Henkilöstömäärän kasvu yli 5 hengen pakottaa jo selvästi miettimään johtamista, mutta siltikin se usein perustuu tuntumaan ja tuuriinkin. Asioita ei toteuteta suunnitelmallisesti, koska suunnitelmaa ei ole. Strategia kuulostaa hienolta sanalta, mutta sitä ei ole tehty. Luotetaan siihen, että kun tähänkin asti näin tekemällä on selvitty, selvitään tästä eteenpäinkin. Tässä kokoluokassa on tyypillistä, että toimitusjohtaja on samalla omistaja tai pääosakas. Palkka- tai ammattijohtajaan törmää vasta, kun liikevaihto kasvaa useampaan miljoonaan. Johtamisen teoriat koetaan vieraiksi vaikka todellisuudessa ne ovat työkaluja, joiden kanssa tulevaisuutta on helpompi rakentaa.
Interaktiivisilla videoilla voi olla myös vaihtoehtoinen loppu. Tällaisissa videoissa katsojalle esitetään vaihtoehtoja, joista valitsemalla narratiivia voidaan vaihtaa kesken videon. Näin katsoja saa mahdollisuuden vaikuttaa videon loppuratkaisuun. Vaihtoehtoiset loput myös kannustavat katsojaa katsomaan videon uudelleen nähdäkseen, miten video muuttuu eri valintojen seurauksena.
Muun muassa aikakauslehdetkin ovat yksi esimerkki eräänlaisesta sisältömarkkinoinnista. Sosiaalisen median suosio on lisännyt mahdollisuuksia yritysten markkinoinnille ja sisältömarkkinointi on sen myötä lähtenyt uuteen nousuun. Internetin luoma informaatiotulva on pakottanut yritykset miettimään tarkemmin luomaansa sisältöä, sillä kuluttajat arvostavat entistä enemmän laatua.
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11
Vanhempien on annettava päättää heidän lapsilleen kohdistettavasta markkinoinnista. Vanhemmilla on lastensa kasvattajina myös oikeus päättää perheen hankinnoista ilman, että suoraan lapseen vetoamalla sivuutetaan vanhempien kasvatusoikeus. Mainonta ei saa asettaa vanhempien tätä päätösvaltaa kyseenalaiseksi eikä se saa antaa lapselle väärää käsitystä hänen toimivallastaan.
Makeisia markkinoitiin tupakka-askin näköisessä pakkauksessa. Markkinointi on muutakin kuin esim. tv- tai printtimainontaa, KA totesi. Myös tuotteen pakkaus on osa markkinointia, jota arvioidaan kuluttajansuojalain perusteella. Lasten totuttaminen tupakkatuotteisiin ja positiivisen mielikuvan luominen tupakointiin suklaasavukkeiden avulla on lainvastaista. (KA 2001/40/4822).

137. Penetraatio- tai volyymihinnoittelu (penetration pricing)Alhaisen alkuhinnan käyttötilanteita:• Paljon kilpailijoita ja tuotteet eivät poikkea merkittävästi toisistaan• Halutaan nopeasti markkinaosuutta ja kokeilijoita• Paljon kapasiteettia tai suuri varasto (volyymihinnoittelu)  Myynti kasvaa nopeasti, mutta pienempi kate  Vaikutus tuotteen/yrityksen imagoon?  Hintaa on vaikeaa korottaa myöhemmin

Pidä kiinni kävijästä: Verkkosivukävijät haluavat helppoa, nopeaa ja toimivaa tietoa tai viihdettä, ja video on kätevä formaatti tähän. Sivuilla, joilla on videosisältöä, vietetään enemmän aikaa kuin sivuilla, joilla ei niitä ole. Videot ovat myös erinomaisia opastuksen välineitä: mikäli jokin tuotteessasi tai palvelussasi on monimutkaista, tee siitä lyhyt opastusvideo sivuille.

