Onkin hassua, että yritys X käyttää vaikkapa yritysvideon tai videomarkkinoinnin tuottamiseen suhteellisen paljon rahaa, mutta ei kuitenkaan sen markkinointiin valmistumisen jälkeen. Ajatus on hieman sama, kuin tv-mainoksessa, joka rakennettaisiin isolla rahalla ja näytettäisiin tämän jälkeen vain sukulaisille tai kaveripiirille. Tulokset eivät olisi varmaankaan kovin mairittelevia?
Perinteinen televisio on hallinnut videomainontaa lähes yksinoikeudella jo kymmeniä vuosia. Nykypäivän kuluttajalla on kuitenkin mahdollisuus etsiä netistä juuri itseään kiinnostavaa videosisältöä juuri silloin kuin se hänelle parhaiten sopii. Tämä luo aivan uusia mahdollisuuksia videomainonnalle; esimerkiksi mainonnan kohdentaminen on paljon tarkempaa ja tehokkaampaa iän, sukupuolen, maantieteellisen sijainnin tai vaikkapa kiinnostuksen kohteiden mukaan. Lisäksi nykyaikaiset tehokkaat älylaitteet mahdollistavat videoiden katsomisen missä tahansa, kotisohvalta lomamatkalle, ja kaikkialla näiden väliltä. Näin videomainonta tavoittaa kuluttajan juuri siellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa.

Johtajana ja markkinoijana sinun on hyödyllistä ja tärkeää tietää mitkä yrityksesi liiketoimintaan liittyvät trendit ovat nousussa. Se voi liittyä teknologiaan, ostokäyttäytymiseen, käytännössä mihin tahansa. Nousevan trendin avulla on helpompaa tehdä kannattavaa bisnestä, kuin laskussa olevan. Aikoinaan VHS-nauhurit olivat kova juttu, mutta aika ajoi senkin ohi.
Mass communication has led to modern marketing strategies to continue focusing on brand awareness, large distributions and heavy promotions.[10] The fast-paced environment of digital media presents new methods for promotion to utilize new tools now available through technology. With the rise of technological advances, promotions can be done outside of local contexts and across geographic borders to reach a greater number of potential consumers. The goal of a promotion is then to reach the most people possible in a time efficient and a cost efficient manner.

56 Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Empiirinen tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeiden avulla kerätystä tiedosta. Kvantitaviisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla kesäkuuta vuonna 2010 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla. Päädyimme toimeksiantajan kanssa tähän rajattuun aikajaksoon ja tapahtumaan, koska uskoimme näin saavamme suurimmalla todennäköisyydellä vastauksia suoraan yksittäisiltä käyttäjiltä. Asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn ja palauttaa se osastolla olevaan laatikkoon sekä osallistua samalla myös arvontaan. Tutkimuksen kohdejoukko oli Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosaston vieraat perjantain ja lauantain osalta. Kohderyhmänä olivat osastolla käyneet kaikki ihmiset. Lomakkeita varasin 80 kappaletta. Niitä täytti osaston kävijöistä yhteensä 50, joka oli mielestäni hyvä määrä. Perusjoukkona oli noin ihmistä, jotka messuilla vierailivat (Riihimäen messut 2011). Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla perjantaina ja lauantaina käyneet asiakkaat muodostivat otosjoukon. Rajasin tämän jo alussa näille päiville siksi, että olin itse yrityksen messuosastolla kyseisenä aikana. En halunnut kuormittaa yrittäjän työmäärää torstain ja sunnuntain osalta hänen ollessaan messuosastolla yksin myynti- ja esittelytehtävissä. Samalla sain vaikuttaa otantajoukkoon siten, että pyrin jakamaan kyselyjä kaikenikäisille ihmisille mahdollisimman monipuolisesti. Kyselyjä täyttivät kalastusta harrastavat henkilöt ja esimerkiksi joidenkin asiakkaiden mukana olleet henkilöt, jotka eivät keskustelujemme perusteella kalastaneet. Halusin näin saada kyselyyn vastaamaan muitakin kuin vain Seniorin olemassa olevia käyttäjiä. Tarkoitukseni oli poimia messuosaston kävijöistä vanhoja käyttäjiä ja sellaisia, jotka eivät kertomansa mukaan olleet koskaan kuulleet Seniorista. Otosjoukko oli mielestäni hyvin onnistunut, sillä osastolla myydessäni ja keskustellessani osastolla käyneiden asiakkaiden kanssa minulle selvisi yleensä se, oliko kyseinen henkilö jo Seniorin käyttäjä. En rajannut vastaajia esimerkiksi sen mu-
23. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen • Building a superstructure: The Era of Institutional Development 1870 -1930 •uusia markkinoinnin instituutioita syntyy, vanhat kehittyvät ja vakiintuvat. •Tekninen ja logistiset innovaatiot kehittävät markkinoinnin käytäntöjä, jotka taas luovat synnyttävät uusia innovaatioita. •Esimerkkejä ajan ilmöistä: –transcontinental railroad –J.P. Morgan, John D. Rockefeller ja Henry Ford • Testing, turbulence and growth: The Era of Refinement and Formalization 1930- (Fullerton, 1988)
Facebookin ja muiden medioiden kulut kasvavat ja kilpailu näkyvyydestä on kovaa. Markkinointibudjeteista on yhä haastavampaa pitää kiinni. Tuloksellisen markkinoinnin tekeminen on silti edelleen mahdollista, mutta se vaatii yhä oivaltavampia ja merkityksellisempiä sisältöjä sekä näiden sisältöjen tehokasta hyödyntämistä asiakkaan huomion ja kiinnostuksen herättämiseksi.

Tulosten mittaamisen kautta pystyt laskemaan, onko yrityksellesi tuotettu sisältö ollut kustannustehokasta. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää miettiä selkeästi mitattavat tavoitteet: haluatko yrityksesi verkkosivuille lisää kävijöitä, enemmän seuraajia Facebook-sivullesi vai enemmän kauppaa verkkokaupassasi. Tulosten mittaamisella pystyt seuraamaan, mihin kanaviin kannattaa panostaa ja onko sisältö herättänyt tavoitteidesi mukaista huomiota. Muokkaa luomaasi sisältöä tulosten ja asiakkaiden palautteen perusteella.


Lastenohjelmien yhteydessä esitettiin leluhahmon mainosta, jossa hahmo selostuksenkin mukaan ”iskee, lyö, hyppii ja potkii” lähes koko mainoksen ajan. Kuluttaja-asiamies piti mainosta televisio- ja radiolain sekä kuluttajansuojalain vastaisena. Televisio- ja radiolain mukaan tv-mainoksessa ei saa suosia käytöstä, joka vaarantaa terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä eikä tv- tai radiomainonta saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa lapsille. Tv-kanavia huomautettiin siitä, että väkivallan käyttämisen kielto lapsille suunnatussa markkinoinnissa on ehdoton. Leluhahmon mainos rikkoi lakia erityisen räikeästi, sillä leluhahmo on suoraan lapsia kiinnostava tuote ja mainosta esitettiin nimenomaan lastenohjelmien yhteydessä. (KA 2003/40/4587, 2003/404588, 2993/40/4589)
Parhaat mediat videomainoksellesi ovat Youtube, Facebook, Twitter ja Vimeo. Ne tukevat hyvin videomainontaa ja omaavat suurimman potentiaalin niin kohdistamiselle kuin leviämisellekin. Instagram nyt tietysti myös. Youtube esimerkiksi on hyvin hakukoneoptimoitu, joten sinne kannattaa ainakin orgaanisesti videot tallentaa ja kohdistaa. Toisaalta Facebookissa saat videon maksettuna hyvin leviämään ja kohdentumaan. Tärkeää on, että videonäyttöjen sijaan saat viestisi oikeille henkilöille oikeaan aikaan.
