93 87 Opinnäytetyöni teoriaosuuteen olen hyvin tyytyväinen. Teoriaosuus opinnäytetyössäni antaa tietoa siitä, mistä asioista yrityksen markkinointi koostuu. Tarkoitukseni oli käyttää lähteitä monipuolisesti ja laajasti, missä mielestäni onnistuinkin. Oli vaikea valita mielestäni parhaita lähteitä omaan työhöni, koska käsittelemistäni aiheista löytyi todella paljon hyvää materiaalia. Isäni yrityksestä ja Seniorivaapusta on vuosien aikana julkaistu kymmeniä artikkeleita. Varsinkin näistä kirjoituksista oli hyvin vaikea jättää monia mielenkiintoisia kirjoituksia käyttämättä työssäni. Onnistuin kuitenkin kokoamaan mielestäni hyvin yritykseen liittyvää materiaalia selkeäksi kokonaisuudeksi. Tätä opinnäytetyötä tehdessäni opin paljon markkinoinnista, internetistä ja siitä, kuinka digitaalisesta mediasta voi kustannustehokkaasti hyötyä yritysmaailmassa huolimatta yrityksen fyysisestä kokoluokasta. Luulen, että minulle on tulevaisuudessa erittäin paljon hyötyä näistä tiedoista. Uskon, että tulen jossain vaiheessa työllistymään markkinointialalle ja hyödyntämään oppimaani yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotteiden tunnettuutta ja selvittää yrityksen markkinointiviestintää. Samalla tarkoitus oli löytää ne digitaalisen median kanavat, joilla yritys voisi kustannustehokkaasti parantaa tunnettuutta ja näkyvyyttä internetissä. Markkinointistrategia on operatiivinen toimintaohjelma, joka toteuttaa strategisen markkinoinnin visioita käytännössä. Yrityksen markkinointistrategian sisältö perustuu yrityksen liiketoimintastrategian sisältöön ja liiketoimintamallin kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Määriteltäessä markkinointistrategiaa on siis muodostettava yrityksen visio, mikä merkitsee käytännössä markkinoinnin johtamisen tehtävien määrittelyä osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Esimerkiksi ulkoisessa kilpailuympäristössä markkinoinnin käytännön toteuttaminen merkitsee sitä, että yritys pyrkii toteuttamaan omaa visiota käytännössä. (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, ) Tutkimuksesta kävi ilmi, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotekehitys ja liiketoiminnan kannattavuus ovat hyvällä pohjalla. Yrityksen on helppo lähteä kehittämään markkinointia internetissä. Teoriaosuutta tehdessä mieleeni tuli monia asioita, joita Kannuksen Kalastustarvike Oy voisi kustannustehokkaasti hyödyntää liiketoiminnassaan. Toisaalta resurssien kannalta yhden henkilön työllistävään pkyritykseen löytyi paljon sellaisiakin digitaalisen median kanavia, joita sen ei kanna-


73 67 KUVIO 31. Keskustelupalstan lukeminen Keskustelupalstalle kirjoittaminen Kuvio 32 osoittaa, että keskustelupalstalle kirjoittamista ei koettu kovin tärkeäksi. Kukaan ei antanut arvosanaa numero seitsemän. Tästä voidaan päätellä, että mitenkään erityisen tärkeää kirjoituksiin kommentoiminen ei vastanneiden mielestä ollut. Keskustelupalstalle kirjoittamisen tärkeyden keskiarvo oli vain 3,3. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvoksi tuli kuitenkin hienosti 4. KUVIO 32. Keskustelupalstalle kirjoittaminen

Kuluttaja-asiamies totesi alusvaatteiden ulkomainontaa koskevassa ratkaisussaan, että markkinointia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös markkinointivälineeseen. Ulkomainonnassa käytetään julkista tilaa, eikä mainontaa voi välttyä kohtaamasta. Ulkomainonta tavoittaa myös lapset ja nuoret. Sen takia markkinointia voidaan arvioida kuten lapsille suunnattua markkinointia. Häiritsevä mainonta loukkaa kuluttajan oikeutta rauhalliseen asuinympäristöön ja vahvistaa usein vallitsevia sukupuolistereotypioita. (2003/40/2176)
10 4 2 MARKKINOINTISTRATEGIA Yrityksen markkinointistrategia on suunniteltu toimintaohjelma, jossa on luotu yrityksen liiketoiminnalle selkeät markkinointitavoitteet. Yritys pyrkii noudattamaan näitä laatimiaan strategisia ja operatiivisia tavoitteita ja tuottamaan näiden tavoitteiden mukaisesti arvoa asiakkailleen ja muille verkostokumppaneilleen ja sidosryhmille. Markkinointistrategia on operatiivinen toimintaohjelma, joka toteuttaa strategisen markkinoinnin visioita käytännössä. Yrityksen markkinointistrategian sisältö perustuu yrityksen oman liiketoimintastrategian sisältöön ja liiketoimintamallin kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Määriteltäessä markkinointistrategiaa on siis muodostettava yrityksen visio tai tahtotila, mikä merkitsee käytännössä markkinoinnin johtamisen tehtävien määrittelyä osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Esimerkiksi ulkoisessa kilpailuympäristössä markkinoinnin käytännön toteuttaminen, kuten mainonta ja hinnoittelu, merkitsee, että yritys pyrkii toteuttamaan omaa visiota tai tahtotilaansa käytännössä. (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, ) Strateginen suunnittelu on pitkäjänteistä suunnittelua, ja yrityksen markkinointistrategia voidaan määritellä myös pitkän aikavälin keinoksi sopeutua ympäristön jatkuviin muutoksiin suuntaamalla voimavaroja voittoa tuottavalla tavalla. Suunnittelun aikajakson tulee olla riittävän pitkä, esimerkiksi 3 5 vuotta toimialan mukaan. (Raatikainen 2004, 73.) Tikkasen, Asparan ja Parvisen (2007) mukaan tehdyn markkinointistrategian jaottelun asiakas- ja toimittajasuhteiden, tuotekehityksen sekä muiden verkostosuhteiden johtamiseen näkee kuviosta 1 (Tikkanen ym. 2007, 57 60). Samaan kuvioon lisäsin kirjasta Markkinoinnin tavoitteet, jonka on kirjoittanut Raatikainen (2004), markkinoinnin tavoitteiden jaottelun asiakas-, viestintä-, myynti-, tuote-, kannattavuus-, hinta- ja saatavuustavoitteisiin selventääkseni tässä opinnäytetyössäni käyttämiäni lähtökohtia ja näkökulmia.
100 94 Reinikainen, P Näin Facebook uudistuu. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Riihimäen messut Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Seniorivaappu -blogi Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Taloussanomat Päivän Facebook-status: Puoli miljardia rikki. Wwwdokumentti. Saatavissa: Luettu Seniorivaapun monipuoliset käyttötavat YouTube. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu STT. Sosiaalinen media nousussa markkinoinnissa: Sosiaalinen media kiinnostaa yhä useampaa mainostajaa. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu: Kirjoitettu: YouTube Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Henkilökohtainen tiedonanto: Känsäkoski, H Toimitusjohtajan henkilökohtainen tiedonanto, keskustelu. Kannuksen Kalastustarvike Oy. Kannus
Lapsia ei voi kehottaa käyttämään mobiilipalveluita suorilla ostokehotuksilla. Siksi lapsia kiinnostavissa tuotteissa, kuten muropaketeissa ja karkkipusseissa, lasten lehdissä ja ajanvietesivustoilla ei saa kehottaa lapsia tekemään ostoksia matkapuhelimella tai houkutella käyttämään erilaisia mobiilipalveluita. Näin ei voi tehdä myöskään tv-mainoksissa lastenohjelmien yhteydessä.