Mainoksessa lapsi istui muiden lasten seuraan pelikorteilla katetun pöydän ääreen sanoen ystävällisesti ”Hei kaverit!”. Vieressä istuva vanhempi lapsi kääntyi tämän puoleen tokaisten ”Häivy täältä! Ei tää sua kiinnosta.” Kohtauksen jälkeen ääni kertoi: ”Pelin avulla sinusta voi tulla pihan kovin Pokemon kouluttaja, jolle muut eivät mahda mitään.” Kuluttaja-asiamies katsoi mainoksen olevan lainvastainen, kun siinä käytettiin lapsen hylätyksi tulemista ja sosiaalisen menestyksen tarvetta tehokeinona tuotteen myynnin edistämiseksi. (KA 2001/40/0392)
Vuodet ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä. Facebook on Googlen jälkeen maailman toiseksi suurin mainosmedia. Facebookin mainosjärjestelmä on kehittynyt ja sen käyttöön tarkoitettu itsepalvelukäyttöliittymä samalla muuttunut monimutkaisemmaksi. Tuloksellisten mainoskampanjoiden luomiseen on tällä hetkellä täysin erilaiset mahdollisuudet kuin vuonna 2007, mutta mainoskäyttöliittymän asetuksia on todella osattava myös käyttää. Taitamattomissa käsissä Facebook-mainosjärjestelmä on vain pettymyksiä tuottava rahakaivo.

34. Asiakkaan kokema arvo • Asiakkaan kokema arvo riippuu yrityksen tarjoomasta panoksena asiakkaan arvoketjussa. • Arvonluontilogiikka on siten asiakaskohtaista • Arvoa löytyy myös sosiaalisista suhteista, tunnekokemuksista, esteettisistä ja symbolisista arvoista. • Tarjooman arvoa määriteltäessä otetaan huomion etsintäkustannukset, rajoitettu tieto, liikkuvuus ja tulot. • Arvoa voivat tuottaa tuote, palvelut, henkilöstö ja imago. • Arvo voi muodostua myös asiakaskohtaamisten prosessissa (asiakkuus), jossa vaihdetaan resursseja
99 93 Sähköiset lähteet Abbott, C To Tweet or Not to Tweet? The Twitter basics: promoting books in 140 characters or less. Publishers Weekly , 16. Www-dokumentti. Saatavissa: a9b4-4d17-83c7-34d63c638d39%40sessionmgr. Luettu Björklund, M Få ger nätservice på svenska. Www-dokumentti. Saatavissa: Kirjoitettu: Publicerad 13 januari 2011, senast ändrad 13 januari Luettu Colourbox.com Www-dokumentti. Saatavissa: Päivitetty: Luettu: Facebook Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Facebook juhlii synttäreitä 400 miljoonalla käyttäjällä It-viikko. Wwwdokumentti. Saatavissa: Luettu Iltalehti Twitter jäänyt muiden jalkoihin Suomessa, Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu (STT). Laakso, H Twitter uudistui merkittävästi. MikroPC. Www-dokumentti. Saatavissa: luettu Latvala, M Poista Facebook-tilisi, et tarvitse sitä Mutta miten poistan Facebookin? Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Linnake, T Facebook hätyyttelee puolta miljardia. Www-dokumentti. Saatavissa. Luettu Mainostajien liitto Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu: Pöysti, K Sosiaalinen media kaipaa ennakkoluulotonta kokeilua. Wwwdokumentti. Saatavissa: kirjoitettu Luettu Kannuksen Kalastustarvike Oy Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Kvanti-MOTV Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu

Sähköpostimarkkinointi Markkinoinnin automaatio Verkkokauppa Sisältömarkkinointi Sosiaalinen media Verkkosivut Tiedottaminen Mediaseuranta PR Asiakkuuden hallinta Tapahtumat Analytiikka Segmentointi SEO Mobiili Käyttökokemus Tutkimus GDPR Mainonta Vaikuttajamarkkinointi Liidien generointi Mittaaminen Videot Omnichannel Monikanavaisuus Uutiskirje ROI Tekoäly (AI) Tietoturva Asiakaskokemus Mobiiliapplikaatiot Suunnittelu Visuaalisuus Laskeutumissivut Retargeting Konversio-optimointi Drip-kampanjat Grafiikka Liidien hoivaaminen Uutta Lianalta Integraatio Lisää tageja
Tule kuulemaan, miten sosiaalinen media toimii digitaalisen markkinoinnin osana ja asiakaspalvelukanavana. Koulutuksessa saat kokonaiskuvan sosiaalisesta mediasta ja sen roolista asiakassuhteiden luomisessa ja rakentamisessa. Koulutuksen näkökulmia ovat mm. työntekijälähettilyys ja sosiaalisen median mittaaminen. Kuulet myös mielenkiintoisia käytännön case-esityksiä ja saat vinkkejä omaan työhösi.
