11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10
Mahdollisia mainontakanavia sosiaalisessa mediassa ovat mm. yritysten Facebook-, Twitter- ja Google+-sivut sekä Facebook-mainokset. Sosiaalisessa mediassa hyvät ideat leviävät myös itsestään, kun innostuneet asiakkaat jakavat niitä eteenpäin. Tästä syystä www-sivuille rakennettavat sovellukset toimivat mainonnassa. Yrityksen Facebook- ja Twitter-sivuille voi tuoda samaa markkinoinnillista sisältöä, mitä käytetään uutiskirjeissä.

54 48 ja linkki, josta pääsee YouTube-kuvapalveluun. Tällä hetkellä kyseinen video on katsottu yli kertaa. (YouTube 2011.) Vuoden 2010 keväällä kotisivuille lisättiin Seniori-vaapun blogi. Blogin tarkoitus on saada syntymään keskustelua Seniorista ja kalastuksesta. Kysymyksiä, vastauksia ja kommentteja lukijoilta on tullut, mutta pääasiassa Känsäkoski tuottaa Seniori-vaapun blogiin omaa tekstiä. Blogin tarkoitus on myös tiedottaa kaikesta ajankohtaisesta. (Känsäkoski 2010.) 4.4 Tutkimuksen ja kehityssuunnitelman toteutus Pk-yritysten menestys riippuu tulevaisuudessa Sääksjärven (1992) mukaan entistä enemmän siitä, kuinka hyvin ne kykenevät soveltamaan tietotekniikkaa toiminnassaan. Suuryritysten paineessa ne pk-yritykset, jotka epäonnistuvat tietotekniikan strategisessa hyväksikäytössä, joutuvat ahtaalle. Tietotekniikan soveltaminen antaa samat edut niin pien- kuin suuryritykselle. Pk-yrityksen johdon tulee olla tietoinen tietotekniikan merkityksestä ja kustannustehokkaan hyväksikäytön mahdollisuuksista. Tietotekniikan hallinta pk-yrityksissä on tarpeen, koska toimintamuodot verkottuvat yhteiskunnan telepalvelujen ja yhteisten tietojärjestelmien mukana. Näin tietotekniikka tarjoaa pk-yritykselle mahdollisuuden kehittää ja tehostaa toimintaansa. (Sääksjärvi 1992, ) Tutkimusongelmat Opinnäytetyön lähtökohtana ja aiheena oli selvittää Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotteiden tunnettuutta ja digitaalisen median käyttöä. Mitä parempi on yrityksen näkyvyys, sitä paremmin yritys menestyy. Tutkimuksen tavoitteena oli saada vastaus siihen, kuinka Kannuksen Kalastustarvike Oy hyödyntää digitaalista mediaa ja kuinka hyödyntämistä voi kehittää. Selvitettiin, mitä mieltä kalastajat ovat Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivuista ja Seniori-vaapusta ja mitä kehitettävää yrityksellä edelleen olisi internetin käytön suhteen. Yrityksen tulee pysyä kehityksessä mukana, jotta se voisi jatkossakin vastata asiakkaiden tarpeisiin kilpaile-
Tarkkoja ikärajoja alaikäisryhmän sisällä ei ole kuitenkaan mahdollista asettaa. Selvää on, että kun suunnitellaan alle kouluikäisiin kohdistuvaa mainontaa, kohderyhmän kehitystaso asettaa erilaiset vaatimukset kuin nuorille suunnattu kampanja. Ohjeessa käytetään alaikäisen lisäksi käsitteitä pieni lapsi, lapsi, ala-asteikäinen tai nuori havainnollistamaan alaikäisten eroja, jotka mainostajan on syytä ottaa huomioon.