Videoiden hyödyntäminen verkkosivustolla lisää varmasti kiinnostusta yritystäsi ja tuotteitasi kohtaan. Vaikka lisääntynyt kiinnostus onkin mukavaa, loppupeleissä tärkein tavoitteesi on konvertoida liikennettä kaupaksi tai yhteydenotoiksi. Vaikkei sinulla olisikaan verkkokauppaa, videon lisääminen laskeutumissivulle voi lisätä konversiota jopa 80 %.
Markkinatuomioistuin piti lainvastaisena lapsiin kohdistuvaa hampurilaisaterian markkinointia, jossa keskeisellä sijalla oli leikkilaivan muotoinen pakkaus. Tuotepakkaukset saattavat vedota voimakkaasti lapsiin. Voidaan olettaa, että lapsia on suhteellisen helppo houkutella tuotepakkausten avulla ostamaan varsinainen tuote. Tuotepakkausten näkyvä esilläolo mainoksessa on omiaan johtamaan lasten huomion pois itse markkinoidusta tuotteesta (MT 1987:13)
Sosiaalista mediaa voidaan pitää ikään kuin yrityksen käyntikorttina. Väylänä, joka herättää asiakkaan mielenkiinnon yritystä kohtaan ja johdattaa asiakkaan yrityksen nettisivuille tutustumaan palveluun tarkemmin. Ehkä jopa ostamaan yrityksen tarjoamaa tuotetta tai palvelua. Siksi yritysten kannattaa panostaa sosiaalisen median viestintään ja hioa somestrategia vastaamaan oman kohderyhmänsä tarpeita. Minut valittiin Promisian markkinointipäälliköksi ja olen päättänyt tarttua Promisian markkinoinnin kiemuroihin suurella intohimolla ja saada meidän yrityksemme loistamaan sosiaalisessa mediassa.
Yritysten ja organisaatioiden on edellisen perusteella syytä tehdä tiukkoja päätöksiä sosiaaliseen mediaan suunnattavien panostusten suhteen. Suurin osa some-kanavista on yrityksille turhia ja ne voi unohtaa ilman huolta hyötyjen menettämisestä. Nyt kannattaa opetella käyttämään Facebook-mainontaa, joka on sosiaalisen median suurin alihyödynnetty mahdollisuus.

Yritykset, joilla on videosisältöä nettisivuillaan, saavat myös enemmän verkkoliikennettä osakseen. Tämä ei tapahdu automaattisesti pelkkien videoiden takia, vaan kyseessä on enemmänkin korrelaatiosuhde. Yrityksillä, jotka käyttävät videoita, on useimmiten myöskin jonkinlainen hakukonestrategia ja he ovat muutenkin taipuvaisempia ajattelemaan tuotteitaan asiakaslähtöisesti. Tiedot löytyvät Aberdeenin tutkimuksesta, jonka voit ladata itsellesi täältä.


Strateginen suunnittelu tulisi aloittaa lähtökohta-analyysillä. Sen tarkoituksena on kartoittaa oman yrityksesi ja markkinoiden tilannetta. Analyysin tavoitteena on tietää kristallin kirkkaasti keitä asiakkaasi ovat ja missä he ovat? Lähtökohta-analyysiin kuuluu yritysanalyysi, markkina-analyysi, kilpailija-analyysi ja ympäristöanalyysi. Lopuksi kaikki kootaan SWOT-analyysin muotoon johtopäätösten tekemiseen. Omasta kokemuksesta tiedän, että PK-yritysten resurssit ovat kortilla, mutta näihin analyyseihin kannattaa käyttää sen verran aikaa, että pysyy edes jollain tasolla kartalla missä mennään yrityksesi ja markkinoiden suhteen.

Jotta yrityksen viestintä sosiaalisessa mediassa tavoittaa asiakkaan, on kanavan valinnan ja kohderyhmän rajaamisen lisäksi suunniteltava tarkka strategia sosiaalisen median käyttöä varten. Strategia on käytännössä katsoen markkinointisuunnitelma, sillä sitähän yritys sosiaalisessa mediassa viestimällä tekee, markkinoi yritystä potentiaalisille asiakkaille. Ilman hyvää markkinointisuunnitelmaa ei mikään markkinointi saavuta haluttuja tuloksia, ei myöskään markkinointi sosiaalisen mediassa. (Siniaalto, 2014, 12-14.)


