Me KWD Digitalilla otamme huomioon kaikki sosiaalisen median tarjoamat markkinoinnilliset mahdollisuudet, kun suunnittelemme yrityksille sopivia digitaalisen markkinoinnin kokonaisratkaisuja. Yritysten erityistarpeet ja kohderyhmä linjaavat sosiaalisen median käyttöä. Suosittelemme niiden perusteella parhaat ja sopivimmat kanavat asiakaskohtaisesti.
Lasten animaatiosarjassa esitettiin ohjelman lopussa laulu, joka sisälsi epäsuoria ostokehotuksia sekä sarjassa esitettävien hahmojen nimiä ja kuvia. Ohjelman jokaisessa jaksossa esiteltiin uusi hahmo. Hahmon esittely ei liittynyt lainkaan ohjelman juoneen. Ohjelman oheistuotteita olivat juuri ohjelmassa esitetyistä hahmoista muodostuvat keräilykortit sekä erilaiset lelut. Kuluttaja-asiamies totesi Telehallintokeskukselle antamassaan lausunnossa, että kyseessä oli piilomainonta, jossa ohjelman koko juoni perustui hahmojen keräämiseen.
19 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI KILPAILUMARKKINAT VERKOSTOYMPÄRISTÖ TUOTE/MARKKINA-ASEMA LIIKETOIMI NAN A KILPAI- PERUSSTRATEGIAT LUSTRAT JAN MÄ- RITTÄMINEN VERKKOASEMAT ASEMASTRATEG1A KILPAILUEDUN KEHITTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN VUOROVAIKUTUSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN AVAINTOIM INTOJ EN JA VOIMAVAROJEN INTEGROINT KILPAILUMARKKINOINTI - SEGMENTOINTI - KILPAILUKEINOT SUHDEMARKKINOINTI ARKKINOINNIN JOHTAMINEN JA TOTEUT 5 SUORA MARKKINOINTI Kuvio 1. Markkinoinnin strateginen ja toiminnallinen rooli kilpailuympäristössä (MöLLER 1991). 2.3 Kilpailuympäristön vaikutus strategian valintaan Kilpailuympäristön ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten yritys voi asettaa taloudellisia tavoitteita ja miten erilaiset tavoitteet voidaan toteuttaa markkinoilla. Erilaiset tavoitteet edellyttävät erilaisia strategioita (KoTLER 1994, s. 491). Jos kilpailuympäristön hallitsevina piirteinä ovat kova kilpailu ja toimialan ylikapasiteetti, yrityksen hengissä säilyminen edellyttää myyntikatteesta tinkimistä ja hintojen alentamista, jotta kysyntä voidaan turvata. Lyhyen aikavälin tuottojen maksimointi onnistuu silloin, kun kysyntä pystytään ennustamaan ja vaihtoehtoisen toiminnan kustannukset ja tuotot kyetään laskemaan. Tuoton maksimoija ei ole sitoutunut tiettyyn liiketoimintaan vaan määrittelee toimintansa rajat lyhyellä aikavälillä, jolloin tuotto on maksimoitavissa. Myyntituloj en maksimointi edellyttää, että yritys kykenee estimoimaan kysyntäfunktion eli arvioimaan myyntituloihin vaikuttavat tekijät. Tämä on mahdollista silloin, kun ympäristön ennustettavuus on hyvä. Myynnin määrällisen kasvun maksimointi sopii tavoitteeksi hintaherkille, joustaville markkinoille, joilla alhainen hinta on tehokas väline. Aloilla, joilla kasvu on hidas tai pysähtymässä, hintoja ja tulostavoitteita alennetaan yhtäaikaa (PORTER 1980, s ). Pysähtyneille toimialoille on ominaista ylikapasiteetti, suhteellisen alhainen osaamisen taso, teknologian kehittymättömyys, massakanavat ja korkeat jakelu- 18

Videoiden tuottaminen pitäisi olla jo jokaisen verkkokaupan arkea. Heräsin tähän todellisuuteen seuratessani teini-ikäisten lasteni verkon käyttöä. He tekevät itse videoita, kommunikoivat faniensa kanssa (kyllä, heillä on faneja), etsivät tietoa YouTubesta ja katsovat telkkarin sijaan videoita YouTubesta. He fanittavat Herbalistia, Lakkoa, Masteria ja PewDiePieta.
Positiointi on oiva työkalu, kun halutaan saada asiakkaat muistamaan brändisi halutulla tavalla. Positioinnin tärkein tehtävä on erilaistaa yrityksesi kilpailijoista. Nimensä mukaisesti positiointi on brändin asemointia kuluttajien mieliin niin, että he ajattelevat tuotteesta tai palvelustasi halutulla tavalla. Toisin sanoen sinun tulee vastata yhteen yksinkertaiseen kysymykseen: Mikä tekee brändistäsi ainutkertaisen?
2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO 1 2 MARKKINOINTISTRATEGIA Markkinoinnin tavoitteet Digitaalinen markkinointi ja viestintä Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät 13 3 MARKKINOINTIVIESTINTÄ OSANA YRITYKSEN MARKKINOINTIA Sosiaalinen media osana yrityksen internetstrategiaa Markkinoinnin kohdistaminen asiakkaalle Mielikuvamarkkinointi Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Internetpalveluiden tarjoajat ja sosiaalinen media Facebook Twitter YouTube ja muut kuvapalvelut Blogit ja bloggaaminen Keskustelupalstat ja foorumit Google ja hakukoneoptimointi Www-sivut Sähköpostimarkkinointi Sosiaalisen median tulevaisuus 35 4 DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MARKKINOINNISSA CASE KANNUKSEN KALASTUSTARVIKE OY Toimeksiantajayrityksen historiaa Seniori-vaappu Seniori-vaapun testimenestyksiä ja muita saavutuksia Yrityksen markkinointi aikaisemmin Internetin nykyinen hyödyntäminen yrityksen markkinoinnissa Tutkimuksen ja kehityssuunnitelman toteutus Tutkimusongelmat Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Tutkimuksen luotettavuus Kyselylomake ja tutkimustulokset 52
Sosiaalisessa mediassa kaikkein tärkeintä on laadukas ja kohdeyleisöäsi aidosti kiinnostava sisältö. Jos et julkaise aktiivisesti, et voi saada näkyvyyttä. Sosiaalisen median strategiaan kuuluu olennaisesti määritellä, mistä aihepiireistä yrityksen somessa halutaan viestiä. Muista, että sisältö tuotetaan asiakkaita, ei yritystä varten. Mieti siis, mitä asiakkaasi haluaa sosiaalisessa mediassa nähdä. Tarjoa hyötyä, älä vain tyrkytä tuotteitasi. Herätä keskustelua: kysy, älä totea.
Sosiaalinen media vuonna 2018 jatkaa samalla väylällä kuin vuonna 2017. Suunta on visuaalinen ja markkinoinnin huomioiminen päivittäisessä tekemissä nousee entistä tärkeämmäksi. Videot nostivat päätään vahvemmin vuonna 2017 ja lisäksi live-videot ja stoorit tulivat jäädäkseen. Reaaliaikaisen viestinnän, kuten Instagram -tarinoiden, Snapchatin, Facebook -tarinoiden ja live-videoiden käyttö tehostuu yritysten viestinnässä. Niiden avulla voidaan tuoda esille esimerkiksi yrityksen persoonaa kuluttajia kiinnostavalla tavalla tai rakentaa yrityksen tavoitemielikuvaa.
Kuvittele itsesi keskelle kiireistä kaupunkikuvaa. Tarkkaile ihmisiä. Mitä näet? Lähes jokainen bussia odottava tai kassajonossa seisova selaa Facebookia, tykkäilee Instagram-kuvista, snäppää, nauraa Youtube-videoille. Yrityksesi täytyy mennä sinne, missä asiakkaat ovat. Nykypäivänä tuo paikka on sosiaalinen media. Sosiaalinen media tarjoaa yrityksellesi kanavan, jota pitkin asiakkaille on mahdollista viestiä nopeasti ja vuorovaikutteisesti. Mitkä ovat sitten sosiaalisen median hyödyt ja kuinka yrityksen markkinointi tulisi sitten rakentaa?