Videot villitsevät meitä. Suomalaisista 18–34-vuotiaista nuorista 60 prosenttia katsoo YouTube-videoita päivittäin, ja on ennustettu, että vuoteen 2017 mennessä 74 prosenttia Internetin kaikesta liikenteestä liittyy videoihin. Videohuumassa tehdään myös supertehokasta markkinointia, sillä videot tavoittavat kohderyhmät ja ne jäävät hyvin ihmisten mieleen. Videotuotanto voi olla myös erittäin kustannustehokasta.
Alaikäisen ja aikuisen elämänkokemuksessa, tiedoissa ja taidoissa kulutusmarkkinoilla on eroa. Alaikäinen on aikuista alttiimpi markkinoinnin tehokeinoille ja mainonnan vaikutuksille. Ero on sitä selkeämpi mitä nuorempi alaikäinen on. Alaikäisiin kohdistuvaa markkinointia on aina arvioitu tiukemmin. Tämä periaate on luettavissa kuluttajansuojalain esitöistä, monista markkinaoikeuden ratkaisuista, tv- ja radiotoimintaa koskevasta direktiivistä ja myös ICC:n mainonnan kansainvälisistä perussäännöistä, jossa on oma lukunsa lapsiin kohdistuvasta markkinoinnista.
Kaikki ei vieläkään ole kaupan – lapsuutta ja myös nuoruutta on edelleenkin suojattava mainonnan keskellä. Piilomainonta ei ole hyväksyttävää missään markkinointimuodossa. Lapsen ei pitäisi joutua julkisissa tiloissa näkijäksi esimerkiksi eroottiselle tai pelottavalle mainonnalle. Nuorille ei puolestaan saisi markkinoinnissa luoda kaavamaisia ulkonäköpaineita, kehottaa rikkomaan lakia tai omaksumaan rasistisia tai syrjiviä asenteita. Mainostajien pitää kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa kunnioittamalla alaikäisen oikeutta tasapainoiseen kasvuympäristöön.

Videon rooli on organisaation viestinnän ja markkinoinnin ytimessä. Se ei ole enää nice-to-have-tyyppinen sisältö, vaan olennainen keino organisaatiolle pyrkiä strategian viitoittamaan suuntaan – rakentaa brändiä, myydä, kouluttaa, innostaa ja motivoida. Hyödynnetäänkö videota organisaatiossanne? Kaipaatko vinkkejä kokonaisuuksien suunnitteluun, strategiseen ajatteluun ja käytännöntekemiseen?
57 51 kaan, ostivatko he osastolta tuotteita vai eivät. Kyselyjä tarjosin niille, joilla näytti olevan aikaa sitä täyttää ja joilla oli mielenkiintoa osastoamme kohtaan. Yleisesti mielestäni ihmisillä oli aikaa, sillä vain harva osastolla käyneistä kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Ainoa kyselyyn vastaamista heikentävä tekijä oli toisena päivänä iskenyt raju sade, sillä olimme ulko-osasto. En halunnut vaivata ihmisiä sateessa täyttämään kyselyä, koska ei ollut mahdollista järjestää suojaisaa ja kuivaa tilaa lomakkeen täyttämiseen. Ikäjakauma oli mielestäni vastauksissa onnistunut hyvin, sillä sain sekä nuoria että vanhempia henkilöitä täyttämään kyselyjä. Kyselyn toteutin kvantitatiivisella, määrällisellä tutkimuksella. Halusin nimenomaan kyselyn perusteella saada numeerisia tietoja vastauksista ja mahdollisuuden toteuttaa tuloksista kuvioita ja taulukoita, joiden tulkinta, vertailu ja mahdollinen hyödyntäminen jatkossa on helpompaa. Sitä voisi käyttää sellaisenaan vertaillakseen tuloksia tai tarvittaessa muokata. Mahdollista kehitystä tutkimusongelman tiimoilta voisi yrittäjä näin halutessaan seurata. En halunnut tehdä sähköistä kyselyä, koska mielestäni yrityksen verkkosivujen kävijämäärä ei olisi välttämättä ollut riittävä eikä toisaalta vastaajien joukkoon olisi tullut riittävän erilaisia vastaajia