkaita.
Näin ollen yritys pystyy hallitsemaan vain omia sanomisiaan kanavillaan ja sitä, miten se suhtautuu kritiikkiin. Keskustelua ei täysin voi hallita, mutta negatiiviseen palautteeseen tulee reagoida. Usein negatiiviset tilanteet ovat mahdollisia kääntää edukseen nopealla ja asiallisella reagoinnilla. Lue lisää palautteenannosta Facebookissa aikasemmasta blogikirjoituksestamme.
149. Psykologinen hinnoittelu • Käytetään vähän alle –hintoja: –Eurohinnat muokataan senttitasolle (1,95 €) –Kymppihinnat muokataan eurotasolle (49,00 €) –Satojen eurojen summat muokataan kymppi- tai eurolukemiin (995 €) • Hinta ilmoitetaan pientä yksikköä kohden (2,95 € / 100 g) • Hintaan liitetään ostorajoitus (vain 1/asiakas tai maininta ‖ei jälleenmyyjille‖) • Ilmoitetaan hinnanalennus joko euroina tai prosentteina sen perusteella, kumpi tapa näyttää edullisemmalta
Sosiaalinen media vuonna 2018 jatkaa samalla väylällä kuin vuonna 2017. Suunta on visuaalinen ja markkinoinnin huomioiminen päivittäisessä tekemissä nousee entistä tärkeämmäksi. Videot nostivat päätään vahvemmin vuonna 2017 ja lisäksi live-videot ja stoorit tulivat jäädäkseen. Reaaliaikaisen viestinnän, kuten Instagram -tarinoiden, Snapchatin, Facebook -tarinoiden ja live-videoiden käyttö tehostuu yritysten viestinnässä. Niiden avulla voidaan tuoda esille esimerkiksi yrityksen persoonaa kuluttajia kiinnostavalla tavalla tai rakentaa yrityksen tavoitemielikuvaa.
Markkinoinnin tehtävänä on herättää kuluttajassa ostohalukkuutta, tuottaa yritykselle lisää myyntituloja ja näin parantaa yrityksen kannattavuutta. Markkinointi käsittää laajalla mittakaavalla kaikki ne toimenpiteet, joilla yritys vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka saavat asiakkaan ostamaan. Nämä asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät on oltava hyvin tiedossa ennen suunnittelun aloittamista.
Lapsille kohdistetuissa kilpailuissa ja arpajaisissa sääntö on tiukempi. Lapset eivät kykene arvioimaan realistisesti palkinnon saannin epätodennäköisyyttä samoin kuin nuoret ja aikuiset. He tekevät ostopäätöksen helposti pelkästään houkuttelevan palkinnon perusteella. Näistä syistä lapsille ei yleensä saa kohdistaa arpajaisia tai kilpailuja, joihin voi osallistua tuotteen ostamalla. Pakkauksessakaan ei voi esitellä näitä myynninedistämiskeinoja lapsiin vetoavalla tavalla.
Tässä vaiheessa jokainen markkinoija varmasti kysyy, “no millainen on hyvä tavoite?” Lisää myyntiä? Kyllä, se on oikea vastaus, sillä markkinoinnin ja myynnin ainut tehtävä on lopulta lisätä myyntiä. Kokonainen ostoputki, esim. Purasen malli (kts. video) tai AIDA-malli auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Jos tavoite asetetaan väärään kohtaan ostoprosessia, ei panostuksista huolimatta myyntiä saada lisättyä juuri yhtään. Siksi on äärettömän tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa voidaan parantaa tai menetetään rahaa, jotta markkinointiresurssit voidaan suunnata oikein. Väärin suunnatut resurssit eivät lisää myyntiä. Mietitään iso kuvaa, kokonaisuutta, ei suomessa tyypillistä osaoptimointa.