45 39 vaappua. Silmässä oleva piste liikkuu pallukan sisällä. Seniori-vaapun uinti on kuvattuna voimakaspotkuista, ja viehe toimii myös paksussa siimassa. (Jussila 2002, 48.) Asiakkaiden kysynnän vuoksi vuosien varrella valmistukseen ovat tulleet 40- ja 50- millimetriset seniori-vaaput ja muut erikoismallit. Kilpailutilanne on jo vuosia ollut sellainen, että Känsäkosken ei kannata investoida isompien kokoluokkien kehittelyyn, koska vastaavanlaisia on markkinoilla jo niin paljon. Toisin on kuitenkin päätuotteen, noin kolmesenttisen Seniori-vaapun kohdalla: toista vastaavanlaista ja yhtä kalastavaa ei ole onnistuttu valmistamaan. (Känsäkoski 2010.) Seniorivaappu on Jussilan (2002) mukaan tunnetuin siikavaappu, joka on kehitetty alun perin kirjolohen pyyntiin lämpimille keskikesän vesille ja soutu-uisteluun. Känsäkoski suunnitteli ja valmisti jo 1980-luvun loppupuolella erimallisia vaappuja, joilla saalista tulisi myös kesähelteillä, mikä sinänsä oli jo haaste itsessään. Kokeilut ja kokemukset johtivat vähitellen siihen, että Känsäkosken kaverit olivat Valkeisella siiman päästä ostamassa hänen vaappujaan, kun kalaa ei muille tullut kuin Hannulle. (Lestinjoki 1993.) Koska kalamatkat usein päättyivät kotiinpaluuseen ilman saalista, innosti se tulevaa yrittäjää kehittelemään kaloille sellaista viehettä, josta kalat eivät voisi kieltäytyä. Känsäkoski (2010) kertoi olleensa kalamatkalla muistelmiensa mukaan 1980-luvun lopulla, eikä saalista tullut. Vesi oli tuona päivänä hyvin lämmintä. Ajatus vieheiden valmistuksesta lähti siitä, että tuohon aikaan markkinoilla olevat vieheet olivat isokokoisia. Markkinoilla ei ollut näin pientä vaappua. (Känsäkoski 2010.) Suomen uistelumuodoista siianuistelu on iältään nuorin. Kalastuslaji säilyi tuntemattomana pääosin sen vuoksi, että markkinoilla ei ollut riittävän pieniä, kelluvia vaappuja. Tämä muuttui, kun Känsäkoski valmisti markkinoille ensimmäiset Seniori-vaaput. (Jussila 2002, 16.) Siianuistelu Jussilan (2002) kirjoituksen mukaan oli aluksi pienen piirin touhua, mutta Erän siikaviehetestin myötä vuonna 1996 kalastusmuoto ponnahti päivänvaloon (Jussila 2002, 48). Seniori-vaappu on Suomen johtava pikkuvaappu kalastavuutensa vuoksi. Pieniä vaappuja voi tehdä, mutta kalastavuutta niillä ei välttämättä saavuteta (Känsäkoski
18. Päätelmiä• Standardikronologiat rankkoja yksinkertaistuksia, jotka eivät perustu historiallisiin tosiseikkoihin: •markkinointi on ollut tieteenä antihistoriallinen •markkinointi on ilmiönä ―ajaton‖• Standardikronologia antaa väärän kuvan kehityksestä: •peittää ehkä myös alleen vähäisen todellisen kehityksen markkinoinnin käytännössä ja tieteessä
Huonekaluliikkeen mainoksessa vanhemmat seisovat olohuoneessa ja lapsi pomppii sohvalla. Lapsen isä toteaa mm., ”…lapset täytyy saada vain ymmärtämään, että olohuone on aikuisille.” Samassa isä avaa kaukosäätimellä lattialuukun, johon lapsi putoaa. Seuraavassa kohtauksessa mies sulkee kaukosäätimellä olohuoneen oven, johon lapsi törmää. Kuluttaja-asiamies piti mainosta yleisesti hyväksyttyjen ja lain tasolla vahvistettujen kasvatuksellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kannalta ongelmallisena. (KA 1997/40/1589)
Ostopolku tulisi voida suorittaa ilman häiriötekijöitä, eksymistä tai epäselvyyksiä. Sisällön skaalautuvuus mobiililaitteisiin, oikein toteutettu ja julkaistu sisältö sekä luonnollinen edistyminen ongelman ratkaisussa herättävät luottamusta. Yksikin epäselvä tai ristiriitainen viesti saa käyttäjän palaamaan alkuun ja etsimään ratkaisua muualta. Asiakas ei todennäköisesti tee ostopäätöstä heti, siksi on tärkeä että kontaktista jää jälki, jonka kautta ratkaisua tai tuotetta voidaan tarjota uudelleen kun käyttäjä palaa verkkoon.
Sosiaalisessa mediassa kaikkein tärkeintä on laadukas ja kohdeyleisöäsi aidosti kiinnostava sisältö. Jos et julkaise aktiivisesti, et voi saada näkyvyyttä. Sosiaalisen median strategiaan kuuluu olennaisesti määritellä, mistä aihepiireistä yrityksen somessa halutaan viestiä. Muista, että sisältö tuotetaan asiakkaita, ei yritystä varten. Mieti siis, mitä asiakkaasi haluaa sosiaalisessa mediassa nähdä. Tarjoa hyötyä, älä vain tyrkytä tuotteitasi. Herätä keskustelua: kysy, älä totea.
Mainoksessa lapsi pomppi vieterikengillä törmäillen muihin ihmisiin ja kaataen myyntipöytiä. Vaikka aikuinen kuluttaja piti tapahtumia liioiteltuina ja kuvitteellisina, lapsi saattoi kokea mainoksen tapahtumat todellisempina. Markkinatuomioistuin piti mainosta lainvastaisena, kun siinä esitettiin hyväksyttävänä käyttäytymisenä välinpitämättömyys ja piittaamattomuus toisten ihmisten turvallisuudesta ja omaisuudesta. (MT 1995:16)
Myynninedistämisen kannalta on myös toinen olennainen syy hankkia asianmukainen SSL-sertifikaatti: Google on vuonna 2014 antamassaan tiedotteessa kertonut (https://webmasters.googleblog.com/2014/08/https-as-ranking-signal.html) arvostavansa luonnollisissa hakutuloksissaan enemmän https-yhteydellä varustettuja sivustoja. Näinollen sertifikaatin asentaminen auttaa myös optimoimaan hakukonenäkyvyyttä.
Sosiaalisen median sisältöä voidaan tuottaa lähes ilmaiseksi. Periaatteessa maksat vain käyttämästäsi ajasta. Orgaanisen sisällön näkee käytännössä maksimissaan kuitenkin ainoastaan se yleisö, joka jo seuraa kanaviasi somessa. Nykyään kaikki sosiaalisen median kanavat ovat niin täynnä sisältöä, että seuraajienkaan on mahdotonta nähdä kaikkia julkaisemiasi viestejä. Maksetuilla mainoksilla tavoitat ihmisiä laajemmin. Voit kohdentaa tarkemmin yleisölle, jonka haluat tavoittaa. Saat lisää näkyvyyttä somekanavan sisällä ja lisää liikennettä yrityksesi kotisivuille.
61 55 KUVIO 15. Seniori-vaapun tietojen saaminen Kuviossa 15 näkyy, että vastaajista 11 oli saanut tietoja kalastajilta ja tuttavalta oli tietoja Seniori-vaapusta saanut 10. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki puskaradiosta ja ihmisten suosittelun merkityksestä tuotteen menestyksen ja tunnettuuden kannalta. Seniori-vaapulla kalastaminen ja Seniori-vaappujen määrä Kuvio 16 osoittaa, että suurin osa vastaajista oli kalastanut Seniori-vaapulla. Vastaajista 35 oli kalastanut Seniori-vaapulla ja 11 ei ollut. Neljä vastaajaa jätti vastaamatta kysymykseen. Seniori-vaappuja käyttäjillä oli vähintään 1 kappale. Vastaajista yksi ilmoitti omistavansa Senioi-vaappuja 35 kappaletta. Keskiarvoksi vastaajien omistamien Seniori-vaappujen määräksi tuli seitsemän kappaletta.
