YouTube on tänä päivänä maailman laajin videosivusto, Googlen jälkeen maailman toiseksi käytetyin hakukone ja samalla Suomen toiseksi käytetyin sivusto. YouTuben suosiosta kertoo myös se, että 79 % kaikista suomalaisista käyttää YouTubea ja 15-20-vuotiaista jopa 94 %. Ennusteiden mukaan vuoteen 2020 mennessä 82 % kaikesta viestinnästä verkossa tulee olemaan videota. Mihin videoiden suosio perustuu ja miksi videot kannattaa ottaa viimeistään nyt osaksi sisältömarkkinointia?
Oletko miettinyt, että pitäisi alkaa markkinoida sosiaalisessa mediassa, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Vai oletko jo kokenut konkari ja haluat uusia näkökulmia tekemisen tueksi? Sosiaalinen media kasvaa jatkuvasti ja sen potentiaali markkinointikeinona on valtava. Kysyin kahdeksalta suomalaiselta asiantuntijalta apua: "Mikä olisi ensimmäinen vinkki, jonka antaisit uudelle sosiaaliseen mediaan tähyävälle markkinoijalle?"
13 1.3 Tutkimuksen liittyminen elintarvikealan kehittämiseen Suomessa Käsillä oleva tutkimus liittyy maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä koskevaan tutkimusprojektiin, jossa on useita maaseutuyrittämistä koskevia erillisiä tutkimushankkeita. Mukana on myös elintarvikeala. Elintarviketuotannon ja -teollisuuden tulevasta kehityksestä on viimeaikoina esitetty monenlaisia näkemyksiä. Toisaalla alan supistumista pidetään väistämättömänä (VAITTrNEN 1996, s. 52). Toisaalla tulevaisuuden tavoitteeksi on esitetty, että valtakunnallisesti, ehkä myös aikaisempaa enemmän kansainvälisesti, toimivien isojen yritysten rinnalle voisi kehittyä joukko uusia elinvoimaisia elintarvikealan pienyrityksiä (mm. RuoRA-Suom 2/96). Yritysten lisääminen on nähty yhtenä keinona maaseutualueiden kehittämisessä. Pienyritykset tulisivat toimimaan pääasiassa paikallisesti ja alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti kapeilla tuote- tai asiakassegmenteillä. Elintarvikealan pienyrityksistä huomattava osa sijaitsee jo nyt maaseutualueilla (TILASTOKESKUS 1995), jossa haittana ovat pienet markkinat ja suhteellisen suuret etäisyydet kulutuskeskuksiin, mistä muodostuu sekä fyysisiä että henkisiä esteitä yritystoiminnan aloittamiselle ja kehittämiselle (UUSITALO 1994). Yritysten lisääntyessä tulevaisuudessa yhä useammat saattavat kilpailla yhä vähemmästä paikallisilla markkinoilla. Toisaalta alalla on käyttämättömiä resursseja, koska yrityssaneerausten vuoksi elintarviketeollisuudesta on 90-luvulla poistunut varovaisesti arvioiden runsaat työpaikkaa (TILASTOKESKUS ). Pienyritysten toimintaedellytysten parantamisessa yhtenä osa-alueena on markkinointitoiminnan kehittäminen. Käytännössä käsitykset markkinoinnin asemasta yrityksen keskeisten ongelmatekij öiden joukossa vaihtelevat (CARSON 1990b; MEHL & HAVERINEN 1993, s. 47; Timu 1995). Tutkijat pystyvät sekä Suomessa että myös muissa maissa tunnistamaan pienyritysten toiminnasta runsaasti poikkeavuuksia verratessaan niitä suuriin yrityksiin. Tätä taustaa vasten markkinointitoiminnassa on havaittu paljon puutteita. Epätarkoituksenmukainen markkinointi on yksi tärkeä syy yritysten epäonnistumiseen. CARSONIN ym. (1995 s. 9) mukaan tyypillinen puute on, että markkinointia ei suunnitella riittävästi. Yrityksen kehittäminen saattaa kestää kauan. Oikeaa suuntaa joudutaan hakemaan kokemuksen ja epäonffistumisten kautta myös isoissa yrityksissä, pienissä yrityksissä epäonnistumiset saattavat olla kohtaloklcaampia kuin suurissa yrityksissä (GAsiciLL vm.1993). Myös se on mahdollista, että pienyritysten toimintaa ei ole vieläkään ymmärretty riittävästi, ja siitä syystä monet niiden menettelytavoista voivat ulkopuolisen silmin näyttää osaamattomilta ja jopa järjenvastaisilta. Toisaalta liian erilaisten yritysten vertaaminen keskenään saattaa olla hyödytöntä. Pienyritysten markkinointiongelmat elintarvikealalla ovat erilaisia kuin isojen yritysten, ja ne koskevat pääasiassa erikoistuotteiden markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Pienyritysten markkinointitoiminnan ja toimintatapojen kehittäminen sekä resurssien oikea kohdentaminen ovat joka tapauksessa tärkeitä, koska markkinointiin käytettävissä olevat panokset ovat pieniä. Markkinointiosaamisen merkitys on koettu suurempana myös niissä 12
Facebookissa katsotaan 8 miljardia videota päivittäin ja Twitterissa katsotuista videoista 90 % katsotaan mobiililaitteilla. Mobiilivideoiden aika on nyt. Mobiilivideoiden odotetaan lisääntyvän 11-kertaisesti vuoteen 2020 mennessä, jolloin 75 % mobiilidatasta on videoita. Monet suosivat minkä tahansa muun sisällön sijaan videoita. Videoiden hyödyntäminen markkinoinnissa on erittäin kannattavaa. Markkinoija, joka käyttää videoita, saa 41 % enemmän verkkoliikennettä hakukoneista. Videoiden julkaisussa tulee kuitenkin muistaa laatu. 62 % kuluttajista sanoo saavansa negatiivisen kuvan brändistä, jos videon laatu on huono. (https://www.izideo.com/blog/accurate-video-statistics-according-studies/)
Monet eivät ole kiinnostuneita monimutkaisesta videotuotannosta, eikä tarvitsekaan olla. Pelkkä kymmenen sekunnin pätkä kuvattuna esimerkiksi kännykkäkameralla, voi toimia loistavasti sosiaalisessa mediassa, kunhan sisältö on hyvä. Twitter ja Facebook ovat hyviä kanavia tällaisten lyhyiden videoiden jakamiseen.  Kymmeneen sekuntiin mahtuu esimerkiksi teaseri uudesta tuotteesta/palvelusta tai tuotteiden/palveluiden parhaiden ominaisuuksien esittely.

