98 92 Koivukoski-Hägg, J Vaapun tekijälle työ ja vapaa ovat yhtä. Vapari, 32. Lahtinen, J Pienyrityksen asiakassuuntainen markkinointi. Teoksessa Uudistuva pienyritys. toim. Jahnukainen Iiro. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Minustako yrittäjä? Alkavan yrittäjän tiedotuslehti Alkavan yrittäjän markkinointi Internetissä Kotisivuista internetstrategiaan, Paataja, A Kesän 1998 myydyimmät vaaput. Metsästys & Kalastus 7, Paikkala, M Kuluttajat ovat valistuneempia nettiaikana sosiaalinen shoppailu lisääntyy. Keskipohjanmaa , 9. Raatikainen, L Tavoitteellinen markkinointi. Helsinki: Edita Prima Oy. Riihimäki-lehti Ihmeviehe täyttää kalastajan toiveet nro 88, 3. Rope, T. & Vahvaselkä, I Nykyaikainen markkinointi painos. Helsinki: WSOY. Selén, R Kymmenen kärjessä Suomi kalastaa kotimaisilla lusikoilla. Metsästys & Kalastus 9, Sipilä, L Käytännön markkinointi. Nyt. Helsinki: Infor Oy. Sormunen, T Koukuttavaa kalastusbisnestä. Ekonomi, Sääksjärvi, M Tietotekniikka pienyrityksen tukena. Teoksessa Uudistuva pienyritys. toim. Jahnukainen Iiro. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Tainio, R Pienyritysten moni-ilmeinen luonne. Uudistuva pienyritys. toim. Jahnukainen Iiro. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Tikkanen, H., Aspara, J. & Parvinen P Strategisen markkinoinnin perusteet. Helsinki: Talentum. Tuiskunen, J Vieheiden höyhensarja. Erä 9, Tuiskunen J Kauden 1995 uittotalkoot. Erä 12, Tuiskunen, J Uuden kauden tarjokkaat. Erä 5 6, Vander Veer, E.A Facebook, the missing manual. The book that should have been in the box. Canada: O Reilly Media. Vuokko, P Markkinointiviestintä. Merkitys, vaikutus & keinot. Porvoo: WS Bookwell Oy.
Sosiaalinen media on viime vuosina tullut pysyvästi osaksi elämäämme. Se on merkittävä osa nykyihmisen arkea ­­– ennen ihmiset käyttivät aikansa toreilla ja turuilla palveluiden etsimiseen ja kuulumisten vaihtamiseen, kun taas nykyään se tehdään sosiaalisessa mediassa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että myös yritykset ovat tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Tänä päivänä sosiaalista mediaa käyttää hyvin suuri osa potentiaalisista asiakkaista. Esimerkiksi Facebookin käyttäjiä on Suomessa jo yli 2,5 miljoonaa, eli lähes puolet koko Suomen väkiluvusta. (Viira, 2017.) Ihmiset myös käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin useiden tuntien ajan, joten ihmisten tavoitettavuus sosiaalisessa mediassa on erittäin hyvä. Se, miten yritys tavoittaa asiakkaansa sosiaalisen median tarjoamassa informaatiotulvassa, onkin hieman haastavampi temppu.
Etsiessään tietoa tuotteista asiakas todennäköisesti päätyy jossain vaiheessa Googleen, joka tunnetusti suosii videota hakutuloksissaan. Kun putkena on Google-haku > YouTube-video > linkki tuotteeseen, on kiinnostunut asiakas parhaimmillaan vain parilla klikkauksella saanut kaipaamansa tiedon tuotteesta, päätynyt verkkokauppaan ja vienyt kyseisen tuotteen ostoskoriin.

Promotions can be held in physical environments at special events such as concerts, festivals, trade shows, and in the field, such as in grocery or department stores. Interactions in the field allow immediate purchases. The purchase of a product can be incentive with discounts (i.e., coupons), free items, or a contest. This method is used to increase the sales of a given product. Interactions between the brand and the customer are performed by a brand ambassador or promotional model who represents the product in physical environments. Brand ambassadors or promotional models are hired by a marketing company, which in turn is booked by the brand to represent the product or service. Person-to-person interaction, as opposed to media-to-person involvement, establishes connections that add another dimension to promotion. Building a community through promoting goods and services can lead to brand loyalty.

Meditalla on vahvoja näyttöjä some-markkinoinnista ja yhteisömanageroinnista. Hallitsemme niin Facebookin business-työkalut ja LinkedIn-mainonnan kuin Twitterin, Youtuben ja Instagramin. Työskentelemme jatkuvasti yrityskuvan kehittämisen ja rekrymarkkinoinnin parissa lukuisilla eri areenoilla.  Tukenamme kampanjoiden toteutuksessa ja analysoinnissa työskentelevät Facebookin ja Googlen omat asiantuntijat.


Alaikäisiin kohdistuva kaupallinen vaikuttaminen on lisääntynyt merkittävästi. Markkinoinnin kohteena ovat yhä nuoremmat ikäryhmät. Uutena markkinointikanavana on internet, ostoväylänä myös matkapuhelimet. Markkinointiin liittyy usein myös kysymys alaikäisen mahdollisuudesta tehdä oikeustoimia eli ostoksia ilman vanhempien suostumusta. Lasten vanhemmilla pitää kuitenkin edelleen olla ensisijainen oikeus päättää perheen kulutuspäätöksistä ilman, että heidän päätösvaltansa ja oikeus lastensa kasvattamiseen sivuutetaan.
This specific campaign was part of a bigger release of the expansion for Activision’s game Destiny, called The Taken King. The idea was to host a live event streamed on Twitch.tv, where chosen creators would meet up in Stockholm to play the game. The campaign was targeted towards the Nordics and was supposed to get the word out about the game by engaging the audience in the live event. United Screens therefore put together a team of three youtubers – one from Sweden, one from Norway and one from Finland.
Koska vietämme yhä enemmän aikaa verkossa, on online-brändin merkitys brändille nykyään usein sen tärkein osa-alue – niinkin tärkeä, ettei siitä tulisi puhua erillisenä asiana. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Googlen mukaan keskimäärin 57 prosenttia asiakkaan ostoprosessista on tapahtunut ennen kuin hän tekee ensimmäistäkään yhteydenottoa – niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoillakin.
Sosiaalisessa mediassa kaikkein tärkeintä on laadukas ja kohdeyleisöäsi aidosti kiinnostava sisältö. Jos et julkaise aktiivisesti, et voi saada näkyvyyttä. Sosiaalisen median strategiaan kuuluu olennaisesti määritellä, mistä aihepiireistä yrityksen somessa halutaan viestiä. Muista, että sisältö tuotetaan asiakkaita, ei yritystä varten. Mieti siis, mitä asiakkaasi haluaa sosiaalisessa mediassa nähdä. Tarjoa hyötyä, älä vain tyrkytä tuotteitasi. Herätä keskustelua: kysy, älä totea.
Facebookin kattava metriikka mahdollistaa kampanjoiden jatkuvan optimoinnin kohderyhmille viestin, kuvituksen, demografioiden ja ajankohtien osalta. Esimerkiksi osittain onnistuneen kampanjan onnistuneet osa-alueet ja mainokset voidaan ottaa mukaan seuraavalle markkinointikierrokselle, kun taas turhat ja toimimattomat osa-alueet voidaan jättää todisteiden valossa pois kampanjasta.
Mitä tarkemmin uskallat kohdentaa markkinoinnin tiettyyn kohderyhmään, sitä helpompi sinun on markkinoida juuri tätä ryhmää puhuttelevalla tavalla. Kohderyhmän kannattavaan laajuuteen vaikuttaa tietysti myymäsi tuote tai palvelu. Kriteereitä kohderyhmän valinnalle voivat olla esimerkiksi maantieteelliset, demograafiset tai käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Muista suunnitelmassasi myös ottaa selvää markkinoista ja kilpailijoista positiivisten erottuvuustekijöiden maksimoimiseksi.
Voit järjestää asiakkaillesi keskustelutilaisuuden tai webinaarin mm. Google+:n Hangout-toiminnolla. Pidä tilaisuus verkossa ja keskustele asiakkaidesi kanssa livenä ilman, että kenenkään tarvitsee erikseen lähteä tilaisuuteen. Monet kiireiset asiakkaasi arvostavat sitä, että voivat keskustella kanssasi internetin välityksellä.  Voit järjestää myös kokonaisen seminaarit videon välityksellä ja lähettää kutsun asiakkaillesi sähköpostilla. Videotapaamiset ovat helppo tapa keskustella suoraan asiakkaidesi kanssa ilman tapahtumajärjestelyjä.
Tekniikan kehittyminen avaa jatkuvasti täysin uusia mahdollisuuksia myös videomarkkinoinnin suhteen. Uudet formaatit, kuten VR (Virtual Reality), AR (Augmented Reality), MR (Mixed Reality) ja 360-videot mahdollistavat katsojilleen kokemuksia, joita olisi muuten mahdotonta kokea. Jo useat uutiskanavat, kuten The New York Times, MTV ja Yle ovat ottaneet käyttöönsä VR-muodossa katseltavia 360-videoita, jotka nimensä mukaisesti mahdollistavat kuvatun tilan kokemisen katsojan omasta perspektiivistä. Videon aikana katsojalla on mahdollisuus katsella haluamaansa suuntaan ja olla näin ikään kuin tapahtuman keskipisteessä. Virtuaalilaseilla tämä onnistuu päätä kääntämällä, tietokoneen näytöllä hiiren osoittimella ja matkapuhelimessa kiihtyvyysantureiden avulla puhelinta kääntämällä. 360-videot eivät ole vielä nousseet markkinointikeinojen kärkikastiin, mutta VR-laitteiden yleistyessä näin voidaan uskoa tapahtuvan enenevissä määrin.
199. Verkkomainonnan tavoitteita• Uuden tuotteen tunnetuksi tekeminen• Kävijöiden houkuttelu yrityksen kotisivuille• Mainonnan testaus ja koemarkkinointi• Brändin tukeminen ja ylläpito• Tuotteesta tai yrityksestä muistuttaminen• Lisäinformaation antaminen ostaneille asiakkaille• Tuotteiden myynti omassa verkkokaupassa• Kuluttajatutkimus• Asiakaspalautteen ja uusien tuotekehitysideoiden saaminen