97. Tuotteiden luokittelu Kestävyyden tai konkreettisuuden mukaan 1. Kertakulutushyödyke (Non-Durables) 2. Kestokulutustavarat (durables) +(Palvelut) Asiakastyypin mukaisesti –Kuluttajahyödykkeet 1. Mukavuushyödykkeet 2. Ostoshyödykkeet 3. Erikoistuotteet 4. Havaitsemattomat tuotteet Teolliset hyödykkeet/tuotantohyödykkeet 1. materiaalit ja tarvikkeet 2. Pääoma 3. puolivalmisteet ja palvelut
Nyt voisi kuvitella, että sosiaalisen median strategia olisi valmis. Jos et kuitenkaan sisällytä tätä viimeistä kohtaa some-strategiaasi, jää se auttamatta vajavaiseksi. Sen lisäksi nimittäin, että omat markkinointi aktiviteetit on mietitty kuntoon, on yhtä tärkeää oppia kuuntelemaan asiakkaita ja osallistua keskusteluihin. Koko sosiaalisen median ideana on nimittäin juuri vastavuoroinen vuorovaikutus eikä yksipuolinen viestiminen.
Sovelluksilla on syytä olla aina jokin yrityksen liiketoimintaa tukeva funktio. Yksinkertaisimmillaan se voi olla vain Facebook-sivuston fanimäärän kasvattaminen, jolloin yritys saa suuremman määrän asiakkaitanne yhteisöönsä. Parhaat sovellukset sisältävät idean, joka on yrityksen asiakkaista niin hauska, että he kertovat siitä omassa verkostossaan (vrt. viraalimarkkinointi).
Ostoputken rakentaminen, esim. Purasen malli (kts. video) tai AIDA-malli auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Muista kuitenkin, että nämä ovat vain teoreettisia malleja ja sinun tulee rakentaa ostoputkesi sellaiseksi kuin se todellisuudessa on. Millainen on juuri sinun asiakkaidesi matka lopullisen ostopäätöksen tekemiseen? Jos tavoite asetetaan väärään kohtaan ostoputkea, ei panostuksista huolimatta myyntiä saada lisättyä juuri yhtään. Siksi on äärettömän tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa voidaan parantaa tai menetetään rahaa, jotta markkinointiresurssit voidaan suunnata oikein. Väärin suunnatut resurssit eivät lisää myyntiä.
25 19 suuryrityksille tyypilliset markkinointiosastot ja järjestelmät, vaan hyvä tuotteiden ja asiakaskontaktien laatu. (Lahtinen 1992, 223.) Lahtisen (1992) mukaan 1990-luvun markkinointinäkemys painottui vuorovaikutussuhteisiin ja niiden merkitykseen. Jokainen yritykseen soittava, faksaava, kirjoittava ja sisään tuleva henkilö otettiin vakavasti ja häntä palveltiin kunnolla. Näkemyksen mukaan asiakassuhde kehittyi vaiheittain, eikä yrityksen ollut siten järkevää jaotella asiakkaitaan hyviin ja huonoihin. Mainonta on kallis kilpailukeino, ja sen käyttö suuryritysten keskuudessa avaa mahdollisuuksia pk-yritykselle. (Lahtinen 1992, ) Nykyinen tarjontarunsaus markkinoilla ajaa asiakkaan valitsemaan yrityksen, jonka puheisiin luotetaan. Tämän näkemyksen mukaan kaikki mitä asiakkaalle luvataan, on pidettävä tinkimättä. Pienintäkään vilpillisyyttä ei voi hyväksyä, koska seurauksena saattaa syntyä pysyvä luottamuspula. Lahtisen (1992) sanoin asiakasta voi pettää vain kerran. (Lahtinen 1992, ) Tavoitteellinen markkinointi edellyttää yritykseltä suunnitelmallisuutta ja järjestelmällistä toimintaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Hyvän ja selkeän suunnitelman avulla työnjako ja työt selkeytyvät. Asiakassuuntaisen markkinoinnin onnistuminen vaatii yritykseltä kykyä reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Asiakassuhde nähdään mieluummin yhteistyösuhteena kuin ostajan ja myyjän keskinäisenä suhteena. Yrityksellä on myös oltava taitoa ja kykyä kehittää jatkuvasti yrityksen liikeideaa vastaamaan ajan haasteisiin. Tämä edellyttää taitoa kerätä luotettavaa tietoa toimintaympäristöstä ja sen muutospaineista. (Raatikainen, 2004, 58.) 3.3 Mielikuvamarkkinointi Eräs markkinoinnin keskeisimmistä toimintakentistä on mielikuvamarkkinointi. Sen tavoitteena on rakentaa yrityksen toiminnasta eri sidosryhmiin sellainen mielikuva, jonka avulla jokaisen sidosryhmän kohdalla yritys saavuttaa tavoitteensa. Mielikuvamarkkinointi on toimintaa, jossa yritys määrittelee kohderyhmän ja pyrkii mielikuvien kautta pääsemään asetettuihin tavoitteisiinsa. Kohderyhmänä mielikuva-
Kuuluisa markkinoinnin professori Philip Kotler kutsuu markkinointisuunnitelmaa taistelusuunnitelmaksi. Suunnitelman tulisi antaa luottamusta sodan voittamiseen vaikka yhtään taistelua ei oltaisi vielä käyty. Taistelun edetessä suunnitelmaa tulee jatkuvasti päivittää, mutta sen laatimiseen ei saa käyttää enempää aikaa kuin tulosten tekemiseen (Kotler, Principles of Marketing).
Uutiskirjetoiminnon lisäksi Facebook-sivulla on myös monia muita mahdollisia käyttötapoja. Yritys voi esimerkiksi käydä julkista keskustelua toimintaansa liittyvistä tapahtumista jäsentensä kanssa tai vinkata seinällään sopivista ja kiinnostavista artikkeleista ja uutisista seinällään. Jäsenet voivat puolestaan kertoa mielipiteensä sivuille liitetyistä asioista.
Tämä on minusta paras kysymys, joka yrityksille voidaan esittää. Markkinointi on hypännyt viimeisen viiden vuoden aikana aimo loikan eteenpäin. Selkeästi voi huomata, mihin markkinointi on suuntautumassa. Uusia sosiaalisen median palveluita tulee jatkuvasti siitä syystä, että ihmiset haluavat personoitua markkinointiviestintää. Tästä syystä yritystenkin tulisi panostaa enemmän kanaviensa hallintaan ja kehittää niitä määrätietoisesti.
Yleisestikin videoiden jakaminen on yleistynyt monien eri kanavien kautta, esimerkiksi Facebook, Snapchat, Instagram ja Periscope. Perinteisen videomainonnan vierelle on tänä vuonna noussut reaaliaikainen video, josta Google ja YouTube on julkaissut Real- Time Ad -formaatin. Reaaliaikasta videota käytetään paljon myös Facebookissa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentin vaalien alla Facebook oli täynnä reaaliaikaisia videoita, joihin päivittyi tykkäyksien perusteella kannattajien mielipiteet. Reaaliaikainen video vetoaa katsojaan aitoudellaan ja yllätyksellisyydellään, sekä tarjoaa mahdollisuuden helppoon vuorovaikutukseen katsojan ja videon lähettäjän välillä.