38 32 luun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen selkeä ulkoasu ja symbolit kertovat sivujen käytettävyydestä. On tärkeä ottaa huomioon, että käyttäjät ovat tottuneet näkemään www-sivuilla tiettyjä merkkejä ja symboleja, joita olisi hyvä käyttää. Käyttäjät ovat tottuneet internetsivuilla esimerkiksi siihen, että nuoli vasemmalle tarkoittaa sivustolla liikkumista taaksepäin ja päinvastoin nuoli oikealle ohjaa käyttäjän eteenpäin. (Keränen ym. 2005, ) Käyttöliittymän laadukkaaseen toteutukseen tarvitaan sekä ohjelmointiosaamista että visuaalista taitoa. Käyttöliittymän väreillä voidaan viestiä hyvää tunnelmaa ja luoda viihtyisä ympäristö internetissä surffaamiseen. Lähtökohtana käyttöliittymän tekemiselle ja kehittämiselle on jo suunnitteluvaiheessa miettiä asioita käyttäjän näkökulmasta. Kotisivujen sisältö rakentuu tekstistä ja kuvista, joten näiden avulla sivut pitäisi saada mielenkiintoisiksi ja helpoiksi lukea. Pelkkä teksti ei tee sivuista houkuttelevia ja lisää niiden luettavuutta. Tekstin asettelussa on otettava huomioon, että ihmiset haluavat lukea lyhyitä tekstejä. Sami Etulan (2010) mukaan parasta olisi kirjoittaa jostakin asiasta mahdollisimman lyhyesti ja liittää linkki niitä varten, jotka haluavat aiheesta enempi lukea (Minustako yrittäjä? 2010, 52 54). Kuvien käyttäminen tekee sivustosta mielenkiintoisemman ja miellyttävämmän lukea kuin pelkän tekstin täyttämä verkkosivusto. Sivuston ylläpitäjän pitää muistaa, että kaikki valokuvat ovat tekijänoikeuslaissa suojattuja ja oikeus valokuvaan on aina kuvan ottajalla. Jos kuvan tekemiseen osallistuu muita henkilöitä, kuten esimerkiksi lavastajia tai puvustajia, myös heillä on tekijänoikeus kuvaan. Sen sijaan kuvassa esiintyvillä henkilöillä tai kuvan omistajalla ei ole tekijänoikeutta kuvaan. Tärkeää on tietää, että kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on kuitenkin aina kysyttävä lupa, jotta kuvan saa julkaista. (Keränen ym. 2005, 20.) Moni yrittäjä käyttää tietokonetta päivittäin ja valitettavan usein luottaa omiin viestintätaitoihinsa. Tosiasia kuitenkin on, että pelkkä kirjoitustaito ei riitä tuottamaan hyvää sisältöä internetiin. Tällä hetkellä eletään vielä aikaa, jona internetin ja teknologian kehitys- ja muutosvauhti on hyvin nopeaa. Pysyäkseen mukana vauhdissa tulisi lähes päivittäin seurata ja reagoida muutoksiin, kertoo Etula (2010). Mikäli yrittäjä haluaa itse pelkästään keskittyä oman ydinliiketoimintansa pyörittämiseen, olisi syytä harkita osaavan henkilön etsimistä toteuttamaan verkkoon liittyvää toi-
Videomainonnan tehokkuudelle voidaan etsiä todisteita myös tutkimuksista. T. Sammallahti kertoo kirjassaan Konseptisuunnittelun supersankari Brand Sence Companyn tutkimustuloksista palvelukokemuksesta. Kun palvelukokemukseen liitetään enemmän kuin yksi aisti, sen mielikuvallinen vaikutus on 30 % suurempi. Tämä pätee myös mainontaan. Huomiotavia aisteja on yhteensä viisi: näkö, kuulo, haju, maku sekä fyysisesti tunnettava rakenne. Suoranaisesti videomainonnassa pystytään hyödyntämään näistä kahta: näköä ja kuuloa. Mutta pystyisikö näön kautta hyödyntämään myös muita aisteja?

Koulutukseen voit osallistua tietokoneella, jossa on kaiuttimet ja verkkoyhteys. Osallistuminen on mahdollista myös älypuhelimella (lataa Go To Webinar -app puhelimesi sovelluskaupasta). Saat ilmoittautumislomakeella kertomaasi sähköpostiosoitteeseen viimeistään päivää ennen webinaaria osallistumislinkin, jota klikkaamalla pääset mukaan koulutukseen.
Olemme erikoistuneet vaativienkin mobiilisovellusratkaisujen rakentamiseen. Rakennamme vaativia mobiilisovellusratkaisuja joko ketterän kehityksen periaatteella tai suoraan natiivisti iOS- ja Android-laitteisiin. Sovelluksemme kommunikoivat olemassa olevien järjestelmiesi rajapintojen kanssa ja näyttävän helppokäyttöinen käyttöliittymä varmistaa intuitiivisen käyttökokemuksen.