TV-mainonnalla saat sovitulla summalla valitsemasi määrän näyttökertoja haluamasi ohjelman yhteydessä, jonka ennustetaan tavoittavan arvioidun määrän kokonaiskontakteja. Et kuitenkaan voi olla varma, onko katsojan huomio kyseisellä hetkellä mainoksessasi vai jossain muualla, tai kuuluuko katsoja edes tavoittelemaasi kohderyhmään. Facebook-mainonnassa määrität itse, ketä tavoittelet ja millä summalla mainostat. Tämän lisäksi pystyt seuraamaan, kuinka tavoittamasi kontaktit käyttäytyvät mainoksen nähtyään.
Kuuntelu ja osallistuminen tarkoittavat yksinkertaisesti seuraajien kommentteihin vastaamista, palautteen huomioimista ja siihen reagoimista, käyttäjien sisällön jakamista ja niin edelleen. Myös negatiiviiseen palautteeseen tulisi reagoida. Reagoimatta jättäminen voi johtaa pahimmillaan hyvinkin negatiiviseen brändi-imagoon, kun taas reagoinnilla voidaan jopa kääntää negatiivisen asiakaskokemuksen positiiviseksi.

Sosiaalinen media on viime vuosina tullut pysyvästi osaksi elämäämme. Se on merkittävä osa nykyihmisen arkea ­­– ennen ihmiset käyttivät aikansa toreilla ja turuilla palveluiden etsimiseen ja kuulumisten vaihtamiseen, kun taas nykyään se tehdään sosiaalisessa mediassa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että myös yritykset ovat tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Tänä päivänä sosiaalista mediaa käyttää hyvin suuri osa potentiaalisista asiakkaista. Esimerkiksi Facebookin käyttäjiä on Suomessa jo yli 2,5 miljoonaa, eli lähes puolet koko Suomen väkiluvusta. (Viira, 2017.) Ihmiset myös käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin useiden tuntien ajan, joten ihmisten tavoitettavuus sosiaalisessa mediassa on erittäin hyvä. Se, miten yritys tavoittaa asiakkaansa sosiaalisen median tarjoamassa informaatiotulvassa, onkin hieman haastavampi temppu.
Mainostajan on siis syytä pohtia kussakin tapauksessa mainossanoman sisältöä suhteessa markkinoitavaan hyödykkeeseen, pääkohderyhmään ja mainosvälineeseen. Periaatteet esimerkkeineen täsmentävät, miten alaikäisiin kohdistetun markkinoinnin lainmukaisuutta arvioidaan käytännössä. Markkinaoikeuden ratkaisuissa käytetään termejä pieni lapsi, lapsi ja nuori jne. Markkinaoikeus ei ole sitonut termejä mihinkään ikärajoihin.
7 1 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, kuinka pk-yritys voisi mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntää digitaalista mediaa osana markkinointia. Digitaalinen media, e-media, on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka käyttö on leviämässä nopeaa vauhtia henkilökohtaisesta käyttäjien vuorovaikutuksesta yritysten käyttöön aina osaksi sähköistä kaupankäyntiä. Asiakkaat kertovat internetissä avoimesti ostamistaan tuotteista, ja tieto tuotteesta tai yrityksestä leviää hetkessä internetin käyttäjien keskuudessa. Nyt alkaa olla otollinen hetki päättää, lähteekö yritys mukaan tähän digiaikaan omalle liiketoiminnalleen parhaaksi katsomallaan tavalla vai jääkö se ratkaisevasti lähtöviivalla muista yrityksistä. Jokaisen yrityksen, pienen tai suuren, kohdalla ratkaisut on kuitenkin tehtävä yrityskohtaisesti, ei matkimalla muita. Opinnäytetyöni toteutin kalastusvälineitä valmistavalle ja myyvälle mikroyritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle. Yritykselle ei aikaisemmin ole tehty näin laajaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yrityksen valinta oli minulle helppo, sillä kyseisen yrityksen perustaja on isäni, Hannu Känsäkoski. Yritys ja sen vaiheet ovat minulle tuttuja, ja olen ollut yrityksen työntekijänä tuotevalmistuksessa, puhelinmyynnissä ja tilaus- ja toimitustyössä. Digitaalinen ja sosiaalinen media ovat nyt ajankohtaisia aiheita, ja kiinnostuimme isäni kanssa niiden kustannustehokkaasta käytöstä. Päätin tehdä tutkimus- ja kehityssuunnitelman internetin vaihtoehdoista ja selvittää sitä, missä yhteisöissä yrityksen pitäisi olla mukana, vai pitäisikö. Digitaalinen media oli minulle aiemmin lähes vieras termi. Kiinnostuin siitä koulutukseni ensimmäisen vuoden markkinointiopintojen, ajankohtaisten uutisointien ja isäni kanssa käymieni keskustelujen kautta. Kotisivut ovat olleet isäni yrityksen lähes ainoa näkyvä osa digitaalisessa mediassa. Kun kuvapalvelu YouTubeen lisättiin videomateriaalia yrityksen tuotteesta, yrityksen kotisivujen kävijämäärä kasvoi välittömästi. Tämä innosti minua tutkimaan aihetta lisää. Innostuin lukemaan keskustelupalstoja ja muita kanavia, joista huomasin löytäväni mitä mielenkiintoisimpia keskusteluketjuja liittyen isäni valmistamaan Seniori-vaappuun. Innostuin keskustelupalstojen sisällöstä, sillä sieltä löytyi se perinteinen puskara-
Aiemmat teemavalmennukset ovat käsitelleet niin asiakkuuksien johtamista, UX:ää, lisäarvotyökaluja, konversio-optimointia, asiakashankintaa, kansainvälistymistä kuin analytiikkaa ja rahoitusta. Seuraava teemavalmennus järjestetään lokakuussa. Seuraa uutisia kotisivuillamme sekä Twitterissä, niin saat ensimmäisenä tiedon uusien valmennusten tallenteista.
Konvertoi asiakkaaksi: Asiakkaat, jotka ovat ennen ostoa nähneet videon tuotteesta, ostavat sen todennäköisemmin. Hyvä video voi myös korvata asiakaspalvelun (esimerkiksi käyttöopastus, tuote-esittely) tai jopa myyntipalaverin (”miksi sinun kannattaa ryhtyä asiakkaaksemme”) ja kääntää verkkosivukävijän suoraan asiakkaaksi. Muista selkeä call-to-action -kehotukset toimintaan :”varaa nyt” tai ”buukkaa demo nyt”.
7 Minkälaista videosisältöä? Kasvata tietoisuutta Perinteisesti on ajateltu, että videoita tuotetaan myyntitunnelin (sales funnel) eri vaiheisiin. Kuten kuitenkin totesimme, rohkaisemme ajattelemaan perinteisen myyntitunnelin sijaan asiakassuhteen rakentamista. Sen sijaan siis, että nähtäisiin asiakas myyntikohteena, rakennettaisiin suhdetta asiakkaaseen ensi hetkestä asti. Mieti, missä vaiheessa asiakassuhteen rakentaminen on ja miten sitä voidaan vahvistaa videon avulla. Ylläpidä asiakassuhteita Luo brand ambassa doreja Tarjoa lisäarvoa Vakuuta asiakas Jos haluat kasvattaa bränditietoisuutta, luo hauskoja videoita, joita ihmiset jakavat tai videoita, joilla esittelet tuotetta tai palvelua. Jos haluat tarjota lisäarvoa, tee opetus- tai vinkkivideoita tai kenties webinaareja. Jos haluat vakuuttaa asiakkaat, tee referenssi- tai casevideoita, jotka vakuuttavat asiakkaan tuotteen paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Jos haluat vahvistaa asiakassuhdetta, tee hauskaa tai informatiivisia videoita. Rakenna asiakassuhdetta Jos haluat tehdä asiakkaasta brand ambassadorin, kuuntele, minkälaista sisältöä he haluavat ja vastaa videosisällöllä heidän tarpeisiinsa. 7