Liikkuvan kuvan kasvu on tämän hetken vaikuttavimpia mediailmiöitä. Videoon perustuvia jakelukavavia syntyy jatkuvasti lisää, lisäksi vanhat jakelukanavat, kuten Facebook, muokkaavat  alustojaan videoita suosiviksi. Online-videokanavien tavoittavuudet eivät häviä kaupallisille televisiokanaville: Sekä YouTube että Facebook tavoittavat molemmat jo puolet suomalaisista viikoittain ja etenkin nuorten mediankulutus painottuu verkkoon. Myös kotimaiset mediat, kuten esimerkiksi IL-TV tai Sanoma -videoverkosto kehittävät videopalvelujaan ja niihen paketoituja mainosratkaisuja.

7 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet j a näkökulma Tutkimusstrategia 12 Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä Yrittäjyyden määritelmä Yrittäj yyden tutkimuksen viitekehyksiä 15 Markkinoinnin strategiatutkimukset Käsitteistön muuttuminen Strategisen johtamisen teoriat Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Erilaistaminen Kilpailuaseman säilyttäminen Niche-strategiat Markkinointistrategiat Palvelustrategiat Maaseutuyritysten strategiatypologiat 29 Yrittäjäosaaminen Strateginen suuntautuminen Markkinointiosaaminen Muutos ja vaikuttaminen 34 Liiketoimintaympäristö ja kehitysprosessit Toimialoj en erot Maaseutu yritysympäristönä Yrityksen kehityskaaret Liiketoiminnan polku ja kehittyvä liikeidea Yrittäj äosaamis en vaiheteoria Kannattavuuskuilu Kasvustrategia Yrittäjän ikä ja kokemus oppimisen näkökulmasta 45 Tutkimusmenetelmät Menestymisen käsite ja menestymisen mittaaminen Menestymisen mittarit ja tunnusluvut 49


57 51 kaan, ostivatko he osastolta tuotteita vai eivät. Kyselyjä tarjosin niille, joilla näytti olevan aikaa sitä täyttää ja joilla oli mielenkiintoa osastoamme kohtaan. Yleisesti mielestäni ihmisillä oli aikaa, sillä vain harva osastolla käyneistä kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Ainoa kyselyyn vastaamista heikentävä tekijä oli toisena päivänä iskenyt raju sade, sillä olimme ulko-osasto. En halunnut vaivata ihmisiä sateessa täyttämään kyselyä, koska ei ollut mahdollista järjestää suojaisaa ja kuivaa tilaa lomakkeen täyttämiseen. Ikäjakauma oli mielestäni vastauksissa onnistunut hyvin, sillä sain sekä nuoria että vanhempia henkilöitä täyttämään kyselyjä. Kyselyn toteutin kvantitatiivisella, määrällisellä tutkimuksella. Halusin nimenomaan kyselyn perusteella saada numeerisia tietoja vastauksista ja mahdollisuuden toteuttaa tuloksista kuvioita ja taulukoita, joiden tulkinta, vertailu ja mahdollinen hyödyntäminen jatkossa on helpompaa. Sitä voisi käyttää sellaisenaan vertaillakseen tuloksia tai tarvittaessa muokata. Mahdollista kehitystä tutkimusongelman tiimoilta voisi yrittäjä näin halutessaan seurata. En halunnut tehdä sähköistä kyselyä, koska mielestäni yrityksen verkkosivujen kävijämäärä ei olisi välttämättä ollut riittävä eikä toisaalta vastaajien joukkoon olisi tullut riittävän erilaisia vastaajia Tutkimuksen luotettavuus Kvantitatiivisessa tutkimuksessa mittarin tärkeimmät ominaisuudet ovat reliabiliteetti ja validiteetti. Reliabiliteetti osoittaa tutkimuksessa sen, missä määrin mittari mittaa tutkittavaa ominaisuutta, kuinka luotettava ja pysyvä mittari on sekä miten pysyviä ja johdonmukaisia mittaustulokset ovat. Validiteetilla tutkimuksessa tarkoitetaan mittarin pätevyyttä. Se tarkoittaa sitä, mittaako se tarkoitettua asiaa. Validiteetti kertoo siitä, miten hyvin kyseinen valittu kohderyhmä on valittu sekä miten hyvin on osattu valita kysymykset kohderyhmälle. (Kvanti-MOTV 2010.) Tarja Heikkilän (2008) mukaan perusjoukon suuruudella ei ole ratkaisevaa vaikutusta otoskokoa määrättäessä. Lähinnä perusjoukon koko vaikuttaa siihen, tehdäänkö kokonaistutkimus vai otantatutkimus. Suoranaisesti tällä ei ole merkitystä otoskoon suuruuteen, varsinkin jos perusjoukko on useita tuhansia. Otoskoossa
Facebook ryhmät on perustettu yleensä määrätyn aihealueen ympärille ja niissä käydään aiheesta aktiivista keskustelua. Näin ollen myös ryhmien keskustelut nousevat uuden algoritmin kriteereiden mukaisesti uutisvirtaan. Mark Zuckerberg mainitsee aihetta käsittelevässä julkaisussaan: ”You can expect to see more from your friends, family and groups.” Nyt yritysten olisi siis hyvä hetki harkita oman ryhmän luontia. Facebook on mahdollistanut yrityssivujen omien ryhmien luonnin jo viime vuoden puolivälistä lähtien. Ryhmissä voi keskustella niin henkilökohtaisesti kuin yrityksenäkin. Älä kuitenkaan täytä ryhmää turhilla julkaisuilla, vaan pyri keskustelua herättäviin aiheisiin ja ole myös itse aktiivisesti mukana keskusteluissa.
Monet eivät ole kiinnostuneita monimutkaisesta videotuotannosta, eikä tarvitsekaan olla. Pelkkä kymmenen sekunnin pätkä kuvattuna esimerkiksi kännykkäkameralla, voi toimia loistavasti sosiaalisessa mediassa, kunhan sisältö on hyvä. Twitter ja Facebook ovat hyviä kanavia tällaisten lyhyiden videoiden jakamiseen.  Kymmeneen sekuntiin mahtuu esimerkiksi teaseri uudesta tuotteesta/palvelusta tai tuotteiden/palveluiden parhaiden ominaisuuksien esittely.

