43 37 väksi. Vaapun valmistus ei aluksi ollut kannattavaa liiketoimintaa, joten muutakin kalastustarvikevalmistusta, kuten esimerkiksi lahjatavaroita, värikoukkuja ja liikelahjoja, oli valmistuksessa mukana. Nämä sivutuotteet jäivät myöhemmin tuotannosta pois, koska ei aikaa eikä tarvetta niiden valmistukseen ollut Seniori-vaapun menestyksen myötä. (Känsäkoski 2010.) Ensimmäinen kilpailu, johon Känsäkoski Seniori-vaapulla osallistui, oli valtakunnallinen vieheiden valmistajien Vuoden vaappu kilpailu. Seniori-vaappu sijoittui kyseisen kilpailun taimenvaappusarjassa hienosti toiseksi. Tämän sijoittumisen kannustamana ja ehdittyään olla vuoden työttömänä Känsäkoski perusti keväällä 1993 oman kalastusalan yrityksen, Kannuksen Kalastustarvikkeen. Yhtiömuoto oli aluksi toiminimi, joka vaihtui osakeyhtiöksi vuonna Yritys aloitti toimintansa Suomessa vallinneen ensimmäisen laman aikoina. Starttiraha oli silloin yrityksen aloituksen kannalta tärkeä alkupääoman ja rahoituksen lähde. Kuten sanotaan parhaimpien ideoiden usein syntyvän autotallissa tai saunan lauteilla, tässä tapauksessa se ainakin pitää paikkansa: yrityksen toimitilat sijaitsevat omakotitalon autotallissa. (Sormunen 2010, 25.) Vuonna 1994 Kannuksen Kalastustarvike Oy palkittiin Kannuksen yrittäjäjuhlassa Kannuksen yrittäjien Kannustus-palkinnolla. Palkinnon Känsäkoski sai uudesta, innovatiivisesta yritysideasta. Kuviossa 9 näkyy yrityksen logo. KUVIO 9. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n logo Kuviossa 9 oleva yrityksen logo on selkeä ja hiukan humoristinen. Logon näkyvyyttä digitaalisessa mediassa voisi lisätä, sillä logo on vakiintunut yrityksen painetussa mainonnassa. Logoa on hiukan muutettu sen alkuperäisestä mallista.
64 58 KUVIO 18. Yrityksen kotisivuilla käynti Seniori-vaapun suosittelu ehdottomasti kyllä, luultavasti kyllä, luultavasti ei tai ehdottomasti ei Kuviosta 19 näkyy, että Seniori-vaappu on kalastusvälineenä hyväksi koettu. 32 vastaajaa viidestäkymmenestä suosittelisi Seniori-vaappua ehdottomasti. Luultavasti Seniori-vaappua suosittelisi 16 vastaajaa. Yksi vastaaja ei luultavasti suosittelisi, ja yksi vastaaja jätti kokonaan vastaamatta. KUVIO 19. Seniori-vaapun suosittelu
Suunnitellun ja suunnitelmallisen johtamistyön puutteen aiheuttaa osaamattomuus ja tietämättömyys. Eikä ihme, sillä näiden omaksuminen opiskelemalla ilman käytännön kokemusta ei ole helppoa. Tietämyksen lisääminen on paljon helpompaa kun voi peilata sitä päivittäiseen työhönsä ja testata asioita oman yrityksensä toiminnassa. Ajanpuutteen vuoksi opiskelu ei välttämättä ole mahdollista, joten vaihtoehto olisi ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkiminen.
7 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet j a näkökulma Tutkimusstrategia 12 Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä Yrittäjyyden määritelmä Yrittäj yyden tutkimuksen viitekehyksiä 15 Markkinoinnin strategiatutkimukset Käsitteistön muuttuminen Strategisen johtamisen teoriat Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Erilaistaminen Kilpailuaseman säilyttäminen Niche-strategiat Markkinointistrategiat Palvelustrategiat Maaseutuyritysten strategiatypologiat 29 Yrittäjäosaaminen Strateginen suuntautuminen Markkinointiosaaminen Muutos ja vaikuttaminen 34 Liiketoimintaympäristö ja kehitysprosessit Toimialoj en erot Maaseutu yritysympäristönä Yrityksen kehityskaaret Liiketoiminnan polku ja kehittyvä liikeidea Yrittäj äosaamis en vaiheteoria Kannattavuuskuilu Kasvustrategia Yrittäjän ikä ja kokemus oppimisen näkökulmasta 45 Tutkimusmenetelmät Menestymisen käsite ja menestymisen mittaaminen Menestymisen mittarit ja tunnusluvut 49

Tule kuulemaan, miten sosiaalinen media toimii digitaalisen markkinoinnin osana ja asiakaspalvelukanavana. Koulutuksessa saat kokonaiskuvan sosiaalisesta mediasta ja sen roolista asiakassuhteiden luomisessa ja rakentamisessa. Koulutuksen näkökulmia ovat mm. työntekijälähettilyys ja sosiaalisen median mittaaminen. Kuulet myös mielenkiintoisia käytännön case-esityksiä ja saat vinkkejä omaan työhösi.
5 kuvaa maaseudun mahdollisuuksista paitsi omalle alueelle myös väestökeslcuk-sissa. Tutkimuksen ovat tehneet ETM Terri Kupiainen MTTL:ssa, professori Saara Hyvönen ja MMM Juha Helenius Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa sekä MMM Outi Kaihola Mikkelin tutkimus-ja koulutuskeskuksessa. Suomen Akatemian lisäksi tutkimusta ovat rahoittaneen Maaseutupolitiikan neuvottelukunta ja MTTL. Juha Heleniuksen osuus raportissa perustuu hänen tekemäänsä maatalouden liiketaloustieteen alan pro gradu -opinnäytetyöhön, jonka on ohjannut professori Matti Ylätalo Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa. MTTL ja tutkijat kiittävät kaikkia tutkimuksessa mukana olleita henkilöitä ja tahoja. Samalla haluamme välittää omasta ja tutkijaryhmän puolesta erityiskiitokset Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja Pirjo Siiskoselle, joka on monin tavoin tukenut tutkimuksen edistymistä. Tutkimuslaitos kiittää myös tutkimukseen osallistuneita yrittäjiä, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet tutkimuksen tekemisen. Toivomme, että tutkimuksemme edistää maaseudulla toimivien pienyritysten osaamisen kehittämistä sekä palvelee päätöksentekijöitä sekä muuta alan tutkimusta. Helsingissä helmikuussa 2000 Jouko Sir6n Ylijohtaja Maij a Puurunen Tutkimusjohtaja
69 63 Ajankohtaisten asioiden ilmoittelu kotisivuilla Kuvio 26 osoittaa, että ajankohtainen ilmoittelu oli olennainen osa yrityksen verkkosivuja. Onko siis tuotettava sisältöä tietyin aikavälein sivustolle? Kotisivuilla ajankohtaisen ilmoittelun tärkeyden keskiarvo oli 4,9. Se oli mielestäni yllättävän pieni. Kannuksen Kalastustarvikkeen ajankohtaisten asioiden ilmoittelun onnistumisen keskiarvo oli 4,7. Keskiarvo ei asian tärkeyden keskiarvoon verrattuna ollut huono. KUVIO 26. Ajankohtainen ilmoittelu kotisivuilla Hintatietojen löytyminen kotisivuilta Kuvio 27 osoittaa, että hintatietojen löytyminen kotisivuilta koettiin tärkeäksi. Kannuksen Kalastustarvikkeen sivuilta löytyy hinnasto vaapuista ja materiaalipaketeista. Vastaajista 12 antoi arvosanan numero kuusi ja 11 antoi arvosanan numero seitsemän. Yrityksen arvosanoista eniten, seitsemän kappaletta sai arvosana numero viisi. Hintatietojen löytymisen tärkeyden keskiarvo oli 5,8. Kannuksen Kalastustarvikkeen hintatietojen löytymisen onnistumisen keskiarvo oli 5,6. Tämä oli tärkeyden keskiarvoa alempi, mutta mielestäni todella hyvä keskiarvo.