90 84 KUVIO 43. Yrityksen sähköpostipohjamalli Kuviossa 43 on esimerkki yrityksen sähköpostipohjasta. Yrityksen lähtevässä postissa olisi logo ja yhteystiedot sähköpostin vasemmassa alareunassa. Tällä tavoin tilaaja saisi arvokkaamman tunteen saatuaan virallisemman viestin esimerkiksi tilauksen saapumisesta ja käsittelyn aloittamisesta kuin jäätyään ilman ilmoitusta. Valmiin sähköpostipohjan avulla yrittäjän aika ei kuluisi tekstin muotoiluun, vaan yrittäjä voisi pelkästään kirjoittaa viestin yläosaan kiitokset tilauksesta ja sen saapumisesta perille Asiakkaiden kuvien luvallinen julkaiseminen kotisivuilla Yrittäjä saa perinteisen postin ja sähköpostin kautta Seniori-vaapun käyttäjiltä saaliskuvia eri puolilta Suomea. Näitä saalis- ja tunnelmakuvia olisi helppo hyödyntää verkkosivujen sisällöntuotannossa ja mielikuvamarkkinoinnissa. Näin kuvat olisivat eri ihmisten ottamia, eri kalastuspaikoista ja useilla eri värimalleilla ja kalastustavoilla saatuja. Yrittäjän tulisi kuitenkin varmistaa kuvan lähettäjältä, että hänellä olisi lupa julkaista saamansa kuva internetissä. Samalla täytyisi varmistua siitä, mitä tietoja kuvan yhteydessä saa julkaista, kuten esimerkiksi kuvaaja, kuvassa olevat henkilöt tai
6 3. Videostrategian elementit On monia tapoja tehdä videoita, mutta ainoa oikea tapa aloittaa videomarkkinointi on tehdä videostrategia. Tarkoitus ja tavoitteet Määritä tavoite videomarkkinoinnille. Tavoite voi olla esimerkiksi myynnin lisääminen tai brändin tunnettuuden kasvattaminen. Videoidesi tarkoitus ja tavoitteet ohjaavat mm. videoiden sisältöä ja jakelukanavien valintaa. Kohderyhmä Kenelle teet videoita? Mistä he ovat kiinnostuneita? Kohderyhmä määrittelee videoidesi sisältöä, tyyliä, sävyä ja jakelua. Videostrategiassa tulee määrittää, mikä kohderyhmä halutaan tavoittaa, miten ja miksi. Kanava ja jakelu Sen sijaan, että valittaisiin YouTube siksi, että se on cool, on tärkeämpää selvittää, missä kanavissa kohderyhmäsi viettävät aikaa, miten saat heidät löytämään sisällön ja miten myös katsomaan videon. Asiakassuhde keskiöön Perinteisen myyntitunnelin sijaan kannustamme yrityksiä keskittymään asiakassuhteiden rakentamiseen. Sen sijaan, että aloittaisit myymällä tuotetta, aloita rakentamalla asiakassuhdetta. Myynti korreloi sen kanssa, kuinka moni ihminen puhuu brändisi puolesta ei sen mukaan, kuinka monta viestiä yritys lähettää. Do good shit Älä yritä esittää videolla jotain, mitä et ole. Asiakkaat kyllä huomaavat, mikäli yrität esittää jotain, joten ole rehellinen. Ja lisäksi tuota hyviä videoita, jotka kiinnostavat asiakkaitasi. Olisiko esimerkiksi teidän yrityksellenne parempi tuottaa saippuaoopperasarja YouTubeen? Analysoi Mittaamalla ja analysoimalla videoviestintäsi tuloksia saat arvokasta dataa, joka auttaa varmistamaan, että tuotat oikeanlaista sisältöä ja että levität sitä oikeissa kanavissa. Muista valita oikeat mittarit asetettujen tavoitteiden pohjalta. 6