Kuluttaja etsii verkosta ratkaisua ongelmaan tai kartoittaa mahdollisuuksia parantaa omaa arkeaan. Rakenna sisältösi vastaamaan asiakkaan ongelmiin, älä tyrkytä tuotettasi ja palveluasi heti, vaan tunnista ongelma ja vakuuta että olet oikea tahoa ratkaisemaan sen. Näin asiantuntemuksesi voidaan tuoda vahvistamaan myös omaa verkkosivustoasi ja videosi palvelee oikeaa yleisöä.

Verkkosivun hakukonelöydettävyyteen vaikuttavat monet asiat oikeasta verkkosivuston rakenteesta otsikointiin ja tekstisisältöön. Sisältöön liittyvä video saattaa kuitenkin parantaa mahdollisuutta päästä Googlen etusivulle jopa 53-kertaiseksi. Kuten arvata saattaa, valtaosa klikkauksista tehdään Googlen ensimmäisen sivun hakutuloksiin, joten ensimmäisen sivun hakutuloksiin pääseminen on monelle yritykselle kultaakin arvokkaampaa.
Sähköpostimarkkinointi Markkinoinnin automaatio Verkkokauppa Sisältömarkkinointi Sosiaalinen media Verkkosivut Tiedottaminen Mediaseuranta PR Asiakkuuden hallinta Tapahtumat Analytiikka Segmentointi SEO Mobiili Käyttökokemus Tutkimus GDPR Mainonta Vaikuttajamarkkinointi Liidien generointi Mittaaminen Videot Omnichannel Monikanavaisuus Uutiskirje ROI Tekoäly (AI) Tietoturva Asiakaskokemus Mobiiliapplikaatiot Suunnittelu Visuaalisuus Laskeutumissivut Retargeting Konversio-optimointi Drip-kampanjat Grafiikka Liidien hoivaaminen Uutta Lianalta Integraatio Lisää tageja
Oletko kirjoittanut blogiposteja tai tekstejä verkkosivulle, joista et tarkkaan tiedä, kuinka pitkälle niitä on luettu? Tiedätkö palasiko lukija takaisin lukemaan uudelleen tai jakoiko hän sisällön ystävälleen? Näihin kysymyksiin saattaa olla vaikea vastata tekstipohjaisesta sisällöstä. Videoista voit seurata, kuinka moni klikkasi videon linkkiä, mihin asti videota on katsottu, montako kertaa video on katsottu, missä maantieteellisessä sijainnissa videota on katsottu ja niin edelleen.
Esimerkiksi järjestyslaissa, alkoholilaissa ja laissa kuvaohjelmien tarkastamisesta on määritelty nimenomaisia ikärajoja tiettyjen tuotteiden hankkimiselle. Ikärajojen tarkoituksena on mm. suojata lasten ja nuorten turvallisuutta ja henkistä hyvinvointia. Näissä tapauksissa palvelun tarjoajan vastuulla on varmistautua sopijakumppanin täysi-ikäisyydestä (esim. alkoholilaki) tai huoltajan suostumuksen olemassaolosta (järjestyslaki).
Ennen mittavia some- ja sisältötoimenpiteitä yrityksellä tulee olla kirkas näkemys siitä, millainen käyttäytyminen tai kuluttajien toiminta verkossa resonoi positiivisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Tämän näkemyksen ympärille rakennetaan tavoitteista, julkaisutoimenpiteistä, kohderyhmistä ja kanavista koostuva kokonaisuus, digitaalinen ekosysteemi.  
Viimeisimmät sosiaalisen median muutokset ovat aiheuttaneet paljon puhetta ja puhinaa sosiaalisen median käyttäjissä. Vuoden 2018 sosiaalisen median muutokset painottuvat algoritmeihin Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Esimerkiksi Facebookin tekemät algoritmimuutokset vaikuttavat erityisesti yritysten orgaaniseen, eli luonnolliseen näkyvyyteen, sillä Facebookin uutisvirran algoritmimuutoksella pyritään korostamaan Facebook-kavereiden ja tuttujen julkaisemia päivityksiä organisaatioiden viestinnän sijaan. Facebook maailman suurimpana sosiaalisen median kanavana tahtoo edelleen ottaa huomioon kaikkien käyttäjiensä tarpeet. Digitaalinen maailma kehittyy hetki hetkeltä ja muutoksia sosiaaliseen mediaan tulee aina aika-ajoin, näistä ei kannata kuitenkaan olla huolissaan. Muutokset ovat helppo sovittaa arkeen,
Suomi elää sisältömarkkinoinnin hurmosaikaa. Monessa yrityksessä testataan ensimmäisiä sisältömarkkinoinnin toimenpiteitä. Pilotointeihin ja kokeiluihin sisältyy jo ennalta oletus siitä, että työn lopputuloksesta ei voida olla varmoja. Ei tarvitse olla visionääri ennustaakseen, että vuonna 2015 maailmaan tulee paljon yritysten tuottamaa sisältöä, jonka tehokkuudesta voidaan olla montaa mieltä.  
Kohdennettavuutensa vuoksi Facebookissa mainostaminen sopii oikeastaan mille toimialalle tahansa. Toisin kuin perinteisen median kanavia käyttäen, Facebookissa mainokset voi kohdentaa tarkasti esimerkiksi iän, sijainnin, kiinnostuksen kohteiden, työstatuksen tai Facebook-käyttäytymisen mukaan. Näin mainoksesi tavoittavat juuri oikeat ihmiset, etkä joudu maksamaan turhasta.
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11
199. Verkkomainonnan tavoitteita• Uuden tuotteen tunnetuksi tekeminen• Kävijöiden houkuttelu yrityksen kotisivuille• Mainonnan testaus ja koemarkkinointi• Brändin tukeminen ja ylläpito• Tuotteesta tai yrityksestä muistuttaminen• Lisäinformaation antaminen ostaneille asiakkaille• Tuotteiden myynti omassa verkkokaupassa• Kuluttajatutkimus• Asiakaspalautteen ja uusien tuotekehitysideoiden saaminen