Pidä kiinni kävijästä: Verkkosivukävijät haluavat helppoa, nopeaa ja toimivaa tietoa tai viihdettä, ja video on kätevä formaatti tähän. Sivuilla, joilla on videosisältöä, vietetään enemmän aikaa kuin sivuilla, joilla ei niitä ole. Videot ovat myös erinomaisia opastuksen välineitä: mikäli jokin tuotteessasi tai palvelussasi on monimutkaista, tee siitä lyhyt opastusvideo sivuille.
45 39 vaappua. Silmässä oleva piste liikkuu pallukan sisällä. Seniori-vaapun uinti on kuvattuna voimakaspotkuista, ja viehe toimii myös paksussa siimassa. (Jussila 2002, 48.) Asiakkaiden kysynnän vuoksi vuosien varrella valmistukseen ovat tulleet 40- ja 50- millimetriset seniori-vaaput ja muut erikoismallit. Kilpailutilanne on jo vuosia ollut sellainen, että Känsäkosken ei kannata investoida isompien kokoluokkien kehittelyyn, koska vastaavanlaisia on markkinoilla jo niin paljon. Toisin on kuitenkin päätuotteen, noin kolmesenttisen Seniori-vaapun kohdalla: toista vastaavanlaista ja yhtä kalastavaa ei ole onnistuttu valmistamaan. (Känsäkoski 2010.) Seniorivaappu on Jussilan (2002) mukaan tunnetuin siikavaappu, joka on kehitetty alun perin kirjolohen pyyntiin lämpimille keskikesän vesille ja soutu-uisteluun. Känsäkoski suunnitteli ja valmisti jo 1980-luvun loppupuolella erimallisia vaappuja, joilla saalista tulisi myös kesähelteillä, mikä sinänsä oli jo haaste itsessään. Kokeilut ja kokemukset johtivat vähitellen siihen, että Känsäkosken kaverit olivat Valkeisella siiman päästä ostamassa hänen vaappujaan, kun kalaa ei muille tullut kuin Hannulle. (Lestinjoki 1993.) Koska kalamatkat usein päättyivät kotiinpaluuseen ilman saalista, innosti se tulevaa yrittäjää kehittelemään kaloille sellaista viehettä, josta kalat eivät voisi kieltäytyä. Känsäkoski (2010) kertoi olleensa kalamatkalla muistelmiensa mukaan 1980-luvun lopulla, eikä saalista tullut. Vesi oli tuona päivänä hyvin lämmintä. Ajatus vieheiden valmistuksesta lähti siitä, että tuohon aikaan markkinoilla olevat vieheet olivat isokokoisia. Markkinoilla ei ollut näin pientä vaappua. (Känsäkoski 2010.) Suomen uistelumuodoista siianuistelu on iältään nuorin. Kalastuslaji säilyi tuntemattomana pääosin sen vuoksi, että markkinoilla ei ollut riittävän pieniä, kelluvia vaappuja. Tämä muuttui, kun Känsäkoski valmisti markkinoille ensimmäiset Seniori-vaaput. (Jussila 2002, 16.) Siianuistelu Jussilan (2002) kirjoituksen mukaan oli aluksi pienen piirin touhua, mutta Erän siikaviehetestin myötä vuonna 1996 kalastusmuoto ponnahti päivänvaloon (Jussila 2002, 48). Seniori-vaappu on Suomen johtava pikkuvaappu kalastavuutensa vuoksi. Pieniä vaappuja voi tehdä, mutta kalastavuutta niillä ei välttämättä saavuteta (Känsäkoski
119. Harjoitus• Valitkaa itseänne kiinnostava brändi ja suunnitelkaa sille kampanja.• Muistakaa, että ideaalissa kampanjassa: 1. Oikea kuluttaja näkee oikean sanoman oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. 2. Kuluttaja havaitsee ja ymmärtää sanoman oikein. 3. Mainos antaa kuluttajalle oikean kuvan tuotteesta ja merkistä. 4. Kuluttaja asemoi tuotteen oikein ja myönteisesti. 5. Mainos motivoi kuluttajaa hankkimaan tuotteen. 6. Mainos luo vahvoja ja oikeanlaisia merkkiassosiaatioita ja parantaa asiakasuskollisuutta.
83 77 aikaa eikä resursseja paneutua markkinointiin, vaan itse tuotanto ja toiminta vievät yrittäjän työajan. Kuten teoriaosassa markkinoinnin osuudessa kirjoitin, usein nähdään, että oma osaamattomuus saa yrittäjän ulkoistamaan esimerkiksi kirjanpidon ja kuljetukset. Markkinoinnin ulkoistaminen koetaan kalliiksi, eikä varsinkaan pkyrittäjällä ole resursseja ulkoistaa omaa markkinointiaan, mikäli oma erikoisosaaminen liittyy pelkästään tuotteen valmistukseen. Tämän ajatusmallin tuominen osaksi Kannuksen Kalastustarvike Oy:n toimintaa on hyvä huomio: markkinointi ei välttämättä ole kustannus. Markkinointia on kaikki yrityksen toiminta ja yrittäjän oma henkilökohtainen tekeminen. Mainosmateriaali, jota jo on yritykselle painettuna, on luonnollisesti osa markkinointia ja mainontaa. Yrityksen toiminnan aikana digitaalinen ja teknologinen kehitys on ollut huomattava, ja yrittäjän omien laitteistojen ja ohjelmistojen avulla on mahdollista ilman kustannuksia tuottaa mainosmateriaalia digitaalisesti hyvin monipuolisesti ja maanlaajuisesti. Yrittäjän omat tietotekniset taidot ovat rajana, mutta perheen sisältä löytyy osaajia, joille tietokone on osa jokapäiväistä elämää. 5.3 Tuotekehitys Seniori-vaapun tuotekehitys on ollut pitkä taival, joka on alkanut 1980-luvun lopulta. Kehityskaari on johtanut Seniori-vaapun nykyiseen muotoon, jota valmistajan mukaan ei ole tarvetta muuttaa. Tuotekehitystä on ollut muiden vaappukokojen valmistaminen. Tuotekehitys Seniori-vaapun kohdalla jatkuu värimalleja kehittämällä. Tähän tarkoitukseen yrittäjä voi soveltaa teknologiaa ja tietotekniikkaa. 5.4 Www-sivujen kehittäminen ja seuranta Yrityksen digitaalisen median nykyinen hyödyntäminen on vähäistä verrattuna lähes rajattomiin keinoihin ja kanaviin, joita internet tarjoaa. Kotisivujen osalta pääasialliset keinot vaikuttaa lukijaan ovat teksti ja kuvat. Näitä keinoja on osattava hyödyntää mahdollisimman monipuolisin keinoin. Olen samaa mieltä Etulan (2010)
17 2 Markkinointi liiketoiminnan osana 2.1 Markkinoinnin käsite Seuraavassa tarkastellaan lähemmin niitä markkinoinnin teemoja, joita haastattelututkimuksessa käsitellään. Ensiksi tarkastellaan markkinoinnin käsitettä ja käsitteen kehittymistä liiketoiminnassa. Toinen aihepiiri koskee kilpailua ja kilpailutekij öitä sekä markkinointistrategian valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Markkinointistrategian osa-alueista käsitellään asemointia sekä markkinointikanavan valintaa ja kanavaan liittyviä tekijöitä. Teoreettisesti markkinointi on laaja ja epätarkka käsite. Se koostuu monista eritasoisista ja erilaisista käsitteistä, joista suurin osa on jollakin tavalla toisistaan riippuvia (MooRilry 1993). HEDEN (1992) mukaan markkinointi käsitteenä on melko uusi ja kehittynyt vasta 1900-luvulla. KOTLERIN (1994, s ) mukaan markkinoinnin tulisi olla asiakkaiden tarpeista lähtevää, tiettyyn markkinatavoitteeseen kohdennettua, koordinoitua ja yritykselle kannattavaa. Pienyritystutkimuksessa markkinointi on määritelty prosessina, joka keskittyy siihen, että yrityksen resurssit ja toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet sovitetaan yhteen yrityksessä (COLLERAN 1985). 