82 76 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n arvot innovatiivisuus asiakastyytyväisyys kalastavuus kannattavuus Kannuksen Kalastustarvike Oy:n visio Seniori-vaappu tulee säilymään Suomen johtavana pikkuvaappuna ja pysymään kalastusmaailman taivaalla kirkkaimpana tähtenä monipuolisten käyttötapojensa ja erinomaisen kalastavuutensa ansiosta. 5.2 Markkinointi Markkinointi nähdään liian usein pelkkänä mainontana ja yksisuuntaisena viestintänä yrityksestä markkinoiden ja toimintaympäristön suuntaan. Markkinointia voi määritellä hyvin monella tavalla. Markkinointi on esimerkiksi toimijan omien intressien edistämistä luomalla ja kehittämällä suhteita muihin toimijoihin sekä palvelemalla heidän intressejään ja tyydyttämällä heidän tarpeitaan mielikuvien, merkitysten ja materiaalien vaihdannan ja lupausten täyttämisen kautta. (Tikkanen ym. 2007, ) Siinä missä teknologia on kehittynyt ja sen käyttötarve on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, on myös markkinointi muuttunut. Markkinointia on aina ollut, ja markkinointitarve syntyy siitä, että toisella osapuolella on halu ostaa ja puolestaan toisella osapuolella löytyy halu myydä. Lahtinen (1992) kirjoittaa markkinointiin pätevän sanonnan aika aikaansa kutakin. Toisin sanoen se, mikä on hyvää markkinointia tänään, voi olla jo huomenna huonoa markkinointia. Pk-yrityksen on nähtävä mielestäni markkinointi osana jokapäiväistä toimintaa eikä vain yhtenä yrityksen liiketoiminnan funktiona. Varsin usein yrittäjällä ei ole edes
Ostoputken rakentaminen, esim. Purasen malli (kts. video) tai AIDA-malli auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Muista kuitenkin, että nämä ovat vain teoreettisia malleja ja sinun tulee rakentaa ostoputkesi sellaiseksi kuin se todellisuudessa on. Millainen on juuri sinun asiakkaidesi matka lopullisen ostopäätöksen tekemiseen? Jos tavoite asetetaan väärään kohtaan ostoputkea, ei panostuksista huolimatta myyntiä saada lisättyä juuri yhtään. Siksi on äärettömän tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa voidaan parantaa tai menetetään rahaa, jotta markkinointiresurssit voidaan suunnata oikein. Väärin suunnatut resurssit eivät lisää myyntiä.
97 91 LÄHTEET Kirjallisuus Fahs, C How to Do Everything with YouTube. New York: the McGraw-Hill Companies. Hannu Känsäkoski starttasi starttirahalla, omasta harrastuksesta bisnes Lestinjoki Heikkilä, T Tilastollinen tutkimus. 7. uudistettu painos. Helsinki: Edita Prima Oy. Isohookana, H Yrityksen markkinointiviestintä. Helsinki : WSOYpro. Jaakkola, M Vaaputtaen maailmamaineeseen millä eväillä ja kuinka kauas? Vetouistelu-uistelun erikoislehti nro 3, 10. vuosikerta, Johnston, S. & McGee, L Ways to Make Google Love Your Website. Lontoo: Random House Business Books. Jormanainen J parasta uistinta kautta aikojen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Jue A.L., Marr, J.A & Kassotakis, M.E Social media at work, How Networking Tools Propel Organizational Performance. San Francisco: A Wiley Imprint. Jussila R Siikavieheet syynissä, Erä 7, Jussila, R Antoisimmat ahvenvaaput. Erä 12, Jussila, R Seniorin haastajat. Erä 7, Jussila, R Siika on kalastajan päiväuni. Seura nro 27, Jussila, R Siikavaaput. Erä 7, Jussila, R Seniori pitää pintansa. Erä 14, Jyräs, J Uistelua ohuella siimalla ja grammaisella vaapulla Ihanaa! Vetouistelun erikoislehti, Karjaluoto, H Digitaalinen markkinointiviestintä. Esimerkkejä parhaista käytännöistä yritys- ja kuluttajamarkkinointiin. Jyväskylä: Docendo. Keränen, V., Lamberg, N. & Penttinen, J Digitaalinen media. Jyväskylä : Docendo Kilpi, T Blogit ja bloggaaminen. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
60 54 ryhmässä. Tästä ryhmästä kaksi vastaajaa ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin vuotiaiden ryhmässä vastaajia oli kymmenen, joista yksi ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin. Muissa ryhmissä oli yhdeksän vastaajaa. Halusin selvittää, onko jokin ikäryhmä sellainen, jolla ei ole tietoa Seniori-vaapusta. Tällä tiedolla halusin selvittää vastaajista ne, joille olisi todella tärkeää tuottaa verkkosivujen sisältöä siltä pohjalta, mikä Seniori-vaappu on ja mihin tarkoitukseen se on alun perin kehitelty. KUVIO 14. Vastaajien ikä ja Seniori-vaapun tunnettuus Viidestäkymmenestä vastaajasta vain neljä ei tuntenut Seniori-vaappua aiemmin. Tämä kertoo hyvin Seniori-vaapun tunnettuudesta vastaajien keskuudessa. Seniori-vaapun tietojen saaminen internetistä, lehdestä, kalastajilta, messuilta tai tuttavalta Kuviosta 15 näkyy, että vastaajat olivat saaneet Seniori-vaapusta tietoja eri kanavista. Suurin osa, 13 vastaajaa, oli saanut Seniori-vaapusta tietoa perinteisestä lehdestä. Kysymykseen olisi voinut lisätä myös vastausvaihtoehdon jostain muualta, sillä jälkeenpäin huomasin, että vaihtoehtoja oli liian vähän. Yllättävää oli, että internetistä tietoja oli saanut vain kaksi vastaajaa. Lehden merkitys tunnettuuden kannalta on siis edelleen suuri.
United Screens believes that Laeppavika’s video meets the requirements of identification in 9 § MFL and article 9 ICC because of: A) The information given that it is a commercial message is in proportion to the product being marketed, B) Laeppavikka followed the current customs on the plattform and C) His target audience is mainly an experience and recurring group that is well aware of his way of communicating and the customs on YouTube.