6 Mitä muuttuisi jos rakennettaisiin myyntimoottori? 4 Yksi järjestelmä, jossa tieto muista järjestelmistä asteen kokonaiskuva, jota voi pilkkoa osiin 4 Yksi menu, useita kokkeja ja apulaisia 4 Valitun strategian mukaiset markkinointiohjelmat 4 Markkinoinnin ja myynnin läpinäkyvyys 4 Yrityksen organisaation ja roolien mukaiset vastuut 4 Selkeät mittarit ja kehityspolku
Videoita katsotaan mobiilista joka päivä ällistyttävä määrä. Luku kasvaa vuosi vuodelta ja vielä sen seikan huomioiminen, että sosiaalisen median sovelluksia käytetään pääasiassa puhelimilla, lisää mobiilivideoiden kulutusta entisestään. Esimerkiksi Twitterin kautta videot katsotaan 90%:sti mobiililaitteilla. YouTube-videoista puolet katsellaan mobiilisti. Viimeistään nyt on siis aika myös mobiilioptimoida nettisivut. Tästä olemme toki ennenkin maininneet.
97 91 LÄHTEET Kirjallisuus Fahs, C How to Do Everything with YouTube. New York: the McGraw-Hill Companies. Hannu Känsäkoski starttasi starttirahalla, omasta harrastuksesta bisnes Lestinjoki Heikkilä, T Tilastollinen tutkimus. 7. uudistettu painos. Helsinki: Edita Prima Oy. Isohookana, H Yrityksen markkinointiviestintä. Helsinki : WSOYpro. Jaakkola, M Vaaputtaen maailmamaineeseen millä eväillä ja kuinka kauas? Vetouistelu-uistelun erikoislehti nro 3, 10. vuosikerta, Johnston, S. & McGee, L Ways to Make Google Love Your Website. Lontoo: Random House Business Books. Jormanainen J parasta uistinta kautta aikojen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Jue A.L., Marr, J.A & Kassotakis, M.E Social media at work, How Networking Tools Propel Organizational Performance. San Francisco: A Wiley Imprint. Jussila R Siikavieheet syynissä, Erä 7, Jussila, R Antoisimmat ahvenvaaput. Erä 12, Jussila, R Seniorin haastajat. Erä 7, Jussila, R Siika on kalastajan päiväuni. Seura nro 27, Jussila, R Siikavaaput. Erä 7, Jussila, R Seniori pitää pintansa. Erä 14, Jyräs, J Uistelua ohuella siimalla ja grammaisella vaapulla Ihanaa! Vetouistelun erikoislehti, Karjaluoto, H Digitaalinen markkinointiviestintä. Esimerkkejä parhaista käytännöistä yritys- ja kuluttajamarkkinointiin. Jyväskylä: Docendo. Keränen, V., Lamberg, N. & Penttinen, J Digitaalinen media. Jyväskylä : Docendo Kilpi, T Blogit ja bloggaaminen. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
97. Tuotteiden luokittelu Kestävyyden tai konkreettisuuden mukaan 1. Kertakulutushyödyke (Non-Durables) 2. Kestokulutustavarat (durables) +(Palvelut) Asiakastyypin mukaisesti –Kuluttajahyödykkeet 1. Mukavuushyödykkeet 2. Ostoshyödykkeet 3. Erikoistuotteet 4. Havaitsemattomat tuotteet Teolliset hyödykkeet/tuotantohyödykkeet 1. materiaalit ja tarvikkeet 2. Pääoma 3. puolivalmisteet ja palvelut

Lastenohjelmien yhteydessä esitettiin leluhahmon mainosta, jossa hahmo selostuksenkin mukaan ”iskee, lyö, hyppii ja potkii” lähes koko mainoksen ajan. Kuluttaja-asiamies piti mainosta televisio- ja radiolain sekä kuluttajansuojalain vastaisena. Televisio- ja radiolain mukaan tv-mainoksessa ei saa suosia käytöstä, joka vaarantaa terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä eikä tv- tai radiomainonta saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa lapsille. Tv-kanavia huomautettiin siitä, että väkivallan käyttämisen kielto lapsille suunnatussa markkinoinnissa on ehdoton. Leluhahmon mainos rikkoi lakia erityisen räikeästi, sillä leluhahmo on suoraan lapsia kiinnostava tuote ja mainosta esitettiin nimenomaan lastenohjelmien yhteydessä. (KA 2003/40/4587, 2003/404588, 2993/40/4589)
10 Mitkä ovat myynnin ja markkinoinnin kehityskohteesi? 65 % Kokonaiskuva digitaalisen markkinoinnin tuottavuudesta 53 % Toimivat kampanjat ja kiinnostava sisältö 47 % Verkkosivut myynnin käynnistäjänä 47 % Digimarkkinoinnin tehostaminen 27 % Verkkosivujen analytiikka 27 % Verkkosivujen konversion kehittäminen 27 % Liidienhallinta ja myynnille ohjaaminen 27 % Digitaalisen markkinoinnin mittarit
69. Harjoitus Miten muutokset kuluttajan demografisessa ja taloudellisessa ympäristössä vaikuttavat ostopäätöksiin? Teollisuusmaissa ikääntyvä väestö on yksi keskeisimmistä demograafisen ympäristön trendeistä. Miten seuraavat toimialat voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin palvelemalla paremmin ikääntyviä asiakkaita? 1. Autoteollisuus 2. Tietokone/ohjelmistoteollisuus 3. Vähittäiskauppa 4. Vaateteollisuus 5. Elokuvateollisuus
Sosiaalisen median markkinointi tulee siis aloittaa strategian luomisesta. Miksi ja miten yrityksesi toimii sosiaalisessa mediassa? Aloita tavoitteista: mitä haluat saavuttaa markkinoinnilla somessa? Asetettujen tavoitteiden tulee olla tarpeeksi konkreettisia sekä mitattavia. Kuinka mittaat tavoitetta: “Me halutaan lisää myyntiä”? Et nimittäin voi oikein sanoa, milloin tavoite olisi saavutettu. Mutta jos muotoilet tavoitteen esimerkiksi näin: “Myynti kasvaa 10 % 4 kuukaudessa”, saat itsellesi konkreettisia lukuja, joita voit mitata ja vertailla.
Uutiskirjetoiminnon lisäksi Facebook-sivulla on myös monia muita mahdollisia käyttötapoja. Yritys voi esimerkiksi käydä julkista keskustelua toimintaansa liittyvistä tapahtumista jäsentensä kanssa tai vinkata seinällään sopivista ja kiinnostavista artikkeleista ja uutisista seinällään. Jäsenet voivat puolestaan kertoa mielipiteensä sivuille liitetyistä asioista.
Videomarkkinoinnissa – kuten missä tahansa markkinointisisällössä – kannattaa lähteä liikkeelle tavoitteiden asettamisesta. Hyvä ohjenuora on se, että yksittäiselle sisällölle tulisi aina asettaa vain yksi primääri tavoite. Tavoite voi liittyä esimerkiksi tunnettuuden kasvattamiseen, myynnin lisäämiseen tai asiakaskokemuksen kehittämiseen. Olennaista on myös miettiä, missä kohtaa potentiaalisen asiakkaan tiedonhaku-/ostoprosessia sisältöä aiotaan hyödyntää ja mihin sisältöön tai tekemiseen katsoja halutaan videon katsomisen jälkeen ohjata.
Intagram-markkinointi voi olla sinulle juuri oikea kanava, jos kohderyhmäsi koostuu nuorista ihmisistä. Naiset ovat enemmän edustettuina Instagramin käyttäjäkunnassa joten heidät tavoittaa sieltä tehokkaimmin. Instagramista liikenteen ohjaaminen omille verkkosivuillesi on helpottunut ja erityisesti Instagramin stories ominaisuus on tehokas liikuttamaan ihmisiä myös palvelusivuille, kun sisältö on vain riittävän mielenkiintoista. Instagram markkinointi toimii Facebookin alustassa, joten kanavia on myös helppo yhdistellä.
67 61 Kotisivujen ulkoasu ja värit Kuvio 23 osoittaa, että kotisivujen visuaalisuudella on suuri merkitys käyttäjien ja kotisivujen sisällöntuottamisen näkökulmasta. Visuaalisuudella tarkoitetaan sekä layoutin luomista että kuvien merkitystä. Vastaajista kahdeksan antoi Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivujen ulkoasun ja värien onnistumisen arvosanaksi seitsemän ja yrityksen onnistumisen keskiarvo kotisivujen ulkoasussa ja väreissä oli 5,1. Tämä tarkoittaa, että verkkosivusto on näiltä osin onnistunut hyvin. Kotisivujen ulkoasun ja värien tärkeyden keskiarvo oli 5,1. KUVIO 23. Kotisivujen ulkoasu ja värit Kotisivujen selkeys Kuviosta 24 nähdään, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivut olivat vastaajien mielestä selkeät. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen tulee olla helpot ja selkeät käyttää. Verkkosivujen sekava ulkoasu voi saada kävijän poistumaan sivustolta välittömästi. Yllättävää vastauksissa oli mielestäni se, että keskimääräisesti kotisivujen selkeyden tärkeys ei kuitenkaan ollut korkeampi kuin 5,8. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumisen keskiarvo kotisivujen selkeydessä oli 5,3. Yrityksen keskiarvo jäi tärkeyden keskiarvoa hiukan alemmaksi.