Olen kirjoittaja, tarinankertoja ja viihdyttäjä. Olen tieteilijä, nörtti ja tekniikan ihmelapsi. Olen romantikko, kapinallinen ja auttamishaluinen. Rakastan internet-markkinointia ja verkkokurssibisnestä, koska silloin saan olla kaikkea tätä. Digivallankumouksessa minä suunnittelen ja optimoin myyntitunneleita, kirjoitan sisältöä ja mainoksia, teen teknistä säätöä kulissien takana ja paljon muuta.
20 kustannukset. Yritysten hinnat ja marginaalit ovat pudonneet ja tuotto huonontunut. Myös jakelukanavat pyrkivät parantamaan marginaalej aan. Kilpailu on hintakilpailua, jonka tarkoituksena on kilpailijoiden vähentäminen. KOTLERIN (1994) esittämistä markkinoiden ominaisuuksista, niitä vastaavista strategioista ja strategioihin liittyvistä tavoitteista on koottu yhteenveto taulukoon 2. Koska kilpailuun sopeutuvat strategiat ovat usein yrityksille epäedullisia, niin yritykset saattavat suosia erilaistamisstrategioita, jotka mahdollistavat suuremman liikkumavaran liiketoiminnassa Taulukko 2. Kilpailuympäristön vaikutus yrityksen tavoitteen ja toiminnan kehittymiseen. TAVOITE STRATEGIA MARKKINOIDEN HALLITSEVA PIIRRE Hengissä pysy- Alennetaan hintoja, Ylikapasiteetti ja kova kilpailu minen tingitään katteista (umpikuja) Tuoton maksi- Kysynnän ennustaminen, Mahdollista vaihtaa markkinoita, mointi vaihtoehtoiskustannusten sitoutumattomuus tiettyyn laskeminen liiketoimintaan tai kohteeseen Myyntituloj en maksimointi Määritellään myyntituloihin Pysyvyys, ennustettavuus vaikuttavat tekijät Määrän kasvun Alhainen hinta Joustava tai kehittymätön maksimointi kysyntä 2.4 Markkinoiden määrittäminen Markkinoilla voidaan tarkoittaa kaikkia mahdollisia asiakkaita, joilla on tiettyjä tarpeita sekä halua ja kykyä ostaa tarpeita vastaavaa tuotetta. Markkinoita voidaan nimetä ja jakaa asiakasryhmien, segmenttien, alueiden tai tuotteiden mukaan (KoTLER 1994, s ). Markkinat voidaan kuitenkin käsittää myös edellistä huomattavasti laajempana ja moniulotteisempana ilmiönä. HODGSON (1989, s ) on määritellyt markkinat sosiaalisiksi instituutioiksi, jotka muuttuvat ajan mukana. Hodgsonin markkinakäsitteessä markkinaosapuolien ja ympäristön välinen vuorovaikutus on yhtä tärkeä kuin itse fyysisen tuotteen tai palvelun vaihto markkinoilla. Markkinoiden ominaisuuksiin kuuluvat ostajat ja ostajien ominaisuudet, myyjät ja myyjien ominaisuudet, hintojen määräytyminen ja hintoihin vai- 19
47 41 KUVIO 11. Seniori-vaappu Kuviosta 11 näkee Seniori-vaapun useita kehitysvaiheita. Runsaista värisävyistä suosittuja ovat esimerkiksi viininpunainen, musta hile, viininpuna/musta hile, kupari ja oranssiperä (Jussila 2002, 48). Otsikolla Seniori pitää pintansa, kirjoittaa Jussila (2006) Erä-lehdessä, että siian soutu-uistelu yleistyi kirjoituksen mukaan reilut kymmenen vuotta sitten pikkuruisten Seniori-vaappujen myötä. Sen jälkeen on mikrovaappuja tullut markkinoille muitakin. Vuosittaiset Seniori-vaapun haastajat ovat järjestään olleet kuitenkin liian suuria kelvatakseen