Ensimmäiseen näkökulmaan liittyy se, että uudet ja kuumat some-kanavat eivät koskaan ole markkinoinnissa tehokkaita. Niillä tekevät rahaa vain some-konsultit, jotka juoksevat kouluttamassa tiedonnälkäisiä asiakkaitaan. Kun Facebook oli nuori ja kultaiset vuodet vasta edessäpäin, Facebookista saadut tulokset eivät millään tavoin vastanneet markkinoijien odotuksia. Vasta muutaman viime vuoden aikana on löytynyt toimivia tapoja hyödyntää Facebookin valtaisa käyttäjämäärä yritysten tavoitteiden edistämisessä.
Onkin hassua, että yritys X käyttää vaikkapa yritysvideon tai videomarkkinoinnin tuottamiseen suhteellisen paljon rahaa, mutta ei kuitenkaan sen markkinointiin valmistumisen jälkeen. Ajatus on hieman sama, kuin tv-mainoksessa, joka rakennettaisiin isolla rahalla ja näytettäisiin tämän jälkeen vain sukulaisille tai kaveripiirille. Tulokset eivät olisi varmaankaan kovin mairittelevia?
Televisiomainonnassa ei saa käyttää lapselle muusta yhteydestä tuttuja hahmoja tavalla, jota ei heti tunnista markkinoinniksi. Mainonnassa ei voi käyttää otteita televisiossa samanaikaisesti esitettävistä lastenohjelmista tai muista lasta kiinnostavista ohjelmista. Niissä esiintyviä hahmoja ei myöskään voi käyttää mainoksissa lapsia ostopäätöksiin suostuttelevana. Piirrettyjen lastenohjelmien yhteydessä ei saa käyttää pelkästään animaatiotekniikalla tehtyjä mainoksia.
103 Yrityksen kotisivujen hakusanoja Google Analytics -palvelusta: LIITE 2/1 seniorivaappu seniori siian uistelu harjus vieheet siian vetouistelu vieheet harjukselle seniori-vaappu painokoukku seniori uistin seniori viehe balsapuu seniori uistimet harjus viehe hannu känsäkoski kannuksen kalastustarvike siika vieheet kalastus tarvike koukkupaino siikaa seniorilla kalastustarvikkeet kärkkäinen seniori uistin naakajärvi ruotsi seniori silmät seniori wobbler senioriuistin siika vaappu siikaa vaapulla viehe harjukselle vilkkuva viehe painokoukut paras pikkuvaappu paras vaappu pilkkikalastus seniori runkolanka seniori vaaput siika seniorin viehe seniorivaappu värikartta seniorivaappu.fi siian uistelu vaappu soutupaino uistin seniori vaappu vaapun maalaaminen vaapun runkolanka vaapun silmät vaapun tekijät vaapun uintilevyt viehe +seniori +myynti hannu känsäkoski + seniori havslaxar vaaput +värikartta 28 mm seniori ahvenen pilkkikalastus balsa puu balsa senior vaappu ohjeet balsapuu vaappu paras seniori väri erä-lehden testivoittaja vaappu erälehden vaappukilpailu finska vaappu finska wobbler flytkraft ekvation harjukselle sopivat vieheet harjuksen ottivieheet harjus 50 g heittokalastus harjus ottiviehe harjus+viehe havslaxar hyviä vieheitä harjukselle hyvä siikaviehe itse tehty uintilevy kalastustarvike oy kannuksen uistin kannus kirjolohi viehe kokemuksia vilkkuvasta vieheestä koukku paino koukkupaino vaappu känsäkoski hannu känsäkoski kannus seniori lax wobbler suomi liikkuvat silmät uistimessa lohi vaapun väri kartta mikä uistin sopii keväälle ottivieheitä siialle paras siikaviehe pikkuvaappu pikkuvaappu lohelle propionat vaaput regnbågsforell vilken wobbler senior myydyin uistin senior vaappu siika
