Internet-sivuilla mainostettiin logoja, joiden joukossa oli myös blossi-niminen logo. Kuluttaja-asiamies katsoi, että blossi-logo yllyttää kannabiksen käyttöön. Kannabis luokitellaan Suomessa huumausaineeksi, jonka käyttö on huumausainelaissa kielletty. Kuluttaja-asiamies huomautti markkinoijaa, että lainvastaiseen toimintaan yllyttävä markkinointi on kuluttajansuojalain vastaista. Ratkaisussaan kuluttaja-asiamies huomautti, että vaikka markkinointia ei suoraan suunnattaisi lapsille ja nuorille, se koskee heitä silloin, kun markkinoidaan jotain lapsia ja nuoria kiinnostavaa tuotetta. Matkapuhelinlogot ovat juuri tällaisia tuotteita. (KA 2002/40/2955)
Sosiaalinen media ei kokonaisuutena ole markkinoinnin käytössä missään tapauksessa lunastanut siihen kohdistuneita odotuksia. Suurin osa sosiaalisen ympärillä käyvästä kuhinasta on täysin vailla perusteita. Etenkin, jos mittarina käytetään yritysten sosiaalisesta mediasta saamaa konkreettista liiketoiminnallista hyötyä: uusia asiakkaita, kasvanutta myyntiä ja parempaa kannattavuutta. Näitä asioita jokainen toimiva yritys tarvitsee jokainen päivä säilyäkseen elossa ja mahdollistaakseen kasvun.
Listaa myös kaikki tarjolla olevat uudet ja vielä käyttämättömät sosiaalisen median kanavat. Uusia kanavia tulee jatkuvasti ja ensimmäisten yritysten joukossa oleminen luo toisinaan merkittävää kilpailuetua uudessa kanavassa. Vanhemmat kanavat kannattaa käydä tasaisin väliajoin läpi ja katsoa, olisiko sieltä mahdollisesti löytymässä rakoa, mihin kannattaisi iskeä.
Ostopolku tulisi voida suorittaa ilman häiriötekijöitä, eksymistä tai epäselvyyksiä. Sisällön skaalautuvuus mobiililaitteisiin, oikein toteutettu ja julkaistu sisältö sekä luonnollinen edistyminen ongelman ratkaisussa herättävät luottamusta. Yksikin epäselvä tai ristiriitainen viesti saa käyttäjän palaamaan alkuun ja etsimään ratkaisua muualta. Asiakas ei todennäköisesti tee ostopäätöstä heti, siksi on tärkeä että kontaktista jää jälki, jonka kautta ratkaisua tai tuotetta voidaan tarjota uudelleen kun käyttäjä palaa verkkoon.
45 39 vaappua. Silmässä oleva piste liikkuu pallukan sisällä. Seniori-vaapun uinti on kuvattuna voimakaspotkuista, ja viehe toimii myös paksussa siimassa. (Jussila 2002, 48.) Asiakkaiden kysynnän vuoksi vuosien varrella valmistukseen ovat tulleet 40- ja 50- millimetriset seniori-vaaput ja muut erikoismallit. Kilpailutilanne on jo vuosia ollut sellainen, että Känsäkosken ei kannata investoida isompien kokoluokkien kehittelyyn, koska vastaavanlaisia on markkinoilla jo niin paljon. Toisin on kuitenkin päätuotteen, noin kolmesenttisen Seniori-vaapun kohdalla: toista vastaavanlaista ja yhtä kalastavaa ei ole onnistuttu valmistamaan. (Känsäkoski 2010.) Seniorivaappu on Jussilan (2002) mukaan tunnetuin siikavaappu, joka on kehitetty alun perin kirjolohen pyyntiin lämpimille keskikesän vesille ja soutu-uisteluun. Känsäkoski suunnitteli ja valmisti jo 1980-luvun loppupuolella erimallisia vaappuja, joilla saalista tulisi myös kesähelteillä, mikä sinänsä oli jo haaste itsessään. Kokeilut ja kokemukset johtivat vähitellen siihen, että Känsäkosken kaverit olivat Valkeisella siiman päästä ostamassa hänen vaappujaan, kun kalaa ei muille tullut kuin Hannulle. (Lestinjoki 1993.) Koska kalamatkat usein päättyivät kotiinpaluuseen ilman saalista, innosti se tulevaa yrittäjää kehittelemään kaloille sellaista viehettä, josta kalat eivät voisi kieltäytyä. Känsäkoski (2010) kertoi olleensa kalamatkalla muistelmiensa mukaan 1980-luvun lopulla, eikä saalista tullut. Vesi oli tuona päivänä hyvin lämmintä. Ajatus vieheiden valmistuksesta lähti siitä, että tuohon aikaan markkinoilla olevat vieheet olivat isokokoisia. Markkinoilla ei ollut näin pientä vaappua. (Känsäkoski 2010.) Suomen uistelumuodoista siianuistelu on iältään nuorin. Kalastuslaji säilyi tuntemattomana pääosin sen vuoksi, että markkinoilla ei ollut riittävän pieniä, kelluvia vaappuja. Tämä muuttui, kun Känsäkoski valmisti markkinoille ensimmäiset Seniori-vaaput. (Jussila 2002, 16.) Siianuistelu Jussilan (2002) kirjoituksen mukaan oli aluksi pienen piirin touhua, mutta Erän siikaviehetestin myötä vuonna 1996 kalastusmuoto ponnahti päivänvaloon (Jussila 2002, 48). Seniori-vaappu on Suomen johtava pikkuvaappu kalastavuutensa vuoksi. Pieniä vaappuja voi tehdä, mutta kalastavuutta niillä ei välttämättä saavuteta (Känsäkoski