Mitä tarkemmin uskallat kohdentaa markkinoinnin tiettyyn kohderyhmään, sitä helpompi sinun on markkinoida juuri tätä ryhmää puhuttelevalla tavalla. Kohderyhmän kannattavaan laajuuteen vaikuttaa tietysti myymäsi tuote tai palvelu. Kriteereitä kohderyhmän valinnalle voivat olla esimerkiksi maantieteelliset, demograafiset tai käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Muista suunnitelmassasi myös ottaa selvää markkinoista ja kilpailijoista positiivisten erottuvuustekijöiden maksimoimiseksi.
alihankintamessut arktinen asiakkuudet asiantuntijapalvelut ce-merkintä ELY ERP finpro Gateway Norway AS. Norja henkilöanalyysi Industria innovaatiot johtaminen kansainvälistyminen kasvu kehittäminen kehittämispalvelut Kiina konsultointi koulutus markkinointi markkinointiprosessit markkinointistrategia meriteollisuus messut myynti Norja offshore pk-yritys prosessit rahoitus rakennusala sanktiot some strategia TEKES telakat tietoisku tietojärjestelmät tuottavuus uudistaminen valmennus venäjä Venäjän markkinat vienti

Myös kanta-asiakasetujen käyttäminen alaikäisiin kohdistuvassa markkinoinnissa voi helposti johtaa etujen korostumiseen ostettavien tuotteiden hinnan sijasta. Alle 15-vuotiaille kohdistetussa markkinoinnissa ei kanta-asiakasetuihin pidä vedota. Jos kanta-asiakasmarkkinointia suunnataan yli 15-vuotiaille alaikäisille, kanta-asiakaskonseptilla tarjottavan tuotteen on oltava ostoksena tälle ikäryhmälle tavanomainen. Se on myös voitava ostaa käteisellä, ei velaksi.

10 4 2 MARKKINOINTISTRATEGIA Yrityksen markkinointistrategia on suunniteltu toimintaohjelma, jossa on luotu yrityksen liiketoiminnalle selkeät markkinointitavoitteet. Yritys pyrkii noudattamaan näitä laatimiaan strategisia ja operatiivisia tavoitteita ja tuottamaan näiden tavoitteiden mukaisesti arvoa asiakkailleen ja muille verkostokumppaneilleen ja sidosryhmille. Markkinointistrategia on operatiivinen toimintaohjelma, joka toteuttaa strategisen markkinoinnin visioita käytännössä. Yrityksen markkinointistrategian sisältö perustuu yrityksen oman liiketoimintastrategian sisältöön ja liiketoimintamallin kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Määriteltäessä markkinointistrategiaa on siis muodostettava yrityksen visio tai tahtotila, mikä merkitsee käytännössä markkinoinnin johtamisen tehtävien määrittelyä osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Esimerkiksi ulkoisessa kilpailuympäristössä markkinoinnin käytännön toteuttaminen, kuten mainonta ja hinnoittelu, merkitsee, että yritys pyrkii toteuttamaan omaa visiota tai tahtotilaansa käytännössä. (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, ) Strateginen suunnittelu on pitkäjänteistä suunnittelua, ja yrityksen markkinointistrategia voidaan määritellä myös pitkän aikavälin keinoksi sopeutua ympäristön jatkuviin muutoksiin suuntaamalla voimavaroja voittoa tuottavalla tavalla. Suunnittelun aikajakson tulee olla riittävän pitkä, esimerkiksi 3 5 vuotta toimialan mukaan. (Raatikainen 2004, 73.) Tikkasen, Asparan ja Parvisen (2007) mukaan tehdyn markkinointistrategian jaottelun asiakas- ja toimittajasuhteiden, tuotekehityksen sekä muiden verkostosuhteiden johtamiseen näkee kuviosta 1 (Tikkanen ym. 2007, 57 60). Samaan kuvioon lisäsin kirjasta Markkinoinnin tavoitteet, jonka on kirjoittanut Raatikainen (2004), markkinoinnin tavoitteiden jaottelun asiakas-, viestintä-, myynti-, tuote-, kannattavuus-, hinta- ja saatavuustavoitteisiin selventääkseni tässä opinnäytetyössäni käyttämiäni lähtökohtia ja näkökulmia.