Nyt voisi kuvitella, että sosiaalisen median strategia olisi valmis. Jos et kuitenkaan sisällytä tätä viimeistä kohtaa some-strategiaasi, jää se auttamatta vajavaiseksi. Sen lisäksi nimittäin, että omat markkinointi aktiviteetit on mietitty kuntoon, on yhtä tärkeää oppia kuuntelemaan asiakkaita ja osallistua keskusteluihin. Koko sosiaalisen median ideana on nimittäin juuri vastavuoroinen vuorovaikutus eikä yksipuolinen viestiminen.
"Moi! Hyvä aihe. Eka vinkki voisi olla klassinen 'Suunnittele työsi, työskentele suunnitelmasi' - Eli kasaan ajan kanssa ihan kunnon plääni siitä yleisöstä, arvontuotosta heille (eli palvelevasta sisällöstä), medioista/alustoista, julkaisutiheydestä, tone-of-voicesta, kuvamaailmasta, CTAista jne.jne. JA ENNENKAIKKEA TAVOITTEISTA, jotka kytkeytyvät mahdollisimman lähelle rahavirtoja. Ja sitten vaan vimmaista toteutukseen sitoutumista päivä päivältä, viikko viikolta ja kaikesta tekemisestä oppien ja korjaten. Itse kirjotin Trainers' Housen ekaa puolivuotista monen monta iltaa ja osallistin omaa porukkaa pohtimaan tulevaisuuden tekemistämme useammassa sessiossa ja voin sanoa, että jokainen suunnitteluun käytetty tunti on helpottanut polulla kulkemista ja pysymistä HURRRRRJAN paljon."
Videotestimoniaaleissa tyytyväinen asiakas kertoo oman kokemuksensa yrityksesi palveluista. Tyypillinen testimoniaalivideo sisältää kolme pääkohtaa: mikä asiakkaan tilanne oli ennen palveluitanne, minkälaisen ratkaisun palvelunne antoi, ja loppuun kuinka hyvin palvelunne vastasi odotuksia. Testimoniaalissa voidaan myös kertoa, miksi asiakas päätyi valitsemaan juuri sinun yrityksesi. Testimoniaali on lyhyt ja ytimekäs suositus yrityksestä. Koska asiakas esiintyy omalla nimellään, kasvoillaan ja äänellään, se herättää luottamusta paremmin kuin kirjoitettu referenssi.

Sosiaalisen median erityispiirre suhteessa perinteiseen digitaaliseen markkinointiin, kuten banneri- ja hakukonemainontaan, on vastavuoroisuus. Esimerkiksi Facebookissa asiakkaat voivat kertoa avoimesti mielipiteensä suoraan yritysten sivuilla ja mielipiteet ovat kaikkien nähtävillä. Vastavuoroisuus on sekä uhka että mahdollisuus. Hyvä asiakaspalvelu ja nopea reagointi maksavat itsensä takaisin, mutta jos sivut jätetään huomiotta, syntyy asiakkaille kuva, että yritys ei pidä heitä arvossa.
165. Markkinointiviestinnän tavoitteita• Tiedottaminen yrityksestä, tuotteista, hinnoista ja saatavuudesta• Huomion herättäminen, erottautuminen kilpailijoista• Mielenkiinnon ja myönteisten asenteiden luominen• Ostohalun herättäminen ja asiakkaan aktivointi• Asiakkaalle tuotetun arvon ja hyödyn viestiminen• Myynnin aikaansaaminen• Asiakkaan ostopäätöksen vahvistaminen ja asiakassuhteen ylläpitäminen Lopullinen tavoite on saada aikaan kannattavaa myyntiä
Kuvauksen pitäisi tiivistää sivusi sisältöä kiinnostavasti, houkuttelevasti tai lupaavasti. Sillä annat itsellesi mahdollisuuden päihittää kilpailijoiden tylsät kuvaukset ja voittaa itsellesi potentiaalisia asiakkaita. Jos jätät kuvauksen lisäämättä, kuvauksen sisällöstä päättää puolestasi Google. Joku voi ajatella, että niin onkin parempi, mutta en ole samaa mieltä.
Mahdollisia mainontakanavia sosiaalisessa mediassa ovat mm. yritysten Facebook-, Twitter- ja Google+-sivut sekä Facebook-mainokset. Sosiaalisessa mediassa hyvät ideat leviävät myös itsestään, kun innostuneet asiakkaat jakavat niitä eteenpäin. Tästä syystä www-sivuille rakennettavat sovellukset toimivat mainonnassa. Yrityksen Facebook- ja Twitter-sivuille voi tuoda samaa markkinoinnillista sisältöä, mitä käytetään uutiskirjeissä.
Yleisestikin videoiden jakaminen on yleistynyt monien eri kanavien kautta, esimerkiksi Facebook, Snapchat, Instagram ja Periscope. Perinteisen videomainonnan vierelle on tänä vuonna noussut reaaliaikainen video, josta Google ja YouTube on julkaissut Real- Time Ad -formaatin. Reaaliaikasta videota käytetään paljon myös Facebookissa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentin vaalien alla Facebook oli täynnä reaaliaikaisia videoita, joihin päivittyi tykkäyksien perusteella kannattajien mielipiteet. Reaaliaikainen video vetoaa katsojaan aitoudellaan ja yllätyksellisyydellään, sekä tarjoaa mahdollisuuden helppoon vuorovaikutukseen katsojan ja videon lähettäjän välillä.
A/B-testaus Adwords AdWords -Display verkko Avainsanatutkimus B2B Markkinointi Copywriting Digitaalinen markkinointi Facebook Facebook-kauppa Google Analytics Hakukoneoptimointi Hakusanamainonta Instagram kotisivut LinkedIn Markkinoinnin budjetointi Markkinointi Markkinointistrategia mobiilimarkkinointi Myynti Sisältömarkkinointi Snapchat sosiaalinen media Strategia sähköpostimarkkinointi Twitter Uutuudet Verkkokaupan Markkinointi Verkkokauppa Videomainonta YouTube