2.2 Markkinoinnin kehittyminen ja nykyinen painopiste Yrityksen liiketoiminnan kehitysvaiheella on suuri merkitys markkinointiaktiivisuuteen. Pienessä yrityksessä markkinointi on todennäköisemmin vähemmän suunniteltua kuin isoissa yrityksissä. Pienet yritykset markkinoivat vähemmän kuin isot yritykset, ja niiden markkinointitavat ovat erilaisia kuin isojen yritysten. CARsoNin (1993) mukaan tämä johtuu pääasiassa resurssien vähyydestä. Resurssien puute voi liittyä sekä taloudellisiin voimavaroihin että usein myös yrityksen osaamiseen. Pienet yritykset ovat herkempiä markkinoiden vaikutuksille ja reagoivat herkemmin kilpailuun, koska ne eivät voi vaikuttaa markkinoihin. Tästä johtuen pienet yritykset ovat mieluummin reaktiivisia kilpailijoiden markkinointitoimintoihin nähden. Pienillä yrityksillä voi myös olla enemmän opportunistisia piirteitä eli ne aistivat herkemmin markkinoiden ominaisuuksia ja käyttävät niitä hyväkseen. GORIGLIANO (1994 s. 15) on jakanut markkinoinnin kehitysvaiheet kysyntätarj ontatasapainon mukaan (taulukko 1). Vastaavan tapaisia tarkasteluja on suorittanut myös esimerkiksi HEDE (1992). Pioneerivaihe ajoittuu teollistumisen alkuaikoihin. Silloin vallitsivat myyjän markkinat ja kysyntä oli suurempi kuin tarjonta. Heden mukaan tuotteet myytiin puolustuskyvyttömille kuluttajille voimakkaan mai- 16
35 Keskustelupalstat ja foorumit Verkkokeskustelun vaikutus brändipäätöksiin on kiistatonta. Tämän vuoksi yrityksen tulee harjoittaa avointa ja rehellistä tiedotuspolitiikkaa ja hyväksyä myös itseensä kohdistuva kritiikki. Kehitystyön kannalta kritiikki on arvokasta yrityksen näkökulmasta. Lauri Sipilä (2008) esittää hyvän esimerkin verkkokeskustelun vaikutuksesta. Internetin keskustelupalstoilla käytiin kiivasta keskustelua, kun Tallink, luvallisesti, valutti jätevetensä mereen. Verkkokeskustelun seurauksena Tallink muutti nopeasti toimintatapansa. (Sipilä 2008, 161.) Google ja hakukoneoptimointi Minä googlaan, sinä googlaat, hän googlaa Ihmiset googlaavat eli hakevat tietoa Googlesta, koska se on helpoin ja nopein tapa saada nykyisin tietoa mistä tahansa. Kaiken lisäksi Googlella on aina vastaus valmiina. Googlen toimintoja on kuitenkin ymmärrettävä, jotta palvelusta saisi yrityksen markkinoinnin ja näkyvyyden kannalta hyötyjä. (Johnston & McGee 2010, 9 12.) Google syntyi Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa vuonna 1997 Larry Pagen ja Sergey Brinin toimesta. Googlen tarkoitus on antaa maailman ihmisille vapaa pääsy käsiksi maailman kaikkeen tietoon. Google kehittyy jatkuvasti ja tarjoaa useita erilaisia palveluita käyttäjilleen. Monista palveluistaan huolimatta Googlen webhaku tuottaa valtaosan sen toiminnasta ja tuloista. Muita toimintoja ovat esimerkiksi kuva-, kartta-, blogi-, uutis- ja videohaku (Google Video ja YouTube), Analytics, kotisivujen liikenteen analysointi- ja seurantapalvelu sekä kääntäjä ja hakukoneoptimointi. (Johnston & McGee 2010, 1 8.) Hakukoneoptimointi tarkoittaa verkkosivuston löydettävyyden parantamista hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä. Onnistuakseen se vaatii hakukoneiden toimintaperiaatteiden tuntemista. Tavoitteena hakukoneoptimoinnissa on siten parantaa verkkosivuston löydettävyyttä ja sen avulla lisätä sivuston kävijöiden määrää. Hakukoneoptimointi pitäisi yrityksen kannalta käsittää prosessina, joka on koko ajan käynnissä eikä vain silloin, kun yrityksen sivustojen löydettävyy-
202. Mainonta sosiaalisissa medioissa (social media advertising)• Verkostoitumispalvelut (facebook, myspace, linkedin)• Verkkoyhteisöt (youtube ja flickr)• Virtuaalimaailmat ja pelit (secondlife, habbo hotel)• Wikit (www.Wikipedia.Org)• Blogit (www.Vuodatus.Net)• Verkkokeskustelut (suomi24.Fi/keskustelut)• Pikaviestimet ja chatit (MSN messenger, IRC galleria)• Kommentointi- ja suosittelusivustot (www.Amazon.Com, www.Hopottajat.fi)
37 31 160). Liitteessä 2 on osa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n Google Analytics - palvelun kautta hakukoneoptimoinnissa hyödynnettävissä olevista sanoista. Näistä sanoista mahdollisimman monia hyödyntämällä hakukoneoptimointi tuottaisi entisestään enempi hakutuloksia yrityksen näkyvyyden parantamiseksi Www-sivut On tärkeä huomioida suunniteltaessa yrityksen verkkosivuja, että internetissä fyysisesti pieni yritys voi näyttää valtavan suurelta. Internetissä kerran luotua ja hyvin rakennettua mainekuvaa on äärettömän vaikea tuhota, kertoo Softalent Oy:n Internet-strategisti Sami Etula Minustako yrittäjä? -lehden tekemässä internetstrategiaa koskevassa haastattelussa. Se on hyvin tärkeä asia, joka yrittäjän kuuluisi pitää mielessä miettiessään, millaiset verkkosivut yritykselleen toteuttaa. Pienenkin yrityksen ja vaatimattoman yrittäjäluonteen on vain lähdettävä valloittamaan maailmaa, Etula (2010) kannustaa. (Minustako yrittäjä? 2010.) Pelkästään www-sivujen olemassaolo ei enää riitä asiakkuuksista kilpailtaessa. Yrityksen on panostettava www-sivuihin, jotta se voisi kilpailla käyttöliittymän laadulla. Kymmenen vuotta sitten yrityksellä tuli olla omat internetsivut erottuakseen muista yrityksistä, ja usein se riitti. Nykyisin tilanne on muuttunut, sillä internetin laajentuneen käytön myötä yritysten kotisivujen määrä on noussut rajusti. Verkkosivujen toimivuuden ja erottumisen vuoksi on Etulan (2010) mukaan tehtävä nykyisin enemmän töitä. Yrityksen tulisi lähtökohtaisesti miettiä kotisivujen merkitys omalle liiketoiminnalleen. Yrityksen jokaisen toiminnan taustalla tulee olla ajatus siitä, miksi se jotakin ylipäätänsä tekee. Tämä koskee myös yrityksen kotisivujen tekemistä. (Minustako yrittäjä? 2010, ) Käyttöliittymän käytettävyyden laatua mitataan käyttäjän näkökulmasta, ei yrityksen. Eri käyttäjien tulisi testata käyttöliittymää useaan kertaan, jotta saataisiin pienimmät yksityiskohdat toimimaan ennen sivujen käyttöönottoa ja julkistamista. Mikäli käyttöliittymään jää pienikin virhe, on se nähtävissä maailmanlaajuisesti välittömästi. (Keränen, Lamberg & Penttinen 2005, ) Käyttöliittymää suunniteltaessa käytettävyyden lisäksi suuri merkitys on visuaalisuudella, jonka suunnitte-
Olemme päivittäneet nettisivujemme alalaidasta löytyvät tietosuojaperiaatteemme sekä käyttöehtomme. Tutustu edellä annettujen linkkien kautta, minkälaista tietoa näissä dokumenteissa tulisi olla! Tarjoamme tietosuojaperiaatteitamme niin nettisivujemme alatunnisteessa, pop-up-ikkunassa nettisivuillemme tultaessa, lomakkeilla, kiitos- ja tervetulosivuilla kuin sähköpostimarkkinoinnin yhteydessä.