42 36 4 DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MARKKINOINNISSA CASE KANNUKSEN KALASTUSTARVIKE OY Opinnäytetyöni toimeksiantajayritys, Kannuksen Kalastustarvike Oy harjoittaa kalastustarvikkeiden valmistusta, ostoa ja myyntiä Keski-Pohjanmaalla, Kannuksessa. Pääasiallinen liiketoiminta perustuu Seniori-vaappujen valmistukseen ja myyntiin. Yrittäjän, Hannu Känsäkosken valmistama rekisteröity tuotemerkki on Seniorivaappu, joka on alun perin kehitetty soutu-, veto- ja heittokalastukseen, mutta sitä käytetään myös pilkkinä. Värikartta Seniori-vaapuista on yrityksen toimintavuosien aikana laajentunut, ja erilaisia värimalleja on jo 50. Känsäkoski on toiminut yrittäjänä yli 18 vuoden ajan. Tästä tekee mainitsemisen arvoisen asian se, että markkinoilla vieheen elinkaari on keskimäärin 4 5 vuotta. Seniori-vaapun kohdalla tämä elinkaari on siis jo kolminkertaistanut kestonsa. (Känsäkoski 2010.) Yrityksen ja Seniori-vaapun menestys perustuu tuotteiden hyvään laatuun, erinomaiseen kalastavuuteen, monipuolisiin käyttötapoihin ja huolelliseen työn jälkeen. Hyvät materiaalit tuotteiden valmistuksessa ovat Känsäkoskelle ehdottoman tärkeitä. Seniori-vaappu on kehitetty helpposäätöiseksi, millä varmistetaan, että ns. sunnuntaikalastajatkin saavat kalaa, kuvailee Känsäkoski (2010). Menestystä on tullut useissa kalastusvälinetesteissä vuosien varrella. Pitkä yrittäjän ura jatkuu edelleen. Syy tähän on se, että kilpailijat eivät ole päässeet lähelle Seniori-vaapun pienimmän mallin ominaisuuksia. Seniori-vaappu hallitsee pienten vieheiden markkinoita. Kalaa saamattomat ja ns. kalamiehet eivät saa muilla, joten Seniori-vaappu on heille varma viehevalinta. (Känsäkoski 2010.) 4.1 Toimeksiantajayrityksen historiaa Känsäkoski jäi työttömäksi 1990-luvun alussa lihanleikkaajan ammatista. Ennen työttömyyttä Känsäkoski oli valmistellut erilaisia vieheitä itselleen ja tutuille kalakavereilleen lähinnä harrastusmielessä. Yritystoiminta oli Känsäkosken (2010) mukaan helppo aloittaa, koska tuote oli valmiiksi keksitty ja sen toimivuus todettu hy-
Hyväksyttävää ei ole myöskään se, että markkinoinnissa vedotaan vanhempien kasvatusvastuuseen syyllisyydentuntoa herättämällä. Mainoksessa ei siis pidä antaa mielikuvaa siitä, että tuotteen hankkimalla vanhempi onnistuu lapsen kasvattajana. Mainonta ei saa myöskään luoda alaikäisille mielikuvaa siitä, että ihmisarvoa, elämän laatua ja hyviä sosiaalisia suhteita voi ostaa.