4 Esipuhe Maatalouden toimintaedellytysten muutoksen myötä haasteet maaseudun asutuksen säilymisestä ja maaseudun väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta kohdistuvat lisääntyvässä määrin pienyritystoimintaan. Maatalouden harjoittaminen on polarisoitumassa osa-aikaisesti hoidetuille keskikokoisille tiloille ja toisaalta päätoimisille yrityskokoaan voimakkaasti laajentaville tiloille. Näin ollen pienillä ja keskikokoisilla tiloilla tarvitaan muuta yritystoimintaa, joka sitten voisi muodostua jopa päätoimeentulon lähteeksi. Maaseudun pienyritysten verkko muodostuu kuitenkin lähes kokonaan maatilatalouden ulkopuolisista yrittäjistä. Elävä maaseutu on tavoitteena niin EU:n aluepolitiikassa kuin myös kansallisessa maaseutupolitiikassa, joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja maaseudun pienyritysten toiminnalle. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa on viime vuosina panostettu yritysten lukuisten ongelmien selvittämiseen. MTTL on yhdessä sidosryhmiensä kanssa selvittänyt mm. maaseudun pienyritysten tilastointia, joka tulee jatkossa helpottamaan pienyritystutkimuksia aineistojen hankinnassa. Maaseutuyritysten tutkimus on nähty MTTL:ssa keskeisenä tutkimuskohteena, jota tutkimuslaitos haluaa harjoittaa yhteistyössä muiden alaa tutkivien tahojen kanssa. Tästä myös oheinen maaseudun pienyritysten menestymistä selvittävä julkaisu on osoituksena. Käsillä oleva raportti liittyy Suomen Akatemian rahoittamana jo vuonna 1995 aloitettuun pitkäaikaiseen tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheessa", joka jatkuu edelleen. Tutkimusyhteistyöhön ovat osallistuneet MTTL, Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos ja Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskus. MTTL.n tutkimusta on jatkossa tarkoitus suunnata erityisesti maaseutuyrittäjyyteen ja markkinointiin. Maaseutuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta voidaankin tietyin osin pitää omana tutkimusalueenaan, joka osaltaan liittyy yritystutkimuksen laajaan kenttään. Tutkimus käsittelee maaseutuyritysten menestymistä, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tutkimusaineisto käsittää majoitus- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksiä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvien erilaisten yrittäjyyteen vaikuttavien kysymysten lisäksi useat tutkimukset ovat käsitelleet myös pienyritysten markkinointia Markkinoinnin tutkimus on kuitenkin edelleen pioneefivaiheessa, koska tutkimukset ovat varsin hajanaisia, eikä pienyritysten markkinoinnista ole omaa teoriaa, johon tutkimuksissa voitaisiin tukeutua. Tästä huolimatta tutkimusalue on selvästi edistynyt viime vuosina. Uutta tietoa tarvitaan edelleen, jotta kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvien nk. kovien arvojen lisäksi myös maaseutuyritysten pehmeät arvot saadaan hyödyttämään asiakkaita. Ei riitä, että yritys on joillakin edellytyksin kannattava; sen tulisi samalla edistää niin yrittäjäperheen kuin myös muiden sidosryhmien viihtyvyyttä maaseudulla ja luoda laadukkailla tuotteilla mieli-
77 71 KUVIO 36. Vaappujen uutuusvärien merkitys Vaapun hyvä kalastavuus Kuviosta 37 nähdään, että kalastavuus oli tärkeä tekijä vieheen ominaisuuksissa. Vastaajista 22 antoi arvosanan numero seitsemän asian tärkeydelle. Seniorivaapun hyvän kalastavuuden onnistumisen kohdalla vastaajista 11 antoi arvosanan numero kuusi. Vaapun hyvän kalastavuuden tärkeyden keskiarvo oli korkea, 6,2. Seniori-vaapun hyvän kalastavuuden onnistumisen keskiarvo oli myös todella hyvä, 5,9.
29 23 book. Yrityksen tulisi kartoittaa omakohtaisesti se, millaista joukkoa se yrittää tavoittaa, ja sen kautta miettiä, käyvätkö kyseiset asiakkaat Facebookissa. (Minustako yrittäjä? 2010.) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tavoittama käyttäjäryhmä on nuoret, joten Facebook voisi olla keino tavoittaa heidät. Toisaalta kuitenkin yrittäjän resurssien kannalta Facebookin käyttö olisi ensin opeteltava ja vaatisi myös aktiivista päivittämistä. Facebookin ongelmana ovat tällä hetkellä lisääntyneet tietoturvaongelmat ja yksityisyyden loukkaukset. Ihmisten tietoja leviää vääriin käsiin, ja tämä saattaa jopa vaikuttaa uusien käyttäjien ja olemassa olevien jäsenien käyttäytymiseen. Tietoturvan lisäämiseksi Facebookiin ollaan lisäämässä uusia ominaisuuksia, jotka parantavat käyttäjien mahdollisuuksia omien tietojen hallintaan ja niiden näkymiseen muille käyttäjille. Suurin muutos tulee olemaan se, että käyttäjät voivat jakaa tietojaan pienissä ryhmissä niin, että päivitykset eivät näy kaikille Facebook-kavereille. (Reinikainen 2010.) Facebook-käyttäjien yksityisyys ei ole enää taattu. On aihetta ihmetellä, mihin tarvitaan koko palvelua. Moni on luonut henkilökohtaisen Facebook-tilin, mutta huomannut ajan kuluessa, ettei tarvitsekaan sitä. Moni Facebookin käyttäjä haluaisi eroon tästä sosiaalisesta yhteisöstä, monista eri syistä. (Pöysti 2010.) Alun aktiiviset käyttäjät ovat laiskistuneet, eivätkä monet koe saavansa palvelusta enää mitään uutta. Facebookissa oleville on laadittu yksityiskohtaiset ohjeet siitä, kuinka palvelusta pääsee lopullisesti eroon. Facebook-käyttäjätilien poistaminen on yleistynyt. (Latvala 2010.) Kaija Pöysti (2010) listaa Kauppalehden blogissa kirjoituksessaan Sosiaalinen media kaipaa ennakkoluulotonta kokeilua viisi syytä poistaa Facebook-tili käytöstä: Facebook on tarpeeton, se lähettää roskapostia ja turhia tilapäivityksiä, se ei kunnioita yksityisyyttäsi, Facebookin käyttäjäehdot solvaavat käyttäjää, eikä käyttäjillä ole yksityisyyttä. (Pöysti 2010.)
Videoiden tuottaminen pitäisi olla jo jokaisen verkkokaupan arkea. Heräsin tähän todellisuuteen seuratessani teini-ikäisten lasteni verkon käyttöä. He tekevät itse videoita, kommunikoivat faniensa kanssa (kyllä, heillä on faneja), etsivät tietoa YouTubesta ja katsovat telkkarin sijaan videoita YouTubesta. He fanittavat Herbalistia, Lakkoa, Masteria ja PewDiePieta.
Tee videosta ammattimainen, ihmiset valitsevat usein elokuvan tai kirjan sen kannen perusteella, joten tee videostasi siisti. Muista, että video toimii yrityksesi käyntikorttina. Tällä hetkellä on suosittua käyttää animaatiovideoita, koska ne ovat kustannuksilta ja hyöty tehoiltaan täysin eri luokkaa kuin tylsät kameralla kuvatut yritysvideot. Animaatiovideoihin saa hauskuutta, mielenkiintoa ja tehokkuutta kustannustehokkaasti.
Luo suunnitelma ja mitattava tavoite yrityksesi sisältömarkkinoinnille. Suunnitelma voi liittyä esimerkiksi aikatauluun, budjettiin tai käytettäviin markkinointikanaviin. Luota ammattilaisten apuun, sillä kukaan ei pysty tekemään kaikkea yksin. Konsultaation hankkiminen säästää sinulle kallista aikaa keskittyä täysillä oman liiketoimintasi kasvattamiseen. Hyvin tuotettu sisältö maksaa itsensä takaisin.
Pakkauksessa oli kuvattu koalakarhu kolmen poikasensa kanssa. Pakkaus sisälsi kuitenkin vain kaksi poikasta. Pakkauksessa oli maininta ”Yllätysvauvat, mutta kuinka monta”. Kuluttaja-asiamies kehotti yritystä huolehtimaan siitä, että pakkausmerkinnöissä annettavat tiedot eivät ole pakkauksen sisällön suhteen harhaanjohtavia ja että kuluttajalle ei synny mielikuvaa, että on sattumanvaraista, montako tuotetta pakkaus sisältää. (KA 98/40/1801)