78 72 KUVIO 37. Vaapun hyvä kalastavuus Vastaajista kukaan ei antanut arvosanoja nolla, yksi tai kaksi tässä asiassa. Vastausten perusteella voidaan todeta, että kalastavuus on erittäin tärkeä hyvän vaapun ominaisuus. Tuotteen mainonta alan lehdissä Kuvio 38 osoittaa, että lehtimainonnalla ei ollut nykyisin suurta merkitystä sähköisen mainonnan ohessa. Kannuksen Kalastustarvike Oy sai arvosanaa numero viisi eniten, 11 kappaletta. Alan lehdissä olevan tuotemainonnan tärkeyden keskiarvo oli 4,6. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvo oli hiukan tärkeyden keskiarvoa suurempi, 4,8.
203. Suomalaiset sosiaalisen median käyttäjinä? Viisi segmenttiä: •Mainosmyönteiset facebookkaajat (21 %) • Mielipiteitä jakavat viestijät (12 %) • Elämää ja ystäviä verkko-yhteisössä (27 %) • Nettikielteiset uhkakuvien näkijät (27 %) • Facebookin kautta mukana roikkuvat (13 %)  mihin ryhmään voisit itse kuulua? Dagmar Insight & Implementation -tutkimus 2008
Kansainvälisen kauppakamarin (ICC:n) markkinoinnin perussääntöjen 1 artiklan mukaan markkinoinnin on oltava lain ja hyvän tavan mukaista. Markkinoinnissa on otettava huomioon yhteiskunnallinen ja ammatillinen vastuu asianmukaisella tavalla ja siinä on noudatettava elinkeinoelämässä yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja. Markkinointi ei saa heikentää yleisön luottamusta markkinointiin.
9 1 Johdanto 1.1 Markkinointi menestystekijänä Markkinointiaj attelussa voidaan tunnistaa kaksi toisistaan poikkeavaa pääsuuntaa. Marklcinointisuuntautuneen lähestymistavan mukaan onnistumiseen vaikuttaa eniten marldcinoijan panos. Ääriajattelussa melkein mikä tahansa yrityksen ongelmista voidaan pelkistää markkinointikysymykseksi. Marldcinalähtöisyyttä korostavat tarkastelevat marldcinointisuuntautuneita enemmän marlckinointimahdollisuuksia, jotka syntyvät asiakkaiden tarpeista ja niille alueille, joita kilpailevat yritykset eivät palvele. Vaikka taitava markkinoija kykenee epäilemättä luomaan ja ohjaamaan markkinoita, pienyrityksissä parhaat markkinointiedellytykset ovat silloin, kun liiketoiminta-ajatus on riittävän markkinalähtöinen (SMALLBONE 1990). MURRAY'n (1981) mukaan markkinointi poikkeaa muista yrityksen osaamisen alueista erityisesti siinä, että se tarjoaa ja sen tulisi tarjota riittävästi välineitä seurata yrityksen ympäristössä tapahtuvaa kehitystä. Tätä kehitystä tapahtuu jatkuvasti sekä kilpailijoissa että asiakkaissa. Markkinoinnin avulla havainnot muutetaan sellaiseen muotoon, että niiden avulla kyetään lisäämään yrityksen resursseja sekä pystytään kehittämään ja uudistamaan tuotteita ja markkinoita. Oikein toteutettu markkinointi lisää yrityksen menestymistä, koska se auttaa kohdistamaan resursseja oikein, mikä vähentää merkittävästi epäonnistumisen mahdollisuuksia joita yritystoimintaan liittyy (DicicsoN & GIGLIERANO 1986). Pienyrityksiin kohdistuvissa tutkimuksissa yrittäjyys on nostettu keskeiseksi menestymiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Yrittäjäominaisuuksia ovat esimerkiksi muita parempi itseluottamus, kyky ja halu ottaa riskejä sekä hyvä mielikuvitus ja kyky havaita mielenkiintoisia taloudellisia mahdollisuuksia (JULIEN 1989). Yrittäjillä näiden piirteiden oletetaan olevan määrältään suurempia kuin ihmisillä keskimäärin. Yrittäjyyden vaikutuksia yrityksen menestymiseen voidaan tutkia sekä psykologisena ja yrittäjän osaamiseen liittyvänä että ympäristöstä johtuvana ilmiönä (RIEPPONEN 1995, s. 22, 25-30). JULIEN (1989) on tarkastellut erityisesti yrittäjän resursseja ja informaation käyttöön liittyviä tutkimuksia. Yrittäjän motivaatio on keskeisin pienyrityksen inhimillinen resurssi eli toiminnan perusta. Yrittäjämotivaatioon lasketaan kuuluvan kunnianhimo, halu taloudelliseen itsenäisyyteen, taipumus uhkapeliin tms. Näissä motiiveissa tuoton maksimointi ei ole ensisijaista vaikka sinänsä voitto mittaa menestymistä. Yrittäjyyteen kuuluu erityisesti kyky käyttää hyväkseen informaatiota. Informaation pohjalta yrittäjä tekee keksintöjä ja havaitsee mahdollisuuksia. Yrittäjällä saattaa olla myös huomattava kapasiteetti tutkia ja luoda uutta taloudellista informaatiota sekä toteuttaa se liiketoiminnassa. Yrittäjä voi toisinaan toimia siitä syystä, että hänellä itsellään on ajatuksia ja ideoita uusista liiketoiminta-alueista. Oman informaationsa pohjalta yrittäjän saattaa kuitenkin olla vaikea vaikuttaa esimerkiksi kuluttajan käyttäytymiseen. JULIEN'N (1989) mu- 8
74 68 Tuotteet Tuotteita koskevien vastausten perusteella tarkoitus oli nähdä, kuinka hyvin Seniori-vaappu on tuotteena onnistunut. Onnistumista halusin selvittää eri asioissa, joita hyvään vieheeseen kuuluu. Seniori-vaapun hyvä testimenestys ja yrityksen pitkä elinkaari kertovat myös tuotteen onnistumisesta ja menestymisestä Suomen viehemarkkinoilla. Vaapun hinta-laatusuhde Kuvio 33 osoittaa, että tuotteen hinta-laatusuhteella oli suuri merkitys vastaajille. Vastaajista 13 antoi arvosanan numero viisi vaapun hinta-laatusuhteen tärkeydelle. Seniori-vaappu sai eniten, yhdeksän kappaletta, arvosanaa numero viisi. Asian tärkeyden keskiarvo oli 5,4. Seniori-vaapun asiassa onnistumisen keskiarvo oli hienosti 5,2. KUVIO 33. Vaapun hinta-laatusuhde Kannuksen Kalastustarvike Oy oli keskiarvon perusteella hinta-laatusuhteessa onnistunut tuotteen kohdalla hyvin. Luulen, että käsityöläisyys näkyisi näissä vastauksissa, koska hintakilpailussa suurien valmistajien kanssa pk-yritys ei voi pärjätä.