10 kaan yritystoiminta epäonnistuu usein, koska suuri osa yrittäjän informaatiosta on intuitiivista. Tästä seuraa, että suurempi tavoitteisuus informaation hankinnassa ja markkinatiedon käyttö saattaisi parantaa yrityksen menestymistä. Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan yrittäjä tarvitsee lisäksi tietyn määrän aineellisia ja taloudellisia resursseja pannakseen ideansa konkreettiseen muotoon. Markkinoinnin asemaa yritystoiminnan menestymisessä voidaan havainnollistaa esimerkiksi siten, että tarkastellaan erilaisia yritystoimintaan vaikuttavia taloudellisia riskityyppejä. SHAH & LA PLACA (1981) ovat erottaneet kuusi yrityksen toimintaan vaikuttavaa riskielementtiä. Näitä ovat rahoitusriski, liiketoiminnan portfolioon liittyvä riski, teknologian riski, kilpailun riski ja markkinoiden säätelyyn liittyvä riski sekä markkinoinnin riski. Huomattavia epävarmuustekijöitä on esimerkiksi yrityksen ja markkinaosuuksien kasvattamisessa. Kaikilla tekijöillä on lisäksi runsaasti yhtymäkohtia ja suuri keskinäinen riippuvuus myös markkinoinnin kanssa. Sitä, kuinka hyvin markkinointi liittyy yrityksen muihin strategioihin pienissä yrityksissä ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Samoin se miten eri strategiat vaikuttavat yrityksen menestymiseen on jäänyt epäselväksi (CARsoN 1990b). Tästä syystä CARSON ym. (1995) ovat palanneet yrittäjyyteen ja sen eri ulottuvuuksiin sekä pyrkineet tätä kautta koordinoimaan erilaisia markkinointiin vaikuttavia ja markkinoirmista j ohtuvia tekijöitä sekä niiden vaikutusta pienyritysten menestymiseen. Pienyritysten menestymistä ja markkinointia koskevissa tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että yksiselitteisiä menestystekij öitä ei ole ollut helppo saada esille (GAsieLL ym. 1993; SMALLBONE 1990). Yrityksen taloudellista menestymistä edistävät monet tekijät kuten toimialan yleiset ominaisuudet, yrityksen omat strategiat ja resurssit sekä suhteellinen kilpailukyky (PORTER 1980, 1985). Sen lisäksi, että menestymiseen vaikuttavien tekijöiden määrittäminen on usein hankalaa, vaikeuksia tuottaa myös tiettyjen päätösten, strategioiden tai menettelytapojen seurausten ennustaminen ja varsinkin eri tekijöiden yhteisvaikutusten ennakointi. Yritysten menestyminen on hyvin laaja-alainen käsite. Pienyrityksissä yritystoiminnan tavoitteet ja toiminnan tarkoitus voivat vaihdella eri yrityksissä, minkä voi olettaa vaikuttavan myös taloudelliseen tulokseen. Yrittäjillä, johtajilla ja henkilöstöllä voi olla myös henkilökohtaisia tavoitteita, jotka suuntaavat heidän käyttäytymistään enemmän tai vähemmän peitetysti. Menestymiseen vaikuttavat lisäksi yrityksen päämäärien täsmällisyys, päämäärien yhdenmukaisuus, päämäärän haluttavuus, palaute sekä mahdolliset rangaistukset ja palkkiot, jotka suuntaavat henkilöiden käyttäytymistä (Go= & QUINN 1990). Yritys saattaa joskus määrittää liiketoiminta-alueensa liian kapeasti ja tuoteperusteisesti, eikä tarkastele riittävästi tuotteen käyttötarkoitusta tai sen vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia ja kilpailevia tuotteita. Seurauksena voi olla liiketoiminnan surkastuminen, koska riittävät tuoteparannukset ja innovaatiot jäävät suorittamatta (LEwrIT 1960). 9
Markkinointistrategian tärkein ja samalla vaikein kysymys. Koska kohderyhmä määrittelee valittavat markkinoinnin keinot ja teknologiat, ei toisinpäin. Markkinaorientoituneessa yrityksessä kaikki alkaa segmentoinnista, eli ”markkinakartan” tekemisellä. Kartan avulla näet yhdellä silmäyksellä koko markkinat jaoteltuina erilaisiin kohderyhmiin, missä on paras mahdollinen tuottopotentiaali ja minne yrityksen rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa. Kun ”markkinakartta” numeroineen on valmis, on aika tehdä päätös mihin kohderyhmään/-ryhmiin myynnin ja markkinoinnin resurssit kohdistetaan. Strateginen päätös siitä, minne kohdennetaan niukat myynnin ja markkinoinnin resurssit seuraavan 1–3 vuoden aikana. Targetointi, eli kohderyhmän/-ryhmien valinta on toimitusjohtajalle iso ja ehkä vuoden tärkein strateginen päätös. Lue lisää targetoinnista täältä.