Monet markkinoinnin trendit ovat sidoksissa jatkuvaan teknologian kehitykseen ja sen mukana tuleviin trendeihin. Yksi vuonna 2017 odotettavista trendeistä on paljon lähempänä ihmistä. Tarkoitusperäinen markkinointi (Purpose driven marketing) lähestyy ihmisiä sydämen kautta. Brändit, jotka tekevät yhteistyötä voittoa hakemattomien tai hyväntekeväisyyksien kanssa, taikka luovat omia hyväntekeväisyyskampanjoita, luovat vahvan kuvan, koska heidän tarinansa ovat lähellä ihmisten sydämiä.

4 Esipuhe Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos on suurmannut tutkimustaan koskemaan aikaisempaa laajemmin maaseudun pienimuotoista yritystoimintaa. Tavoitteena on tutkimustiedon avulla edistää perusmaataloutta täydentävän toiminnan mahdollisuuksia ja sitä kautta helpottaa maaseudun yritystoiminnan monipuolistumista. Tietoa pyritään tuottamaan erityisesti elintarviketalouden tuotanto-ja markkinointiketjusta maaseutuyrittämis en näkökulmasta katsottuna. Maaseutuyrittämisessä on erityispiirteitä, ja tyypillinen maaseutuyritys on elintarvikealan yritys. Käsillä olevassa tutkimuksessa on tarkasteltu elintarvikealan pienyritysten strategian muodostusta kilpailuympäristöön liittyen. Tässä yhteydessä marklcinointistrategioista käytetään kirjallisuudessa käsitettä "competitive marketing", mikä viittaa pyrkimykseen muodostaa eroja yritysten välille markkinoinnin keinoin. Maaseudun pienyritysten liiketoimintaa koskevassa tutkimuksessa on aikaisemmin korostunut alueellisuus ja maaseutuyrittäjyyteen liittyvät tekijät. Toimialan rakenne ja kilpailun ominaisuudet vaikuttavat kuitenkin siten, että kaupunkien ja maaseudun yritysten liiketoiminnassa on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä noin puolet sijaitseekin suurten kaupunkien vaikutusalueella. Yritykset olivat menestyneet suhteellisen hyvin markkinoidessaan tuotteitaan paikallisilla markkinoilla. Yritysten tuottamat elintarvikkeet ovat eri tavalla valmistettuja kuin isojen yritysten tuotteet, mistä syystä ne ovat olleet haluttuja vaihtoehtoja asiakkaille. Paikallisille markkinoille on tullut lisää tarjontaa, ja kilpailuvaikutuksia tulee monelta muullakin suunnalta. Kilpailun johdosta kannattavat marklcinaraot saattavat yllättäen kadota. Myös asiakkaat voivat muuttaa nopeasti käyttäytymistään. Tutkimuksen yhtenä johtavana ajatuksena on, että eri alueiden yrittäjien erityisosaamista, kuten markkinoiden tuntemusta, tulisi hyödyntää entistä paremmin pienyritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista, että se etenee asteittain tutkimustulokseen. Tutkimusraportti sisältää ns. impressionistisen kuvauksen pienten elintarvikealan yritysten markkinointi strategioista ja niiden kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kvalitatiivinen kuvaus on lukijan kannalta vaativa, koska tutkimuksen juoni kehittyy vähitellen tutkimusproessin aikana. Toisaalta tämäntyyppinen kuvaus antaa lukijalle mahdollisuuden omien itsenäisten johtopäätösten tekemiseen. Tutkimuksen on tehnyt elintarviketieteiden maisteri Terri Kupiainen. Työ on osa tutkimusprojektia "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkino intistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan kehityksen eri vaiheissa", jonka rahoittajana on Suomen Akatemia (Maaseudun taloudellinen sopeutuminen -tutkimusohjelma). Projekti on toteutettu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen sekä

Tanssikoulu StepUp esittelee videoilla monipuolisesti toimintaansa. Videot on tehty jokaisesta tanssiopettajasta, erilaisista esityksistä ja tapahtumista. Videoiden avulla toiminnasta kiinnostunut pääsee tutustumaan ”tuotteeseen” mukavalla tavalla ja pääsee kurkistamaan koulun fiilikseen. Voisi kuvitella, että tämän kaltaiset videot houkuttavat kiinnostuneita mukaan toimintaan.