Internetin käyttö siirtyy jatkuvasti enemmän mobiiliin – liikkuviin laitteisiin, kuten puhelimiin ja tablettitietokoneisiin. Jopa 96 % 16-24 –vuotiaista käyttää internetiä matkapuhelimellaan muualla kuin kotona, ja 45-54 –vuotiaistakin 70 %. Mobiililaitteiden kautta tehtävien ostojen määrä on myös nopeassa kasvussa. (Lähde: Tilastokeskus.fi). Useille eri laitteille optimoidut (responsiiviset) verkkosivustot varmistavat, ettei asiakkaasi ostopäätös jää puolitiehen. Responsiivisuus mukauttaa verkkosivuston sisällön eri laitteille sopivaksi, eikä mobiililaiteella avattu verkkosivusto näyttäydy vierailijalleen epäselvänä ja hankalakäyttöisenä.
Monet markkinoinnin trendit ovat sidoksissa jatkuvaan teknologian kehitykseen ja sen mukana tuleviin trendeihin. Yksi vuonna 2017 odotettavista trendeistä on paljon lähempänä ihmistä. Tarkoitusperäinen markkinointi (Purpose driven marketing) lähestyy ihmisiä sydämen kautta. Brändit, jotka tekevät yhteistyötä voittoa hakemattomien tai hyväntekeväisyyksien kanssa, taikka luovat omia hyväntekeväisyyskampanjoita, luovat vahvan kuvan, koska heidän tarinansa ovat lähellä ihmisten sydämiä.
4 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Tekniikan ja liiketalouden yksikkö Aika Maaliskuu 2011 Tekijä/tekijät Taina Mäkelä Koulutusohjelma Liiketalouden koulutusohjelma Työn nimi Digitaalisen median hyödyntäminen osana pk-yrityksen markkinointistrategiaa Case Kannuksen Kalastustarvike Oy Työn ohjaaja KTM Ann-Christine Johnsson Työn tarkastaja FM Helvi Pääkkönen Sivumäärä Työelämäohjaaja Hannu Känsäkoski Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka Kannuksen Kalastustarvike Oy voi hyödyntää digitaalista mediaa osana markkinointistrategiaansa. Teoriaosassa on käsitelty markkinointistrategiaa ja sitä, mistä markkinointi ja viestintä koostuvat. Työn tavoitteena oli tutkia Seniori-vaapun tunnettuus ja yrityksen markkinointiviestintää. Tämän pohjalta on suunniteltu yritykselle kehittämisideoita markkinoinnin tehostamiseen. Tavoitteena oli lisätä yrityksen tuotteiden tunnettuutta ja kotisivujen kävijämäärään kasvattaminen, tehdä laadukas opinnäytetyö sekä toteuttaa hyvä asiakaskysely. Kyselyä yritys voi hyödyntää jatkossa kehittäessään digitaalisen median kustannustehokasta käyttöä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin kalastusvälineitä valmistavalle, myyvälle ja ostavalle Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Riihimäen Erämessuilla kesäkuuta vuonna 2010 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla käyneet asiakkaat. Tutkimus toteutettiin asiakaskyselylomakkeella. Tulokset analysoitiin käyttäen apuna tilastollisiin tutkimuksiin soveltuvia ohjelmia, SPSS ja MS Excel. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n asiakkaat antoivat hyviä arvosanoja sekä tuotteelle että yritykselle. Yritystä ja tuotetta pidettiin laadukkaina ja värivalikoimaa hyvänä. Parannettavaa oli tuotteiden ja yrityksen näkyvyyden lisäämisessä sekä kotisivujen sisällöntuottamisessa. Asiasanat digitaalinen media, internet, markkinointi, sosiaalinen media, viestintä
Yritys mainosti vaatekuvastoaan tv:ssä ”Suurena kateusnumerona”. Mainoksessa kuvattiin koulupukuihin pukeutuneiden lasten kateuden tunnetta muodikkaasti pukeutuneita lapsia kohtaan. Kuluttaja-asiamies piti mainosta lainvastaisena, kun siinä luotiin vaikutelma siitä, että tietynlaiset vaatteet tekevät lapsen onnelliseksi ja vedottiin näin sekä lapsiin että vanhempien kasvatusvastuuseen. (KA 2003/40/3810)

132. Hinnoittelu Miten tuote erotetaan kilpailijoiden tuotteista? Hinnoitteluperusteet: –Kustannusperusteinen • Kustannuslisä hinnoittelu • Break-even hinnoittelu/Tavoite-tuottohinnoittelu –Arvoperusteinen –Kilpailuperusteinen hinnoittelu • yleisen hintatason mukainen • Tarjouskilpailut • huutokauppaus –Hinnoittelustrategiat • nopea/ hidas kermankuorinta • nopea / hidas penetraatio
Videoita käytetään verkkosivustolla usein karusellissa tai esimerkiksi sisällön taustalla tuomaan visuaalisuutta. Videoita voidaan hyödyntää verkkosivuilla myös markkinointiin tai yrityksen esittelyyn. Videoiden avulla voit kertoa uusista tuotteistasi, jakaa vinkkejä ja ohjeita palveluiden käyttöön tai kertoa yrityksesi arvoista, historista ja työtavoista. Tällaisia videoita kannattaa käyttää varsinkin sivustosi etusivulla, tuote- ja palvelusivuilla sekä muilla tärkeillä laskeutumissivuilla.
55 49 villa markkinoilla. Pääongelmana tutkimuksessa oli yrityksen onnistuminen digitaalisessa mediassa ja tuotteiden tunnettuus. Alaongelmiksi tutkimuksessa nostettiin asiakkaiden tyytyväisyys yrityksen tuotteeseen, hintoihin ja löydettävyyteen. Kuviossa 1 sivulla 5 esitettiin Tikkasen, Asparan ja Parvisen (2007), mukaan tehty markkinointistrategian jaottelu asiakas- ja toimittajasuhteiden, tuotekehityksen sekä muiden verkostosuhteiden johtamiseen. Samassa kuviossa on Raatikaisen (2004) markkinoinnin tavoitteiden jaottelu asiakas-, viestintä-, myynti-, tuote-, kannattavuus-, hinta- ja saatavuustavoitteisiin. Selventääkseni tässä opinnäytetyössäni käyttämiäni lähtökohtia ja näkökulmia toimeksiantajayrityksen näkökulmasta tarkoitukseni on keskittyä markkinointistrategiassa asiakas- ja tuotetavoitteisiin sekä markkinoinnissa asiakas- viestintä- ja tuotetavoitteisiin. Mainonnan tavoite on myynnin lisääminen, tuotteen tai yrityksen tunnetuksi tekeminen ja yrityskuvan parantaminen. Tavoitteena on myös hyvän yritys- ja tuotekuvan synnyttäminen ja sen menestyksekäs ylläpitäminen, joten tämä on olennainen osa kehittämissuunnitelmaa. Yrityksen on kehitettävä asiakkuuksia eli saatava tuotteita ostanut henkilö ostamaan tuotteitaan uudelleen ja uudelleen. Tämän vuoksi asiakkuuksien johtamiseen on panostettava. Digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteet ovat esimerkiksi yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, brändi-imagon ja brändiasenteiden muuttaminen, tuotekokeilun aikaansaaminen ja uskollisuuden kasvattaminen sekä asiakkuusmarkkinointi. Näistä keskityin yrityksen bränditietoisuuden lisäämiseen sekä brändi-imagon ja tuotekokeilun aikaansaamiseen. Monilla muilla toimialoilla luodaan markkinoinnin ympärille mielikuvia, joilla tuotteita myydään vaikuttamalla asiakkaiden tunteisiin. Tässä olisi keino markkinoida myös kalastusvälineitä. Tuote-esittelyyn tulisi saada tunnelma rennosta ja hyväntuulisesta fiiliksestä, jossa nautinto ja kalamatkan tuoma elämys ei ole riippuvainen saadusta saalismäärästä.