Tarkat kohdennusmahdollisuudet ja kasvava määrä mainosmuotoja tekevät videomarkkinoinnista sekä suorituskykyisen että kustannustehokkaan sijoituksen markkinoijille. Asiantuntijoidemme rakentamassa videosuunnitelmassa määritellään videoviestinnän tavoitteet, kohderyhmät, käytettävät kanavat ja niiden roolitus, sekä tulosten mittarit. Jakelukanavan näkökulmasta hyvä videosuunnitelma on monikanavainen ja tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti usealla alustalla ja laitteella läpi päivän. On tärkeää ymmärtää minkälaisessa toimintaympäristössä kuluttaja näkee videon.  Kuluttajien mobiiliajajankäytön jatkuvasti kasvaessa on huomioitava esimerkiksi, että suurin osa Facebookin videoista katsotaan älypuhelimissa äänettömällä.
Monet markkinoinnin trendit ovat sidoksissa jatkuvaan teknologian kehitykseen ja sen mukana tuleviin trendeihin. Yksi vuonna 2017 odotettavista trendeistä on paljon lähempänä ihmistä. Tarkoitusperäinen markkinointi (Purpose driven marketing) lähestyy ihmisiä sydämen kautta. Brändit, jotka tekevät yhteistyötä voittoa hakemattomien tai hyväntekeväisyyksien kanssa, taikka luovat omia hyväntekeväisyyskampanjoita, luovat vahvan kuvan, koska heidän tarinansa ovat lähellä ihmisten sydämiä.
19 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI KILPAILUMARKKINAT VERKOSTOYMPÄRISTÖ TUOTE/MARKKINA-ASEMA LIIKETOIMI NAN A KILPAI- PERUSSTRATEGIAT LUSTRAT JAN MÄ- RITTÄMINEN VERKKOASEMAT ASEMASTRATEG1A KILPAILUEDUN KEHITTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN VUOROVAIKUTUSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN AVAINTOIM INTOJ EN JA VOIMAVAROJEN INTEGROINT KILPAILUMARKKINOINTI - SEGMENTOINTI - KILPAILUKEINOT SUHDEMARKKINOINTI ARKKINOINNIN JOHTAMINEN JA TOTEUT 5 SUORA MARKKINOINTI Kuvio 1. Markkinoinnin strateginen ja toiminnallinen rooli kilpailuympäristössä (MöLLER 1991). 2.3 Kilpailuympäristön vaikutus strategian valintaan Kilpailuympäristön ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten yritys voi asettaa taloudellisia tavoitteita ja miten erilaiset tavoitteet voidaan toteuttaa markkinoilla. Erilaiset tavoitteet edellyttävät erilaisia strategioita (KoTLER 1994, s. 491). Jos kilpailuympäristön hallitsevina piirteinä ovat kova kilpailu ja toimialan ylikapasiteetti, yrityksen hengissä säilyminen edellyttää myyntikatteesta tinkimistä ja hintojen alentamista, jotta kysyntä voidaan turvata. Lyhyen aikavälin tuottojen maksimointi onnistuu silloin, kun kysyntä pystytään ennustamaan ja vaihtoehtoisen toiminnan kustannukset ja tuotot kyetään laskemaan. Tuoton maksimoija ei ole sitoutunut tiettyyn liiketoimintaan vaan määrittelee toimintansa rajat lyhyellä aikavälillä, jolloin tuotto on maksimoitavissa. Myyntituloj en maksimointi edellyttää, että yritys kykenee estimoimaan kysyntäfunktion eli arvioimaan myyntituloihin vaikuttavat tekijät. Tämä on mahdollista silloin, kun ympäristön ennustettavuus on hyvä. Myynnin määrällisen kasvun maksimointi sopii tavoitteeksi hintaherkille, joustaville markkinoille, joilla alhainen hinta on tehokas väline. Aloilla, joilla kasvu on hidas tai pysähtymässä, hintoja ja tulostavoitteita alennetaan yhtäaikaa (PORTER 1980, s ). Pysähtyneille toimialoille on ominaista ylikapasiteetti, suhteellisen alhainen osaamisen taso, teknologian kehittymättömyys, massakanavat ja korkeat jakelu- 18
12 Koska pienyritystutkimusta tehdään usein opinnäytteinä ja opiskelijoiden kiinnostuksen varassa, siltä nähdään usein puuttuvan syvempi osaaminen, ns. tacit knowledge. Tutkijan subjektiivinen tieto tutkimuskohteesta ja tutkimusmenetelmistä on hyvin tärkeä mm. tapaustutkimusten ja laadullisen tutkimuksen onnistumiselle. Vaihtelevista lähtökohdista johtuen pienyrittäjyyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat hajanaisia, jolloin tekstien välinen analyysi jää myös ohueksi. Tutkimuksen näkökulma onkin usein erilainen kuin yrityksen näkökulma (Zinkham ja Pereira 1994). Tutkimus voidaan rajata käsittämään yleiset kaikille yrityksille yhteiset teoreettiset lähtökohdat, jolloin pystytään paremmin kehittämään yleispäteviä käsitteitä ja teoriaa. Siten mm. asiakaslähtöisyyttä voidaan tutkia käsittelemättä sitä erikseen palvelun tai tavaran tuottamisen kannalta. Sitä vastoin yksittäinen yritys ei voi yleensä toimia ottamatta huomioon toimialansa tyypillisiä piirteitä ja oman toimintansa kannalta keskeisiä tekijöitä, esimerkiksi sitä toimiiko se palvelujen vai tavaroiden tuotannossa. Mitä enemmän tutkimus tarkastelee yksittäisen yrityksen ongelmia sitä vaikeampi tuloksia on yleistää koskemaan muiden yritysten tilanteita ja asiakkaita. Kouluttajien ja käytännössä toimivien ei ole aina helppo nähdä perustutkimuksen ja käytännön välistä yhteyttä. Näkökulmien erot tutkimuksen hyödynnettävyydestä tulevat hyvin esille pienyritystutkimuksen tilaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa (Landström ym. 1997). Käytäntöön suuntautuneet odottavat tuticimuksilta havainnollisia tuloksia, jotka toimivat yritystoiminnan kehittämisessä ja, joita voidaan soveltaa koulutuksessa. Yksittäiset tutkimukset tuottavat kuitenkin usein vähän valmiita ratkaisuja yritysten eritasoisiin ongelmiin. Laukkasen (1999, 30-31) mukaan tutkimusta voidaan usein fokusoida käytännön kannalta mielekkääseen suuntaan. Soveltaminen edellyttää kuitenkin aina tiedon käyttäjien aktiivisuutta ja muutosvalmiutta. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee maaseutuyritysten taloudellista menestymistä ympäristö-strategia-yrittäjä-resurssinäkökulmasta. Tarkoituksena on kuvata maaseudulla toimivien pienten matkailu- ja ravitsemusalan yritysten sekä puunjalostusta harjoittavien yritysten taloudellista menestymistä. Lisäksi verrataan eri tavoin menestyneiden maaseutuyritysten ryhmiä keskenään yrittäjän tavoitteiden, aineellisten resurssien ja työllistävyyden, yritysympäristöä ja yritysten vahvuuksia koskevien näkemysten, markkinointistrategioiden ja yrittäj äo saamis en suhteen. Tutkimuksessa käytetään pienyritystutkimuksissa yleisesti sovellettua markkinoinnin strategiatutkimuksen käsitteistöä, jotka määritellään menetelmäkuvauksen yhteydessä. Tutkimus on rajattu maaseutuyrityksiin. Maaseutuyrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, jotka sijaitsevat maaseutumaisilla alueilla, ja jotka laajan määritelmän mukaan voidaan lukea maaseutuyrityksiin (Rantamäki-Lahtinen 1999). Maaseutuyritykset ovat toimialoiltaan voimakkaasti teolliseen tuotantotoimintaan keskittyneitä (Survo 1998). Ehkä tämä on ollut syynä siihen, että maaseudun pienyritysten menestymiseroja on selitetty teollisten toimialoj en ja tavaroiden tuotan- 11

Erilaisia pelejä ja elokuvia tarjottaessa on internet- ja mobiiliympäristössäkin otettava huomioon niiden soveltuvuus alaikäiselle ja niitä mahdollisesti koskevat ikärajat. Jos kyse on nimenomaan lainsäädännössä alaikäisiltä kielletystä aineistosta, kuten esim. pornoelokuvat, palvelun tarjoajan on järjestettävä toimintansa niin etteivät alaikäiset pääse käsiksi tähän aineistoon. Alaikäiset eivät näin ollen voi ostaa tai katsoa palvelussa aikuisviihdettä sisältäviä elokuvia tai edes niiden markkinointitarkoituksessa esitettyjä osia.
Erilaisia vaihtoehtoja videomarkkinoinnista ovat esimerkiksi tuote-esittelyt, yritysesittelyt, tapahtumavideot ja testimonial-videot, joissa yrityksen asiakkaat kertovat omista kokemuksistaan. Yritykset käyttävät videomainontaan enemmän rahaa kuin koskaan ennen. Laatuun panostaminen erottuvuustekijänä kannattaa niin suunnittelu- kuin tuotantovaiheessakin, sillä tutkimusten mukaan 92 % kuluttajista katsoo videoita päivittäin. Jopa 80 % yrityksistä kertoo kasvattavansa videomainontaan käytettävää budjettia vuoden 2017 aikana.

Työntekijäesittelyt: Vertaissuositteluun luotetaan aina enemmän kuin yrityksen omiin viesteihin. Nämä kaksi voi yhdistää luomalla esittelyvideoita, joissa erilaisissa tehtävissä työskentelevät kertovat työstään. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: suosittelun luotettavuus muodossa, jota yritys voi itse hallita. Pidä kuitenkin huolta, että haastattelu pysyy aitona ja tulee sydämestä – teeskentely huomataan kyllä.