18 12 keää visiota siitä, mitä halutaan saada aikaan. Tärkein tekijä on todellinen asiakaslähtöisyys. Tämä ei digitaalisessa ympäristössä voi olla vain sana, vaan sen tulee toteutua, koska negatiivinen palaute on välitöntä. Esimerkiksi asiakkaan kysymykseen on vastattava heti, ei huomenna. Ihmiset ovat tottuneet saamaan vastaukset välittömästi. Yrityksille internetsivujen kautta esitetyistä kysymyksistä ja muista viesteistä yllättävän suuri osa jää edelleen huomiotta. Tämä tarkoittaa, että asiakkaasta ei välitetä, koska hänelle ei vastata, ja näin annetaan hänen mennä kilpailijan asiakkaaksi. (Sipilä 2008, ) Suomessa pk-yrityksissä on huomattu digitaalisen markkinointiviestinnän merkitys liiketoiminnassa. Ylivoimaisesti tärkeimpänä kehityskohteena pk-yritysten keskuudessa nähdään digitaalisuus. Pk-yritykset eivät koe tarvitsevansa mainostoimistoja, koska osaavat tehdä markkinointinsa itse. Toimivan digitaalisen markkinointiviestinnän edellytykset ja vaatimukset ovat kuitenkin perinteisiä markkinointiviestimiä kovempia. Tekemällä markkinointiin liittyvät asiat kunnolla pk-yritykset voivat saavuttaa konkreettista kilpailuetua. Yritysten tulisi kääntää katseensa sisältä ulospäin ja lopettaa eläminen kuten ennenkin on tehty -tyylillä. (Sipilä 2008, ) Digibarometri tutkimuksen mukaan Suomessa digitaalisen markkinoinnin tärkeimmät keinot ovat yrityksen omat verkkosivut, hakukone- ja sähköpostimarkkinointi sekä verkkomainonta. Näistä internetin mahdollistavista markkinointikeinoista viime vuosina suosiota ovat kasvattaneet erityisesti hakukone- ja sähköpostimarkkinointi. (Karjaluoto 2010, 129.) Kuten yrityksen markkinoinnin ja markkinointiviestinnän strategiassa, niin myös digitaalisen markkinointiviestinnän strategiassa käytön tehokkuus saavutetaan sillä, että luodaan yrityksen internetin käytölle markkinoinnin kannalta tavoitteita. Digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat esimerkiksi yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, brändi-imagon ja brändiasenteiden muuttaminen, kokeilun aikaansaaminen ja uskollisuuden kasvattaminen sekä asiakkuusmarkkinointi. Usein yritykset mittaavat verkkomainonnassa pelkästään yrityksen sivustojen kävijämääriä. Digitaalisen markkinoinnin tavoite ei varsinaisesti ole markkinointiviestinnän kannalta lisätä pelkästään kävijämääriä. Yrityksen tulisi valita tavoitteiksi
SWOT-analyysi. Kun edellä mainitut analyysit on tehty ja tiedot kerätty, niin johtopäätösten mahdollistamiseksi tulee lähtökohta-analyysit koota yhdeksi kokonaisanalyysiksi. Näin näet yhdellä silmäyksellä ison kokonaiskuvan, mikä saattaa kadota pienempiä osa-analyysejä vääntäessä. Ja mikä tärkeintä, pystyt tekemään johtopäätöksiä nykytilanteesta ja mitä näin ollen seuraavan vuoden aikana tulisi tehdä.

12. Markkinoinnin perusta: ihmiskunnan vuorovaikutusverkostot • Ihmisten verkosto ollut aina olemassa, mutta muuttanut luonnettaan ja merkitystään: •ihmiskunta on säilynyt yhtenä lajina. •hyödylliset teknologiat levisivät kaikille mantereille. •12 000 vuotta sitten alkoi maanviljely  syntyi uusia tiheämpiä verkostoja. •6 000 vuotta sitten alkoi syntyä ensimmäisiä kaupunkikeskusten verkkoja. •2 000 vuotta sitten syntyi ‖vanhan maailman verkko‖ Euraasian ja Pohjois-Afrikkaan. •viimeiset 500 vuotta meriliikenne yhdisti maailman yleismaailmalliseksi verkostoksi. •Lennätin muutti verkostoa 160 vuotta sitten sähköisemmäksi.