Verkkosivun hakukonelöydettävyyteen vaikuttavat monet asiat oikeasta verkkosivuston rakenteesta otsikointiin ja tekstisisältöön. Sisältöön liittyvä video saattaa kuitenkin parantaa mahdollisuutta päästä Googlen etusivulle jopa 53-kertaiseksi. Kuten arvata saattaa, valtaosa klikkauksista tehdään Googlen ensimmäisen sivun hakutuloksiin, joten ensimmäisen sivun hakutuloksiin pääseminen on monelle yritykselle kultaakin arvokkaampaa.
Mainoksessa lapsi istui muiden lasten seuraan pelikorteilla katetun pöydän ääreen sanoen ystävällisesti ”Hei kaverit!”. Vieressä istuva vanhempi lapsi kääntyi tämän puoleen tokaisten ”Häivy täältä! Ei tää sua kiinnosta.” Kohtauksen jälkeen ääni kertoi: ”Pelin avulla sinusta voi tulla pihan kovin Pokemon kouluttaja, jolle muut eivät mahda mitään.” Kuluttaja-asiamies katsoi mainoksen olevan lainvastainen, kun siinä käytettiin lapsen hylätyksi tulemista ja sosiaalisen menestyksen tarvetta tehokeinona tuotteen myynnin edistämiseksi. (KA 2001/40/0392)
5 kuvaa maaseudun mahdollisuuksista paitsi omalle alueelle myös väestökeslcuk-sissa. Tutkimuksen ovat tehneet ETM Terri Kupiainen MTTL:ssa, professori Saara Hyvönen ja MMM Juha Helenius Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa sekä MMM Outi Kaihola Mikkelin tutkimus-ja koulutuskeskuksessa. Suomen Akatemian lisäksi tutkimusta ovat rahoittaneen Maaseutupolitiikan neuvottelukunta ja MTTL. Juha Heleniuksen osuus raportissa perustuu hänen tekemäänsä maatalouden liiketaloustieteen alan pro gradu -opinnäytetyöhön, jonka on ohjannut professori Matti Ylätalo Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa. MTTL ja tutkijat kiittävät kaikkia tutkimuksessa mukana olleita henkilöitä ja tahoja. Samalla haluamme välittää omasta ja tutkijaryhmän puolesta erityiskiitokset Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja Pirjo Siiskoselle, joka on monin tavoin tukenut tutkimuksen edistymistä. Tutkimuslaitos kiittää myös tutkimukseen osallistuneita yrittäjiä, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet tutkimuksen tekemisen. Toivomme, että tutkimuksemme edistää maaseudulla toimivien pienyritysten osaamisen kehittämistä sekä palvelee päätöksentekijöitä sekä muuta alan tutkimusta. Helsingissä helmikuussa 2000 Jouko Sir6n Ylijohtaja Maij a Puurunen Tutkimusjohtaja
Varsinkin sosiaaliseen mediaan ladattava videosisältö on usein melko kertakäyttöistä. Tämän takia somevideot voivat olla jopa itse tehtyjä, eikä aina ammattilaista tarvita. Kun tarvitset videoita nettisivuille tai muuhun markkinointikäyttöön, palkkaa kuitenkin ammattilainen, koska huonolaatuinen video luo pikemminkin huonoa mielikuvaa yrityksestä, kuin vahvistaa sitä.
Ostopolun harkintavaiheessa kuluttaja on herkkä hakemaan toista mielipidettä, joten opasta häntä eteenpäin. Kerro selkeästi mitä seuraavaksi tulee tehdä, anna yksiselitteinen ohjeistus, tarjoa syventävää sisältöä ongelman ratkaisuun. Kannusta jättämään yhteystiedot, ottamaan yhteyttä, lataamaan materiaaleja tai ainakin siirtymään relevantille verkkosivulle, jolla varmennat asiakkaan tarpeen ja saatat hänet uudelleen markkinoinnin piiriin.
The first two rows of the description are viewable on all plattforms and are always shown. This is where many content creators put the most important information regarding the video. This part cannot be hid away, except when the viewer puts the video in full screen mode, which has to be done after the video page has been entered and therefore the description has to be shown.
Siirry ensisijaiseen navigaatioon, Skip to primary navigation, Hoppa till primärnavigering Siirry hakuun, Skip to search, Hoppa till sök Siirry päänavigaatioon, Skip to main navigation, Hoppa till huvudnavigering Siirry sisältöalueeseen, Skip to main content, Hoppa till huvudinnehåll Siirry alatunnistenavigaatioon, Skip to footer navigation, Hoppa till sidfältnavigering
Aikakausilehteä mainostettiin televisiossa kuvitteellisen lehden avulla. Ruudussa isorintainen nainen kertoi uudesta ”täyteläisille naisille” suunnatusta lehdestä. Mainoksessa kuvattiin korostuneesti naisten rintoja ja mittailtiin rinnanympärystä todeten, että kuppikoko ei riitä. Kuluttaja-asiamies totesi, että naiset esitettiin halventavalla tavalla pelkkinä seksiobjekteina. Mainos korosti vanhaa stereotypiaa vaaleista isorintaisista naisista vihjailemalla, että tällaiset naiset eivät ole lukutaitoisia. Mainoksen teki tavanomaista epäasiallisemmaksi se, että mainosta esitettiin myös lasten katseluaikaan. (KA 2003/40/1107)
Yrityksen sosiaalisen median viestinnän yksi tärkein tehtävä on luoda hyötyä ja lisäarvoa asiakkaalle. Pelkkien tuotteiden mainostaminen ei pidemmän päälle hyödytä asiakasta niin paljon, että hän jaksaisi seurata sivua ahkerasti. Jos taas yrityksen sosiaalisen median sivu hyödyttää asiakasta esimerkiksi vinkeillä, inspiraatiolla ja tarjouksilla, tulee asiakas olemaan paljon sitoutuneempi yrityksen sosiaaliseen mediaan ja yritykseen itseensä. (Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset.)
