2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO 1 2 MARKKINOINTISTRATEGIA Markkinoinnin tavoitteet Digitaalinen markkinointi ja viestintä Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät 13 3 MARKKINOINTIVIESTINTÄ OSANA YRITYKSEN MARKKINOINTIA Sosiaalinen media osana yrityksen internetstrategiaa Markkinoinnin kohdistaminen asiakkaalle Mielikuvamarkkinointi Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Internetpalveluiden tarjoajat ja sosiaalinen media Facebook Twitter YouTube ja muut kuvapalvelut Blogit ja bloggaaminen Keskustelupalstat ja foorumit Google ja hakukoneoptimointi Www-sivut Sähköpostimarkkinointi Sosiaalisen median tulevaisuus 35 4 DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MARKKINOINNISSA CASE KANNUKSEN KALASTUSTARVIKE OY Toimeksiantajayrityksen historiaa Seniori-vaappu Seniori-vaapun testimenestyksiä ja muita saavutuksia Yrityksen markkinointi aikaisemmin Internetin nykyinen hyödyntäminen yrityksen markkinoinnissa Tutkimuksen ja kehityssuunnitelman toteutus Tutkimusongelmat Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Tutkimuksen luotettavuus Kyselylomake ja tutkimustulokset 52
21. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen• Setting the stage: The Era of Ancedents 1600-1750 •Kapitalismi alkoi syntyä vaikeissa oloissa, sillä kaupallista toimintaa pidettiin lähes rikollisena. •Nykyaikaisen talouden instituutioita ei ollut olemassa. •75-90% väestöstä eli omavaraisessa taloudessa  markkinat olivat lähinnä yläluokan ylellisyystarvikkeita. •Vähitellen liiketoiminta tuli hyväksytymmäksi ja yleisemmäksi, jolloin syntyi myös markkinoinnin instituutioita. •Varhaisen pankkijärjestelmän ja pörssin kehitys. –esimerkki ajanjakson ilmiöstä: tulipmania The Semper Augustus, famous for being the most expensive tulip sold during tulip mania. (Fullerton, 1988)
93. Tuotteiden luokittelu TUOTEPÄÄTÖKSET: –Markkinoija myy tuotteen sisältämää palvelua – ei välttämättä itse tuotetta. –Tuoteorientoitunutta lähestymistapaa yritystoiminnassa pidetään usein vaarallisena. –TUOTETTA on kaikki se, jota voidaan tarjota markkinoilla huomattavaksi, ostettavaksi, käytettäväksi tai kulutettavaksi ja se sisältää fyysiset esineet, palvelut, henkilöt, paikat, organisaatiot ja aatteet. • Opetuskin on tuote (värikalvot, luentosali, videotykki, luentorunko, jne.)
Sovelluksilla on syytä olla aina jokin yrityksen liiketoimintaa tukeva funktio. Yksinkertaisimmillaan se voi olla vain Facebook-sivuston fanimäärän kasvattaminen, jolloin yritys saa suuremman määrän asiakkaitanne yhteisöönsä. Parhaat sovellukset sisältävät idean, joka on yrityksen asiakkaista niin hauska, että he kertovat siitä omassa verkostossaan (vrt. viraalimarkkinointi).
47 41 KUVIO 11. Seniori-vaappu Kuviosta 11 näkee Seniori-vaapun useita kehitysvaiheita. Runsaista värisävyistä suosittuja ovat esimerkiksi viininpunainen, musta hile, viininpuna/musta hile, kupari ja oranssiperä (Jussila 2002, 48). Otsikolla Seniori pitää pintansa, kirjoittaa Jussila (2006) Erä-lehdessä, että siian soutu-uistelu yleistyi kirjoituksen mukaan reilut kymmenen vuotta sitten pikkuruisten Seniori-vaappujen myötä. Sen jälkeen on mikrovaappuja tullut markkinoille muitakin. Vuosittaiset Seniori-vaapun haastajat ovat järjestään olleet kuitenkin liian suuria kelvatakseen siioille. Jussila (2006) mainitsee kirjoituksessaan, että monella vieheensuunnittelijalla ei ilmeisesti ole ollut balsaa vuolemaan ruvetessaan riittävää kokemusta ja tietoa siitä, millainen viehe siikoja houkuttaa. Jussila (2006) jatkaa Seniori-vaapun olleen jo toistakymmentä vuotta siikavaappujen ensimmäinen lyhdynkantaja. Hän päätti vuonna 2006 ottaa selvää, kuinka vanha mestari pärjää uusien haastajien rinnalla. Lopputuloksena kesän koekalastuksista oli, ettei mitään uutta auringon alla sillä rintamalla ollut. Seniori-vaappu loistaa siikavaapputaivaalla edelleen aurinkona, jota uudetkin jäljittelijät seuraavat. Kunkun taika kestää. (Jussila 2006, )

11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10


PK-yrityksen markkinointisuunnitelman ei tarvitse olla monimutkainen tai pitkä, mutta siinä tulisi olla tietoja markkinoinnin aikatauluista, vastuualueista, markkinoista ja kilpailijoista, toimenpiteistä ja niiden tavoitteista, kehittämisestä ja koordinoimisesta. Pääasia on, että markkinointisuunnitelma tehdään järjestelmällisesti ja sitä päivitetään jatkuvasti. Suunnittelutyö jakautuu kahteen osaan; strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Tässä blogauksessa käsittelemme strategisen suunnittelun.
14 8 Kannattavuustavoitteet Vaikka yrityksen menestyksekkään toiminnan kannalta kannattavuus on tärkein taloustavoite, on se käsitteenä hyvin vaikea määritellä. Myynnin ohella markkinoinnin kannattavuus on yksi yrityksen päätavoitteista. Kannattavuus on tuotoista vähennetyt kustannukset, ja jää jäljelle positiivinen erotus, voitto. Myyntikate ja käyttökate ilmaisevat yrityksen liiketoiminnan kokonaiskannattavuutta. Vähentämällä yrityksen liikevaihdosta liiketoiminnan muuttuvat kustannukset saadaan myyntikate. Käyttökate saadaan, kun myyntikatteesta vähennetään edelleen kiinteät kustannukset. Sijoitetun pääoman tuotto eli Return on Investment (ROI), on yleinen liiketoiminnan kannattavuuden mittari, jossa yrityksen voitto suhteutetaan yritykseen sijoitettuun pääomaan. Yrityksen markkinointikate mittaa markkinoinnin tuloksellisuutta eli absoluuttista kannattavuutta. (Raatikainen 2004, 92.) Tuotetavoitteet Yrityksen on markkinoinnin tavoitteiden asetteluissa määriteltävä ja päätettävä, mitä tuotteita se myy ja mikä on yrityksen asiakasryhmä. Tuotteelle yrityksen on valittava laatutaso. Tuotteita koskevia päätöksiä ovat esimerkiksi tuotelajitelman laajuus, valikoima, laatu, tuotekehitys ja brändin luominen. Laajuus tarkoittaa markkinoitavien tuoteryhmien lukumäärää. Valikoima tarkoittaa tietyn tuoteryhmän tuotevaihtoehtoja. Laatu tarkoittaa teknistä, toiminnallista ja kaupallista laatua. Tuotekehitys voi olla esimerkiksi uuden tuotteen suunnittelua, tuoteominaisuuksien parantamista tai uusien käyttökohteiden kehittämistä nykyisille tuotteille. Tuotetavoite on myös onnistuneen merkkituotteen eli brändin luominen. Brändin rakentuminen koostuu tuotteen ominaisuuksista, ostajien mielikuvista ja tuotteen välittämistä viesteistä, kuten nimi, logo ja symboliikka. (Raatikainen 2004, ) Hintatavoitteet Yrityksen kannattavuuden ja oikeiden asiakasryhmien tavoittamisen kannalta yrityksen tulee tehdä lukuisia päätöksiä koskien tuotteen hinnoittelua. Kuvio 2 kuvaa yrityksen tuotteen hintaan vaikuttavia keskeisiä hintatavoitteita.
Uskon, että sait vastauksen, kuinka tehdä kotisivu hakukoneilla löydettäväksi ja kuinka saavuttaa asiakas kotisivullasi. Haluan kuitenkin tämän pitkän tekstin lopuksi sanoa, että tästä kaikesta, eli kuinka kotisivu optimoidaan, on sinulle vähän hyötyä, jos et sovella tietojasi jatkuvasti ja jos et tarjoa säännöllisesti arvokasta ja tuoretta tietoa potentiaalisille asiakkaillesi.