83 77 aikaa eikä resursseja paneutua markkinointiin, vaan itse tuotanto ja toiminta vievät yrittäjän työajan. Kuten teoriaosassa markkinoinnin osuudessa kirjoitin, usein nähdään, että oma osaamattomuus saa yrittäjän ulkoistamaan esimerkiksi kirjanpidon ja kuljetukset. Markkinoinnin ulkoistaminen koetaan kalliiksi, eikä varsinkaan pkyrittäjällä ole resursseja ulkoistaa omaa markkinointiaan, mikäli oma erikoisosaaminen liittyy pelkästään tuotteen valmistukseen. Tämän ajatusmallin tuominen osaksi Kannuksen Kalastustarvike Oy:n toimintaa on hyvä huomio: markkinointi ei välttämättä ole kustannus. Markkinointia on kaikki yrityksen toiminta ja yrittäjän oma henkilökohtainen tekeminen. Mainosmateriaali, jota jo on yritykselle painettuna, on luonnollisesti osa markkinointia ja mainontaa. Yrityksen toiminnan aikana digitaalinen ja teknologinen kehitys on ollut huomattava, ja yrittäjän omien laitteistojen ja ohjelmistojen avulla on mahdollista ilman kustannuksia tuottaa mainosmateriaalia digitaalisesti hyvin monipuolisesti ja maanlaajuisesti. Yrittäjän omat tietotekniset taidot ovat rajana, mutta perheen sisältä löytyy osaajia, joille tietokone on osa jokapäiväistä elämää. 5.3 Tuotekehitys Seniori-vaapun tuotekehitys on ollut pitkä taival, joka on alkanut 1980-luvun lopulta. Kehityskaari on johtanut Seniori-vaapun nykyiseen muotoon, jota valmistajan mukaan ei ole tarvetta muuttaa. Tuotekehitystä on ollut muiden vaappukokojen valmistaminen. Tuotekehitys Seniori-vaapun kohdalla jatkuu värimalleja kehittämällä. Tähän tarkoitukseen yrittäjä voi soveltaa teknologiaa ja tietotekniikkaa. 5.4 Www-sivujen kehittäminen ja seuranta Yrityksen digitaalisen median nykyinen hyödyntäminen on vähäistä verrattuna lähes rajattomiin keinoihin ja kanaviin, joita internet tarjoaa. Kotisivujen osalta pääasialliset keinot vaikuttaa lukijaan ovat teksti ja kuvat. Näitä keinoja on osattava hyödyntää mahdollisimman monipuolisin keinoin. Olen samaa mieltä Etulan (2010)
Interaktiivisella videolla voidaan myös viestiä enemmän. Tästä hyvä esimerkki on Hondan jo vuonna 2014 Civic Type R -mallille julkaisema The Other Side -mainosvideo. Mainosvideo koostui kahdesta eri videosta, joiden välillä pystyi vaihtelemaan katsellessa painamalla näppäimistöltä R-kirjainta. Valitettavasti video ei ole enää interaktiivisella ominaisuudellaan katseltavissa, mutta havainnollistamisesimerkin ja molemmat videon osuudet voit katsella täältä.
Uudistuksen tarkoitus on helpottaa ihmisten yhteydenpitoa ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa ja vähentää tähän mennessä liiaksi korostuneiden institutionaalisten toimijoiden – kuten yritysten – julkaisujen näkyvyyttä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten tämä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen Facebookissa ja kanavan hyödyntämiseen markkinoinnissa?
×