Sisällöntuotannon merkitys kasvaa jatkuvasti markkinoinnissa. Omaperäisyys ja joukosta erottuminen ovat myös tärkeitä piirteitä. Pelkät kuvat eivät enää riitä, vaan seuraajat haluavat kuulla kiinnostavan, omakohtaisen tarinan brändistä. Usein vaikuttajayhteistyössä yritys luo raamit, joiden rajoissa vaikuttaja pääsee luomaan omaa sisältöään. Tällä tavalla yrityksen viesti menee perille kohderyhmää kiinnostavalla tavalla. 
Mainokset, joissa esiintyy lapsia, ovat omiaan vetoamaan erityisesti lapsiin. (MT 1995:016) Lapsi esitti matkapuhelinmainoksessa joululahjatoivomuksiaan sanomalla ”Rakas joulupukki, tuo minulle matkapuhelin…”. Kuluttaja-asiamies piti epäasiallisena mainosta, kun lapsi esitti siinä suoran ostokehotuksen, jonka avulla vedottiin sekä lasten että vanhempien tunteisiin.(KA 99/41/2989)

Video on luonnollinen ja helppo tapa vastaanottaa opastavaa sisältöä. Moni kohderyhmä vastaanottaa viestin äänen ja kuvan kautta tekstiä paremmin, etenkin jos asiointi tapahtuu verkossa. Uudelleenmarkkinoinnilla videota katsoneet henkilöt tai tietyn verkkosivun kävijät saavat muistutuksia tai ostokehotteita. Näin heidät sitoutetaan yritykseen ja etsitään uusia tarpeita joihin tarjota kohdennettuja ratkaisuja.
11. Vuorovaikutusverkostot, joiden kautta ihmiset kytkeytyvättoisiinsa, ovat keskeinen osa ihmiskunnan historiaa.•Vuorovaikutusverkostojen muodot hyvin moninaisia: •sukulaisuus, ystävyys, uskonto, taloudellinen vaihtokauppa, ekologinen vaihto, satunnainen kohtaaminen, sodat.•Vuorovaikutus voi olla tavoiteltua (tieto, teknologia, viljelyskasvi…) taitahatonta (taudit, rikkakasvit…)•Ihmisellä jatkuva pyrkimys muuttaa olojaan vastaamaan toiveitaan, jotkataas pohjautuvat tietoihin, ajatuksiin ja esimerkkeihin: •verkostot ohjaavat ja koordinoivat ihmisten pyrkimyksiä ja toimia
Perinteinen televisio on hallinnut videomainontaa lähes yksinoikeudella jo kymmeniä vuosia. Nykypäivän kuluttajalla on kuitenkin mahdollisuus etsiä netistä juuri itseään kiinnostavaa videosisältöä juuri silloin kuin se hänelle parhaiten sopii. Tämä luo aivan uusia mahdollisuuksia videomainonnalle; esimerkiksi mainonnan kohdentaminen on paljon tarkempaa ja tehokkaampaa iän, sukupuolen, maantieteellisen sijainnin tai vaikkapa kiinnostuksen kohteiden mukaan. Lisäksi nykyaikaiset tehokkaat älylaitteet mahdollistavat videoiden katsomisen missä tahansa, kotisohvalta lomamatkalle, ja kaikkialla näiden väliltä. Näin videomainonta tavoittaa kuluttajan juuri siellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa.
Uudella algoritmilla pyritään parantamaan Facebookin uutisvirrassa näytettävien julkaisujen henkilökohtaista laatua tuomalla esille personoidumpaa ja keskustelua herättävämpää sisältöä. Ystävien ja perheenjäsenten julkaisut näkyvät enemmän uutisvirrassa ja yksityisen tahon, kuten yritysten, brändien ja median julkaisut vähenevät. Algoritmi suosii julkaisuja, jotka herättävät vuorovaikutusta ja aitoa spontaania keskustelua - pitkät kommentit sekä kahden tai useamman henkilön väliset keskustelut lisäävät julkaisujen näkyvyyttä. Sen sijaan mainosmaiset julkaisut tai julkaisut, joilla kalastellaan tykkäyksiä, kommentteja tai jakoja, voi jatkossa unohtaa.
Digimarkkinointi ja sosiaalinen media liittyvät vahvasti toisiinsa ja sosiaalinen media onkin tehokas kanava sisältöjen jakamiseen. Valitettavan usein sisällöt hukkuvat massaan eivätkä läheskään aina tavoita kohdeyleisöä. Ladattavien sisältöjen tuottaminen tulee koko ajan suositummaksi. Yritykset jakavat e-kirjoja ja webinaareja yhä enemmän eri sosiaalisen median kanavissa, jotka ovat ladattavissa ilmaiseksi vaihdossa yhteystietoihin. Tämä on tehokas keino identifioida potentiaalisia asiakkaita. Hyvien sisältöjen tuottaminen vaatii kuitenkin aikaa, jota ei yrittäjillä välttämättä ole. Mikäli aikaa riittää, niin ladattavien sisältöjen tuottaminen maksaa itsensä takaisin.
Valitse sopivimmat markkinoinnin keinot omaan tavoitteeseesi pääsemiseksi. Oikean keinon löytäminen voi olla vaikeaa, ellet ole aiemman kokemuksen kautta jo todennut tiettyjä keinoja tavoitteesi kannalta parhaiksi. Sisältömarkkinointi ja sosiaalisen median työkalut ovat tällä hetkellä nousussa, mutta voit miettiä myös muita tapoja lisätä tietoisuutta yrityksestäsi. Keinot voivat olla omaperäisiä ja yllättäviäkin, mutta muista aina seurata arvojasi – kieli poskella klikkien kerjääminen ei useinkaan palvele tarkoitusta.