Tutkimuksen luotettavuus Kvantitatiivisessa tutkimuksessa mittarin tärkeimmät ominaisuudet ovat reliabiliteetti ja validiteetti. Reliabiliteetti osoittaa tutkimuksessa sen, missä määrin mittari mittaa tutkittavaa ominaisuutta, kuinka luotettava ja pysyvä mittari on sekä miten pysyviä ja johdonmukaisia mittaustulokset ovat. Validiteetilla tutkimuksessa tarkoitetaan mittarin pätevyyttä. Se tarkoittaa sitä, mittaako se tarkoitettua asiaa. Validiteetti kertoo siitä, miten hyvin kyseinen valittu kohderyhmä on valittu sekä miten hyvin on osattu valita kysymykset kohderyhmälle. (Kvanti-MOTV 2010.) Tarja Heikkilän (2008) mukaan perusjoukon suuruudella ei ole ratkaisevaa vaikutusta otoskokoa määrättäessä. Lähinnä perusjoukon koko vaikuttaa siihen, tehdäänkö kokonaistutkimus vai otantatutkimus. Suoranaisesti tällä ei ole merkitystä otoskoon suuruuteen, varsinkin jos perusjoukko on useita tuhansia. Otoskoossa
Muun muassa aikakauslehdetkin ovat yksi esimerkki eräänlaisesta sisältömarkkinoinnista. Sosiaalisen median suosio on lisännyt mahdollisuuksia yritysten markkinoinnille ja sisältömarkkinointi on sen myötä lähtenyt uuteen nousuun. Internetin luoma informaatiotulva on pakottanut yritykset miettimään tarkemmin luomaansa sisältöä, sillä kuluttajat arvostavat entistä enemmän laatua.
Matkanjärjestäjän mainoksessa kuvattiin perhettä lomailemassa hiekkarannalla. Mainoslauseessa todettiin: ”Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellista lapsuutta.” Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että mainoksessa luodaan mielikuva siitä, että hyvät ja läheiset ihmissuhteet sekä onnellinen lapsuus on saavutettavissa vastiketta vastaan. Lisäksi mainoksessa pyritään käyttämään hyväksi vanhempien halua tarjota lapsilleen hyvää sekä vanhempien huonoa omaa tuntoa lasten kasvatuksesta. (KA 1997/41/2017)
18 12 keää visiota siitä, mitä halutaan saada aikaan. Tärkein tekijä on todellinen asiakaslähtöisyys. Tämä ei digitaalisessa ympäristössä voi olla vain sana, vaan sen tulee toteutua, koska negatiivinen palaute on välitöntä. Esimerkiksi asiakkaan kysymykseen on vastattava heti, ei huomenna. Ihmiset ovat tottuneet saamaan vastaukset välittömästi. Yrityksille internetsivujen kautta esitetyistä kysymyksistä ja muista viesteistä yllättävän suuri osa jää edelleen huomiotta. Tämä tarkoittaa, että asiakkaasta ei välitetä, koska hänelle ei vastata, ja näin annetaan hänen mennä kilpailijan asiakkaaksi. (Sipilä 2008, ) Suomessa pk-yrityksissä on huomattu digitaalisen markkinointiviestinnän merkitys liiketoiminnassa. Ylivoimaisesti tärkeimpänä kehityskohteena pk-yritysten keskuudessa nähdään digitaalisuus. Pk-yritykset eivät koe tarvitsevansa mainostoimistoja, koska osaavat tehdä markkinointinsa itse. Toimivan digitaalisen markkinointiviestinnän edellytykset ja vaatimukset ovat kuitenkin perinteisiä markkinointiviestimiä kovempia. Tekemällä markkinointiin liittyvät asiat kunnolla pk-yritykset voivat saavuttaa konkreettista kilpailuetua. Yritysten tulisi kääntää katseensa sisältä ulospäin ja lopettaa eläminen kuten ennenkin on tehty -tyylillä. (Sipilä 2008, ) Digibarometri tutkimuksen mukaan Suomessa digitaalisen markkinoinnin tärkeimmät keinot ovat yrityksen omat verkkosivut, hakukone- ja sähköpostimarkkinointi sekä verkkomainonta. Näistä internetin mahdollistavista