84 78 kanssa siitä, että yrityksen tulisi välttää internetissä ryntäilyä muiden perässä ilman omia tarkoituksia ja toiveita. Mikäli yrityksen tavoitteena on asiakashankinta, on ensin etsittävä keinot ja sen jälkeen kartoitettava kanavat sen toteuttamiseen internetissä. Ei pitäisi lähteä vain luomaan profiileja eri palveluihin ja yhteisöihin. Yrityksen markkinointi ei ole sitä tehokkaampaa, mitä useampaa viestintäkanavaa se käyttää. (Minustako yrittäjä? 2010, ) Yrityksen verkkosivujen valikko tulisi miettiä enemmän käyttäjän näkökulmasta. Valikkolinkkien tulisi johdattaa käyttäjä selkeästi eri sivuille siten, että esimerkiksi tilauksen tekeminen olisi mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Verkkokauppaan tulisi tehdä oma linkkinsä, sillä käyttäjä ei tiedä päätyvänsä nykyisen Värikarttalinkin kautta tilauslomakkeelle. Tämä vaikeaselkoisuus saattaa johtaa jopa siihen, että etusivulla kävijä toteaa, ettei verkkosivujen kautta voi tilata tuotteita. Kuviossa 40 on yritykselle visuaalisesti suunnittelemani mielenkiintoa herättävämpi kotisivujen layout. Olen myös muuttanut valikkoa nykyisiin kotisivuihin verrattuna selkeämmäksi käyttäjän näkökulmasta. KUVIO 40. Kotisivujen uudistettu layout
Ennen mittavia some- ja sisältötoimenpiteitä yrityksellä tulee olla kirkas näkemys siitä, millainen käyttäytyminen tai kuluttajien toiminta verkossa resonoi positiivisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Tämän näkemyksen ympärille rakennetaan tavoitteista, julkaisutoimenpiteistä, kohderyhmistä ja kanavista koostuva kokonaisuus, digitaalinen ekosysteemi.  
Kun kohderyhmä on määritelty ja kilpailijat benchmarkattu, aloitetaan oman sisällön ja viestien rakentaminen. Tämä ei kuitenkaan ole vielä yksityiskohtaista sisällön suunnittelua, vaan määritellään pikemmin, minkälainen sisältö kiinnostaa määriteltyjä persoonia. Määritä siis ensin kategoriat ja ala sen jälkeen pilkkoa jokaista kategoriaa pienempiin osiin.
Mainostajan on siis syytä pohtia kussakin tapauksessa mainossanoman sisältöä suhteessa markkinoitavaan hyödykkeeseen, pääkohderyhmään ja mainosvälineeseen. Periaatteet esimerkkeineen täsmentävät, miten alaikäisiin kohdistetun markkinoinnin lainmukaisuutta arvioidaan käytännössä. Markkinaoikeuden ratkaisuissa käytetään termejä pieni lapsi, lapsi ja nuori jne. Markkinaoikeus ei ole sitonut termejä mihinkään ikärajoihin.
Eräs lapsille ja nuorille suunnattu kaupallisista viesteistä koostuva julkaisu oli kokonaisuudessaan laadittu muistuttamaan toimituksellisia julkaisuja. Markkinatuomioistuin piti markkinointia lainvastaisena, kun julkaisu oli kohdistettu ensisijaisesti lapsille ja nuorille ja vaara siitä, että kohderyhmä ei ollut tunnistanut kirjoituksia mainoksiksi, oli tavallista suurempi. (MT 2000:12)
11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10

216. Asiakastiedon keruun peruskysymyksiä • Mitä tietoa asiakkaista tarvitaan? Tarvitaanko eri asiakasryhmistä eri tietoja? • Mikä on tiedonkeruun taso: yritys, kotitalous, yksilö? • Miten tarvittavat tiedot saadaan, ja paljonko tietojen saaminen maksaa? • Missä muodossa tiedot rekisteröidään, ja miten tiedoista voi tehdä poimintoja markkinointia varten? • Mihin tietoja aiotaan käyttää, ja keillä on pääsy tietoihin? • Miten tietoja päivitetään, ja kuka päivityksen hoitaa? • Paljonko rekisterin perustaminen, ylläpito ja päivittäminen maksavat?