35. Peruskäsitteitä Asiakkaan tyytyväisyys –Kuluttajan odotukset tarpeentyydytyksestä verrattuna kuluttajan saamaan tarpeentyydytykseen. Vaihdanta: tietyn tavoitetilan saavuttaminen tarjoamalla jotakin arvoa vastineeksi. Transaktio/liiketoimi : kahden osapuolen välinen arvon vaihdanta. –Raha+tuote/palvelu vaihtaa omistajaa –Voi olla myös vaihtokauppa Markkinat: potentiaalisten ostajien ja myyjien joukkoja, jotka haluavat vaihtaa arvoa keskenään
On ehdottoman tärkeää valita yrityksesi kohderyhmälle juuri oikeat mediavälineet, jotka ohjaavat oikeat ostajat tehokkaasti kohti ostopäätöstä. Vuorovaikutus nousee uusien, sähköisten mediavälineiden myötä yhä keskeisemmäksi osaksi, sillä kuluttajat voivat yhä enemmän vaikuttaa siihen, millaisia viestejä ja mainontaa he haluavat vastaanottaa. Oikeat mediavälineet löytämällä kohderyhmä voidaan tavoittaa hallitusti ja tehokkaasti. Mitä henkilökohtaisemmaksi ja kiinnostavammaksi kohderyhmän henkilö kokee viestinnän, sitä varmemmin hän jaksaa keskittyä siihen. Juuri omiin ravintolamieltymyksiin osuvat mainokset avataan sosiaalisessa mediassa herkemmin, kuin väärin kohdennettu mainos ja omalla nimellä varustettu kirje herättää huomion paremmin kuin massatuotettu roskaposti.
17 2 Markkinointi liiketoiminnan osana 2.1 Markkinoinnin käsite Seuraavassa tarkastellaan lähemmin niitä markkinoinnin teemoja, joita haastattelututkimuksessa käsitellään. Ensiksi tarkastellaan markkinoinnin käsitettä ja käsitteen kehittymistä liiketoiminnassa. Toinen aihepiiri koskee kilpailua ja kilpailutekij öitä sekä markkinointistrategian valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Markkinointistrategian osa-alueista käsitellään asemointia sekä markkinointikanavan valintaa ja kanavaan liittyviä tekijöitä. Teoreettisesti markkinointi on laaja ja epätarkka käsite. Se koostuu monista eritasoisista ja erilaisista käsitteistä, joista suurin osa on jollakin tavalla toisistaan riippuvia (MooRilry 1993). HEDEN (1992) mukaan markkinointi käsitteenä on melko uusi ja kehittynyt vasta 1900-luvulla. KOTLERIN (1994, s ) mukaan markkinoinnin tulisi olla asiakkaiden tarpeista lähtevää, tiettyyn markkinatavoitteeseen kohdennettua, koordinoitua ja yritykselle kannattavaa. Pienyritystutkimuksessa markkinointi on määritelty prosessina, joka keskittyy siihen, että yrityksen resurssit ja toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet sovitetaan yhteen yrityksessä (COLLERAN 1985). 2.2 Markkinoinnin kehittyminen ja nykyinen painopiste Yrityksen liiketoiminnan kehitysvaiheella on suuri merkitys markkinointiaktiivisuuteen. Pienessä yrityksessä markkinointi on todennäköisemmin vähemmän suunniteltua kuin isoissa yrityksissä. Pienet yritykset markkinoivat vähemmän kuin isot yritykset, ja niiden markkinointitavat ovat erilaisia kuin isojen yritysten. CARsoNin (1993) mukaan tämä johtuu pääasiassa resurssien vähyydestä. Resurssien puute voi liittyä sekä taloudellisiin voimavaroihin että usein myös yrityksen osaamiseen. Pienet yritykset ovat herkempiä markkinoiden vaikutuksille ja reagoivat herkemmin kilpailuun, koska ne eivät voi vaikuttaa markkinoihin. Tästä johtuen pienet yritykset ovat mieluummin reaktiivisia kilpailijoiden markkinointitoimintoihin nähden. Pienillä yrityksillä voi myös olla enemmän opportunistisia piirteitä eli ne aistivat herkemmin markkinoiden ominaisuuksia ja käyttävät niitä hyväkseen. GORIGLIANO (1994 s. 15) on jakanut markkinoinnin kehitysvaiheet kysyntätarj ontatasapainon mukaan (taulukko 1). Vastaavan tapaisia tarkasteluja on suorittanut myös esimerkiksi HEDE (1992). Pioneerivaihe ajoittuu teollistumisen alkuaikoihin. Silloin vallitsivat myyjän markkinat ja kysyntä oli suurempi kuin tarjonta. Heden mukaan tuotteet myytiin puolustuskyvyttömille kuluttajille voimakkaan mai- 16
TV-mainonnalla saat sovitulla summalla valitsemasi määrän näyttökertoja haluamasi ohjelman yhteydessä, jonka ennustetaan tavoittavan arvioidun määrän kokonaiskontakteja. Et kuitenkaan voi olla varma, onko katsojan huomio kyseisellä hetkellä mainoksessasi vai jossain muualla, tai kuuluuko katsoja edes tavoittelemaasi kohderyhmään. Facebook-mainonnassa määrität itse, ketä tavoittelet ja millä summalla mainostat. Tämän lisäksi pystyt seuraamaan, kuinka tavoittamasi kontaktit käyttäytyvät mainoksen nähtyään.
93. Tuotteiden luokittelu TUOTEPÄÄTÖKSET: –Markkinoija myy tuotteen sisältämää palvelua – ei välttämättä itse tuotetta. –Tuoteorientoitunutta lähestymistapaa yritystoiminnassa pidetään usein vaarallisena. –TUOTETTA on kaikki se, jota voidaan tarjota markkinoilla huomattavaksi, ostettavaksi, käytettäväksi tai kulutettavaksi ja se sisältää fyysiset esineet, palvelut, henkilöt, paikat, organisaatiot ja aatteet. • Opetuskin on tuote (värikalvot, luentosali, videotykki, luentorunko, jne.)
Koska vietämme yhä enemmän aikaa verkossa, on online-brändin merkitys brändille nykyään usein sen tärkein osa-alue – niinkin tärkeä, ettei siitä tulisi puhua erillisenä asiana. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Googlen mukaan keskimäärin 57 prosenttia asiakkaan ostoprosessista on tapahtunut ennen kuin hän tekee ensimmäistäkään yhteydenottoa – niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoillakin.
The second one is in the actual video where the creator can inform the audience either verbally or visually, through for example annotations, about the commercial message. In our opinion, this part of the communication should be allowed to be in pair with- and stand in porportion to the commercial message at hand. In this specific case, since the upcoming event had not been announced, Laeppavika mentioned that they audience could expect more in the videos to come with Activision. United Screens believes that this communication in combination with the very clear message in the description is enough to meet the requirements for indentification in this specific case.
8 1. 2. DIGITAALINEN MARKKINOINTI TIETOISUUDEN HERÄTTÄMINEN JA LIIDIEN GENEROINTI Miten myyntimoottori toimii? 1. Digitaalinen markkinointi: Mihin sinä uskot? Panostatko websivuihin, sosiaaliseen mediaan, blogeihin, websivuihin, kauppapaikkaan, hakusanamainontaan. 3. HOIDA, LUOKITTELE JA HALLINNOI 4. PALVELU JA CLOUSAUS 2. Tietoisuuden herättäminen ja liidien generointi: Yli 95 % websivujen vierailijoista ei ole heti valmis ostamaan. Tarvitaan magneetteja ja lisää mielenkiintoista sisältöä sekä toimivaa jälkimarkkinointia. 3. Liidien profilointi: Yritykset, jotka panostavat profilointiin saavat suuremman konversion ja enemmän myyntivalmiita liidejä. Myynnin tarkkuus kasvaa ja näin myös tulos. Myös myyntiaika lyhenee. 4. Palvelu ja clousaus: Tyypillisesti asiakkaan haluavat olla myyntiin yhteydessä vasta ostopäätöksen viimeisillä hetkillä. Tiedätkö jo etukäteen, ketkä asiakkaat ovat viileitä, lämpimiä tai kuumia? Kuka ottaa yhteyttä ensi viikolla? 5. LISÄMYYNTI 5. Jälkimarkkinointi ja lisämyynti: Myyntimoottorin tavoite on rakentaa asiakassuhteita aina ensikontaktista kanta-asiakkuuteen sekä ostouskollisia kumppaneita.
52 Yrityksen markkinointi aikaisemmin Känsäkoski painottaa vuonna 1995 yrittämisen alkutaipaleella Vapari-lehden haastattelussa monien käsityöläisammattien tapaan markkinoinnin tärkeyttä. Yrittäjyyden alkuvuosina Känsäkosken aika kului messuja ja kalastusvälineitä myyviä liikkeitä kierrellen. Päävastuu menekinedistämisestä oli alkuvuosina kiertävällä edustajalla. Känsäkoski piti alusta asti tuotteidensa markkinoinnin kannalta huolta siitä, missä ja millä hinnalla hänen vieheitään myytäisiin. Känsäkosken (1995) mukaan kalastuksen harrastajat ovat arvostaan tarkkoja. Mikäli joku valmistaja myy tuotteitaan liian halvalla tai väärissä paikoissa, voi hän tämän vuoksi jopa menettää markkinoita enemmän kuin onnistuu valtaamaan. Hinnoittelun Känsäkoski mainitsee myös tärkeäksi. Käsityölle on osattava antaa tietty hintaluokka, jotta asiakas tuntisi sen arvon. (Koivukoski-Hägg 1995, 32.) Seniorin hinnan kehitys on esitetty graafisesti liitteessä 3. Yritystoiminnan alussa Känsäkoski lähetti kolmisenkymmentä tuotenäytettä valmistamistaan vaapuista Suomeen ja Ruotsiin. Vastaus lähes jokaisesta liikkeestä oli, ettei tämänlaista vaappua ollut kysytty. Tämä luonnollisesti piti paikkansa, sillä kuka osaisi kysyä keksimätöntä tuotetta. Rannikko-Suomessa kauppiaat puolestaan vastailivat, että siellä kaikki kalastivat vain merellä. Siellä ei markkinoita ollut niin pienelle vieheelle. Kauppiaat olivat ammattitaidottomia eivätkä ymmärtäneet, että kalastus ei ole paikkakuntasidonnaista. Ihmiset kulkevat eri paikoissa kalastamassa, eivät vain oman seudun alueella. (Känsäkoski 2010.) Mikael Jaakkola (1998) osuu oikeaan Vetouistelu-lehden kirjoituksessa siinä, kuinka Seniori-vaappu on loistava esimerkki siinä, kuinka luodaan kokonaan uudenlainen kysyntä ja kuinka juuri siihen tarvittiin aikamoista vetoapua valtakunnan kalastuslehdiltä, erityisesti niistä arvovaltaisimmalta. Kukaan tuskin olisi arvannut, että siian uistelu vaapulla voisi olla näin tuloksekasta. (Jaakkola 1998, 11.)
Instagram on vahvasti visuaalinen kanava – jopa suuremmassa määrin kuin Facebook. Tässä kanavassa pärjäävät ne, jotka tarjoavat kuluttajille ainutlaatuista kuvallista sisältöä. Siksi panostammekin Instagram-markkinoinnissa ennen kaikkea visuaalisuuteen. Lisäksi huolehdimme siitä, että sisällöt löytyvät tehokkaasti aihetunnisteilla eli hastageilla. Myös kilpailut ja muu kuluttajien aktivointi toimivat Instagramissa hyvin, ja siksi toteutammekin Instagramiin nimenomaan kuluttajia aktivoivia sisältöjä.
Matkanjärjestäjän mainoksessa kuvattiin perhettä lomailemassa hiekkarannalla. Mainoslauseessa todettiin: ”Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellista lapsuutta.” Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että mainoksessa luodaan mielikuva siitä, että hyvät ja läheiset ihmissuhteet sekä onnellinen lapsuus on saavutettavissa vastiketta vastaan. Lisäksi mainoksessa pyritään käyttämään hyväksi vanhempien halua tarjota lapsilleen hyvää sekä vanhempien huonoa omaa tuntoa lasten kasvatuksesta. (KA 1997/41/2017)