siioille. Jussila (2006) mainitsee kirjoituksessaan, että monella vieheensuunnittelijalla ei ilmeisesti ole ollut balsaa vuolemaan ruvetessaan riittävää kokemusta ja tietoa siitä, millainen viehe siikoja houkuttaa. Jussila (2006) jatkaa Seniori-vaapun olleen jo toistakymmentä vuotta siikavaappujen ensimmäinen lyhdynkantaja. Hän päätti vuonna 2006 ottaa selvää, kuinka vanha mestari pärjää uusien haastajien rinnalla. Lopputuloksena kesän koekalastuksista oli, ettei mitään uutta auringon alla sillä rintamalla ollut. Seniori-vaappu loistaa siikavaapputaivaalla edelleen aurinkona, jota uudetkin jäljittelijät seuraavat. Kunkun taika kestää. (Jussila 2006, )
Sama putki auttaa myös markkinoinnille asetettujen tavoitteiden mittaamisessa. Jokaisella videolla kannattaa olla selkeä tavoite, sillä vain ja ainoastaan mittaamalla videoista saadaan täysi hyöty irti - muutama kiva kommentti satunnaiselta katsojalta ja kavereilta ei enää riitä. Videoiden osalta tulee määrittää, halutaanko niiden avulla esimerkiksi lisää kävijöitä verkkosivuille, parantaa konversiota vai kasvattaa yksittäisen ostoksen kokoa.

Kohderyhmä kannattaa siis kartoittaa tarkasti ja selvittää, missä potentiaaliset asiakkaat somemaailmassa viihtyvät. Facebook on hyvä yleispätevä sovellus lähes koko kansan tavoittamiseksi, mutta sen lisäksi kannattaa valita pari tarkemman ja sitoutuvamman kohderyhmän tavoittavaa sosiaalisen median alustaa. Virallisin sosiaalisen median kanavista on netti-cv:nä toimiva LinkedIn, joka on hyvin suosittu esimerkiksi bisnesmaailmassa. Mekin perustimme Promisialle oman sivun LinkedIniin lähes heti y-tunnuksen saatuamme ja tavoitteenamme on saada myös kaikki tiimimme jäsenet liittymään LinkedIniin. LinkedInissä kohderyhmänä toimivat toiset työntekijät ja yritykset, ei niinkään kuluttaja-asiakkaat. LinkedIniä kannattaakin käyttää ehdottomasti, jos yritys on keskittynyt B2B-bisnekseen. (Suomen Digimarkkinointi). Meidän potentiaaliset asiakkaat ovat varmasti juuri muut yritykset, joten aktiivisuus LinkedInissä on kannattavaa.

Sosiaalisessa mediassa kaikkein tärkeintä on laadukas ja kohdeyleisöäsi aidosti kiinnostava sisältö. Jos et julkaise aktiivisesti, et voi saada näkyvyyttä. Sosiaalisen median strategiaan kuuluu olennaisesti määritellä, mistä aihepiireistä yrityksen somessa halutaan viestiä. Muista, että sisältö tuotetaan asiakkaita, ei yritystä varten. Mieti siis, mitä asiakkaasi haluaa sosiaalisessa mediassa nähdä. Tarjoa hyötyä, älä vain tyrkytä tuotteitasi. Herätä keskustelua: kysy, älä totea.
Sama putki auttaa myös markkinoinnille asetettujen tavoitteiden mittaamisessa. Jokaisella videolla kannattaa olla selkeä tavoite, sillä vain ja ainoastaan mittaamalla videoista saadaan täysi hyöty irti - muutama kiva kommentti satunnaiselta katsojalta ja kavereilta ei enää riitä. Videoiden osalta tulee määrittää, halutaanko niiden avulla esimerkiksi lisää kävijöitä verkkosivuille, parantaa konversiota vai kasvattaa yksittäisen ostoksen kokoa.