26 20 markkinoinnilla voivat olla esimerkiksi asiakkaat, tavarantoimittajat, kunta, rahoittajat ja tiedottajat. (Rope & Vahvaselkä 1995, 62.) Mielikuvan merkitys perustuu siihen, että ihmisen näkemykset ovat puhtaita mielikuvia. Mielikuvan käsitteestä vain kokemukset ja tiedot ovat totta. Vaikka ihmisellä ei olisi tietoja ja kokemuksia, asenteet, tuntemukset ja uskomukset ihmisellä voi olla. Tämän käsityksen perusteella ihminen tekee aina ensimmäisen ostopäätöksen puhtaan mielikuvan perusteella. Vasta tämän jälkeen ihmiset saavat kokemuksia ja tietoa tuotteesta ja yrityksestä. Rope ja Vahvaselkä (1995) kuvaavat kuviossa 3 imagon muodostumista ihmiselle. (Rope & Vahvaselkä 1995, 66.) Arvot IMAGO Tunteet Havainnot Uskomukset kaan kaksi elementtiä, joita ovat hyvä tuote ja hyvä viestintä. Hyvä tuote on Vuo- Ennakkoluulot kokemukset Informaatio Asenteet KUVIO 3. Imagon psykologinen muodostuminen (Rope & Vahvaselkä 1995, 66) Kuviossa 3 nähdään, kuinka liiketoiminnassa mielikuva antaa imagon muodostumiselle perustan. Imagon eli mielikuvan muodostamista ominaisuuksista vain kokemukset ja tiedot eli informaatio ovat totta. 3.4 Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Yritysimagon ja hyvän brändin rakentamisessa tarvitaan Pirjo Vuokon (2003) mu-
Oletko koskaan pohtinut, mitä tapahtuu niille asiakkaille, jotka käyvät verkkokaupassasi, mutta eivät viimeistele ostosta? Tätä yleisöä ei missään nimessä kannata päästää karkaamaan! Facebook-uudelleenmarkkinoinnin avulla voimme vetää nämä asiakkaat takaisin verkkokauppaan viimeistelemään ostoksen. Uudelleenmarkkinointi on erittäin kustannustehokasta ja kannattavaa käytännössä jokaiselle verkkokauppiaalle. Otathan siis verkkokaupastasi kaikki tehot irti uudelleenmarkkinoinnin avulla!

Markkinointisuunnitelman tekemiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, sillä jokainen yritys on erilainen tuotteineen ja asiakkaineen. Työn pitäisi kuitenkin alkaa yrityksesi omaan liiketoimintaan, strategiaan ja tavoitteisiin perehtymisellä. Vuosikello on suosittu tapa, mutta suunnitelman on elettävä ajassa mukana ja siinä täytyy olla joustovaraa. Markkinointitoimenpiteisiin saa lisää tehoa pilkkomalla markkinointisuunnitelma pienempiin osiin niin, että siinä on useita eri kulmakiviä. Sekä hallinta että seuranta helpottuvat pienempien kokonaisuuksien parissa.
Verkkosivun hakukonelöydettävyyteen vaikuttavat monet asiat oikeasta verkkosivuston rakenteesta otsikointiin ja tekstisisältöön. Sisältöön liittyvä video saattaa kuitenkin parantaa mahdollisuutta päästä Googlen etusivulle jopa 53-kertaiseksi. Kuten arvata saattaa, valtaosa klikkauksista tehdään Googlen ensimmäisen sivun hakutuloksiin, joten ensimmäisen sivun hakutuloksiin pääseminen on monelle yritykselle kultaakin arvokkaampaa.
Onkin hassua, että yritys X käyttää vaikkapa yritysvideon tai videomarkkinoinnin tuottamiseen suhteellisen paljon rahaa, mutta ei kuitenkaan sen markkinointiin valmistumisen jälkeen. Ajatus on hieman sama, kuin tv-mainoksessa, joka rakennettaisiin isolla rahalla ja näytettäisiin tämän jälkeen vain sukulaisille tai kaveripiirille. Tulokset eivät olisi varmaankaan kovin mairittelevia?
23 17 oltava tavoitteet eli sen miksi markkinointia lähdetään tekemään. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kohdalla markkinointistrategian tavoite on saada Seniori-vaapun tunnettuutta lisättyä. Viestinnän tavoite on panostaa ulkoiseen viestintään. Mediavalinta on digitaalinen media: kotisivut, sähköposti ja verkkokauppa. Budjetti vähäinen tai ei mitään. Mittaaminen tapahtuu Google Analyticsin avulla ja jatkossa jonkinlaisella kyselyllä. 3.1 Sosiaalinen media osana yrityksen internetstrategiaa Kuulin asiakkaan ihmettelevän erään elintarviketuotteen tarjoushintaa pienessä vähittäiskaupassa. Etkö huomannut, kun ilmoitin siitä Facebookissa? kuulin kauppiaan vastauksen. Sosiaalinen media on levinnyt yhä enemmän myös yritysten käyttöön ja kaupankäyntiin. Suomessa sosiaalisen median käyttäminen on vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa (Iltalehti 2010). Jos muutama vuosi sitten kyseltiin toisilta, oletko jo Facebookissa, on tämä kysymys yhä useammin nykyisin muuttunut muotoon: etkö vielä ole Facebookissa. Oma kampaajani kyseli, olenko Facebookissa, ja jopa omien vanhempieni ikäluokka on liittynyt osaksi tätä sosiaalista yhteisöä. Sosiaalisen median tyypillinen ominaisuus on matala julkaisukynnys ja mielipiteen ilmaisun helppous. Kaupankäynnin ja sosiaalisen median kietoutumista toisiinsa kuvaa ilmiö sosiaalinen shoppailu. Tähän ilmiöön kuuluu sosiaalisten elementtien mukaan tuominen verkkokauppaan sekä verkkokauppojen ilmestyminen sosiaalisen median sovelluksiin. Yhä laajemmalti leviää ilmiö, jossa internetin keskustelupalstoilla käyttäjät keskustelevat tuotteista ja palveluista ja vertailevat tuotteita ja hintoja. (Paikkala 2010, 9.) Osa viestintäalan ammattilaisista uhkaa pudota kokonaan sosiaalisen median kehityksestä, ja samalla ero alan sisällä kasvaa. Sosiaalisen median taitajat kehittyvät yhä paremmiksi sillä aikaa, kun toiset tippuvat vauhdista. (Iltalehti 2010.) Yritys voi saada ilmaista mainosta ja näkyvyyttä keskustelupalstoista, mikäli sen tuotteesta on kirjoitettu ja viestiin on tullut myös vastauksia. Pitkä keskusteluketju
alihankintamessut arktinen asiakkuudet asiantuntijapalvelut ce-merkintä ELY ERP finpro Gateway Norway AS. Norja henkilöanalyysi Industria innovaatiot johtaminen kansainvälistyminen kasvu kehittäminen kehittämispalvelut Kiina konsultointi koulutus markkinointi markkinointiprosessit markkinointistrategia meriteollisuus messut myynti Norja offshore pk-yritys prosessit rahoitus rakennusala sanktiot some strategia TEKES telakat tietoisku tietojärjestelmät tuottavuus uudistaminen valmennus venäjä Venäjän markkinat vienti
Kuten muidenkin polkujen, myös sosiaalisen median strategian ensimmäinen askel on määrittää, minne haluat mennä ja mikä on määränpää. Miksi some-markkinointia tehdään? Halutaanko esimerkiksi parantaa brändin tunnettuutta? Tai kenties kasvattaa verkkosivun liikennettä? Vaikka tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia, brändin tulisi määritellä yksi tai kaksi tärkeintä tavoitetta. Tavoitteiden puute ja toisaalta liian monta tavoitetta johtavat nimittäin siihen, ettei lopulta oikeastaan saavuteta mitään.
Sosiaalista mediaa voidaan pitää ikään kuin yrityksen käyntikorttina. Väylänä, joka herättää asiakkaan mielenkiinnon yritystä kohtaan ja johdattaa asiakkaan yrityksen nettisivuille tutustumaan palveluun tarkemmin. Ehkä jopa ostamaan yrityksen tarjoamaa tuotetta tai palvelua. Siksi yritysten kannattaa panostaa sosiaalisen median viestintään ja hioa somestrategia vastaamaan oman kohderyhmänsä tarpeita. Minut valittiin Promisian markkinointipäälliköksi ja olen päättänyt tarttua Promisian markkinoinnin kiemuroihin suurella intohimolla ja saada meidän yrityksemme loistamaan sosiaalisessa mediassa.

4 Onko tämä tuttua? Miksi ei synny kokonaiskuvaa? Hakukoneet ADWORDS SOME Websivut Kampanjasivut SOME Weblomakkeet Kauppapaikka Webanalytiikka Webanalytiikka Hakusanamarkkinointi Webanalytiikka Sähköpostiohjelmat Tilausjärjestelmä CRM 4 Useita järjestelmiä, jopa 6-10 erilaista 4 Kokonaisuus rakentuu osista 4 Useita kokkeja, eri menut 4 Strategia & taktiikka & tekniikka? 4 Mikä tavoite markkinoinnissa? 4 Odotukset myynnin suhteen? 4 Kenellä seurantavastuu? 4 Kuka tietää, mittaa ja kehittää?