markkinointikeinoista viime vuosina suosiota ovat kasvattaneet erityisesti hakukone- ja sähköpostimarkkinointi. (Karjaluoto 2010, 129.) Kuten yrityksen markkinoinnin ja markkinointiviestinnän strategiassa, niin myös digitaalisen markkinointiviestinnän strategiassa käytön tehokkuus saavutetaan sillä, että luodaan yrityksen internetin käytölle markkinoinnin kannalta tavoitteita. Digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat esimerkiksi yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, brändi-imagon ja brändiasenteiden muuttaminen, kokeilun aikaansaaminen ja uskollisuuden kasvattaminen sekä asiakkuusmarkkinointi. Usein yritykset mittaavat verkkomainonnassa pelkästään yrityksen sivustojen kävijämääriä. Digitaalisen markkinoinnin tavoite ei varsinaisesti ole markkinointiviestinnän kannalta lisätä pelkästään kävijämääriä. Yrityksen tulisi valita tavoitteiksi

Moni kävijä, joka saapuu laskeutumissivullesi lähtee pois liittymättä listallesi. Yksi iso, mutta yllättävä syy tähän on, että laskeutumissivusi ei välttämättä lataudu tarpeeksi nopeasti, erityisesti jos kyse on mobiililikenteestä. Googlen tutkimuksen mukaan 53% mobiilikävijöistä lähtee pois, jos sivun latautuminen kestää enemmän kuin 3 sekuntia (lähde).
Esitetyn selvityksen perusteella Activision on tehnyt sopimuksen US:n kanssa siitä, että US hankkii sopivat tubettajat mainostamaan uutuuspeliä. Lisäksi tubettajalla ja välittäjäyritys US:llä on keskenään sopimus siitä, että tubettaja markkinoi uutuustuotetta. Tubettajan, Activisionin ja US:n lausumissa esitetty tukee käsitystä siitä, että video on laadittu nimenomaan mainostarkoituksessa. US on todennut, että videosta selviää, kuka mainostaja on.
The video which is under review was the first part of four from Laeppavika leading up to the event. During this first video, the event had not been announced yet. Laeppavika therefore chose just to mention that “In relation to this game, I have a project ongoing, but I’m not going to tell you about it yet.” The rest of the video was him playing the game as he often does. In the description under the video, the first two sentences are: “This video is sponsored by Activision. Tämän videon sponsoroi Activision.”.

15 9 Lajitelman hintataso Valikoiman hintataso Hintakilpailu Maksuehdot Alennukset Hinta Tarjoukset/ kampanjat Hintaimago Lanseeraushinnoittelu Hinta ja tuotteen elinkaari KUVIO 2. Hintapäätökset (Raatikainen 2004, 96) Kuvio 2 osoittaa, kuinka monesta tekijästä tuotteen hinta muodostuu. Yksistään hintaa ei muokkaa pelkästään markkinoilla vallitseva hintakilpailu tai tuotteen valmistukseen kuluvat resurssit, vaan lisäksi esimerkiksi hinta ja tuotteen elinkaari, tarjoukset, alennukset, maksuehdot ja lajitelman hintataso. Saatavuustavoitteet Teollisuuden, kaupan ja palvelualan saatavuustavoitteet eroavat hieman toisistaan. Saatavuus teollisuudessa liittyy usein konkreettiseen jakeluun ja toimintaan, joten logistiset valinnat ovat siinä tapauksessa tärkeitä. Kaupassa ja palvelualoilla on tärkeää sisäinen ja ulkoinen saatavuus eli se, kuinka asiakas löytää varsinaisen yrityksen ja sen sisältä tarvitsemansa tuotteen monien muiden tuotteiden joukosta. Yrityksestä on lisäksi luotava mielikuva, joka herättää asiakkaan mielenkiinnon ja saa hänet kiinnostumaan yrityksestä. (Raatikainen 2004, 97.)