PK-yrityksen markkinointisuunnitelman ei tarvitse olla monimutkainen tai pitkä, mutta siinä tulisi olla tietoja markkinoinnin aikatauluista, vastuualueista, markkinoista ja kilpailijoista, toimenpiteistä ja niiden tavoitteista, kehittämisestä ja koordinoimisesta. Pääasia on, että markkinointisuunnitelma tehdään järjestelmällisesti ja sitä päivitetään jatkuvasti. Suunnittelutyö jakautuu kahteen osaan; strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Tässä blogauksessa käsittelemme strategisen suunnittelun.
Tutkimuksen mukaan sähköpostimarkkinointi tarjoaa edelleen parhaan ROI:n. Monesti ajatellaan, että digimarkkinointi tapahtuu nykyään vain sosiaalisessa mediassa, mutta todellisuudessa 86 prosenttia kaiken kokoisista yrityksistä hyödyntää sähköpostimarkkinointia säännöllisesti. Yritysten edustajien mukaan se on erittäin tehokas keino tietoisuuden lisäämisessä sekä asiakkaiden hankinnassa ja asiakkuuksien säilyttämisessä. Sähköpostimarkkinointi on toimiva tapa viedä prospekteja eteenpäin ostoprosesseissaan, kun he ovat osoittaneet kiinnostusta yritystä kohtaan. Lisäksi se toimii myös olemassa olevien asiakkaiden säilyttämisessä.
Markkinoinnin tehtävänä on herättää kuluttajassa ostohalukkuutta, tuottaa yritykselle lisää myyntituloja ja näin parantaa yrityksen kannattavuutta. Markkinointi käsittää laajalla mittakaavalla kaikki ne toimenpiteet, joilla yritys vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka saavat asiakkaan ostamaan. Nämä asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät on oltava hyvin tiedossa ennen suunnittelun aloittamista.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti Kaupan Keskusliiton ja Suomen Bensiinikauppiaitten liiton huomiota pornografisten lehtien sijoitteluun myymälöissä ja huoltoasemilla. Pelkästään aikuisille tarkoitettu aineisto on pidettävä erillään aineistosta, jota tarjotaan myös lapsille ja sijoiteltava niin, ettei markkinointi tavoita lapsia. (KA 2002/80/6592, 2003/80/0699)
Työnantajaa valitessa arvioidaan paljon muutakin kuin työpaikkailmoitusta. Vaikuttaako yritys luotettavalta, tarjoaako se haasteita, onko se ajan hermolla, millainen sen yrityskulttuuri on? Potentiaaliset työntekijät muodostavat kokonaismielikuvan esimerkiksi Twitter-tilin, LinkedIn-läsnäolon, verkkosivujen työnantajaosion ja hakukoneista esiin tulevien verkkokeskusteluiden muodostaman kokonaisuuden kautta.
On ehdottoman tärkeää valita yrityksesi kohderyhmälle juuri oikeat mediavälineet, jotka ohjaavat oikeat ostajat tehokkaasti kohti ostopäätöstä. Vuorovaikutus nousee uusien, sähköisten mediavälineiden myötä yhä keskeisemmäksi osaksi, sillä kuluttajat voivat yhä enemmän vaikuttaa siihen, millaisia viestejä ja mainontaa he haluavat vastaanottaa. Oikeat mediavälineet löytämällä kohderyhmä voidaan tavoittaa hallitusti ja tehokkaasti. Mitä henkilökohtaisemmaksi ja kiinnostavammaksi kohderyhmän henkilö kokee viestinnän, sitä varmemmin hän jaksaa keskittyä siihen. Juuri omiin ravintolamieltymyksiin osuvat mainokset avataan sosiaalisessa mediassa herkemmin, kuin väärin kohdennettu mainos ja omalla nimellä varustettu kirje herättää huomion paremmin kuin massatuotettu roskaposti.