Pakkauksessa oli kuvattu koalakarhu kolmen poikasensa kanssa. Pakkaus sisälsi kuitenkin vain kaksi poikasta. Pakkauksessa oli maininta ”Yllätysvauvat, mutta kuinka monta”. Kuluttaja-asiamies kehotti yritystä huolehtimaan siitä, että pakkausmerkinnöissä annettavat tiedot eivät ole pakkauksen sisällön suhteen harhaanjohtavia ja että kuluttajalle ei synny mielikuvaa, että on sattumanvaraista, montako tuotetta pakkaus sisältää. (KA 98/40/1801)
10 kaan yritystoiminta epäonnistuu usein, koska suuri osa yrittäjän informaatiosta on intuitiivista. Tästä seuraa, että suurempi tavoitteisuus informaation hankinnassa ja markkinatiedon käyttö saattaisi parantaa yrityksen menestymistä. Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan yrittäjä tarvitsee lisäksi tietyn määrän aineellisia ja taloudellisia resursseja pannakseen ideansa konkreettiseen muotoon. Markkinoinnin asemaa yritystoiminnan menestymisessä voidaan havainnollistaa esimerkiksi siten, että tarkastellaan erilaisia yritystoimintaan vaikuttavia taloudellisia riskityyppejä. SHAH & LA PLACA (1981) ovat erottaneet kuusi yrityksen toimintaan vaikuttavaa riskielementtiä. Näitä ovat rahoitusriski, liiketoiminnan portfolioon liittyvä riski, teknologian riski, kilpailun riski ja markkinoiden säätelyyn liittyvä riski sekä markkinoinnin riski. Huomattavia epävarmuustekijöitä on esimerkiksi yrityksen ja markkinaosuuksien kasvattamisessa. Kaikilla tekijöillä on lisäksi runsaasti yhtymäkohtia ja suuri keskinäinen riippuvuus myös markkinoinnin kanssa. Sitä, kuinka hyvin markkinointi liittyy yrityksen muihin strategioihin pienissä yrityksissä ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Samoin se miten eri strategiat vaikuttavat yrityksen menestymiseen on jäänyt epäselväksi (CARsoN 1990b). Tästä syystä CARSON ym. (1995) ovat palanneet yrittäjyyteen ja sen eri ulottuvuuksiin sekä pyrkineet tätä kautta koordinoimaan erilaisia markkinointiin vaikuttavia ja markkinoirmista j ohtuvia tekijöitä sekä niiden vaikutusta pienyritysten menestymiseen. Pienyritysten menestymistä ja markkinointia koskevissa tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että yksiselitteisiä menestystekij öitä ei ole ollut helppo saada esille (GAsieLL ym. 1993; SMALLBONE 1990). Yrityksen taloudellista menestymistä edistävät monet tekijät kuten toimialan yleiset ominaisuudet, yrityksen omat strategiat ja resurssit sekä suhteellinen kilpailukyky (PORTER 1980, 1985). Sen lisäksi, että menestymiseen vaikuttavien tekijöiden määrittäminen on usein hankalaa, vaikeuksia tuottaa myös tiettyjen päätösten, strategioiden tai menettelytapojen seurausten ennustaminen ja varsinkin eri tekijöiden yhteisvaikutusten ennakointi. Yritysten menestyminen on hyvin laaja-alainen käsite. Pienyrityksissä yritystoiminnan tavoitteet ja toiminnan tarkoitus voivat vaihdella eri yrityksissä, minkä voi olettaa vaikuttavan myös taloudelliseen tulokseen. Yrittäjillä, johtajilla ja henkilöstöllä voi olla myös henkilökohtaisia tavoitteita, jotka suuntaavat heidän käyttäytymistään enemmän tai vähemmän peitetysti. Menestymiseen vaikuttavat lisäksi yrityksen päämäärien täsmällisyys, päämäärien yhdenmukaisuus, päämäärän haluttavuus, palaute sekä mahdolliset rangaistukset ja palkkiot, jotka suuntaavat henkilöiden käyttäytymistä (Go= & QUINN 1990). Yritys saattaa joskus määrittää liiketoiminta-alueensa liian kapeasti ja tuoteperusteisesti, eikä tarkastele riittävästi tuotteen käyttötarkoitusta tai sen vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia ja kilpailevia tuotteita. Seurauksena voi olla liiketoiminnan surkastuminen, koska riittävät tuoteparannukset ja innovaatiot jäävät suorittamatta (LEwrIT 1960). 9

Videosisältö on erinomainen tapa pitää sisältö tuoreena ja erottua kilpailijoistasi. Hyvin tehdyt videot auttavat sinua pääsemään lähelle vierailijoitasi. Annat heille mahdollisuuden nähdä jotain, mitä he eivät kilpailijoiltasi saa tai jotain mitä kilpailijasi eivät ole näyttäneet avoimesti. Kun asiakkaalle koittaa aika tehdä ostopäätös näiden kahden yrityksen välillä, ei valinnasta ole enää mitään epäselvyyttä, ovathan he nähneet jo tuotteesi tositoimessa.


Videosisältöjen hyödyntäminen markkinointiviestinnässä jatkaa hurjaa kasvuaan vuosi vuodelta. Markkinoijan suurimmat haasteet liittyvät usein siihen, miten ottaa videot strategiseksi osaksi yrityksen markkinointia, millainen videosisältö sopii mihinkin tavoitteeseen, miten kanavavalinnat vaikuttavat sisällön suunnitteluun ja miten onnistumista tulisi mitata.

Koulutus on tarkoitettu sinulle, jos haluat perustaa yrityksellesi sosiaalisen median sivut tai ryhtyä paremmin hyödyntämään jo olemassa olevia, etkä tiedä mistä aloittaa, tämä verkkokoulutus on sinulle. Et tarvitse teknisiä esitietoja, mutta olisi hyvä, että sosiaalinen media olisi tuttu edes yksityiskäytössä ja olet halukas oppimaan. Koska Facebook on Suomen suurin sosiaalinen media käyttäjämäärällä mitattuna (2 milj. käyttäjää) pääpaino webinaarissa on tässä kanavassa.


26 20 markkinoinnilla voivat olla esimerkiksi asiakkaat, tavarantoimittajat, kunta, rahoittajat ja tiedottajat. (Rope & Vahvaselkä 1995, 62.) Mielikuvan merkitys perustuu siihen, että ihmisen näkemykset ovat puhtaita mielikuvia. Mielikuvan käsitteestä vain kokemukset ja tiedot ovat totta. Vaikka ihmisellä ei olisi tietoja ja kokemuksia, asenteet, tuntemukset ja uskomukset ihmisellä voi olla. Tämän käsityksen perusteella ihminen tekee aina ensimmäisen ostopäätöksen puhtaan mielikuvan perusteella. Vasta tämän jälkeen ihmiset saavat kokemuksia ja tietoa tuotteesta ja yrityksestä. Rope ja Vahvaselkä (1995) kuvaavat kuviossa 3 imagon muodostumista ihmiselle. (Rope & Vahvaselkä 1995, 66.) Arvot IMAGO Tunteet Havainnot Uskomukset kaan kaksi elementtiä, joita ovat hyvä tuote ja hyvä viestintä. Hyvä tuote on Vuo- Ennakkoluulot kokemukset Informaatio Asenteet KUVIO 3. Imagon psykologinen muodostuminen (Rope & Vahvaselkä 1995, 66) Kuviossa 3 nähdään, kuinka liiketoiminnassa mielikuva antaa imagon muodostumiselle perustan. Imagon eli mielikuvan muodostamista ominaisuuksista vain kokemukset ja tiedot eli informaatio ovat totta. 3.4 Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Yritysimagon ja hyvän brändin rakentamisessa tarvitaan Pirjo Vuokon (2003) mu-
Uudistuksen tarkoitus on helpottaa ihmisten yhteydenpitoa ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa ja vähentää tähän mennessä liiaksi korostuneiden institutionaalisten toimijoiden – kuten yritysten – julkaisujen näkyvyyttä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten tämä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen Facebookissa ja kanavan hyödyntämiseen markkinoinnissa?
×