90 84 KUVIO 43. Yrityksen sähköpostipohjamalli Kuviossa 43 on esimerkki yrityksen sähköpostipohjasta. Yrityksen lähtevässä postissa olisi logo ja yhteystiedot sähköpostin vasemmassa alareunassa. Tällä tavoin tilaaja saisi arvokkaamman tunteen saatuaan virallisemman viestin esimerkiksi tilauksen saapumisesta ja käsittelyn aloittamisesta kuin jäätyään ilman ilmoitusta. Valmiin sähköpostipohjan avulla yrittäjän aika ei kuluisi tekstin muotoiluun, vaan yrittäjä voisi pelkästään kirjoittaa viestin yläosaan kiitokset tilauksesta ja sen saapumisesta perille Asiakkaiden kuvien luvallinen julkaiseminen kotisivuilla Yrittäjä saa perinteisen postin ja sähköpostin kautta Seniori-vaapun käyttäjiltä saaliskuvia eri puolilta Suomea. Näitä saalis- ja tunnelmakuvia olisi helppo hyödyntää verkkosivujen sisällöntuotannossa ja mielikuvamarkkinoinnissa. Näin kuvat olisivat eri ihmisten ottamia, eri kalastuspaikoista ja useilla eri värimalleilla ja kalastustavoilla saatuja. Yrittäjän tulisi kuitenkin varmistaa kuvan lähettäjältä, että hänellä olisi lupa julkaista saamansa kuva internetissä. Samalla täytyisi varmistua siitä, mitä tietoja kuvan yhteydessä saa julkaista, kuten esimerkiksi kuvaaja, kuvassa olevat henkilöt tai
Velaksi ostaminen ei koskaan ole laissa tarkoitettu vähämerkityksellinen oikeustoimi. Alaikäinen ei siis voi esimerkiksi ottaa kulutusluottoa. Velaksi ostaminen on myös sitä, että lasku lähetetään ostajalle myöhemmin. Laskua ei siis voi lähettää alaikäiselle eikä alaikäinen voi olla kulutushyödykekauppaan liittyvän perinnän kohde. Velaksiostokielto koskee kaikkia alaikäisen tuloja. Alaikäinen ei voi käyttää työansioitakaan velaksi ostamiseen.
105. Merkit ja markkinoinnin periaatteetArnold 1992 • Merkkien olemassaolo selittyy pitkälti muutamien ostotapoja koskevien perustotuuksien pohjalta • Merkkituotteen menestyksen kriteerit: •Toiminnalliset hyödyt vähintään kilpailijoiden tasolla •Brändin hyötyjen oltava sopusoinnussa keskenään •Brändin muodostettava yhtenäinen luonne •Brändin edustettava arvoja joita kuluttajat haluavat
24 yritykset todella käyttävät segmentointia ja miten ne segmentoivat käytännössä (Laurent ja Pras 1998, ). Segmentointi voidaan kuitenkin erottaa yleisestä kuluttajatutkimuksesta, koska pelkkä kuluttajien tyypittely ei riitä strategian lähtökohdaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunkin segmentin tulisi vastata jotain yritykselle realistista asiakastyyppiä, laatu-hintayhdistelmää, jakelukanavaa, viestintätapaa, kilpailutilannetta, resurssiyhdistelmää jne. Segmentointitutkimus tarkastelee tietyn segmentin valintoja pääasiassa tuotemerkin näkökulmasta, ei niinkään yleisesti mahdollisia kuluttamisen muotoja. Esimerkkinä hyvin segmentoiduilla markkinoilla toimivasta yrityksestä on yritys, jolla on erilaiset tuotteet ja palvelut erilaisille asiakkaille. Asemointi käsitetään prosessiksi, jonka avulla valitaan ne asiakkaat, segmentit ja väittämät, joita yritys korostaa viestinnässä ja tuotesuunnittelussa ja joiden avulla se suunnitelmallisesti erottuu kilpailijoista omalla liiketoiminta-alueellaan (Hills ja La-Forge 1992). Asemoinnin käsitettä ei tulisi tulkita yksinomaan tekniseksi menettelytavaksi, vaan sen tulisi integroitua yrityksen pitkän aikavälin kehittämiseen. Porter (1996) on pyrkinyt täsmentämään operationaalisen tehokkuuden ja strategisen kilpailuetua tuottavan asemoinnin välistä eroa. Porterin mukaan operationaalinen tehokkuus merkitsee sitä, että yritys suorittaa samanlaisia toimintoja paremmin kuin kilpailijat. Strateginen asemointi sitä vastoin tarkoittaa, että yritys tekee asioita eri tavalla kuin kilpailijat. Jotkut yrityksistä saavat samoista panoksista enemmän irti kuin kilpailijat, koska ne kykenevät eliminoimaan hukkatoimintoja, käyttävät kehittyneempää tekniikkaa, motivoivat työntekijöitä paremmin tai ovat paremmin sisällä tietyissä liiketoiminnan alueissa ja toimintatavoissa. Porterin mukaan yrityksen menestyminen ei riipu niinkään sisäisestä tehokkuudesta kuin ulkoisten tekijöiden ymmärtämisestä, vaikka kannattavuutta voidaan parantaa useilla dimensioilla. Asemointistrategia nojaa ainutlaatuisiin aktiviteetteihin. Jos yritys ei kykene todella osoittamaan ainutlaatuisuutta toiminnassa, erilaistaminen jää iskulauseiden tasolle. Vahvan strategian luominen ei kuitenkaan aina edellytä varsinaista segmentointioperaatiota. Porterin (1996) mukaan yritys voi vahvistaa strategista asemaansa 1) panostamalla tuotteiden ja palvelujen monipuolisuuteen (variety-based positioning), 2) huomioimalla kuluttajan erilaisia tarpeita (need-based positioning) tai 3) valitsemalla helposti saavutettavia asiakasryhmiä (acces-based positioning). Ensimmäinen asemoitumistyyppi perustuu enemmän valikoimaan kuin segmentteihin. Asiakkaiden tarpeisiin perustuvan kilpailuaseman saavuttaminen edellyttää asiakkaiden todellisten tarpeiden tuntemista ja ennen kaikkea tietoa siitä, millä tavalla tarpeet poikkeavat toisistaan. Erityisen keskeistä on ymmärtää, että samoilla asiakkailla on eri tilanteissa erilaisia tarpeita. Maaseudun pienyrityksille on suositeltu erilaistamisstrategioita, jotka perustuvat asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamiseen (mm. Forsman ja Aro 1998; Forsman 1999). Tuote-erilaistamisen tuottamaa kilpailuetua on kuitenkin usein vaikea osoittaa, koska menestymiseen vaikuttavat myös muut tekijät. Käytännössä monet, mm. 23
Facebookista on tullut keskeinen osa suomalaisten arkea. Kaksi miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia joka päivä, ja kuukausittain palvelussa käy noin puolet suomalaisista. Facebook tuntee meidät hämmästyttävän hyvin – jopa paremmin kuin me itse. Iän, sukupuolen ja asuinalueen lisäksi se tietää, mistä asioista olemme kiinnostuneita. Facebookissa markkinointia voidaankin kohdentaa erittäin tehokkaasti mielenkiinnonkohteiden mukaan.