3. Mitä on markkinointi?• Tutkimuksessa markkinointi on tieteenala, joka tutkii ihmisten ja yritysten vaihdantakäyttäytymistä.• Sen sisartieteenala on kuluttajatutkimus, joka keskittyy yksilöiden ja ryhmien kulutuskäyttäytymisen ymmärtämiseen.• Vaihdanta (Exchange) on laaja ja moniulotteinen kohdeilmiö, joka ulottuu tavaroiden, palveluiden ja rahan vaihdannasta tiedon, teknologian tai elämysten vaihdantaan.• Markkinointi tieteenalana on keskittynyt tutkimaan nimenomaan kaupankäyntiin liittyvää vaihdantaa (Business Exchange).• Tuote (Product) on kaupankäynnin kohde, joka voi olla fyysinen tuote, palvelu, elämys tai tieto.• Markkinointi prosessina kattaa toiminnot, jotka tähtäävät yritysten tuotteiden vaihdannan maksimointiin.

Toki olen myös seurannut markkinoinnin trendejä, joissa on jo vuosia korostunut videoiden tärkeys, mutta lasteni tapa hyödyntää videomaailmaa monipuolisesti on todella avannut silmäni. Kuilu uuden sukupolven videokulutuksen ja suomalaisen markkinoinnin videotyhjiön välillä on valtava. Käyttämättömät mahdollisuudet ovat aivan silmiemme edessä, joten niihin kannattaa nyt tarttua.
Kamualla hyvä video ei synny pelkästään kuvaajan tai editoijan käsissä, vaan videon tekemiseen liittyy paljon suunnittelua, ennakointia ja perehtymistä asiakkaan liiketoimintaan. Kohderyhmä on tunnettava hyvin, jotta sisältö osataan suunnitella aina katsojan näkökulmasta. Kun suunnittelutyö on tehty hyvin, on helppo aloittaa kuvaukset. Sen jälkeen video siirtyy editointipöydälle. Kun video on valmis, markkinointi on vasta alussa. On valittava videolle sopivat julkaisukanavat, suunniteltava mahdollinen kampanja, mietittävä jälkimarkkinointia ja lopuksi mitataan vielä videon teho.
16. Tutkimusten tuloksia ‖tuotantoaikakaudelta‖Massatuotannon aikakausi: –unohtaa monien toimialojen historialliset tosiasiat •intensiivisen kilpailun •ylituotannon •kysynnän epävarmuuden •yritysten monenlaiset markkinointitoimenpiteet •markkinoinnin instituutioiden synnyn ja kehityksen •aikansa markkinointikoulutuksen •aikansa markkinointitutkimukset massatuotannon aikakautta ei ollut olemassa
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11

69 63 Ajankohtaisten asioiden ilmoittelu kotisivuilla Kuvio 26 osoittaa, että ajankohtainen ilmoittelu oli olennainen osa yrityksen verkkosivuja. Onko siis tuotettava sisältöä tietyin aikavälein sivustolle? Kotisivuilla ajankohtaisen ilmoittelun tärkeyden keskiarvo oli 4,9. Se oli mielestäni yllättävän pieni. Kannuksen Kalastustarvikkeen ajankohtaisten asioiden ilmoittelun onnistumisen keskiarvo oli 4,7. Keskiarvo ei asian tärkeyden keskiarvoon verrattuna ollut huono. KUVIO 26. Ajankohtainen ilmoittelu kotisivuilla Hintatietojen löytyminen kotisivuilta Kuvio 27 osoittaa, että hintatietojen löytyminen kotisivuilta koettiin tärkeäksi. Kannuksen Kalastustarvikkeen sivuilta löytyy hinnasto vaapuista ja materiaalipaketeista. Vastaajista 12 antoi arvosanan numero kuusi ja 11 antoi arvosanan numero seitsemän. Yrityksen arvosanoista eniten, seitsemän kappaletta sai arvosana numero viisi. Hintatietojen löytymisen tärkeyden keskiarvo oli 5,8. Kannuksen Kalastustarvikkeen hintatietojen löytymisen onnistumisen keskiarvo oli 5,6. Tämä oli tärkeyden keskiarvoa alempi, mutta mielestäni todella hyvä keskiarvo.