26. Markkinointiajattelun mallit1. Tuotantosuuntautuneisuus: suuremmalla tuotantomäärällä parempiin katteisiin.2. Myyntisuuntautuneisuus: mainonta ja myynti agressiivista. Myyntivolyymi tärkeämpi, kuin asiakkaan tyytyväisyys.3. Kysyntäsuuntautuneisuus: kohdistuu asiakkaitten lisäksi mahdollisiin asiakkaisiin. Asiakaspalaute -> kehitetään ja parannetaan tuotetta.4. Asiakaskeskeisyys: tuotteen erilaistaminen erilaisille asiakkaille. Vaihtoehtona erikoistuminen ja jonkin erityisen asiakassegmentin palveleminen. Lähtökohtana asiakkaan tarpeet.5. Suhdeajattelu: suhteen aloittaminen, ylläpitäminen ja lopettaminen (!). Asiakassuhteen kustannus.

81 75 5 KEHITTÄMISSUUNNITELMA DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMISEEN PK-YRITYKSEN MARKKINOINNISSA JA TUOTEKEHITYKSESSÄ Digitaalisen median kustannustehokas käyttö moniin eri käyttötarkoituksiin liiketoiminnan kehittämisessä antaa myös pienelle yritykselle mahdollisuuksia. Yrittäjän tulisi kuitenkin muistaa, että hyvin suunniteltu on tässäkin asiassa puoliksi tehty. Tuloksiin päästään usein pitkien aikojen kuluessa, joten myös kärsivällisyyttä on oltava. Kannuksen Kalastustarvike Oy voi hyödyntää tehokkaasti tuotekehityksessä ja markkinoinnissa internetin tarjoamia mahdollisuuksia, joista kehittämissuunnitelmassani tuon esille muutamia keinoja. 5.1 Strategia, arvot ja visio Pk-yritykset ovat Tainion (1992) mukaan markkinatalouden kehityksen ja uusiutumisen olennaisia moottoreita. Näiden yritysten merkitys innovaatioiden tuottajina, suuryritysten toimintaedellytysten turvaajina ja työllisyyden ylläpitäjinä on merkittävä. Yksittäisinä yrityksinä pk-yritykset ovat pieniä, mutta yritysjoukkona ne muodostavat suuren, kestävän ja omaleimaisen talouden voimakentän. Pk-yrityksen nimitys tulee yleisimmin yrityksen pienen koon mukaan. Yrityksen toiminnalle ja sen johtamiselle pieni koko luo omat erityispiirteet ja erottaa sen samalla toimialalla toimivista suuryrityksistä. Pk-yrityksen pienuuden määrittely vaihtelee maittain ja toimialoittain, eikä yleispätevää kokomäärittelyä ole luotu. (Tainio 1992, ) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n strategia Yrityksen menestynyt liiketoiminta perustuu luotettavuuteen ja kannattavuuteen. Seniori-vaapun valmistuksen perustana ovat erinomainen kalastavuus, huolellinen työn jälki ja hyvä laatu. Näiden ominaisuuksien takaamiseksi valmistuksessa käytetään tämän strategian edellyttämiä hyviä materiaaleja. Seniori-vaappu on tarkoitettu käytettäväksi kalastusvälineenä jokaiselle. Tämä varmistetaan sillä, että Seniori-vaapussa ei tarvita monimutkaisia säätöjä.

Facebookin kattava metriikka mahdollistaa kampanjoiden jatkuvan optimoinnin kohderyhmille viestin, kuvituksen, demografioiden ja ajankohtien osalta. Esimerkiksi osittain onnistuneen kampanjan onnistuneet osa-alueet ja mainokset voidaan ottaa mukaan seuraavalle markkinointikierrokselle, kun taas turhat ja toimimattomat osa-alueet voidaan jättää todisteiden valossa pois kampanjasta.