Liikkuvan kuvan hyödyntäminen on ollut digitaalisen markkinoinnin sekä asiakaspalvelun trendien kärjessä jo pitkään. Teknologian kehittyminen on tuonut ratkaisut kaikkien ulottuville. Videon tehokkuus sekä hyvät kokemukset ovat jalkauttaneet kiinnostusta kaiken tasoisille yrityksille. Lukuisilla toimialoilla kanavat ovat jo aktiivisessa käytössä, mutta merkittävä osa ominaisuuksista on edelleen hyödyntämättä. Tässä artikkelissa kerrotaan miksi video on tärkeä työkalu ja miten sitä tulisi hyödyntää.
4 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Tekniikan ja liiketalouden yksikkö Aika Maaliskuu 2011 Tekijä/tekijät Taina Mäkelä Koulutusohjelma Liiketalouden koulutusohjelma Työn nimi Digitaalisen median hyödyntäminen osana pk-yrityksen markkinointistrategiaa Case Kannuksen Kalastustarvike Oy Työn ohjaaja KTM Ann-Christine Johnsson Työn tarkastaja FM Helvi Pääkkönen Sivumäärä Työelämäohjaaja Hannu Känsäkoski Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka Kannuksen Kalastustarvike Oy voi hyödyntää digitaalista mediaa osana markkinointistrategiaansa. Teoriaosassa on käsitelty markkinointistrategiaa ja sitä, mistä markkinointi ja viestintä koostuvat. Työn tavoitteena oli tutkia Seniori-vaapun tunnettuus ja yrityksen markkinointiviestintää. Tämän pohjalta on suunniteltu yritykselle kehittämisideoita markkinoinnin tehostamiseen. Tavoitteena oli lisätä yrityksen tuotteiden tunnettuutta ja kotisivujen kävijämäärään kasvattaminen, tehdä laadukas opinnäytetyö sekä toteuttaa hyvä asiakaskysely. Kyselyä yritys voi hyödyntää jatkossa kehittäessään digitaalisen median kustannustehokasta käyttöä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin kalastusvälineitä valmistavalle, myyvälle ja ostavalle Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Riihimäen Erämessuilla kesäkuuta vuonna 2010 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla käyneet asiakkaat. Tutkimus toteutettiin asiakaskyselylomakkeella. Tulokset analysoitiin käyttäen apuna tilastollisiin tutkimuksiin soveltuvia ohjelmia, SPSS ja MS Excel. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n asiakkaat antoivat hyviä arvosanoja sekä tuotteelle että yritykselle. Yritystä ja tuotetta pidettiin laadukkaina ja värivalikoimaa hyvänä. Parannettavaa oli tuotteiden ja yrityksen näkyvyyden lisäämisessä sekä kotisivujen sisällöntuottamisessa. Asiasanat digitaalinen media, internet, markkinointi, sosiaalinen media, viestintä
69 63 Ajankohtaisten asioiden ilmoittelu kotisivuilla Kuvio 26 osoittaa, että ajankohtainen ilmoittelu oli olennainen osa yrityksen verkkosivuja. Onko siis tuotettava sisältöä tietyin aikavälein sivustolle? Kotisivuilla ajankohtaisen ilmoittelun tärkeyden keskiarvo oli 4,9. Se oli mielestäni yllättävän pieni. Kannuksen Kalastustarvikkeen ajankohtaisten asioiden ilmoittelun onnistumisen keskiarvo oli 4,7. Keskiarvo ei asian tärkeyden keskiarvoon verrattuna ollut huono. KUVIO 26. Ajankohtainen ilmoittelu kotisivuilla Hintatietojen löytyminen kotisivuilta Kuvio 27 osoittaa, että hintatietojen löytyminen kotisivuilta koettiin tärkeäksi. Kannuksen Kalastustarvikkeen sivuilta löytyy hinnasto vaapuista ja materiaalipaketeista. Vastaajista 12 antoi arvosanan numero kuusi ja 11 antoi arvosanan numero seitsemän. Yrityksen arvosanoista eniten, seitsemän kappaletta sai arvosana numero viisi. Hintatietojen löytymisen tärkeyden keskiarvo oli 5,8. Kannuksen Kalastustarvikkeen hintatietojen löytymisen onnistumisen keskiarvo oli 5,6. Tämä oli tärkeyden keskiarvoa alempi, mutta mielestäni todella hyvä keskiarvo.
77 71 KUVIO 36. Vaappujen uutuusvärien merkitys Vaapun hyvä kalastavuus Kuviosta 37 nähdään, että kalastavuus oli tärkeä tekijä vieheen ominaisuuksissa. Vastaajista 22 antoi arvosanan numero seitsemän asian tärkeydelle. Seniorivaapun hyvän kalastavuuden onnistumisen kohdalla vastaajista 11 antoi arvosanan numero kuusi. Vaapun hyvän kalastavuuden tärkeyden keskiarvo oli korkea, 6,2. Seniori-vaapun hyvän kalastavuuden onnistumisen keskiarvo oli myös todella hyvä, 5,9.
Mainonnan käytön painopiste on sosiaalisessa mediassa erilainen kuin esimerkiksi sanomalehdessä. Tuotteiden ja palveluiden mainonnasta on siirrytty ennen kaikkea maksuttoman sisällön mainontaan. Yksi tärkeimmistä mainonnan tehtävistä sosiaalisessa mediassa on on asiakassuhteiden luomiseen tarkoitetun sisällön näkyvyyden luominen oikeissa kohderyhmissä ja myynti tapahtuu muissa kanavissa.

#RIPTwitter Blogger Blogimarkkinointi Blogspot Facebook-mainonta Gmail-ohjeet Google AdWords -hakusanamainonta Google Analytics Google Search Console Hakukoneoptimoinnin auditointi Hakukoneoptimointi Hakusanamainonta Ilmaiset kotisivut Klikkausprosentti Konversio-optimointi Mainonta sosiaalisessa mediassa Motivaatio Pinterest Sisällöntuotanto Sisältömarkkinointi Some-markkinointi Sosiaalinen media Tietoturva Tuotearvostelut Tuottavuus Twitter Verkkokauppojen hakukoneoptimointi Väriteoria Wordpress-alkeet WordPress-kotisivut
27 21 kon (2003) mukaan tuote, joka tuottaa erottuvaa ja asiakkaiden näkökulmasta relevanttia ja tärkeää lisäarvoa. Tutkittaessa maailman vahvimpia merkkejä, on löydetty näille yhteisiä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi seuraavat: merkkiin on investoitu pitkäjänteisesti brändillä on kyky täyttää jatkuvasti asiakkaiden odotukset ja tuottaa lisäarvoa, joilla on merkitystä asiakkaalle hinnoittelu on tasapainossa asiakkaiden kokeman arvon kanssa merkillä on jatkuva näkyvyys, persoonallisuus ja asema brändissä ja sen ydinsanomassa näkyy yhdenmukaisuus, jatkuvuus ja viestintä toiminta on yhtenäistä ja tunnistettavaa. (Vuokko 2003, 127.) 3.5 Internetpalveluiden tarjoajat ja sosiaalinen media Tällä hetkellä internetin palveluista suosituimpia sosiaalisia medioita ovat Facebook, Twitter ja YouTube. Näiden palveluiden käyttö yritysten markkinoinnissa on lähivuosina asiantuntijoiden mukaan kasvamassa edelleen. Sosiaalinen media tarjoaa tällä hetkellä useita erilaisia keinoja, joita yritysten tulisi jokaisen omalla kohdallaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttää hyödykseen menestyksekkäässä mainonnassa ja liiketoiminnan kehityksessä Facebook Nykyisin mitä ihmeellisimmissä asiayhteyksissä kuulee jonkun käyneen Facebookissa tykkäämässä. Mitä ihmettä tarkoittaa tykkääminen ja seinään kirjoittaminen. Mitä kaikkea se naamakirja, kuten puhekielessä usein kuulee, sisältää, ja mitä palveluja se tarjoaa käyttäjälleen. Mark Zuckerberg perusti menestyneen Facebook-palvelun vuonna 2004, joten aivan uusi ilmiö se ei enää ole. Facebook on yhteisöpalveluista tällä hetkellä tunnetuin. Facebook's mission is to give people the power to share and make the
Jotta yrityksen viestintä sosiaalisessa mediassa tavoittaa asiakkaan, on kanavan valinnan ja kohderyhmän rajaamisen lisäksi suunniteltava tarkka strategia sosiaalisen median käyttöä varten. Strategia on käytännössä katsoen markkinointisuunnitelma, sillä sitähän yritys sosiaalisessa mediassa viestimällä tekee, markkinoi yritystä potentiaalisille asiakkaille. Ilman hyvää markkinointisuunnitelmaa ei mikään markkinointi saavuta haluttuja tuloksia, ei myöskään markkinointi sosiaalisen mediassa. (Siniaalto, 2014, 12-14.)