Strateginen suunnittelu tulisi aloittaa lähtökohta-analyysillä. Sen tarkoituksena on kartoittaa oman yrityksesi ja markkinoiden tilannetta. Analyysin tavoitteena on tietää kristallin kirkkaasti keitä asiakkaasi ovat ja missä he ovat? Lähtökohta-analyysiin kuuluu yritysanalyysi, markkina-analyysi, kilpailija-analyysi ja ympäristöanalyysi. Lopuksi kaikki kootaan SWOT-analyysin muotoon johtopäätösten tekemiseen. Omasta kokemuksesta tiedän, että PK-yritysten resurssit ovat kortilla, mutta näihin analyyseihin kannattaa käyttää sen verran aikaa, että pysyy edes jollain tasolla kartalla missä mennään yrityksesi ja markkinoiden suhteen.
105. Merkit ja markkinoinnin periaatteetArnold 1992 • Merkkien olemassaolo selittyy pitkälti muutamien ostotapoja koskevien perustotuuksien pohjalta • Merkkituotteen menestyksen kriteerit: •Toiminnalliset hyödyt vähintään kilpailijoiden tasolla •Brändin hyötyjen oltava sopusoinnussa keskenään •Brändin muodostettava yhtenäinen luonne •Brändin edustettava arvoja joita kuluttajat haluavat
Lapsia ei voi kehottaa käyttämään mobiilipalveluita suorilla ostokehotuksilla. Siksi lapsia kiinnostavissa tuotteissa, kuten muropaketeissa ja karkkipusseissa, lasten lehdissä ja ajanvietesivustoilla ei saa kehottaa lapsia tekemään ostoksia matkapuhelimella tai houkutella käyttämään erilaisia mobiilipalveluita. Näin ei voi tehdä myöskään tv-mainoksissa lastenohjelmien yhteydessä.
Innovaatioseteliä voi hakea esimerkiksi uuden mobiilisovelluksen kehittämiseen. Konkreettista ideaa mobiilisovelluksesta ei vaadita, kunhan sinulla on halu palvella asiakkaitasi paremmin hyödyntäen tämän hetken trendejä. Innovaatiosetelin avulla voit selvittää tuoko mobiilisovellus lisäarvoa asiakkaillesi. Jos yrityksestäsi ei löydy osaamista mobiilitekniikan ja -konseptoinnin saralta, voit hyödyntää innovaatiosetelin hankkimalla ulkopuolista osaamista.

21. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen• Setting the stage: The Era of Ancedents 1600-1750 •Kapitalismi alkoi syntyä vaikeissa oloissa, sillä kaupallista toimintaa pidettiin lähes rikollisena. •Nykyaikaisen talouden instituutioita ei ollut olemassa. •75-90% väestöstä eli omavaraisessa taloudessa  markkinat olivat lähinnä yläluokan ylellisyystarvikkeita. •Vähitellen liiketoiminta tuli hyväksytymmäksi ja yleisemmäksi, jolloin syntyi myös markkinoinnin instituutioita. •Varhaisen pankkijärjestelmän ja pörssin kehitys. –esimerkki ajanjakson ilmiöstä: tulipmania The Semper Augustus, famous for being the most expensive tulip sold during tulip mania. (Fullerton, 1988)


Tarkat kohdennusmahdollisuudet ja kasvava määrä mainosmuotoja tekevät videomarkkinoinnista sekä suorituskykyisen että kustannustehokkaan sijoituksen markkinoijille. Asiantuntijoidemme rakentamassa videosuunnitelmassa määritellään videoviestinnän tavoitteet, kohderyhmät, käytettävät kanavat ja niiden roolitus, sekä tulosten mittarit. Jakelukanavan näkökulmasta hyvä videosuunnitelma on monikanavainen ja tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti usealla alustalla ja laitteella läpi päivän. On tärkeää ymmärtää minkälaisessa toimintaympäristössä kuluttaja näkee videon.  Kuluttajien mobiiliajajankäytön jatkuvasti kasvaessa on huomioitava esimerkiksi, että suurin osa Facebookin videoista katsotaan älypuhelimissa äänettömällä.
×