5 kuvaa maaseudun mahdollisuuksista paitsi omalle alueelle myös väestökeslcuk-sissa. Tutkimuksen ovat tehneet ETM Terri Kupiainen MTTL:ssa, professori Saara Hyvönen ja MMM Juha Helenius Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa sekä MMM Outi Kaihola Mikkelin tutkimus-ja koulutuskeskuksessa. Suomen Akatemian lisäksi tutkimusta ovat rahoittaneen Maaseutupolitiikan neuvottelukunta ja MTTL. Juha Heleniuksen osuus raportissa perustuu hänen tekemäänsä maatalouden liiketaloustieteen alan pro gradu -opinnäytetyöhön, jonka on ohjannut professori Matti Ylätalo Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa. MTTL ja tutkijat kiittävät kaikkia tutkimuksessa mukana olleita henkilöitä ja tahoja. Samalla haluamme välittää omasta ja tutkijaryhmän puolesta erityiskiitokset Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja Pirjo Siiskoselle, joka on monin tavoin tukenut tutkimuksen edistymistä. Tutkimuslaitos kiittää myös tutkimukseen osallistuneita yrittäjiä, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet tutkimuksen tekemisen. Toivomme, että tutkimuksemme edistää maaseudulla toimivien pienyritysten osaamisen kehittämistä sekä palvelee päätöksentekijöitä sekä muuta alan tutkimusta. Helsingissä helmikuussa 2000 Jouko Sir6n Ylijohtaja Maij a Puurunen Tutkimusjohtaja
Video ladataan tyypillisesti yrityksen nettisivuille ja YouTubeen. Yritysten kannattaisi miettiä kuitenkin minne kaikkialle videot sopivat. Niitä voidaan nykyisellään käyttää oikeastaan kaikissa somekanavissa nettisivujen lisäksi. Sähköpostimarkkinoinnissa käytettynä video lisää sähköpostin avaamiskertoja sekä B2B- että B2C-sektorilla (Lähde). YouTube on hyvä jakelukanava sen takia, että Google omistaa YouTuben ja Tubehan on maailman toiseksi suurin hakukone. Osa ammattilaisista lataa kuitenkin videonsa hieman laadukkaampaan Vimeoon.
90 84 KUVIO 43. Yrityksen sähköpostipohjamalli Kuviossa 43 on esimerkki yrityksen sähköpostipohjasta. Yrityksen lähtevässä postissa olisi logo ja yhteystiedot sähköpostin vasemmassa alareunassa. Tällä tavoin tilaaja saisi arvokkaamman tunteen saatuaan virallisemman viestin esimerkiksi tilauksen saapumisesta ja käsittelyn aloittamisesta kuin jäätyään ilman ilmoitusta. Valmiin sähköpostipohjan avulla yrittäjän aika ei kuluisi tekstin muotoiluun, vaan yrittäjä voisi pelkästään kirjoittaa viestin yläosaan kiitokset tilauksesta ja sen saapumisesta perille Asiakkaiden kuvien luvallinen julkaiseminen kotisivuilla Yrittäjä saa perinteisen postin ja sähköpostin kautta Seniori-vaapun käyttäjiltä saaliskuvia eri puolilta Suomea. Näitä saalis- ja tunnelmakuvia olisi helppo hyödyntää verkkosivujen sisällöntuotannossa ja mielikuvamarkkinoinnissa. Näin kuvat olisivat eri ihmisten ottamia, eri kalastuspaikoista ja useilla eri värimalleilla ja kalastustavoilla saatuja. Yrittäjän tulisi kuitenkin varmistaa kuvan lähettäjältä, että hänellä olisi lupa julkaista saamansa kuva internetissä. Samalla täytyisi varmistua siitä, mitä tietoja kuvan yhteydessä saa julkaista, kuten esimerkiksi kuvaaja, kuvassa olevat henkilöt tai
7 1 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, kuinka pk-yritys voisi mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntää digitaalista mediaa osana markkinointia. Digitaalinen media, e-media, on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka käyttö on leviämässä nopeaa vauhtia henkilökohtaisesta käyttäjien vuorovaikutuksesta yritysten käyttöön aina osaksi sähköistä kaupankäyntiä. Asiakkaat kertovat internetissä avoimesti ostamistaan tuotteista, ja tieto tuotteesta tai yrityksestä leviää hetkessä internetin käyttäjien keskuudessa. Nyt alkaa olla otollinen hetki päättää, lähteekö yritys mukaan tähän digiaikaan omalle liiketoiminnalleen parhaaksi katsomallaan tavalla vai jääkö se ratkaisevasti lähtöviivalla muista yrityksistä. Jokaisen yrityksen, pienen tai suuren, kohdalla ratkaisut on kuitenkin tehtävä yrityskohtaisesti, ei matkimalla muita. Opinnäytetyöni toteutin kalastusvälineitä valmistavalle ja myyvälle mikroyritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle. Yritykselle ei aikaisemmin ole tehty näin laajaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yrityksen valinta oli minulle helppo, sillä kyseisen yrityksen perustaja on isäni, Hannu Känsäkoski. Yritys ja sen vaiheet ovat minulle tuttuja, ja olen ollut yrityksen työntekijänä tuotevalmistuksessa, puhelinmyynnissä ja tilaus- ja toimitustyössä. Digitaalinen ja sosiaalinen media ovat nyt ajankohtaisia aiheita, ja kiinnostuimme isäni kanssa niiden kustannustehokkaasta käytöstä. Päätin tehdä tutkimus- ja kehityssuunnitelman internetin vaihtoehdoista ja selvittää sitä, missä yhteisöissä yrityksen pitäisi olla mukana, vai pitäisikö. Digitaalinen media oli minulle aiemmin lähes vieras termi. Kiinnostuin siitä koulutukseni ensimmäisen vuoden markkinointiopintojen, ajankohtaisten uutisointien ja isäni kanssa käymieni keskustelujen kautta. Kotisivut ovat olleet isäni yrityksen lähes ainoa näkyvä osa digitaalisessa mediassa. Kun kuvapalvelu YouTubeen lisättiin videomateriaalia yrityksen tuotteesta, yrityksen kotisivujen kävijämäärä kasvoi välittömästi. Tämä innosti minua tutkimaan aihetta lisää. Innostuin lukemaan keskustelupalstoja ja muita kanavia, joista huomasin löytäväni mitä mielenkiintoisimpia keskusteluketjuja liittyen isäni valmistamaan Seniori-vaappuun. Innostuin keskustelupalstojen sisällöstä, sillä sieltä löytyi se perinteinen puskara-
Videomarkkinointi on oiva tapa kommunikoida moniulotteisesti asiakkaidesi kanssa. He ymmärtävät erilaisia viestejä. Pukeutumista, käyttäytymistä, kielenkäyttöä, tavaroita tai muuta, joka juuri sinun kohderyhmässäsi on arvossaan. Siksi videomarkkinoinnissa voidaan keskustella juuri kohderyhmän haluamalla tavalla. Videomainos toimii, mutta vain jos se on aito. Siispä ole aito ja kommunikoi ymmärrettävästi. Käytä kieltä ja keskustelutyyliä niin kuin kohderyhmäsi sitä toivoo. Vielä tärkeämpää on viestiä vain asioista, jotka ovat heille tärkeitä. Muut voit unohtaa. Heille Youtube tarjoaa kissavideoita.
Laadukas ja yrityksesi näköinen ilme on tärkeä osa yrityksen markkinointia. Se erottaa yrityksesi kilpailijoista ja auttaa kuluttajaa muistamaan yrityksesi ja tuotteesi, sekä palaamaan niiden luokse. Yritysilmeen nykyaikaisen, toimivan ja harkitun kokonaisuuden kautta voit herättää asiakkaissasi luottamusta ja ostohalukkuutta. Sen avulla tuot myös esille yrityksesi persoonaa ja arvomaailmaa. Yritysilmeen tulee kestää käyttöä pitkään, jotta se ehtii jäämään asiakkaiden mieleen. Pieni päivitys on kuitenkin silloin tällöin tarpeen. Yritysilmeen suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, mutta sen systemaattinen ja yhtenäinen käyttäminen markkinoinnissa on myös yrityksen ja sen henkilöstön jokapäiväisellä vastuulla.

Kuinka paljon TV-mainonta tosiaan maksaa? MTV Spotti -kampanjalaskurin mukaan valtakunnallinen 15 sekunnin mainos, joka esitetään kerran Huomenta Suomi -ohjelman mainoskatkolla maksaa 490 euroa. Tämä on laskurin mukaan halvin vaihtoehto. Minkä tahansa muun ohjelman kohdalla hinnat moninkertaistuvat (esimerkiksi kun ohjelmaksi on valittuna Päivän sää, hinta nousee 3290 euroon). Vaikka kokonaiskontakteiksi luvataan ensimmäisen esimerkin kohdalla 17.000 kontaktia ja toisen kohdalla 101.000 kontaktia, kuinka moni mainoksia lopulta todellisesti seuraa? Esityskertoja kasvattamalla hinta ja luvattu kokonaiskontaktien määrä nousevat suhteellisesti. Kaksi esityskertaa, hinta ja kokonaiskontaktit kaksinkertaistuvat – kolme esityskertaa ja ne kolminkertaistuvat. Millä kokonaiskontakteja käytännössä pystytään mittaamaan? Voitko olla varma, että luvattu kokonaiskontaktien määrä täyttyy?
Käytännössä on yksittäistapauksessa hyväksytty, että palvelussa on kysytty sopijakumppanin oikeustoimikelpoisuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja. Huoltajan sähköpostiosoitetta on saatettu tietyssä tilanteessa kysyä huoltajan informoimiseksi lapsen liittymisestä palveluun. Kilpailussa voidaan puolestaan esimerkiksi kysyä palkinnon lähettämiseksi välttämätöntä yhteystietoa. Merkityksellistä on kuitenkin aina, mitä oikeudellisesti merkittäviä vastuita keräämisen yhteydessä syntyy.

Nyt voisi kuvitella, että sosiaalisen median strategia olisi valmis. Jos et kuitenkaan sisällytä tätä viimeistä kohtaa some-strategiaasi, jää se auttamatta vajavaiseksi. Sen lisäksi nimittäin, että omat markkinointi aktiviteetit on mietitty kuntoon, on yhtä tärkeää oppia kuuntelemaan asiakkaita ja osallistua keskusteluihin. Koko sosiaalisen median ideana on nimittäin juuri vastavuoroinen vuorovaikutus eikä yksipuolinen viestiminen.
Kaikki ei vieläkään ole kaupan – lapsuutta ja myös nuoruutta on edelleenkin suojattava mainonnan keskellä. Piilomainonta ei ole hyväksyttävää missään markkinointimuodossa. Lapsen ei pitäisi joutua julkisissa tiloissa näkijäksi esimerkiksi eroottiselle tai pelottavalle mainonnalle. Nuorille ei puolestaan saisi markkinoinnissa luoda kaavamaisia ulkonäköpaineita, kehottaa rikkomaan lakia tai omaksumaan rasistisia tai syrjiviä asenteita. Mainostajien pitää kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa kunnioittamalla alaikäisen oikeutta tasapainoiseen kasvuympäristöön.
119. Harjoitus• Valitkaa itseänne kiinnostava brändi ja suunnitelkaa sille kampanja.• Muistakaa, että ideaalissa kampanjassa: 1. Oikea kuluttaja näkee oikean sanoman oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. 2. Kuluttaja havaitsee ja ymmärtää sanoman oikein. 3. Mainos antaa kuluttajalle oikean kuvan tuotteesta ja merkistä. 4. Kuluttaja asemoi tuotteen oikein ja myönteisesti. 5. Mainos motivoi kuluttajaa hankkimaan tuotteen. 6. Mainos luo vahvoja ja oikeanlaisia merkkiassosiaatioita ja parantaa asiakasuskollisuutta.