Kuluttaja-asiamies totesi alusvaatteiden ulkomainontaa koskevassa ratkaisussaan, että markkinointia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös markkinointivälineeseen. Ulkomainonnassa käytetään julkista tilaa, eikä mainontaa voi välttyä kohtaamasta. Ulkomainonta tavoittaa myös lapset ja nuoret. Sen takia markkinointia voidaan arvioida kuten lapsille suunnattua markkinointia. Häiritsevä mainonta loukkaa kuluttajan oikeutta rauhalliseen asuinympäristöön ja vahvistaa usein vallitsevia sukupuolistereotypioita. (2003/40/2176)
14 aloittavissa yrityksissä, jotka pyrkivät eniten kehittämään yritystä ja haluavat kasvattaa myyntiä (HYVÖNEN ym. 1995, s. 43, 56). 1.4 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavia pienten elintarvikealan yritysten markkinointiin liittyviä kysymyksiä: miten yrittäjät toteuttavat markkinointia? mitkä tekijät vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet markkinointia koskeviin päätöksiin yrityksissä? minkälaisia tavoitteita yrittäjät ovat asettaneet markkinoirmille, ja miten he itse arvioivat onnistuneensa markkinoimaan tuotteitaan? Aineiston hankintamenetelmänä on teemahaastattelu. Haastateltaville esitettiin teema-alueista suoria kysymyksiä tai teema-aluetta käsiteltiin useiden eri kysymysten yhteydessä. Tutkimus poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista eniten tutkimustapansa puolesta. Tuticimusongelmia pyrittiin lähestymään aikaisempaa kiinteämmin yritysten käytännön näkökulmasta, ei niinkään markkinoinnin teoreettisista ajattelumalleista lähtien. Pikemminkin on asetettu kysymys, minkälaisesta viitekehyksestä yrittäjät toteuttavat markkinointia, ja miten yrittäjien ajattelutapa ohjaa markkinointitoimintaa käytännössä. Haastattelun teemat ja eteneminen riippuivat eniten niistä tekijöistä, jotka olivat merkityksellisiä haastateltavien yrityksien kannalta. Tällä menettelytavalla pyrittiin vähentämään sitä pienyritystutkimuksessa ilmeistä virhemahdollisuutta, että tutkija yrittää saada yrityksestä selville jotakin sellaista, mitä siellä ei ole (Hovi 84 HURMERINTA-PELTOMÄKI 1995). Haastattelujen suorittamisen ja aineiston keräyksen pohjaksi on kuitenkin muodostettu teoriapohjainen käsitys resurssi-olosuhde-lcilpailuympäristö-strategia-vaikutussuhteista. Mallien yksityiskohtia ei tässä yhteydessä kuitenkaan esitetä. Tässä raportissa esitetään yleisluonteinen kuvaus tutkimuksen aihealueista. Markkinoinnin osalta haastattelun teemoissa on keskitytty kolmeen pääalueeseen, joita ovat: yrityksen sisäiset markkinointiolosuhteet kilpailuympäristö yrityksen asemoituminen muihin yrityksiin ja/tai kilpaileviin tuotteisiin nähden. Eri yhteyksissä kiinnitetään huomiota myös yrittäjän informaatioon ja informaation lähteisiin. Teemojen yhteydessä käsitellään tuotteisiin, hinnoitteluun, j akeluratkaisuihin ja markkinointiviestintään liittyviä kysymyksiä. Markkinoinnin olo- 13

7 1 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, kuinka pk-yritys voisi mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntää digitaalista mediaa osana markkinointia. Digitaalinen media, e-media, on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka käyttö on leviämässä nopeaa vauhtia henkilökohtaisesta käyttäjien vuorovaikutuksesta yritysten käyttöön aina osaksi sähköistä kaupankäyntiä. Asiakkaat kertovat internetissä avoimesti ostamistaan tuotteista, ja tieto tuotteesta tai yrityksestä leviää hetkessä internetin käyttäjien keskuudessa. Nyt alkaa olla otollinen hetki päättää, lähteekö yritys mukaan tähän digiaikaan omalle liiketoiminnalleen parhaaksi katsomallaan tavalla vai jääkö se ratkaisevasti lähtöviivalla muista yrityksistä. Jokaisen yrityksen, pienen tai suuren, kohdalla ratkaisut on kuitenkin tehtävä