7 Minkälaista videosisältöä? Kasvata tietoisuutta Perinteisesti on ajateltu, että videoita tuotetaan myyntitunnelin (sales funnel) eri vaiheisiin. Kuten kuitenkin totesimme, rohkaisemme ajattelemaan perinteisen myyntitunnelin sijaan asiakassuhteen rakentamista. Sen sijaan siis, että nähtäisiin asiakas myyntikohteena, rakennettaisiin suhdetta asiakkaaseen ensi hetkestä asti. Mieti, missä vaiheessa asiakassuhteen rakentaminen on ja miten sitä voidaan vahvistaa videon avulla. Ylläpidä asiakassuhteita Luo brand ambassa doreja Tarjoa lisäarvoa Vakuuta asiakas Jos haluat kasvattaa bränditietoisuutta, luo hauskoja videoita, joita ihmiset jakavat tai videoita, joilla esittelet tuotetta tai palvelua. Jos haluat tarjota lisäarvoa, tee opetus- tai vinkkivideoita tai kenties webinaareja. Jos haluat vakuuttaa asiakkaat, tee referenssi- tai casevideoita, jotka vakuuttavat asiakkaan tuotteen paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Jos haluat vahvistaa asiakassuhdetta, tee hauskaa tai informatiivisia videoita. Rakenna asiakassuhdetta Jos haluat tehdä asiakkaasta brand ambassadorin, kuuntele, minkälaista sisältöä he haluavat ja vastaa videosisällöllä heidän tarpeisiinsa. 7
Sosiaalinen media on viime vuosina tullut pysyvästi osaksi elämäämme. Se on merkittävä osa nykyihmisen arkea ­­– ennen ihmiset käyttivät aikansa toreilla ja turuilla palveluiden etsimiseen ja kuulumisten vaihtamiseen, kun taas nykyään se tehdään sosiaalisessa mediassa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että myös yritykset ovat tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Tänä päivänä sosiaalista mediaa käyttää hyvin suuri osa potentiaalisista asiakkaista. Esimerkiksi Facebookin käyttäjiä on Suomessa jo yli 2,5 miljoonaa, eli lähes puolet koko Suomen väkiluvusta. (Viira, 2017.) Ihmiset myös käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin useiden tuntien ajan, joten ihmisten tavoitettavuus sosiaalisessa mediassa on erittäin hyvä. Se, miten yritys tavoittaa asiakkaansa sosiaalisen median tarjoamassa informaatiotulvassa, onkin hieman haastavampi temppu.
Segmentoinnin avulla luodaan koko markkinoista markkinakartta numeroineen, josta näet yhdellä silmäyksellä markkinan kaikki segmentit (koko, tuottopotentiaali euroissa, oma osuus markkinoista). Tämän jälkeen seuraa yksi tärkeimmistä strategisista päätöksistä, eli kohderyhmän/-ryhmien valinta. Mitä pienemmäksi uskallat kohderyhmän rajata, sitä helpompaa markkinointi on toteuttaa kohderyhmää puhuttelevalla tavalla. Tavoitteena on tunnistaa samoja valintakriteerejä käyttävät tai samalla tavalla käyttäytyvät asiakkaat. Valitun segmentin tarpeiden ja toiveiden selvittäminen auttaa sinua suunnittelemaan ja tekemään tuottavaa markkinointiviestintää. Lue tarkemmat ohjeet segmentoinnista täältä.
Lisäksi asiassa voidaan ottaa huomioon, että videon otsikko on mainostettavan pelin nimi suomeksi ja englanniksi: ”MINUN KOHTALONI (Destiny The Taken King)”. Videon mainosmaisuutta tukee myös se, että tubettaja viittaa puheessaan Activisionin uuteen peliin erityisesti ja mainosluonteisesti. Hän esittelee pelin ominaisuuksia ja toteaa ”Ai niin nää on näitä pre order giftejä”. Lisäksi hän toteaa videolla esimerkiksi seuraavaa: ”Mä olen nyt kuitenkin löytänyt uuden innostuksen tälle pelille. En ainoastaan sen mahtavien lisäosien, the house of wolfsin ja the dark belowin ansiosta, vaan koska mä olen kuullut, että tähän on tulossa uusi mullistava year kaksi lisäosa nimeltä The Taken King.” – – ”Mä haluaisin tämän videon avulla innostaa teitä hommaamaan tän pelin sekä antaa teille mahdollisuuden pelata meidän kanssa.” Lisäksi tubettaja on kirjoittanut kommenttiketjun alkuun ”Kertokaa mielipiteenne videosta JA Destinystä! Kuinka moni aikoo hommata The Taken Kingin?”
159. Yksittäisten yritysten valinta kanavaan:• Miten suuri on jälleenmyyjän markkinaosuus ja liikevaihto?• Riittävätkö yrityksen myynti- ja varastointitilat, ja ovatko ne hyvin hoidetut?• Millaisia muita tuotteita yrityksen lajitelmassa ja valikoimassa on?• Millainen on jälleenmyyjän maine ja vakavaraisuus?• Osaako jälleenmyyjä myydä ja palvella? Onko jälleenmyyjällä tuotteen vaatimaa erikoisosaamista?• Onko jälleenmyyjän käyttämä hintapolitiikka sopiva tuotteelle, ja päästäänkö myyntitavoitteisiin?• Onko jälleenmyyjällä tarjota tuotteen vaatimaa huolto-, takuu-, varaosa- tai muuta palvelua?
216. Asiakastiedon keruun peruskysymyksiä • Mitä tietoa asiakkaista tarvitaan? Tarvitaanko eri asiakasryhmistä eri tietoja? • Mikä on tiedonkeruun taso: yritys, kotitalous, yksilö? • Miten tarvittavat tiedot saadaan, ja paljonko tietojen saaminen maksaa? • Missä muodossa tiedot rekisteröidään, ja miten tiedoista voi tehdä poimintoja markkinointia varten? • Mihin tietoja aiotaan käyttää, ja keillä on pääsy tietoihin? • Miten tietoja päivitetään, ja kuka päivityksen hoitaa? • Paljonko rekisterin perustaminen, ylläpito ja päivittäminen maksavat?

United Screens believes that Laeppavika’s video meets the requirements of identification in 9 § MFL and article 9 ICC because of: A) The information given that it is a commercial message is in proportion to the product being marketed, B) Laeppavikka followed the current customs on the plattform and C) His target audience is mainly an experience and recurring group that is well aware of his way of communicating and the customs on YouTube.

Koulutus on tarkoitettu sinulle, jos haluat perustaa yrityksellesi sosiaalisen median sivut tai ryhtyä paremmin hyödyntämään jo olemassa olevia, etkä tiedä mistä aloittaa, tämä verkkokoulutus on sinulle. Et tarvitse teknisiä esitietoja, mutta olisi hyvä, että sosiaalinen media olisi tuttu edes yksityiskäytössä ja olet halukas oppimaan. Koska Facebook on Suomen suurin sosiaalinen media käyttäjämäärällä mitattuna (2 milj. käyttäjää) pääpaino webinaarissa on tässä kanavassa.
Mainokset, joissa esiintyy lapsia, ovat omiaan vetoamaan erityisesti lapsiin. (MT 1995:016) Lapsi esitti matkapuhelinmainoksessa joululahjatoivomuksiaan sanomalla ”Rakas joulupukki, tuo minulle matkapuhelin…”. Kuluttaja-asiamies piti epäasiallisena mainosta, kun lapsi esitti siinä suoran ostokehotuksen, jonka avulla vedottiin sekä lasten että vanhempien tunteisiin.(KA 99/41/2989)
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11
Yritykset, joilla on videosisältöä nettisivuillaan, saavat myös enemmän verkkoliikennettä osakseen. Tämä ei tapahdu automaattisesti pelkkien videoiden takia, vaan kyseessä on enemmänkin korrelaatiosuhde. Yrityksillä, jotka käyttävät videoita, on useimmiten myöskin jonkinlainen hakukonestrategia ja he ovat muutenkin taipuvaisempia ajattelemaan tuotteitaan asiakaslähtöisesti. Tiedot löytyvät Aberdeenin tutkimuksesta, jonka voit ladata itsellesi täältä.