111. Brändin rakentamisen prosessi 1. Tutkiminen. Selvitetään asiakkaiden asenteet ja arvomaailma sekä kilpailijoiden tarjooma, kilpailevien tuotteiden asemointi ja niiden kilpailuedut. Myös oman yrityksen lähtökohdat, tavoitteet, resurssit ja olemassa olevat tuotteet. 2. Brändin persoonallisuuden suunnittelu. 3. Brändin positiointi ja markkinointitoimenpiteiden suunnittelu. 4. Toteutus ja seuranta. Yrityksen tulee jatkuvasti seurata brändin kehittymistä markkinoilla.

93 87 Opinnäytetyöni teoriaosuuteen olen hyvin tyytyväinen. Teoriaosuus opinnäytetyössäni antaa tietoa siitä, mistä asioista yrityksen markkinointi koostuu. Tarkoitukseni oli käyttää lähteitä monipuolisesti ja laajasti, missä mielestäni onnistuinkin. Oli vaikea valita mielestäni parhaita lähteitä omaan työhöni, koska käsittelemistäni aiheista löytyi todella paljon hyvää materiaalia. Isäni yrityksestä ja Seniorivaapusta on vuosien aikana julkaistu kymmeniä artikkeleita. Varsinkin näistä kirjoituksista oli hyvin vaikea jättää monia mielenkiintoisia kirjoituksia käyttämättä työssäni. Onnistuin kuitenkin kokoamaan mielestäni hyvin yritykseen liittyvää materiaalia selkeäksi kokonaisuudeksi. Tätä opinnäytetyötä tehdessäni opin paljon markkinoinnista, internetistä ja siitä, kuinka digitaalisesta mediasta voi kustannustehokkaasti hyötyä yritysmaailmassa huolimatta yrityksen fyysisestä kokoluokasta. Luulen, että minulle on tulevaisuudessa erittäin paljon hyötyä näistä tiedoista. Uskon, että tulen jossain vaiheessa työllistymään markkinointialalle ja hyödyntämään oppimaani yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotteiden tunnettuutta ja selvittää yrityksen markkinointiviestintää. Samalla tarkoitus oli löytää ne digitaalisen median kanavat, joilla yritys voisi kustannustehokkaasti parantaa tunnettuutta ja näkyvyyttä internetissä. Markkinointistrategia on operatiivinen toimintaohjelma, joka toteuttaa strategisen markkinoinnin visioita käytännössä. Yrityksen markkinointistrategian sisältö perustuu yrityksen liiketoimintastrategian sisältöön ja liiketoimintamallin kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Määriteltäessä markkinointistrategiaa on siis muodostettava yrityksen visio, mikä merkitsee käytännössä markkinoinnin johtamisen tehtävien määrittelyä osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Esimerkiksi ulkoisessa kilpailuympäristössä markkinoinnin käytännön toteuttaminen merkitsee sitä, että yritys pyrkii toteuttamaan omaa visiota käytännössä. (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, ) Tutkimuksesta kävi ilmi, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotekehitys ja liiketoiminnan kannattavuus ovat hyvällä pohjalla. Yrityksen on helppo lähteä kehittämään markkinointia internetissä. Teoriaosuutta tehdessä mieleeni tuli monia asioita, joita Kannuksen Kalastustarvike Oy voisi kustannustehokkaasti hyödyntää liiketoiminnassaan. Toisaalta resurssien kannalta yhden henkilön työllistävään pkyritykseen löytyi paljon sellaisiakin digitaalisen median kanavia, joita sen ei kanna-


Ympäristöanalyysi. Yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, siksi ympäristöanalyysin tavoitteena on antaa mahdollisimman tarkka kuva yrityksesi nykyisestä toimintaympäristöstä ja siinä odotettavissa olevista muutoksista. Analyysissä kannattaa käydä läpi ainakin yrityksesi toimintaan vaikuttava politiikka, toimialat, taloustekijät, teknologiat, työvoima tai lainsäädännöt (esimerkiksi viimeisimpänä GDPR).