Alibaba Amazon Chicago copywriting data ecomgrowth ecommerce ecommercegrowth Emeet Emeet Nordic EU finpro Google Day – teemavalmennus haku alkaa Instagram IRCE Japani kansainvälistyminen kasvu Kauppiasosaaminen I -teemavalmennus Kauppiasosaaminen II -teemavalmennus Kiina kv-verkkokauppa Leevi Parsama logistiikka mahdollisuudet markkinapaikat markkinointi messuraportti myynti Nosto posti rahoitus Rakuten sisällöntuotanto tapahtumat Teemavalmennus valmennus verkkokaupan kansainvälistyminen verkkokaupan kasvuohjelma verkkokauppa verkkokauppiaat verkkokauppiasklubi video Walmart
Ympäristöanalyysi. Yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, siksi ympäristöanalyysin tavoitteena on antaa mahdollisimman tarkka kuva yrityksesi nykyisestä toimintaympäristöstä ja siinä odotettavissa olevista muutoksista. Analyysissä kannattaa käydä läpi ainakin yrityksesi toimintaan vaikuttava politiikka, toimialat, taloustekijät, teknologiat, työvoima tai lainsäädännöt (esimerkiksi viimeisimpänä GDPR).

126. Asiakassuhteen elinkaari• Asiakassuhteen alkaminen • Asiakas pyritään saamaan kiinnostumaan palvelusta.• Ostoprosessi • Kiinnostavalla viestinnällä ja hyvillä lupauksilla asiakas saadaan päätymään myönteiseen ostopäätökseen.• Kulutusprosessi • Asiakas kuluttaa palvelua ja saa kokemuksia tuotteen laadusta  asiakassuhteen jatko: tuleeko asiakkaasta satunnainen asiakas, kanta-asiakas vai pettyykö hän suhteessa annettuihin lupauksiin• Asiakassuhteen päättyminen • Asiakas jää usein unohduksiin; markkinoija ei kysy, miksi asiakas ei enää osta.
17 11 hyödyllistä, sillä melko todennäköisesti yritys ei tällaisia asiakkuussuhteita saa parannettua taloudelliselta kannalta katsottuna olennaisesti. (Raatikainen 2004, 99.) 2.2 Digitaalinen markkinointi ja viestintä Yksittäistä oikeaa määritelmää digitaaliselle markkinointiviestinnälle, Digital Marketing Communications, ei ole olemassa. Markkinointiviestinnästä puhuttaessa käytetään digitaalisen markkinointiviestinnän yleisien muotojen nimityksiä, kuten internet- ja sähköpostimarkkinointi sekä digitaalinen teknologia tai sähköiset/elektroniset mediat, e-mediat. (Karjaluoto 2010, 13.) Tärkeimmät digitaalisen markkinointiviestinnän muodot tällä hetkellä maailman laajuisesti yritysten käytössä olevista internetin käyttötavoista ovat internetmainonta eli yrityksen omat verkkosivut, sähköinen suoramarkkinointi eli sähköposti ja mobiili, lähinnä tekstiviesti, verkkomainonta ja hakukonemarkkinointi. Lisäksi vähemmän tunnettuja muotoja ovat esimerkiksi viraalimarkkinointi, mainospelit, mobiilimarkkinointi, sosiaalinen media, interaktiivinen televisio ja verkkoseminaarit- ja kilpailut. (Karjaluoto 2010, 14.) Tärkeitä syitä digitaalisen markkinoinnin räjähdysmäiseen kasvamiseen ovat sen helppo kohdentaminen, tulosten mitattavuus ja ennen kaikkea asiakashyödyn kasvattaminen käytännössä palvelujen yksilöllisen personoinnin ja tekniikan helpottaman, kustannustehokkaasti toteutettavan vuorovaikutuksen kautta. Ihmisten tavoittaminen on nykyisin länsimaissa helppoa, koska lähes kaikilla on käytössään tietokone ja laajakaistaverkkoyhteys. Haastavampaa digitaalisessa markkinoinnissa on olla tekemättä ylilyöntejä, jotka tekniikka sallisi. Toisin sanoen pitää osata kunnioittaa viestien vastaanottajaa ja toimia nimenomaan hänen ehdoillaan, ei tyrkyttäen. (Sipilä 2008, 116.) Digitaalisessa markkinoinnissa yrityksen markkinoinnin ja koko muun toiminnan raja hämärtyy tai rajaa ei ole, mikä ei ole tarkoitus. Moderni markkinointi on koko yrityksen asia, ja digitaalisuus on läsnä kaikessa liiketoiminnassa. Yrityksen tulisi löytää digitaalisen markkinoinnin punainen lanka alusta pitäen. Se tarkoittaa sel-
Intagram-markkinointi voi olla sinulle juuri oikea kanava, jos kohderyhmäsi koostuu nuorista ihmisistä. Naiset ovat enemmän edustettuina Instagramin käyttäjäkunnassa joten heidät tavoittaa sieltä tehokkaimmin. Instagramista liikenteen ohjaaminen omille verkkosivuillesi on helpottunut ja erityisesti Instagramin stories ominaisuus on tehokas liikuttamaan ihmisiä myös palvelusivuille, kun sisältö on vain riittävän mielenkiintoista. Instagram markkinointi toimii Facebookin alustassa, joten kanavia on myös helppo yhdistellä.
×