34 28 sä kommenttiin vastausta. Kommentointimyönteisyys ei tarkoita pelkästään sitä, että bloggaaja kannustaa lukijoita keskustelemaan hänen itsensä kirjoittamasta aiheesta tai asiasta. Internetin kirjoitusten perinteisiin kuuluu nimenomaan keskustelujen rönsyily. Epäasialliset, rasistiset tai herjaavat kirjoitukset omasta blogista, kannattaa, voi ja pitää moderoida eli poistaa. Usein tämä on mahdollista ja syytä tehdä mahdollisuuksien mukaan jo ennen kuin teksti tulee näkyviin sivustolle eli ennen kuin sivuston ylläpito on ne hyväksynyt. (Kilpi 2006, ) Kuviossa 6 on Seniori-vaapun verkkosivuilla oleva blogi, johon lukijat voivat käydä kommentoimassa ja lukemassa. KUVIO 6. Seniori-vaapun blogi Kuviosta 6 nähdään, että blogille on ominaista kirjoitushistorian näkyminen. Kirjoituksista ja kommenteista jäävät näkyviin päivämäärä ja kirjoitusten lukumäärät. Blogin ylläpitäjä hyväksyy kirjoituksen omien hallintosivujensa kautta, joten mitään epäasiallisia kirjoituksia ei julkaista. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n verkkosivuille blogi lisättiin sen vuoksi, että Känsäkoski halusi kalastajien jakavan kokemuksia Seniori-vaapusta. Blogissa on tarkoitus käydä keskustelua myös yleisesti kalastuksesta. Känsäkoski ilmoittelee nykyisin myös ajankohtaisista asioista ja kuulumisista blogissa.
United Screens believes that Laeppavika’s video meets the requirements of identification in 9 § MFL and article 9 ICC because of: A) The information given that it is a commercial message is in proportion to the product being marketed, B) Laeppavikka followed the current customs on the plattform and C) His target audience is mainly an experience and recurring group that is well aware of his way of communicating and the customs on YouTube.
"Moi! Hyvä aihe. Eka vinkki voisi olla klassinen 'Suunnittele työsi, työskentele suunnitelmasi' - Eli kasaan ajan kanssa ihan kunnon plääni siitä yleisöstä, arvontuotosta heille (eli palvelevasta sisällöstä), medioista/alustoista, julkaisutiheydestä, tone-of-voicesta, kuvamaailmasta, CTAista jne.jne. JA ENNENKAIKKEA TAVOITTEISTA, jotka kytkeytyvät mahdollisimman lähelle rahavirtoja. Ja sitten vaan vimmaista toteutukseen sitoutumista päivä päivältä, viikko viikolta ja kaikesta tekemisestä oppien ja korjaten. Itse kirjotin Trainers' Housen ekaa puolivuotista monen monta iltaa ja osallistin omaa porukkaa pohtimaan tulevaisuuden tekemistämme useammassa sessiossa ja voin sanoa, että jokainen suunnitteluun käytetty tunti on helpottanut polulla kulkemista ja pysymistä HURRRRRJAN paljon."
Facebook-sivuille tuotu uutinen on tietyssä mielessä epävirallisempi kuin esimerkiksi uutiskirje. Siksi sivusto antaa yritykselle mahdollisuuden suorempaan ja samanarvoisempaan kommunikointiin asiakkaidensa kanssa ja saavutettavuus paranee. Parhaat Facebook-sivut ovat miniyhteisöjä, joissa ihmiset vaihtavat kokemuksiaan yritystä ja sen toimialaa sivuavista asioista. Hyvä Facebook-sivusto antaa kuluttajalle mahdollisuuden innostua yrityksestä ja sen tuotteista ja levittää innostuneisuuttaan sosiaaliseen verkostoonsa.

Yrityksillä ei ole tunteita, mutta ihmisillä on. Vaikka toimisit B2B-markkinoilla, niin mieti toista “B” kirjainta ryhmänä ihmisiä aivan kuten omassa yrityksessäsi. Tässä ryhmässä jokainen yksilö on ainutlaatuinen ja jokaisella on oma persoonallisuus, tunteet, toiveet ym. Saadaksesi heidät kiinnostumaan tuotteistasi ja palveluistasi pitää sinun vedota heidän tunteisiin. Mieti mitä inhimillistä tuotteisiinne ja palveluihinne liittyy ja hyödynnä niitä markkinointiviestinnässäsi. Luo markkinoinviestinnästäsi tarina, joka on henkilökohtainen, keskusteleva, empaattinen, inspiroiva ja hauska.
6 ESIPUHE Tässä tämä nyt sitten on, valmis opinnäytetyöni, joka sisältyi tradenomiopintoihini. Opintoni aloitin syyskuussa vuonna 2009 ja sain päätökseen huhtikuussa Päätin opinnäytetyöni aloitusvaiheessa, että mikäli se omassa aikataulussani valmistuisi, kirjoittaisin siihen esipuheen kiitoksineen. Ja valmishan tämä nyt on. Omat tavoitteeni toteutuivat, ja opintojeni aikataulu piti, äiti on nyt tradenomi. Halusin tehdä markkinointiin ja digitaaliseen mediaan liittyvän opinnäytetyön. Tähän tarjoutui loistava tilaisuus, kun sain hyödyntää tietojani ja taitojani isäni yritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle tutkimus ja kehityssuunnitelman muodossa. Kiitos ideasta ja työn toteuttamismahdollisuudesta isälleni, Hannulle. Osana esipuhetta haluan esittää suuret kiitokseni opinnäytetyöni ohjaajalle KTM Ann-Christine Johnssonille. Hänen ajatuksiani herättelevä ohjauksensa auttoi omaan oppimiseeni ja ennen kaikkea johti tähän työhön, joka valmistui juuri niin kuin pitikin. Lämpimät kiitokseni esitän myös viestinnän lehtorille, FM Helvi Pääkköselle kieliasun tarkastamisesta. Kiitokset kuuluvat myös mummuille ja papoille, sillä heidän apunsa ja tukensa koko opiskelujeni aikana on ollut merkittävä. Viimeisenä muttei tietenkään vähäisimpänä kiitokset niille ystävilleni, jotka mainitsemattakin tuntevat olleensa apuna ja tukena tämän projektin etenemisessä ja tekemisessä, sekä Susanna: Kiitos. Tämän opinnäytetyöni omistan omalle perheelleni, aviomiehelleni Janille ja lapsillemme Jonelle, Netalle ja Titalle. Nyt äiti on koulutehtävät tehnyt. Kiitän läheisiäni koko sydämestäni. Kevät 2011 Taina Mäkelä
Päivä alkoi kasvuohjelman kauppiascaseilla: Heikki Tiittanen (Director Solution Sales, Reima & Finnish Baby Box) jakoi alkuun heidän käytännönläheiset oppinsa videoiden tuotannosta ja hyödyntämisestä markkinoinnissa, kun takana on kokemukset ensimmäisten 100 videon kuvaamisesta. Tärkeää onkin alkaa vain tehdä ja kokeilla millainen sisältö toimii juuri omassa markkinoinnissa. Toinen kauppiascase kuultiin Jussi Meresmaalta (CEO & Founder, Innova Champion Europe). Jussi näytti vaikuttavia esimerkkejä yhteisön ja heimon rakentamisesta Facebookin livelähetyksillä sekä tunnettuuden luomisesta viraalivideoiden ja vaikuttajien avulla. Kannattaa käydä tutustumassa näihin videoihin YouTubessa ja laittaa Discmanian sivu seurantaan!