yrityskohtaisesti, ei matkimalla muita. Opinnäytetyöni toteutin kalastusvälineitä valmistavalle ja myyvälle mikroyritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle. Yritykselle ei aikaisemmin ole tehty näin laajaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yrityksen valinta oli minulle helppo, sillä kyseisen yrityksen perustaja on isäni, Hannu Känsäkoski. Yritys ja sen vaiheet ovat minulle tuttuja, ja olen ollut yrityksen työntekijänä tuotevalmistuksessa, puhelinmyynnissä ja tilaus- ja toimitustyössä. Digitaalinen ja sosiaalinen media ovat nyt ajankohtaisia aiheita, ja kiinnostuimme isäni kanssa niiden kustannustehokkaasta käytöstä. Päätin tehdä tutkimus- ja kehityssuunnitelman internetin vaihtoehdoista ja selvittää sitä, missä yhteisöissä yrityksen pitäisi olla mukana, vai pitäisikö. Digitaalinen media oli minulle aiemmin lähes vieras termi. Kiinnostuin siitä koulutukseni ensimmäisen vuoden markkinointiopintojen, ajankohtaisten uutisointien ja isäni kanssa käymieni keskustelujen kautta. Kotisivut ovat olleet isäni yrityksen lähes ainoa näkyvä osa digitaalisessa mediassa. Kun kuvapalvelu YouTubeen lisättiin videomateriaalia yrityksen tuotteesta, yrityksen kotisivujen kävijämäärä kasvoi välittömästi. Tämä innosti minua tutkimaan aihetta lisää. Innostuin lukemaan keskustelupalstoja ja muita kanavia, joista huomasin löytäväni mitä mielenkiintoisimpia keskusteluketjuja liittyen isäni valmistamaan Seniori-vaappuun. Innostuin keskustelupalstojen sisällöstä, sillä sieltä löytyi se perinteinen puskara-


Me olemme Promisiassa tuttuun tapaan nyt alkuun vain tehneet, emmekä kovin tarkasti suunnitelleet. Minulla on tavoitteena tehdä yhdessä markkinointitiimin kanssa meille tarkka somestrategia ja markkinointisuunnitelma vuosikelloineen. Olen aloittanut sen hahmottelemisen ja uskon saavamme sen viimeisteltyä ennen kevättä. Sitten meillä on selvät sävelet Promisian markkinointia kohtaan ja toimintamme on ammattimaista ja tuloksellista.  Kun meillä on selkeä sosiaalisen median toimintasuunnitelma ja strategia on hiottu kohderyhmän tavoittavaksi, on menestys sosiaalisessa mediassa taattu.
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11

72 66 Mahdollisuus antaa asiakaspalautetta kotisivujen kautta Kuviosta 30 nähdään, että asiakaspalautteen antamista kotisivujen kautta pidettiin tärkeänä. Vastaajista kahdeksan antoi arvosanan numero viisi asian tärkeydelle. Kannuksen Kalastustarvike Oy sai arvosanaa numero viisi eniten, kahdeksan kappaletta. Asiakaspalautteen antamisen tärkeyden keskiarvo oli 4,6. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvoksi tuli myös 4,6. KUVIO 30. Asiakaspalautteen antaminen kotisivujen kautta Kuvion 30 mukaan palautteen jättäminen ei ollut kuitenkaan kovin tärkeää vastaajien mielestä. Arvosanan seitsemän antoi vain kaksi vastaajaa. Keskustelupalstan lukeminen Kuvio 31 osoittaa, että keskustelupalstan lukemisen merkitys vastaajien mielestä ei ollut kovin suuri. Keskustelupalstan lukemisen tärkeyden keskiarvo oli 3,6. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvo puolestaan oli 4,3. Vastaukset jakaantuivat koko arvosana-asteikolle. Vastaajista yhdeksän antoi asian tärkeydelle arvosanan numero neljä. Kannuksen Kalastustarvike Oy sai eniten, kahdeksan kappaletta arvosanaa numero neljä.


Ostopolun harkintavaiheessa kuluttaja on herkkä hakemaan toista mielipidettä, joten opasta häntä eteenpäin. Kerro selkeästi mitä seuraavaksi tulee tehdä, anna yksiselitteinen ohjeistus, tarjoa syventävää sisältöä ongelman ratkaisuun. Kannusta jättämään yhteystiedot, ottamaan yhteyttä, lataamaan materiaaleja tai ainakin siirtymään relevantille verkkosivulle, jolla varmennat asiakkaan tarpeen ja saatat hänet uudelleen markkinoinnin piiriin.