Tietosuoja-asetuksen voimaan astumisen yhteydessä on hyvä myös tarkistaa ja päivittää yrityksesi tietosuojaselosteet ja niiden viestintä, sillä tietosuoja-asetus sisältää uusia vaatimuksia näitä kohtaan. Tietosuojaseloste tulisi olla tarjolla aina silloin, kun henkilö antaa itseään koskevia tietoja, joten sitä kannattaa tarjota niin nettisivujen alatunnisteissa, lomakkeilla, kiitos- ja tervetulosivuilla kuin sähköpostimarkkinoinnin yhteydessä.
187. Erilaisia mainosfilmityyppejä• Pienoistarina elämästä (slice of life)• Tuotedemonstraatio ( the product in use, user benefit)• Suosittelu (testimonial)• Laulettu mainos (jingle, musical)• Järkeen vetoaminen (technical / scientific evidence)• Tunteisiin vetoaminen (mood, image)• Yllätys ja huumori (fantasy, comedy, humor)• Ennen – jälkeen (before – after)• Tuotevertailu (comparison of products)• Ärsytysmainos (teaser)
85 79 Uudistetuilla verkkosivuilla sisältö on näytön keskiosassa. Sivustoa käytettäessä tausta pysyy koko ajan muuttumattomana. Verkkosivuston tarkoitus on väreiltään ja asultaan herättää käyttäjän mielenkiinto, jotta sivustolle palattaisiin myöhemmin uudestaan. Tavoitteena on lisäksi lukijan mielenkiinnon herättäminen, jotta kävijä siirtyisi sivuston muihin valikko-osiin. Yrittäjä voi seurata Google Analytics-palvelua hyödyntämällä kävijöiden kulkemista ja poistumista sivustolla. Kotisivujen kautta tulisi antaa käyttäjille helppo ja nopea kanava antaa palautetta sekä tuotteesta että yrityksen palvelusta, kuten esimerkiksi tilaus- ja toimitusprosessista. Tämä loisi luottamusta uusien tilaajien keskuuteen ja toisi uusia asiakkaita yritykseen. Asiakaspalvelu olisi mahdollista tämän päivän tietotekniikan avulla toteuttaa myös ruotsiksi, vaikka suuri osa yrityksistä palvelee internetissä suomeksi. Ruotsinkielinen asiakaspalvelu Internetissä on niukkaa, joten hyvän ruotsinkielisen asiakaspalvelun keinoin yritys erottuisi verkkokauppatoiminnassaan monista suurista yrityksistä (Björklund 2011). 5.5 Kuva- ja videopalvelujen hyödyntäminen markkinoinnissa Kuvapalvelu YouTube tarjoaa hyvän mahdollisuuden esittelyvideoiden luomiseen. Tätä palvelua Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tulisi hyödyntää. Messuilla käynti osoittaa, kuinka asiakkaat haluavat nähdä vieheen liikkeen vedessä eri vetonopeuksilla, ja yrittäjällä on sen vuoksi uittoallas aina mukana. Tämä kertoo sen, että sanoin tuotetta ja sen toimivuutta ei voi kuvailla. Kuviossa 41 on Känsäkosken kehittelemän ja valmistaman Seniori-soutupainon ohjeistus. Se on painettu perinteisenä paperiversiona soutupainon myyntipakkaukseen lisättäväksi.
94. Tuotepäätökset eri toimialoilla TEOLLISUUS: • uudet tuotteet: kehitetään itse alusta alkaen • uudet käyttötarkoitukset: parannellaan olemassa olevia tuotteita • matkitaan muita (benchmarking): kopioidaan, lisensioidaan, toimitaan alihankkijana KAUPPA –oma valmistus tai maahantuonti, omat brändit, ketjuttaminen, franchising ja erilaiset jäsenyydet, keskus- ja aluetukut sekä yksityiset organisaatiot. PALVELUSEKTORI –suunnitellaan, ja toteutetaan palvelu omatoimisesti, mukaillaan kilpailijoiden palveluita, pyritään kopioimaan orjallisesti, ja sovitetaan palvelu olosuhteisiin.
×