45 39 vaappua. Silmässä oleva piste liikkuu pallukan sisällä. Seniori-vaapun uinti on kuvattuna voimakaspotkuista, ja viehe toimii myös paksussa siimassa. (Jussila 2002, 48.) Asiakkaiden kysynnän vuoksi vuosien varrella valmistukseen ovat tulleet 40- ja 50- millimetriset seniori-vaaput ja muut erikoismallit. Kilpailutilanne on jo vuosia ollut sellainen, että Känsäkosken ei kannata investoida isompien kokoluokkien kehittelyyn, koska vastaavanlaisia on markkinoilla jo niin paljon. Toisin on kuitenkin päätuotteen, noin kolmesenttisen Seniori-vaapun kohdalla: toista vastaavanlaista ja yhtä kalastavaa ei ole onnistuttu valmistamaan. (Känsäkoski 2010.) Seniorivaappu on Jussilan (2002) mukaan tunnetuin siikavaappu, joka on kehitetty alun perin kirjolohen pyyntiin lämpimille keskikesän vesille ja soutu-uisteluun. Känsäkoski suunnitteli ja valmisti jo 1980-luvun loppupuolella erimallisia vaappuja, joilla saalista tulisi myös kesähelteillä, mikä sinänsä oli jo haaste itsessään. Kokeilut ja kokemukset johtivat vähitellen siihen, että Känsäkosken kaverit olivat Valkeisella siiman päästä ostamassa hänen vaappujaan, kun kalaa ei muille tullut kuin Hannulle. (Lestinjoki 1993.) Koska kalamatkat usein päättyivät kotiinpaluuseen ilman saalista, innosti se tulevaa yrittäjää kehittelemään kaloille sellaista viehettä, josta kalat eivät voisi kieltäytyä. Känsäkoski (2010) kertoi olleensa kalamatkalla muistelmiensa mukaan 1980-luvun lopulla, eikä saalista tullut. Vesi oli tuona päivänä hyvin lämmintä. Ajatus vieheiden valmistuksesta lähti siitä, että tuohon aikaan markkinoilla olevat vieheet olivat isokokoisia. Markkinoilla ei ollut näin pientä vaappua. (Känsäkoski 2010.) Suomen uistelumuodoista siianuistelu on iältään nuorin. Kalastuslaji säilyi tuntemattomana pääosin sen vuoksi, että markkinoilla ei ollut riittävän pieniä, kelluvia vaappuja. Tämä muuttui, kun Känsäkoski valmisti markkinoille ensimmäiset Seniori-vaaput. (Jussila 2002, 16.) Siianuistelu Jussilan (2002) kirjoituksen mukaan oli aluksi pienen piirin touhua, mutta Erän siikaviehetestin myötä vuonna 1996 kalastusmuoto ponnahti päivänvaloon (Jussila 2002, 48). Seniori-vaappu on Suomen johtava pikkuvaappu kalastavuutensa vuoksi. Pieniä vaappuja voi tehdä, mutta kalastavuutta niillä ei välttämättä saavuteta (Känsäkoski
60 54 ryhmässä. Tästä ryhmästä kaksi vastaajaa ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin vuotiaiden ryhmässä vastaajia oli kymmenen, joista yksi ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin. Muissa ryhmissä oli yhdeksän vastaajaa. Halusin selvittää, onko jokin ikäryhmä sellainen, jolla ei ole tietoa Seniori-vaapusta. Tällä tiedolla halusin selvittää vastaajista ne, joille olisi todella tärkeää tuottaa verkkosivujen sisältöä siltä pohjalta, mikä Seniori-vaappu on ja mihin tarkoitukseen se on alun perin kehitelty. KUVIO 14. Vastaajien ikä ja Seniori-vaapun tunnettuus Viidestäkymmenestä vastaajasta vain neljä ei tuntenut Seniori-vaappua aiemmin. Tämä kertoo hyvin Seniori-vaapun tunnettuudesta vastaajien keskuudessa. Seniori-vaapun tietojen saaminen internetistä, lehdestä, kalastajilta, messuilta tai tuttavalta Kuviosta 15 näkyy, että vastaajat olivat saaneet Seniori-vaapusta tietoja eri kanavista. Suurin osa, 13 vastaajaa, oli saanut Seniori-vaapusta tietoa perinteisestä lehdestä. Kysymykseen olisi voinut lisätä myös vastausvaihtoehdon jostain muualta, sillä jälkeenpäin huomasin, että vaihtoehtoja oli liian vähän. Yllättävää oli, että internetistä tietoja oli saanut vain kaksi vastaajaa. Lehden merkitys tunnettuuden kannalta on siis edelleen suuri.
Uudella algoritmilla pyritään parantamaan Facebookin uutisvirrassa näytettävien julkaisujen henkilökohtaista laatua tuomalla esille personoidumpaa ja keskustelua herättävämpää sisältöä. Ystävien ja perheenjäsenten julkaisut näkyvät enemmän uutisvirrassa ja yksityisen tahon, kuten yritysten, brändien ja median julkaisut vähenevät. Algoritmi suosii julkaisuja, jotka herättävät vuorovaikutusta ja aitoa spontaania keskustelua - pitkät kommentit sekä kahden tai useamman henkilön väliset keskustelut lisäävät julkaisujen näkyvyyttä. Sen sijaan mainosmaiset julkaisut tai julkaisut, joilla kalastellaan tykkäyksiä, kommentteja tai jakoja, voi jatkossa unohtaa.
Käyttämällä videoissa oikeita ihmisiä annat yleisöllesi keinon yhdistää sivustollasi olevat sisällöt kasvoihin, annat inhimillisemmän kuvan yrityksestäsi ja autat ihmisiä sitoutumaan brändiisi. Jos haluat yleisösi näkevän persoonasi, ovat videot siihen yksi parhaista keinoista. Jos brändisi on tuntematon tai sivustosi uusi, tulee siellä vierailijoille helposti tunne, että he seilaavat tuntemattomilla vesillä. Videot auttavat ihmisiä tuntemaan olonsa kotoisaksi ja luomaan uskottavuutta.

Mainonnan käytön painopiste on sosiaalisessa mediassa erilainen kuin esimerkiksi sanomalehdessä. Tuotteiden ja palveluiden mainonnasta on siirrytty ennen kaikkea maksuttoman sisällön mainontaan. Yksi tärkeimmistä mainonnan tehtävistä sosiaalisessa mediassa on on asiakassuhteiden luomiseen tarkoitetun sisällön näkyvyyden luominen oikeissa kohderyhmissä ja myynti tapahtuu muissa kanavissa.

12. Markkinoinnin perusta: ihmiskunnan vuorovaikutusverkostot • Ihmisten verkosto ollut aina olemassa, mutta muuttanut luonnettaan ja merkitystään: •ihmiskunta on säilynyt yhtenä lajina. •hyödylliset teknologiat levisivät kaikille mantereille. •12 000 vuotta sitten alkoi maanviljely  syntyi uusia tiheämpiä verkostoja. •6 000 vuotta sitten alkoi syntyä ensimmäisiä kaupunkikeskusten verkkoja. •2 000 vuotta sitten syntyi ‖vanhan maailman verkko‖ Euraasian ja Pohjois-Afrikkaan. •viimeiset 500 vuotta meriliikenne yhdisti maailman yleismaailmalliseksi verkostoksi. •Lennätin muutti verkostoa 160 vuotta sitten sähköisemmäksi.
Jotta yrityksen viestintä sosiaalisessa mediassa tavoittaa asiakkaan, on kanavan valinnan ja kohderyhmän rajaamisen lisäksi suunniteltava tarkka strategia sosiaalisen median käyttöä varten. Strategia on käytännössä katsoen markkinointisuunnitelma, sillä sitähän yritys sosiaalisessa mediassa viestimällä tekee, markkinoi yritystä potentiaalisille asiakkaille. Ilman hyvää markkinointisuunnitelmaa ei mikään markkinointi saavuta haluttuja tuloksia, ei myöskään markkinointi sosiaalisen mediassa. (Siniaalto, 2014, 12-14.)
13 7 syntyvillä innovatiivisilla ratkaisuilla voi syntyä kokonaan uudenlaista kysyntää ja tarjoomaa. (Tikkanen ym. 2007, 37.) Muiden verkostosuhteiden johtaminen Yrityksen tulee tunnistaa kaikki omalle liiketoiminnalleen merkitykselliset verkostosuhteet ja johtaa niitä omasta puolestaan järjestelmällisesti. Yrityksen kehittymisen myötä nämä erilaiset suhdetyypit saattavat vaihdella paljonkin, joten suhteiden ylläpitämisen ja johtamisen on oltava systemaattista ja suunniteltua. (Tikkanen ym. 2007, 39.) 2.1 Markkinoinnin tavoitteet Markkinointistrategiat ja niiden sisältämät päätökset jaetaan edelleen yrityksen markkinoinnin tavoitteiksi eri osa-alueilla. Markkinointitavoitteiden on oltava riittävän selkeitä ja konkreettisia, jotta yritys saavuttaisi lyhyen aikavälin operatiivisen suunnittelun tavoitteet. Yrityksen markkinointitavoitteet voidaan ryhmitellä esimerkiksi kuviossa 1 Leena Raatikaisen mukaan myynti-, kannattavuus-, tuote-, hinta-, saatavuus-, viestintä- ja asiakastavoitteisiin. (Raatikainen 2004, 89.) Myyntitavoitteet Erilaiset myyntiä seuraavat raportit ovat apuna yrityksen asettaessa liiketoiminnalleen myyntitavoitteita. Myyntisuunnitelmassa voidaan asettaa yrityksen toiminnalle erilaisia väli- ja kokonaistavoitteita esimerkiksi euroissa, kappalemäärissä tai markkinaosuuksissa mitattuna. Suurimmissa yrityksissä erilaiset laskennalliset tietokoneohjelmat, kassanhallinta tai asiakkuuksien hallinta, ovat raportteja laadittaessa apuna, kun seurataan esimerkiksi tietyn aikajakson asetettuja tavoitteita ja toteutuneita lukuja. (Raatikainen 2004, 91.)