67 61 Kotisivujen ulkoasu ja värit Kuvio 23 osoittaa, että kotisivujen visuaalisuudella on suuri merkitys käyttäjien ja kotisivujen sisällöntuottamisen näkökulmasta. Visuaalisuudella tarkoitetaan sekä layoutin luomista että kuvien merkitystä. Vastaajista kahdeksan antoi Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivujen ulkoasun ja värien onnistumisen arvosanaksi seitsemän ja yrityksen onnistumisen keskiarvo kotisivujen ulkoasussa ja väreissä oli 5,1. Tämä tarkoittaa, että verkkosivusto on näiltä osin onnistunut hyvin. Kotisivujen ulkoasun ja värien tärkeyden keskiarvo oli 5,1. KUVIO 23. Kotisivujen ulkoasu ja värit Kotisivujen selkeys Kuviosta 24 nähdään, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivut olivat vastaajien mielestä selkeät. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen tulee olla helpot ja selkeät käyttää. Verkkosivujen sekava ulkoasu voi saada kävijän poistumaan sivustolta välittömästi. Yllättävää vastauksissa oli mielestäni se, että keskimääräisesti kotisivujen selkeyden tärkeys ei kuitenkaan ollut korkeampi kuin 5,8. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumisen keskiarvo kotisivujen selkeydessä oli 5,3. Yrityksen keskiarvo jäi tärkeyden keskiarvoa hiukan alemmaksi.
Aiemmin lähinnä verkkokauppojen käytössä ollut SSL-suojaussertifikaatti (Secure Sockets Layer) on maailmanlaajuisesti tunnettu tapa suojata verkkosivuston liikennettä. SSL:n muodostaman turvatun yhteyden avulla sivuston ylläpitäjä voi varmistaa, että verkkosivustolla käsitellyt tiedot eivät pääse vakoilutahojen tai hakkereiden käsiin. SSL-suojauksen tunnistaa selaimen osoiteriviltä osoitteen https-etuliitteestä ja vihreästä lukkoikonista.

Sama putki auttaa myös markkinoinnille asetettujen tavoitteiden mittaamisessa. Jokaisella videolla kannattaa olla selkeä tavoite, sillä vain ja ainoastaan mittaamalla videoista saadaan täysi hyöty irti - muutama kiva kommentti satunnaiselta katsojalta ja kavereilta ei enää riitä. Videoiden osalta tulee määrittää, halutaanko niiden avulla esimerkiksi lisää kävijöitä verkkosivuille, parantaa konversiota vai kasvattaa yksittäisen ostoksen kokoa.


Aikatauluun kannattaa varata myös oma osuutensa vuorovaikutukseen seuraajien kanssa. Yksi sosiaalisen median suurista hyödyistä on asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa oleminen, yritykset ovat tänä päivänä paljon enemmän läsnä asiakkaiden elämässä sosiaalisen median ansiosta. Asiakkaan kommentteihin vastaaminen on sosiaalisessa mediassa pakollista, jos seuraajan haluaa pitää uskollisena. Myös asiakkaan takaisinseuraaminen esimerkiksi Instagramissa ja asiakkaan kuvista tykkäily lisää sitoutuneisuutta. Asiakkaita voidaan myös osallistuttaa yrityksen somesisällön tuottamiseen erilaisilla hashtag -kilpailuilla ja muilla vastaavilla. Toinen suuri etu sosiaalisessa mediassa on markkinoinnin tuloksien analysointi. Yritys näkee heti, minkälaiset päivitykset keräävät eniten tykkäyksiä ja klikkauksia ja näitä tietoja analysoimalla ja hyödyntämällä yritys pystyy räätälöimään viestinnän sisällön juuri omaa kohderyhmäänsä miellyttäväksi ja hyödyttäväksi.
Kun esimerkiksi suomalaisten (ja todennäköisesti myös muunmaalaisten) kaikkitietävien miesten perusluonteeseen kuuluu ensimmäisenä heittää uuden tuotteen ohjekirja roskiin, eikä apua kehdata myöhemmin kysyä, voi videoista löytyä korvaamaton apu. Verkkokaupan tilausvahvistuksen mukaan voisikin liittää esimerkiksi lyhyen videomuotoisen ohjeen, jonka asiakas pystyy katsomaan nykyään käytännössä missä tahansa. Samalla hän saattaa tulla tilanneeksi vaikkapa jonkin lisätarvikkeen, joka tekee uuden tuotteen käytöstä entistäkin helpompaa.
Peliä markkinoitaessa on kerrottava olennaiset kohdat pelin säännöistä, koska pelin sisältö ja syntyvät kustannukset määräytyvät niiden perusteella. Nämä tiedot pitää olla helposti saatavilla ennen pelaamisen aloittamista. Tiedot pitää ilmoittaa välineelle sopivalla tavalla. Esimerkiksi televisiossa pelkkä viittaus www-sivuille tai teksti-tv:n sivuille ei riitä. Pelaajilla on oltava tosiasialliset mahdollisuudet saada tiedot vaivattomasti käyttöönsä.