235. Tyytyväisyyden aiheuttajiaTyytyväisyys henkilökontakteihin, esim. – asiakaspalvelijan/myyjän saavutettavuus – asiakaspalvelijan/myyjän asiantuntemus ja palvelutapaTyytyväisyys tuotteeseen, esim. – tuotteen toiminta ja käyttöominaisuudet – tuotteen kestävyysTyytyväisyys tukijärjestelmiin, esim. – internet-sivujen toiminta – laskutuksen toiminta – takuun kattavuus, huollon toimintaTyytyväisyys palveluympäristöön, esim. – selkeys, siisteys, saavutettavuus – turvallisuus – ruuhkat, jonotus

Videosisältöjen kannattaa olla toisistaan erilaisia ostoprosessin eri vaiheissa. Ostoprosessin alkuvaiheessa -  tai jo ennen varsinaista ostoprosessia - videolla pyritään herättämään kiinnostus brändiä, tuotetta tai palvelua kohtaan. Videon sisältö voi tässä vaiheessa olla oikeastaan minkälaista tahansa, kunhan se vetoaa tunteisiin ja asiakkaalle saadaan luotua mielikuva brändistä/tuotteesta/palvelusta ratkaisuna asiakkaan ongelmaan. Mikäli viesti on riittävän tehokas, huutavat ensimmäiset ja helpot asiakkaat jo nyt kuorossa “Shut up and take my money!”, mutta tavallisesti vaaditaan hieman enemmän.
Todellisuudessa yritysten ja organisaatioiden Facebook-sivujen kautta julkaistu sisältö tavoittaa jatkuvasti vähemmän ihmisiä. Keskiverto 1000 tykkääjän Facebook-sivun julkaisu tavoittaa 50 – 200 ihmistä ja jokainen julkaisun tavoittama Facebookin käyttäjä näkee sen yhden kerran. Luku ei siis missään tapauksessa ole 0, eli maksuttomat julkaisut tavoittavat edelleen ainakin jonkin verran ihmisiä. Markkinoinnin tavoitteiden saavuttamisen kannalta kuitenkin useimmiten merkityksettömän vähän.
Erilaisia pelejä ja elokuvia tarjottaessa on internet- ja mobiiliympäristössäkin otettava huomioon niiden soveltuvuus alaikäiselle ja niitä mahdollisesti koskevat ikärajat. Jos kyse on nimenomaan lainsäädännössä alaikäisiltä kielletystä aineistosta, kuten esim. pornoelokuvat, palvelun tarjoajan on järjestettävä toimintansa niin etteivät alaikäiset pääse käsiksi tähän aineistoon. Alaikäiset eivät näin ollen voi ostaa tai katsoa palvelussa aikuisviihdettä sisältäviä elokuvia tai edes niiden markkinointitarkoituksessa esitettyjä osia.
Sosiaalisen median erityispiirre suhteessa perinteiseen digitaaliseen markkinointiin, kuten banneri- ja hakukonemainontaan, on vastavuoroisuus. Esimerkiksi Facebookissa asiakkaat voivat kertoa avoimesti mielipiteensä suoraan yritysten sivuilla ja mielipiteet ovat kaikkien nähtävillä. Vastavuoroisuus on sekä uhka että mahdollisuus. Hyvä asiakaspalvelu ja nopea reagointi maksavat itsensä takaisin, mutta jos sivut jätetään huomiotta, syntyy asiakkaille kuva, että yritys ei pidä heitä arvossa.
149. Psykologinen hinnoittelu • Käytetään vähän alle –hintoja: –Eurohinnat muokataan senttitasolle (1,95 €) –Kymppihinnat muokataan eurotasolle (49,00 €) –Satojen eurojen summat muokataan kymppi- tai eurolukemiin (995 €) • Hinta ilmoitetaan pientä yksikköä kohden (2,95 € / 100 g) • Hintaan liitetään ostorajoitus (vain 1/asiakas tai maininta ‖ei jälleenmyyjille‖) • Ilmoitetaan hinnanalennus joko euroina tai prosentteina sen perusteella, kumpi tapa näyttää edullisemmalta
Myös kanta-asiakasetujen käyttäminen alaikäisiin kohdistuvassa markkinoinnissa voi helposti johtaa etujen korostumiseen ostettavien tuotteiden hinnan sijasta. Alle 15-vuotiaille kohdistetussa markkinoinnissa ei kanta-asiakasetuihin pidä vedota. Jos kanta-asiakasmarkkinointia suunnataan yli 15-vuotiaille alaikäisille, kanta-asiakaskonseptilla tarjottavan tuotteen on oltava ostoksena tälle ikäryhmälle tavanomainen. Se on myös voitava ostaa käteisellä, ei velaksi.
Moni kävijä, joka saapuu laskeutumissivullesi lähtee pois liittymättä listallesi. Yksi iso, mutta yllättävä syy tähän on, että laskeutumissivusi ei välttämättä lataudu tarpeeksi nopeasti, erityisesti jos kyse on mobiililikenteestä. Googlen tutkimuksen mukaan 53% mobiilikävijöistä lähtee pois, jos sivun latautuminen kestää enemmän kuin 3 sekuntia (lähde).
Sosiaalisen median viestintä on yksi markkinoinnin muoto ja siihen täytyy paneutua tänä päivänä yhtä ammattimaisesti, kuin mihin tahansa muuhunkin markkinoinnin kanavaan. Tänä päivänä yritys ei voi mennä vain kokeilemaan ja ”fiilistelemään” sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisen median viestintään on suhtauduttava ammattimaisuudella ja yrityksen imagoon sopivalla tyylillä huolellisen strategian avulla. Sosiaalinen media on tänä päivänä yksi yritysten tärkeimmistä markkinointikanavista sekä väylistä asiakkaiden sydämiin ja aion pitää huolen siitä, että Promisia pääsee suoraan asiakkaidemme sydämiin onnistuneet markkinoinnin avulla.
Monet eivät ole kiinnostuneita monimutkaisesta videotuotannosta, eikä tarvitsekaan olla. Pelkkä kymmenen sekunnin pätkä kuvattuna esimerkiksi kännykkäkameralla, voi toimia loistavasti sosiaalisessa mediassa, kunhan sisältö on hyvä. Twitter ja Facebook ovat hyviä kanavia tällaisten lyhyiden videoiden jakamiseen.  Kymmeneen sekuntiin mahtuu esimerkiksi teaseri uudesta tuotteesta/palvelusta tai tuotteiden/palveluiden parhaiden ominaisuuksien esittely.
Videomarkkinointi on oiva tapa kommunikoida moniulotteisesti asiakkaidesi kanssa. He ymmärtävät erilaisia viestejä. Pukeutumista, käyttäytymistä, kielenkäyttöä, tavaroita tai muuta, joka juuri sinun kohderyhmässäsi on arvossaan. Siksi videomarkkinoinnissa voidaan keskustella juuri kohderyhmän haluamalla tavalla. Videomainos toimii, mutta vain jos se on aito. Siispä ole aito ja kommunikoi ymmärrettävästi. Käytä kieltä ja keskustelutyyliä niin kuin kohderyhmäsi sitä toivoo. Vielä tärkeämpää on viestiä vain asioista, jotka ovat heille tärkeitä. Muut voit unohtaa. Heille Youtube tarjoaa kissavideoita.
Instagram on vahvasti visuaalinen kanava – jopa suuremmassa määrin kuin Facebook. Tässä kanavassa pärjäävät ne, jotka tarjoavat kuluttajille ainutlaatuista kuvallista sisältöä. Siksi panostammekin Instagram-markkinoinnissa ennen kaikkea visuaalisuuteen. Lisäksi huolehdimme siitä, että sisällöt löytyvät tehokkaasti aihetunnisteilla eli hastageilla. Myös kilpailut ja muu kuluttajien aktivointi toimivat Instagramissa hyvin, ja siksi toteutammekin Instagramiin nimenomaan kuluttajia aktivoivia sisältöjä.

11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10
×