Me olemme Promisiassa tuttuun tapaan nyt alkuun vain tehneet, emmekä kovin tarkasti suunnitelleet. Minulla on tavoitteena tehdä yhdessä markkinointitiimin kanssa meille tarkka somestrategia ja markkinointisuunnitelma vuosikelloineen. Olen aloittanut sen hahmottelemisen ja uskon saavamme sen viimeisteltyä ennen kevättä. Sitten meillä on selvät sävelet Promisian markkinointia kohtaan ja toimintamme on ammattimaista ja tuloksellista.  Kun meillä on selkeä sosiaalisen median toimintasuunnitelma ja strategia on hiottu kohderyhmän tavoittavaksi, on menestys sosiaalisessa mediassa taattu.

7 1 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, kuinka pk-yritys voisi mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntää digitaalista mediaa osana markkinointia. Digitaalinen media, e-media, on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka käyttö on leviämässä nopeaa vauhtia henkilökohtaisesta käyttäjien vuorovaikutuksesta yritysten käyttöön aina osaksi sähköistä kaupankäyntiä. Asiakkaat kertovat internetissä avoimesti ostamistaan tuotteista, ja tieto tuotteesta tai yrityksestä leviää hetkessä internetin käyttäjien keskuudessa. Nyt alkaa olla otollinen hetki päättää, lähteekö yritys mukaan tähän digiaikaan omalle liiketoiminnalleen parhaaksi katsomallaan tavalla vai jääkö se ratkaisevasti lähtöviivalla muista yrityksistä. Jokaisen yrityksen, pienen tai suuren, kohdalla ratkaisut on kuitenkin tehtävä yrityskohtaisesti, ei matkimalla muita. Opinnäytetyöni toteutin kalastusvälineitä valmistavalle ja myyvälle mikroyritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle. Yritykselle ei aikaisemmin ole tehty näin laajaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yrityksen valinta oli minulle helppo, sillä kyseisen yrityksen perustaja on isäni, Hannu Känsäkoski. Yritys ja sen vaiheet ovat minulle tuttuja, ja olen ollut yrityksen työntekijänä tuotevalmistuksessa, puhelinmyynnissä ja tilaus- ja toimitustyössä. Digitaalinen ja sosiaalinen media ovat nyt ajankohtaisia aiheita, ja kiinnostuimme isäni kanssa niiden kustannustehokkaasta käytöstä. Päätin tehdä tutkimus- ja kehityssuunnitelman internetin vaihtoehdoista ja selvittää sitä, missä yhteisöissä yrityksen pitäisi olla mukana, vai pitäisikö. Digitaalinen media oli minulle aiemmin lähes vieras termi. Kiinnostuin siitä koulutukseni ensimmäisen vuoden markkinointiopintojen, ajankohtaisten uutisointien ja isäni kanssa käymieni keskustelujen kautta. Kotisivut ovat olleet isäni yrityksen lähes ainoa näkyvä osa digitaalisessa mediassa. Kun kuvapalvelu YouTubeen lisättiin videomateriaalia yrityksen tuotteesta, yrityksen kotisivujen kävijämäärä kasvoi välittömästi. Tämä innosti minua tutkimaan aihetta lisää. Innostuin lukemaan keskustelupalstoja ja muita kanavia, joista huomasin löytäväni mitä mielenkiintoisimpia keskusteluketjuja liittyen isäni valmistamaan Seniori-vaappuun. Innostuin keskustelupalstojen sisällöstä, sillä sieltä löytyi se perinteinen puskara-
Konvertoi asiakkaaksi: Asiakkaat, jotka ovat ennen ostoa nähneet videon tuotteesta, ostavat sen todennäköisemmin. Hyvä video voi myös korvata asiakaspalvelun (esimerkiksi käyttöopastus, tuote-esittely) tai jopa myyntipalaverin (”miksi sinun kannattaa ryhtyä asiakkaaksemme”) ja kääntää verkkosivukävijän suoraan asiakkaaksi. Muista selkeä call-to-action -kehotukset toimintaan :”varaa nyt” tai ”buukkaa demo nyt”.
Uskon, että sait vastauksen, kuinka tehdä kotisivu hakukoneilla löydettäväksi ja kuinka saavuttaa asiakas kotisivullasi. Haluan kuitenkin tämän pitkän tekstin lopuksi sanoa, että tästä kaikesta, eli kuinka kotisivu optimoidaan, on sinulle vähän hyötyä, jos et sovella tietojasi jatkuvasti ja jos et tarjoa säännöllisesti arvokasta ja tuoretta tietoa potentiaalisille asiakkaillesi.
Käyttämällä videoissa oikeita ihmisiä annat yleisöllesi keinon yhdistää sivustollasi olevat sisällöt kasvoihin, annat inhimillisemmän kuvan yrityksestäsi ja autat ihmisiä sitoutumaan brändiisi. Jos haluat yleisösi näkevän persoonasi, ovat videot siihen yksi parhaista keinoista. Jos brändisi on tuntematon tai sivustosi uusi, tulee siellä vierailijoille helposti tunne, että he seilaavat tuntemattomilla vesillä. Videot auttavat ihmisiä tuntemaan olonsa kotoisaksi ja luomaan uskottavuutta.
119. Harjoitus• Valitkaa itseänne kiinnostava brändi ja suunnitelkaa sille kampanja.• Muistakaa, että ideaalissa kampanjassa: 1. Oikea kuluttaja näkee oikean sanoman oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. 2. Kuluttaja havaitsee ja ymmärtää sanoman oikein. 3. Mainos antaa kuluttajalle oikean kuvan tuotteesta ja merkistä. 4. Kuluttaja asemoi tuotteen oikein ja myönteisesti. 5. Mainos motivoi kuluttajaa hankkimaan tuotteen. 6. Mainos luo vahvoja ja oikeanlaisia merkkiassosiaatioita ja parantaa asiakasuskollisuutta.
18. Päätelmiä• Standardikronologiat rankkoja yksinkertaistuksia, jotka eivät perustu historiallisiin tosiseikkoihin: •markkinointi on ollut tieteenä antihistoriallinen •markkinointi on ilmiönä ―ajaton‖• Standardikronologia antaa väärän kuvan kehityksestä: •peittää ehkä myös alleen vähäisen todellisen kehityksen markkinoinnin käytännössä ja tieteessä
TV-mainonnalla saat sovitulla summalla valitsemasi määrän näyttökertoja haluamasi ohjelman yhteydessä, jonka ennustetaan tavoittavan arvioidun määrän kokonaiskontakteja. Et kuitenkaan voi olla varma, onko katsojan huomio kyseisellä hetkellä mainoksessasi vai jossain muualla, tai kuuluuko katsoja edes tavoittelemaasi kohderyhmään. Facebook-mainonnassa määrität itse, ketä tavoittelet ja millä summalla mainostat. Tämän lisäksi pystyt seuraamaan, kuinka tavoittamasi kontaktit käyttäytyvät mainoksen nähtyään.

Meditalla on vahvoja näyttöjä some-markkinoinnista ja yhteisömanageroinnista. Hallitsemme niin Facebookin business-työkalut ja LinkedIn-mainonnan kuin Twitterin, Youtuben ja Instagramin. Työskentelemme jatkuvasti yrityskuvan kehittämisen ja rekrymarkkinoinnin parissa lukuisilla eri areenoilla.  Tukenamme kampanjoiden toteutuksessa ja analysoinnissa työskentelevät Facebookin ja Googlen omat asiantuntijat.