Tarkat kohdennusmahdollisuudet ja kasvava määrä mainosmuotoja tekevät videomarkkinoinnista sekä suorituskykyisen että kustannustehokkaan sijoituksen markkinoijille. Asiantuntijoidemme rakentamassa videosuunnitelmassa määritellään videoviestinnän tavoitteet, kohderyhmät, käytettävät kanavat ja niiden roolitus, sekä tulosten mittarit. Jakelukanavan näkökulmasta hyvä videosuunnitelma on monikanavainen ja tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti usealla alustalla ja laitteella läpi päivän. On tärkeää ymmärtää minkälaisessa toimintaympäristössä kuluttaja näkee videon.  Kuluttajien mobiiliajajankäytön jatkuvasti kasvaessa on huomioitava esimerkiksi, että suurin osa Facebookin videoista katsotaan älypuhelimissa äänettömällä.
20 Aikaisempi lähtökohta Nykyinen sisältö Markkinoinnin käsite Markkinoinnin rooli Markkinoinnin asema organisaatiossa Menestymisen mittarit Aggregaatti informaatioj ärjestelmä Informaatioteknologian kontribuutio 6.Ympäristön luonne Transalctio Funktionalinen/taktinen taso Erikoistunut osasto Tulokset/taloudelliset mitat Suhteellisen pysyvä, suljettu järjestelmä Marldcinaosapuolten väliset suhteet Liiketoiminta/strateginen taso Organisaatioon integroitunut Prosessi/tasapaino Yksilön informaatio Turbulentti, rajaton syseemi Kuvio 3. Markkinoinnin tutkimuksen lähestymistavoissa tapahtuneet avainmuutokset (Brookes ja Little 1998). Tutkimuksen kannalta keskeistä on ollut selvittää, kuinka yritykset hallitsevat jatkuvan uudistumisen ja oppimisen prosessia, kuinka kehitetään organisaation osaamista ja kykyjä, kuinka luodaan ja kasvatetaan yritykselle arvoa toimialan arvojärjestelmän puitteissa uudistamalla asiakassuhteita, miten kehitetään tavarantoimittajien, kumppanien, välittäjien, asiakkaiden ja yrityksen välisiä suhteita tai miten kilpaillaan tulevaisuudessa muuttuvilla markkinoilla (Brookes ja Little 1998). Prosessitutkimukset käsittävät mm. yrittäjyyden prosessit, markkinoinnin prosessit, palveluprosessit sekä muutos- ja kehitysprosessit. Yrittäjyyden prosessit sisältävät mm. yrityksen kasvuun ja osaamiseen liittyvät kehityskaaret (Koskinen 1996, 191). Prosessiin liittyvä kehityskaari käsittää kasvun, vakaan toiminnan, epävakaan vaiheen, taantumisen ja toiminnan purkamisen.vientimarkkinointia tutkitaan vielä yleensä erikseen, koska silloin joudutaan selvittämään kulttuurien välisiä eroja sekä markkinoinnin käytäntöj en ja kauppatapoj en että asiakkaiden näkökulmasta. Myös yrityksen osaamisen tietoinen kehittäminen ja yksilöiden osaaminen työyhteisössä korostuu aikaisempaa enemmän (Kulkki 1996). Osaamisen ulottuvuuksia on yleisellä tasolla tutkinut myös Day (1994), joka on erottanut strategisessa osaamisessa teknologiset, asiakaslähtöiset ja sisäiset tekijät Strategisen johtamisen teoriat Strategisen johtamisen teorioita ja lähestymistapoja on useita, mutta tässä tarkastellaan erityisesti Ansoffin ja McDonnellin (1989) näkemyksiä. Ansoffin esittämät strategian avainkäsitteet ovat kiinnostavia erityisesti pienyritystutkimuksen ja maaseudun pienyritysten ominaisuuksien arvioinnissa, koska niiden avulla voidaan käsitellä moniarvoisia ja usein taloudelliselta kannalta ei-normatiivisia arvoja edustavien 19 
×