26. Markkinointiajattelun mallit1. Tuotantosuuntautuneisuus: suuremmalla tuotantomäärällä parempiin katteisiin.2. Myyntisuuntautuneisuus: mainonta ja myynti agressiivista. Myyntivolyymi tärkeämpi, kuin asiakkaan tyytyväisyys.3. Kysyntäsuuntautuneisuus: kohdistuu asiakkaitten lisäksi mahdollisiin asiakkaisiin. Asiakaspalaute -> kehitetään ja parannetaan tuotetta.4. Asiakaskeskeisyys: tuotteen erilaistaminen erilaisille asiakkaille. Vaihtoehtona erikoistuminen ja jonkin erityisen asiakassegmentin palveleminen. Lähtökohtana asiakkaan tarpeet.5. Suhdeajattelu: suhteen aloittaminen, ylläpitäminen ja lopettaminen (!). Asiakassuhteen kustannus.
30 Twitter Suomessa sosiaalisen median käyttäminen keskittyy lähinnä erilaisiin blogeihin, LinkedIniin ja Facebookiin, kun esimerkiksi mikroblogipalvelu Twitter on jäänyt toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Twitter uudisti sivustonsa uuden käyttöliittymän sekä esitteli sen uusia ominaisuuksia syyskuussa Uusi käyttöliittymä on yhtiön omien sanojen mukaan nopeampi sekä helpompi, ja Twitterin uudistus toi haluttuja päivityksiä ja ominaisuuksia palveluun. (Laakso 2010.) Twitter on tällä hetkellä suosituin mikroblogipalvelu. Mikroblogi on yhdistelmä verkostoitumista ja perinteistä bloggaamista. Twitterin tarkoitus on tarjota käyttäjälle mahdollisuus julkaista rajoitettuja, 140 merkkiä pitkiä viestejä. Se on nopeampaa, välittömämpää ja helpompaa kuin perinteisen blogin kirjoittaminen. Jokaisen käyttäjän tuottama sisältö on luettavissa käyttäjän omasta profiilista. Twitter kerää myös käyttäjän kavereiden tuottaman sisällön yhdelle sivulle luettavaksi. Twitter on ensimmäinen sosiaalisen median palvelu, joka toimii kaikilla alustoilla aina matkapuhelimista pelikonsoleihin. Tämän takia siitä on tullut tehokas väline viestimiseen reaaliajassa, juuri nyt (Abbott 2009.) Suomessa Twitter ei ole vielä saavuttanut suurta läpimurtoa yritysmaailmassa. Ne, joilla palvelu on käytössä, eivät hyödynnä sen koko potentiaalia. Palvelu on kuitenkin yleistynyt siinä määrin, että sen käytöstä järjestetään kursseja yrityksille. Twitter tarjoaa hyvän mahdollisuuden asiakaspalveluun ja keskusteluun kuluttajien kanssa, mutta vaatii yritykseltä sitoutumista ja uskallusta. Twitterissä yrityksellä on mahdollisuus ottaa palautetta vastaan julkisesti ja reaaliaikaisesti. Palvelu mahdollistaa myös negatiivisten vastausten kääntämisen positiivisiksi käyttäjäkokemuksiksi ja osaksi yrityksen tuotekehitystä. Twitterin käytön tuloksia yritys näkee kuitenkin vasta kuukausien aktiivisen käytön kuluttua. (Abbott 2009.) Kuviossa 4 on Twitterin etusivu. Etusivun kautta yrittäjä voi omilla tunnuksillaan rekisteröityä Twitterin ilmaisen yhteisöpalvelun käyttäjäksi.
16 ainoastaan yrityksen kokoa, koska haastateltujen toimialat ja liiketoimintamuodot poikkeavat toisistaan niin paljon, että menestymiseroj en tarkastelu ja vertailu ei ole tarkoituksenmukaista pienessä aineistossa. Tutkimuksessa ei tarkastella yrittäjyyttä, mikä on erilainen käsite kuin markkinointi. Markkinointia käsitellään tutkimuksessa enemmän markkinointipäätöksinä, työnä ja yrittämisen työvälineenä kuin psykologisena ilmiönä. Tähän rajaukseen on päädytty siitä huolimatta, että yrittäjän ominaisuuksien tiedetään vaikuttavan mm. tavoitteiden asetteluun yritystoiminnassa, liiketoiminta-alueen valintaan, johtamiseen sekä siihen intensiteettiin, jolla yksilö pyrkii kehittämään yritystään ja siten myös markkinointia (CARSON ym. 1995, s. 9). Yrittäjyys voidaan määritellä suhteellisen kapea-alaisesti (SCHUMPETER 1934; DRUCKNER 1985) tai hyvin laajaalaisesti (HAAHri 1989). Yrittäjästä puhuttaessa tässä tutkimuksessa tarkoitetaan aina haastateltavaa, joka voi olla joko yrityksen omistaja, yksi omistajista, liiketoiminnan harjoittaja, toimitusjohtaja, tuotantolaitoksen johtaja tai muu markkinoinnista vastaava yrityksen päätöksentekijä. Siitä huolimatta, että yrityksistä osa sijaitsee maaseudulla, alueellista näkökohtaa ei korosteta. Näistä kysymyksistä on aikaisemmin tehty useita kattavia tutkimuksia (mm. KATILA 1990; NIITTYKANGAS 1992; NIITTYKANGAS ym. 1994; UUSITALO 1994). Yritysorganisaation ominaisuudet ja niiden vaikutus markkinointiin on jätetty myös tarkastelun ulkopuolelle. Tämä valinta johtuu siitä, että tutkimusta suunniteltaessa tiedettiin suuren osan yrityksistä toimivan pääasiassa yrittäjäperheen voimin. Henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön osaamiseen liittyvät kysymykset voivat nousta esille yrityksen kasvaessa. Tutkimustavasta johtuen aihetta on mahdollista käsitellä tarvittaessa. Kaikki teemahaastatteluun osallistuneet yritykset ovat toimivia yrityksiä. Samalla omistaj alla voi olla yhtä aikaa useita yrityksiä ja/tai maatilayritys. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ainoastaan yhtä näistä yrityksistä ja sen toimintaa. Ns. yritysportfolion merkitystä omistajan tulonlähteenä ei käsitellä, vaikka sitä on joskus käytetty psykologisesti suuntautuneissa tutkimuksissa sitoutuneisuuden astetta mittaavana muuttujana. 1.6 Tutkimuksen rakenne Tutkimusraportti koostuu kahdeksasta pääluvusta. Ensimmäinen luku käsittää tutkimuksen tavoitteet, käsitteet, rajaukset ja rakenteen. Toisessa luvussa tarkastellaan hyvin lyhyesti markkinoinnin keskeisiä käsitteitä ja markkinoinnin kysymyksiä kirjallisuuden pohjalta. Kolmas luku sisältää haastateltavien valintaan ja tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät asiat. Luvussa kuvataan myös yritysten yleisiä ominaisuuksia, kuten yritysten liiketoiminnan kokoon liittyviä tekijöitä. Luvuissa 4-6 esitetään haastattelun teema-alueiden kuvaus. Seitsemäs luku käsittää yhteenvedon ja kahdeksas luku johtopäätökset. 15
20 14 Markkinointiviestinnässä yritykset aikovat lisätä eniten digitaalisen median muotoja omassa markkinoinnissaan. Käytetyimpiä kanavia ovat yleisesti verkkomedia, mobiilimarkkinointiviestintä, sähköposti, sähköiset hakemistot ja hakukoneoptimointi. Mainostajien liiton mainosbarometriin vastanneista yrityksistä sosiaalista mediaa, kuten esimerkiksi YouTubea, Facebookia tai Twitteriä, aikoo hyödyntää 94 prosenttia yrityksistä ensi vuoden markkinoinnissaan. Sosiaalista mediaa jo tällä hetkellä käyttävistä yrityksistä puolestaan 84 prosenttia aikoo ensi vuonna lisätä digitaalisia keinoja osana markkinointiaan. Tuloksissa on yhtenäistä se, ettei kukaan vastanneista yrityksistä aikonut vähentää digitaalista mediaa markkinointinsa osalta. (Mainostajien liitto 2010.)
Liikkuvan kuvan kasvu on tämän hetken vaikuttavimpia mediailmiöitä. Videoon perustuvia jakelukavavia syntyy jatkuvasti lisää, lisäksi vanhat jakelukanavat, kuten Facebook, muokkaavat  alustojaan videoita suosiviksi. Online-videokanavien tavoittavuudet eivät häviä kaupallisille televisiokanaville: Sekä YouTube että Facebook tavoittavat molemmat jo puolet suomalaisista viikoittain ja etenkin nuorten mediankulutus painottuu verkkoon. Myös kotimaiset mediat, kuten esimerkiksi IL-TV tai Sanoma -videoverkosto kehittävät videopalvelujaan ja niihen paketoituja mainosratkaisuja.
Sisällön laatu tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää. Oli sisältö sitten tekstiä, kuvia tai videoita, kannattaa aina edetä laatu edellä. Millainen sisältö on kohderyhmälle aidosti tarpeellista ja samaistuttavaa? Mikä herättää keskustelua tavoitellun kohderyhmän kesken? Entä mikä herättää keskustelua julkaisijan ja kohderyhmän välillä? Näistä kysymyksistä on hyvä lähteä liikkeelle julkaisuja suunnitellessa. Facebookin uutisvirran vastaava Adam Mosseri nostaa algoritmin muutosta käsittelevässä julkaisussaan esille vinkkejä keskustelua herättävän sisällön luontiin. Näitä ovat esimerkiksi live-videot ja ryhmät.

13 nossa vallitsevien strategian ulottuvuuksien avulla. Tosin mm. Haahti ym. (1987) ovat selittäneet palvelualoilla toimivien maaseutuyritysten menestymistä eri tekijöillä kuin teollisten toimialoj en. Strategian ulottuvuuksia ei tässä yhteydessä kuitenkaan käsitellä erillisinä, mutta johtopäätöksiä tehtäessä on otettava huomioon, että osaamisen ja toiminnan sisältö on erilainen palvelujen kuin tavaroiden tuotannossa. Vaikka tutkimuksessa painopiste on liiketalouden ja markkinoinnin alueilla, on selvä, että aluepoliittiset tavoitteet ja maaseutuyritysten menestyminen liittyvät toisiinsa. Siten markkinoinnin näkökulma ei rajaa pois maaseudun kehittämisen aluepoliittisia tavoitteita, joihin tulokset on mahdollista projisoida esimerkiksi arvioitaessa yritysten kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, työllistävyyttä ja tulevaa kehitystä sekä kehitystä suuntaavia välineitä ja niitä yritystoiminnan välillisiä vaikutuksia, joita eri tavoin menestyvät yritykset tuottavat ympäristöönsä Tatkimusstrategia Empiirisen tutkimusosion strategiaksi on valittu tapaustutkimus. Tapaustutkimuksen tulisi vastata kysymyksiin mitä ja miksi. Tapausten valinta on hyvin keskeinen validiteettikysymys. Tutkimuksen empiirisen aineiston valinta tulisi perustella tutkimuskohteen teoreettisen kiinnostavuuden kannalta (Yin 1987). Tässä yhteydessä kysymys liittyy siihen, miten hyvin empiirisen tutkimuksen kohteena olevat pienyritykset kuvaavat maaseudulla toimivia pieniä majoitus-ja ravitsemusalan yrityksiä tai puualanyrityksiä, missä suhteessa valitut yritykset ovat erityisen kiinnostavia ja kuinka hyvin havaintoj en perusteella pystytään tekemään johtopäätöksiä eri kokoisten ja eri tavoin kannattavien yritysten liiketoiminnasta. Tilastollisen otannan perusteella valitut tai sattumanvaraisesti valikoituneet yritykset eivät usein edusta mitään teoreettisesti valikoitua käsitettä. Tämän vuoksi analyysissä ei käsitellä yksittäisiä havaintoja, vaan liiketoiminnan koon ja kannattavuuden perusteella muodostettuja ryhmiä, jotka muodostavat tutkittavat tapaukset.havainnot luokitellaan yritysten koon ja kahden kannattavuuden tunnusluvun perusteella kolmeen luokkaan, josta muodostuu yhteensä yhdeksän tapausta. Näitä luokkia kutsutaan jatkossa tapauksiksi, luokiksi tai ryhmiksi. Kutakin tapausta tarkastellaan verotustilinpäätösaineistosta laskettuj en taloudellisten tunnuslukujen avulla sekä maaseutuyrityksiä ja pienyrityksiä käsitelleiden tutkimusten käyttämillä strategiatuticimuksen käsitteillä (kuvio 1). 12