28 22 world more open and connected. Näin lukee Facebookin sivuilla palvelun tehtävän kohdalla. (Facebook 2010.) Facebookin käyttäjämäärä rikkoi 400 miljoonan rajan alkuvuodesta 2010, kirjoittaa Tuomas Linnake it-viikon internetsivuilla (Linnake 2010). Taloussanomat kirjoittavat perustajan ilmoittaneen heinäkuussa 2010 käyttäjämäärän nousseen puoleen miljardiin, joista noin 400 miljoonaa ihmistä on aktiivisia käyttäjiä. Maailmanlaajuinen liike on todellakin luotu, kuten pääjohtaja Mark Zuckerberg videotervehdyksessä ilmoittaa. (Taloussanomat 2010.) Facebook sai alkunsa sosiaalisena verkkoyhteisönä nuorten Harvardin opiskelijoiden keskuudesta. Tärkein syy Facebookiin kirjautumiselle on vuorovaikutus. Yhteisö sumentaa henkilökohtaista ja ammattimaista vuorovaikusta kuten muutkin olemassa olevat verkkoyhteisöt. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen lisäksi Facebook on laajentunut yhä enemmän yritysmaailmaan. E. A Vander Veer luettelee kirjassaan Facebook, the missing manual ammattimaisia käyttökeinoja, joita voi kyseisessä palvelussa käyttää. Facebookissa voi esimerkiksi löytää töitä, työnantajan, pitää ajan tasalla projekteja, tehdä yhteistyötä ja markkinoida itseä, tuotteita ja omaa yritystä useilla tavoilla. (Vander Veer 2008, ) Internetsivustot ovat muuttuneet paljon. Suuret yritykset suurine budjetteineen sijoittavat maksullisiin mainoksiin, mutta Facebook tarjoaa samaa mahdollisuutta kaikille yrityksille ilmaiseksi. Markkinointistrategiat ovat muuttuneet yksinkertaisista mainoksista sosiaalisiin mainoksiin, joilla tavoittaa samalla kertaa jokaisen yhteisön jäsenen lisäksi myös heidän ystäväpiirinsä. (Vander Veer 2008, 165.) Facebookin toiminnot ovat olleet sujuvia aina syksyyn 2010 asti. Silloin uutisoitiin ensimmäisen kerran yhteisöpalvelun kaatumisesta. Palveluun ei päässyt kirjautumaan, ja vian epäiltiin johtuvan ulkopuolisista verkkopalvelun tarjoajista. Palvelun käytön kasvu saattaa näin ollen olla epävakaa käyttäjämäärien tästä vielä kasvaessa. (Colourbox.com 2010.) Eri yhteisöpalveluiden käyttö yrityksen hyödyntämänä on yleistynyt suuresti, ja se on tällä hetkellä muoti-ilmiö maailmanlaajuisesti, ja merkittävin näistä on Face-
53. Harjoitus Mietikää pienryhmissä yrityksiä joiden toiminnassa näkyy asiakassuhteita vaaliva markkinointiajattelu perinteisen 4P-ajattelun asemesta? –onko eri toimialoilla eroja? Missä yrityksissä/toimialoilla harjoitetaan: –Tuotanto –Tuote –Myynti –Markkinointi –yhteiskuntakeskeistä markkinointia Mitkä yritykset a) eivät välttämättä tarvitse markkinointisuuntautunutta ajattelutapaa? b) tarvitsevat eniten markkinointisuuntautunutta ajattelutapaa?
Sosiaalinen media on viime vuosina tullut pysyvästi osaksi elämäämme. Se on merkittävä osa nykyihmisen arkea ­­– ennen ihmiset käyttivät aikansa toreilla ja turuilla palveluiden etsimiseen ja kuulumisten vaihtamiseen, kun taas nykyään se tehdään sosiaalisessa mediassa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että myös yritykset ovat tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Tänä päivänä sosiaalista mediaa käyttää hyvin suuri osa potentiaalisista asiakkaista. Esimerkiksi Facebookin käyttäjiä on Suomessa jo yli 2,5 miljoonaa, eli lähes puolet koko Suomen väkiluvusta. (Viira, 2017.) Ihmiset myös käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin useiden tuntien ajan, joten ihmisten tavoitettavuus sosiaalisessa mediassa on erittäin hyvä. Se, miten yritys tavoittaa asiakkaansa sosiaalisen median tarjoamassa informaatiotulvassa, onkin hieman haastavampi temppu.
Mobiililaitteiden käyttö kasvaa jokaisessa ikäryhmässä, niin nuorien kuin vanhempienkin keskuudessa. Lisäksi verkossa tehtävän kaupan suosio kasvaa vuosi vuodelta. Suomalaisista opiskelijoista 87 % on tilannut joskus verkon kautta ja työssä käyvistä 85 %. Luvuissa on nähty selkeää kasvua vuosi vuodelta. Eniten verkko-ostoksia tekevät suomalaiset 25-34 –vuotiaat, joista jopa 93 % on käyttänyt jonkinlaista verkkokauppaa. Korkeasti koulutetut suomalaiset ostavat huomattavasti enemmän verkon kautta, kuin peruskoulutuksen käyneet. Verkkokauppojen suosion kasvy näkyy myös eläkeikäisten joukossa. (Lähde: Tilastokeskus)
Paras tapa oppia ymmärtämään kohderyhmää on luoda ostajapersoonia – ja tähän on syytä käyttää hetki aikaa. Luo profiili jokaisesta potentiaalisesta asiakkaasta aina nimestä lähtien. Kuinka vanhoja he ovat? Mitä he tekevät ammatikseen? Minkälainen perhetilanne heillä on? Mistä he pitävät? Ja niin edelleen. Profiili on hyvä luoda jokaiselle eri kohderyhmälle, koska siten pystyy helpommin määrittelemään, mitä kohderyhmää some-markkinoinnilla oikeastaan tavoitellaan. Ei nimittäin ole järkevää tehdä some-markkinointia sekä 16-vuotiaille lukiolaistytöille ja 35-vuotiaille, työssäkäyville miehille.

Strategiaan kannattaa sisällyttää myös aikataulu ja ehkä jopa vuosikello. Vuosikelloa voidaan päivittää ja tarkentaa pitkin vuotta, mutta on hyvä suunnitella sosiaalisen median markkinoinnille karkea runko koko vuoden ajaksi. Vuosikelloon voi merkitä erityiset tapahtumat ja kampanjoiden ajankohdat. Lisäksi yrityksen on hyvä miettiä jonkinlainen viikottainen aikataulu sosiaalisen median sisällölle. Miten aktiivisesti yritys haluaa postata ja mistä aiheista. (Siniaalto, 2014, 54-55.)
15 2. Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä 2.1 Yrittäjyyden määritelmä Vakiintuneen käsityksen mukaan yrittäjyys on yksilön ominaisuus: Yritys on siten määritelmällisesti yrittävän ihmisen toiminnan tulos, j olloin yrityksen aktiviteetit riippuvat yrittävistä henkilöistä (Carson ym. 1995; Bridge ym. 1998; Peltonen 1985). Yrittäjyyden tuntomerkkinä pidetään vahvaa yritykseen sitoutumista, mikä synnyttää taloudellista epävarmuutta. Omistajayrittäj ä on taloudellisesti sitoutunut yritykseen j a toimii riskinkantajana. Toisaalta yrittäjällä on suuri vaikutusmahdollisuus yrittäjätulo onsa, koska yrittäjän saama korvaus riippuu hänen työpanoksestaan (Marjosola 1979, 16). Yrittäjyydellä tarkoitetaan usein myös yrittäj ähenkisyyttä, mikä kuvaa yrittäjien toiminnan lisäksi yrittämisen ideaa j a tarkoitusta (Marj sola 1979, 10). Yrittäjyyteen kuuluu yritys, liiketoiminta, yrittävät henkilöt, yrityksen piirteet ja piirteiden vaihtelu. Yrittäjyyteen voidaan sisällyttää erilaisia käsitteitä riippuen siitä halutaanko yritystä tarkastella kapean vai laajan määritelmän mukaan (kuvio 2). Kapea määritelmä Yritys Laaja määritelmä Kasvu Ominaispiirteet ja niiden vaihtelu Erottavat piirteet ja tilanteiden ymmärtäminen Sisäinen yrittäjyys Kuvio 2. Yrittäjyyden määritelmä (Bridge ym. 1998, 100). Kapean määritelmän mukaan yritys on sama kuin sen liiketoiminta, joka oletusarvois esti on pieni. Laajempaan määritelmään voidaan sisällyttää kasvutavoite ja organisaation sisäinen yrittäjyys, jolla tarkoitetaan ennen kaikkea henkilöstön yrittäjäasennetta ja motivaatiota toimia yrityksen hyväksi. Laajan määritelmän mukaan yrittäjyys eroaa muusta taloudellisesta toiminnasta, koska se on päämäärään 14
Kaikki ei vieläkään ole kaupan – lapsuutta ja myös nuoruutta on edelleenkin suojattava mainonnan keskellä. Piilomainonta ei ole hyväksyttävää missään markkinointimuodossa. Lapsen ei pitäisi joutua julkisissa tiloissa näkijäksi esimerkiksi eroottiselle tai pelottavalle mainonnalle. Nuorille ei puolestaan saisi markkinoinnissa luoda kaavamaisia ulkonäköpaineita, kehottaa rikkomaan lakia tai omaksumaan rasistisia tai syrjiviä asenteita. Mainostajien pitää kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa kunnioittamalla alaikäisen oikeutta tasapainoiseen kasvuympäristöön.
A/B-testaus Adwords AdWords -Display verkko Avainsanatutkimus B2B Markkinointi Copywriting Digitaalinen markkinointi Facebook Facebook-kauppa Google Analytics Hakukoneoptimointi Hakusanamainonta Instagram kotisivut LinkedIn Markkinoinnin budjetointi Markkinointi Markkinointistrategia mobiilimarkkinointi Myynti Sisältömarkkinointi Snapchat sosiaalinen media Strategia sähköpostimarkkinointi Twitter Uutuudet Verkkokaupan Markkinointi Verkkokauppa Videomainonta YouTube
×