Koulutus on tarkoitettu sinulle, jos haluat perustaa yrityksellesi sosiaalisen median sivut tai ryhtyä paremmin hyödyntämään jo olemassa olevia, etkä tiedä mistä aloittaa, tämä verkkokoulutus on sinulle. Et tarvitse teknisiä esitietoja, mutta olisi hyvä, että sosiaalinen media olisi tuttu edes yksityiskäytössä ja olet halukas oppimaan. Koska Facebook on Suomen suurin sosiaalinen media käyttäjämäärällä mitattuna (2 milj. käyttäjää) pääpaino webinaarissa on tässä kanavassa.

Vaikuttajamarkkinointi tarkoittaa omiin käyttökokemuksiin perustuvaa suosittelua, eikä sitä välttämättä koeta edes suoranaiseksi markkinoinniksi. Silti sillä saadaan vaikutettua ihmisten mielipiteisiin ja ostopäätöksiin usein tehokkaammin kuin perinteisellä markkinoinnilla. Yrityksille vaikuttajamarkkinointi on erinomainen keino saavuttaa potentiaaliset asiakkaat. Kutakuinkin jokainen on törmännyt vaikuttajamarkkinointiin, mutta miten yritys voi tehdä siitä tuloksellista? 
Jos et ole täysin kiven alla asunut, niin tiedät, että videot kasvattavat alati suosiotaan. HubSpotin mukaan verkossa tapahtuvista aktiviteetista jopa ⅓ liittyy videoihin, joten vuoden 2017 State of Inbound ei todellakaan liioitellut kertoessaan, että videot tulevat muuttamaan koko sisällöntuotannon pelin. Videosisältöä näkyy yhä enenevissä määrin kirjoitetun tekstin rinnalla – jos kaipaat enemmän tietoa siitä, mitä videot merkitsevät markkinoijalle, kirjoitin äskettäin B2B-videoiden trendeistä postauksen.
Kohderyhmän lisäksi strategian rakentaminen kannattaa aloittaa pohtimalla tavoitteita, mitä omalle viestinnälle haluaa asettaa (Siniaalto, 2014, 13).  Kuinka laajan yleisön yritys haluaa tavoittaa? Minkä takia yleisö halutaan tavoittaa ja miten? Minkälainen tyyli viestintään valitaan? Jaetaanko tietoa yrityksestä tai sen tarjoamasta tuotteesta/palvelusta vai keskitytäänkö näyttämään elämää yrityksen kulissien takana? Vai tehdäänkö monipuolisesti muutamia eri aiheisia sisältöjä? On hyvä päättää selkeästi, mitä linjaa postaukset noudattavat. Sekalainen ja turhan tiuhaan eri aiheissa pomppiva sillisalaatti ei ole toimiva. Toisaalta on hyvä muistaa, että sopiva vaihtelevuus postausten sisällössä on suotavaa, sillä kukaan ei jaksa seurata yritystä, joka esimerkiksi postaa aina vain tuotekuvia lähes samalla sisällöllä. Sisällön on oltava seuraajalle mielekästä ja hyödyttävää.
Sosiaalinen media ei ole tehnyt mainontaa tarpeettomaksi. On käynyt pikemminkin päinvastoin: mainontaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Ainoastaan maksullisen mainonnan avulla on myös sosiaalisessa mediassa mahdollista tavoittaa oikeat kohderyhmät oikea-aikaisesti, oikealla viestillä ja riittävässä laajuudessa (huomioiden myös viestien vaikuttavuuden kannalta oleellinen toisto).
Kotitekoiselta näyttävät videot eivät enää iske kuluttajiin, vaan videoilta odotetaan nykyään myös korkeaa tuotantoarvoa. Laadukas videotuotanto alkaa sisällöstä – hyvästä ja harkitusta käsikirjoituksesta, jota suunniteltaessa on otettu huomioon myös videon kohderyhmä. Sosiaalisten medioiden metriikkatyökalujen avulla on helppoa seurata videon katselijakuntaa ja arvioida, onko oikea kohderyhmä löytänyt tiensä videon pariin. On mahdollista tutkia, miten, milloin ja missä videota katsellaan. Ennen mainosvideoille pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja katselijakunta, mutta nykyään kohdentamisessa voidaan panostaa ennemminkin laatuun kuin määrään. Mobiililaitteiden suosion kasvun myötä yrityksesi videon on erittäin tärkeää olla skaalautuva laitteelle kuin laitteelle. Videoita katsotaan yhä enemmän erilaisilla mobiililaitteilla, joten videon katselukokemus ei saa olla riippuvainen näytön koosta.