Jos et ole vielä aloittanut Facebook-mainontaa, olet juoksemassa kiinni junaa, joka kiihdyttää vauhtiaan koko ajan. Jokainen odottamiseen ja jahkailuun käytetty päivä nostaa aloituskynnystä hieman korkeammalle ja antaa etumatkaa kilpailijoillesi, jotka jo ovat vaunussa. Jokainen Facebookin lanseeraama uusi mainosjärjestelmän ominaisuus myös vaikeuttaa oppimisurakkaasi. Mitä kauemmin odotat, sitä suuremmat laiskanläksyt sinulla on hoidettavana.
44 38 Jussila (1999) kirjoittaa Erä-lehdessä, kuinka Känsäkosken täysosuma oli, että hän toi uuden kalalajin soutu-uistelijan saaliiksi ja sai hallita markkinoita muutaman vuoden yksin. Kilpailijoita on sittemmin ilmestynyt, mutta pioneerityön tehneenä Känsäkoski on kirjoittanut Seniori-vaapullaan pysyvästi nimensä suomalaiseen vaapunteon historiaan. (Jussila 1999, 27.) Jos yrityksen tuotteiden kysyntä tulevaisuudessa vähenisi, on Känsäkoskella takataskussaan ideoita valmiina. Tavaramerkkiin usko on kuitenkin lujalla pohjalla liiketoiminnan perustana. (Känsäkoski 2010.) Ideoista esimerkkinä Tuiskunen (1995) mainitsee Känsäkosken kehittämän mielenkiintoisen oivalluksen, heittopainokoukun. Se on kolmihaarakoukku, jonka varteen on valettu lyijytippa. Tämän painon avulla Seniori-vaappuun saadaan 1 1,6 grammaa painoa lisää, jolloin sen heitto-ominaisuudet paranevat samalla kun uintisyvyys kasvaa. Paino ei vaikuta kuitenkaan vieheen uintiin, kun se sijoitetaan vaapun etukoukun tilalle. (Tuiskunen 1995, 61.) Seniori-vaappu Yrityksen liiketoiminnan tukijalka, kuten Känsäkoski (2010) itse kuvailee, on 30- millimetrinen Seniori-vaappu. Seniori-vaaput ovat mikrovaappuja, jotka on luokiteltu ultra light -kalastuksen (UL), kategoriaan. Tällä termillä tarkoitetaan erikoiskeveää kalastusta. UL-vieheiden kokorajat eivät ole täsmällisiä, ja yksi Tuiskusen (1993) tekemä luokittelu on seuraava: pituus maksimissaan viisi senttimetriä ja paino maksimissaan 7 grammaa. Tavallisimpia UL-vieheitä ovat vaaput ja jigit. (Tuiskunen 1993, ) Seniori-vaapun rungon paino on noin 0,06 grammaa ennen valmistuksen alkua. Tunnusmerkkejä Seniori-vaapussa ovat pieni koko, kelluvuus sekä liikkuvat silmät. Seniori-vaaput valmistetaan alusta asti käsityönä, jolloin vaappujen valmistuksessa on kymmeniä työvaiheita. Seniori-vaappujen aihiot eli rungot on valmistettu balsapuusta. Seniori-vaappu on Jussilan (2002) kuvaamana vaivaisen gramman painoinen, siro mikrovaappu, jonka perä on ohut ja kapea, uintilevy pitkä ja syvälle vetävä. Seniori-vaapussa on silmäpallukat, joiden sisältämä ilma osaltaan kelluttaa
Sosiaalinen media on madaltanut kynnystä kommentoida asioita sanavalinnoilla, joita ei välttämättä kasvokkain edes koskaan sanoisi. Yrityksen ei kuitenkaan kannata lähteä rajoittamaan muuta kuin täysin asiattomien kommenttien julkaisua sosiaalisen median kanavissaan, sillä avoimuus ja mielipiteiden jakaminen kuuluvat olennaisena osana sosiaaliseen mediaan.
28 22 world more open and connected. Näin lukee Facebookin sivuilla palvelun tehtävän kohdalla. (Facebook 2010.) Facebookin käyttäjämäärä rikkoi 400 miljoonan rajan alkuvuodesta 2010, kirjoittaa Tuomas Linnake it-viikon internetsivuilla (Linnake 2010). Taloussanomat kirjoittavat perustajan ilmoittaneen heinäkuussa 2010 käyttäjämäärän nousseen puoleen miljardiin, joista noin 400 miljoonaa ihmistä on aktiivisia käyttäjiä. Maailmanlaajuinen liike on todellakin luotu, kuten pääjohtaja Mark Zuckerberg videotervehdyksessä ilmoittaa. (Taloussanomat 2010.) Facebook sai alkunsa sosiaalisena verkkoyhteisönä nuorten Harvardin opiskelijoiden keskuudesta. Tärkein syy Facebookiin kirjautumiselle on vuorovaikutus. Yhteisö sumentaa henkilökohtaista ja ammattimaista vuorovaikusta kuten muutkin olemassa olevat verkkoyhteisöt. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen lisäksi Facebook on laajentunut yhä enemmän yritysmaailmaan. E. A Vander Veer luettelee kirjassaan Facebook, the missing manual ammattimaisia käyttökeinoja, joita voi kyseisessä palvelussa käyttää. Facebookissa voi esimerkiksi löytää töitä, työnantajan, pitää ajan tasalla projekteja, tehdä yhteistyötä ja markkinoida itseä, tuotteita ja omaa yritystä useilla tavoilla. (Vander Veer 2008, ) Internetsivustot ovat muuttuneet paljon. Suuret yritykset suurine budjetteineen sijoittavat maksullisiin mainoksiin, mutta Facebook tarjoaa samaa mahdollisuutta kaikille yrityksille ilmaiseksi. Markkinointistrategiat ovat muuttuneet yksinkertaisista mainoksista sosiaalisiin mainoksiin, joilla tavoittaa samalla kertaa jokaisen yhteisön jäsenen lisäksi myös heidän ystäväpiirinsä. (Vander Veer 2008, 165.) Facebookin toiminnot ovat olleet sujuvia aina syksyyn 2010 asti. Silloin uutisoitiin ensimmäisen kerran yhteisöpalvelun kaatumisesta. Palveluun ei päässyt kirjautumaan, ja vian epäiltiin johtuvan ulkopuolisista verkkopalvelun tarjoajista. Palvelun käytön kasvu saattaa näin ollen olla epävakaa käyttäjämäärien tästä vielä kasvaessa. (Colourbox.com 2010.) Eri yhteisöpalveluiden käyttö yrityksen hyödyntämänä on yleistynyt suuresti, ja se on tällä hetkellä muoti-ilmiö maailmanlaajuisesti, ja merkittävin näistä on Face-
Koulutukseen voit osallistua tietokoneella, jossa on kaiuttimet ja verkkoyhteys. Osallistuminen on mahdollista myös älypuhelimella (lataa Go To Webinar -app puhelimesi sovelluskaupasta). Saat ilmoittautumislomakeella kertomaasi sähköpostiosoitteeseen viimeistään päivää ennen webinaaria osallistumislinkin, jota klikkaamalla pääset mukaan koulutukseen.
Esitetyn selvityksen perusteella Activision on tehnyt sopimuksen US:n kanssa siitä, että US hankkii sopivat tubettajat mainostamaan uutuuspeliä. Lisäksi tubettajalla ja välittäjäyritys US:llä on keskenään sopimus siitä, että tubettaja markkinoi uutuustuotetta. Tubettajan, Activisionin ja US:n lausumissa esitetty tukee käsitystä siitä, että video on laadittu nimenomaan mainostarkoituksessa. US on todennut, että videosta selviää, kuka mainostaja on.
Toinen näkökulma ja siihen liittyvät ongelmat ovat usein seuraus ensimmäisestä. Jos saat some-tartunnan ja alat uskoa kaikkea, mitä ympärilläsi kuiskutellaan, pääsi on pian sekaisin kuin puhkaistu ampiaispesä. Seurauksena on hysteria: nyt on pakko olla mukana kaikkialla, muuten pudotaan kelkasta. Tämä on luonnollista, sillä kukapa haluaisi tieten tahtoen vaarantaa oman yrityksensä menestyksen tai työuransa jatkon.
×