Videomainos on videomarkkinoinnin yksi tyylilaji ja sen alalajeja monia. Ensimmäiseksi mieleesi tulee varmasti viraalimainokset, jotka leviävät nopeasti ja saavat miljoonia katsojia. On olemassa poikkeuksellisen onnistuneita viraalimainoksia, mutta videomarkkinoinnin lähtökohta ei voi olla sen viraalius. Vain 2 Youtube-videota on onnistunut saavuttamaan 100 miljoonan katsojan rajan alle viidessä päivässä. Onnistuminen vaatii rahaa, oikean osaajaporukan ja vielä kerran rahaa. Meille muille videomainokset näyttäytyvät arkisempina ja niihin satsattavat summat kohtuullisempina.
Oletko koskaan pohtinut, mitä tapahtuu niille asiakkaille, jotka käyvät verkkokaupassasi, mutta eivät viimeistele ostosta? Tätä yleisöä ei missään nimessä kannata päästää karkaamaan! Facebook-uudelleenmarkkinoinnin avulla voimme vetää nämä asiakkaat takaisin verkkokauppaan viimeistelemään ostoksen. Uudelleenmarkkinointi on erittäin kustannustehokasta ja kannattavaa käytännössä jokaiselle verkkokauppiaalle. Otathan siis verkkokaupastasi kaikki tehot irti uudelleenmarkkinoinnin avulla!
35 Keskustelupalstat ja foorumit Verkkokeskustelun vaikutus brändipäätöksiin on kiistatonta. Tämän vuoksi yrityksen tulee harjoittaa avointa ja rehellistä tiedotuspolitiikkaa ja hyväksyä myös itseensä kohdistuva kritiikki. Kehitystyön kannalta kritiikki on arvokasta yrityksen näkökulmasta. Lauri Sipilä (2008) esittää hyvän esimerkin verkkokeskustelun vaikutuksesta. Internetin keskustelupalstoilla käytiin kiivasta keskustelua, kun Tallink, luvallisesti, valutti jätevetensä mereen. Verkkokeskustelun seurauksena Tallink muutti nopeasti toimintatapansa. (Sipilä 2008, 161.) Google ja hakukoneoptimointi Minä googlaan, sinä googlaat, hän googlaa Ihmiset googlaavat eli hakevat tietoa Googlesta, koska se on helpoin ja nopein tapa saada nykyisin tietoa mistä tahansa. Kaiken lisäksi Googlella on aina vastaus valmiina. Googlen toimintoja on kuitenkin ymmärrettävä, jotta palvelusta saisi yrityksen markkinoinnin ja näkyvyyden kannalta hyötyjä. (Johnston & McGee 2010, 9 12.) Google syntyi Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa vuonna 1997 Larry Pagen ja Sergey Brinin toimesta. Googlen tarkoitus on antaa maailman ihmisille vapaa pääsy käsiksi maailman kaikkeen tietoon. Google kehittyy jatkuvasti ja tarjoaa useita erilaisia palveluita käyttäjilleen. Monista palveluistaan huolimatta Googlen webhaku tuottaa valtaosan sen toiminnasta ja tuloista. Muita toimintoja ovat esimerkiksi kuva-, kartta-, blogi-, uutis- ja videohaku (Google Video ja YouTube), Analytics, kotisivujen liikenteen analysointi- ja seurantapalvelu sekä kääntäjä ja hakukoneoptimointi. (Johnston & McGee 2010, 1 8.) Hakukoneoptimointi tarkoittaa verkkosivuston löydettävyyden parantamista hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä. Onnistuakseen se vaatii hakukoneiden toimintaperiaatteiden tuntemista. Tavoitteena hakukoneoptimoinnissa on siten parantaa verkkosivuston löydettävyyttä ja sen avulla lisätä sivuston kävijöiden määrää. Hakukoneoptimointi pitäisi yrityksen kannalta käsittää prosessina, joka on koko ajan käynnissä eikä vain silloin, kun yrityksen sivustojen löydettävyy-
58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
×