44 38 Jussila (1999) kirjoittaa Erä-lehdessä, kuinka Känsäkosken täysosuma oli, että hän toi uuden kalalajin soutu-uistelijan saaliiksi ja sai hallita markkinoita muutaman vuoden yksin. Kilpailijoita on sittemmin ilmestynyt, mutta pioneerityön tehneenä Känsäkoski on kirjoittanut Seniori-vaapullaan pysyvästi nimensä suomalaiseen vaapunteon historiaan. (Jussila 1999, 27.) Jos yrityksen tuotteiden kysyntä tulevaisuudessa vähenisi, on Känsäkoskella takataskussaan ideoita valmiina. Tavaramerkkiin usko on kuitenkin lujalla pohjalla liiketoiminnan perustana. (Känsäkoski 2010.) Ideoista esimerkkinä Tuiskunen (1995) mainitsee Känsäkosken kehittämän mielenkiintoisen oivalluksen, heittopainokoukun. Se on kolmihaarakoukku, jonka varteen on valettu lyijytippa. Tämän painon avulla Seniori-vaappuun saadaan 1 1,6 grammaa painoa lisää, jolloin sen heitto-ominaisuudet paranevat samalla kun uintisyvyys kasvaa. Paino ei vaikuta kuitenkaan vieheen uintiin, kun se sijoitetaan vaapun etukoukun tilalle. (Tuiskunen 1995, 61.) Seniori-vaappu Yrityksen liiketoiminnan tukijalka, kuten Känsäkoski (2010) itse kuvailee, on 30- millimetrinen Seniori-vaappu. Seniori-vaaput ovat mikrovaappuja, jotka on luokiteltu ultra light -kalastuksen (UL), kategoriaan. Tällä termillä tarkoitetaan erikoiskeveää kalastusta. UL-vieheiden kokorajat eivät ole täsmällisiä, ja yksi Tuiskusen (1993) tekemä luokittelu on seuraava: pituus maksimissaan viisi senttimetriä ja paino maksimissaan 7 grammaa. Tavallisimpia UL-vieheitä ovat vaaput ja jigit. (Tuiskunen 1993, ) Seniori-vaapun rungon paino on noin 0,06 grammaa ennen valmistuksen alkua. Tunnusmerkkejä Seniori-vaapussa ovat pieni koko, kelluvuus sekä liikkuvat silmät. Seniori-vaaput valmistetaan alusta asti käsityönä, jolloin vaappujen valmistuksessa on kymmeniä työvaiheita. Seniori-vaappujen aihiot eli rungot on valmistettu balsapuusta. Seniori-vaappu on Jussilan (2002) kuvaamana vaivaisen gramman painoinen, siro mikrovaappu, jonka perä on ohut ja kapea, uintilevy pitkä ja syvälle vetävä. Seniori-vaapussa on silmäpallukat, joiden sisältämä ilma osaltaan kelluttaa
Videojulkaisut sosiaalisessa mediassa ovat alkaneet tulla osaksi yritysten online-markkinointistrategiaa. Online-markkinoinnissa etenkin sosiaalisessa mediassa onkin pääosin kyse sisällöstä, jonka avulla lisätään ihmisten tietoisuutta yrityksestä, pyritään sitouttamaan ihmiset seuraamaan yrityksen sosiaalisen median kanavia, sekä tätä kautta myös levittämään sanaa eteenpäin. Sosiaalisen median voima sanan levityksessä onkin ainutlaatuista. Ihmiset todella levittävät sanaa, kun he kokevat sisällön olevan hyödyllistä, koskettavaa, hauskaa tai opettavaista.
Pelkästään se, että yrityksellä on sivu Facebookissa ja seuraajia on paljon, ei takaa asiakkaita. Tutkimusten mukaan vain n. 5-10 % sivun tykkääjistä edes näkee päivityksesi. Perustaessasi Facebook-sivua, seuraajien hankkimiseksi aloitit luultavimmin kutsumalla kaikki omat Facebook-kontaktisi. Tämä on hyvä keino päästä alkuun, saada seuraajia ja sitä kautta myös näkyvyyttä. Nämä seuraajat eivät kuitenkaan todennäköisesti ole tavoittelemaasi kohderyhmää. Muun muassa siksi tarvitaan Facebook-mainontaa.
Tanssikoulu StepUp esittelee videoilla monipuolisesti toimintaansa. Videot on tehty jokaisesta tanssiopettajasta, erilaisista esityksistä ja tapahtumista. Videoiden avulla toiminnasta kiinnostunut pääsee tutustumaan ”tuotteeseen” mukavalla tavalla ja pääsee kurkistamaan koulun fiilikseen. Voisi kuvitella, että tämän kaltaiset videot houkuttavat kiinnostuneita mukaan toimintaan.
3 5 KEHITTÄMISSUUNNITELMA DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄ- MISEEN PK-YRITYKSEN MARKKINOINNISSA JA TUOTEKEHITYKSESSÄ Strategia, arvot ja visio Markkinointi Tuotekehitys Www-sivujen kehittäminen ja seuranta Kuva- ja videopalvelujen hyödyntäminen markkinoinnissa Keskustelupalstoille osallistuminen suomen ja ruotsin kielellä Verkkokauppa Blogin aktiivinen ylläpitäminen Sähköpostimarkkinointi Asiakkaiden kuvien luvallinen julkaiseminen kotisivuilla Markkinointistrategian tavoitteet, niiden seuraaminen ja tuloksiin reagointi 85 6 POHDINTA 86 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake LIITE 2. Google Analytics -palvelun hakusanoja Seniori-vaapusta LIITE 3. Seniori-vaapun hintakehitys

19 3. Markkinoinnin strategiatutkimukset Markkinoinnin tutkimuksissa käytetään yleisesti integroituja viitekehyksiä (mm. Carson ym 1995; Haahti 1987; Möller j a Anttila 1989 ;Ylikortes j a Möller 1997; Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998). Osa tutkimuksista käsittää useita toimialoja, osa on suunnattu jollekin tietylle alalle esimerkiksi korkean teknologian yrityksiin. Pienyritystutkimuksessa on sovellettu mm. strategisen j ohtamisen ja toimialan kilpailuteorioiden käsitteistöä. Tähän liittyvät läheisesti strategista suuntautumista käsittelevät tutkimukset sekä usein myös yrityksen strategisia resurssej aja osaamista ko s- keva kirjallisuus, j oka käsittää mm. kilpailuetua tuottavat strategiset resurssit, henkiset voimavarat ja taidot (Day 1994). Maaseutututkimuksissa pienyrittäj yyttä tarkastellaan usein yksilötason ongelmana, mutta tarkasteluun voidaan liittää myös osaamista tukevien interventioiden vaikutus (Bridgeym. 1998) mm. markkinointiosaamisen edistämisessä. Sovellutusten perusteella pienyrityksiä voidaan tutkia yleisin markkinoinnin käsittein ottamalla huomioon erityiset olosuhteet, joissa yritykset toimivat sekä tavarat j a palvelut, j oita yritykset valmistavat j a tuottavat, mutta tutkimuksista ei tällöin voida tehdä luotettavia yleistyksiä toimialojen yli. Pienyritysten markkinointia käsittelevä kirjallisuus erottaa pienyritysten markkinoinnin ja päätöksenteon omaksi erityisalueekseen lähinnä yritysten niukkojen resurssien ja muihin yrityksiin verrattana epätyypillisiksi luokiteltavien menettelytapoj en perusteella (Carson ym.1996; Brigde ym 1998). Tutkimuksissa esiintyy kuitenkin useita käsitteitä, joiden alkuperä voidaan liittää mm. Ansoffin, Porterin ja Kotlerin esittämiin strategiakäsitteisiin. Seuraavassa tarkastellaan markkinoinnin strategiatutkimuks en käsitteistön muuttumista ja niitä käsitteitä, jotka on omaksuttu pienyritystutkimukseen yleisestä strategiatutkimuksesta. Samalla tarkastellaan sitä, millaisia strategioita maaseutuyrityksiä koskevissa empiirisissä aineistoissa on noussut esille Käsitteistön muuttuminen Markkinoinnin lähestymistavoissa on vuosikymmenien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, j oilla on vaikutusta myös pienyritystutkimukseen.muo dollinen johtamisen näkökulma on menettänyt merkitystään yrityksen menestymisen selittäjänä (kuvio 3). Erityisen epäsopivaksi muodollisen j ohtamisen näkökulma on osoittautunut pienyrityksen j ohtamisen ja yrittäjyyden tutkimusten lähtökohtana. Kun markkinointi on integroitunut koko organisaatioon, samalla sen rooli on muuttunut strategiseksi. Strategian ydinkohtia on silloin entistä vaikeampi erottaa toisistaan, koska taktinen taso on lähentynyt liiketoiminnan tasoa. Samalla mittaus on vaikeutunut, koska laadulliset ja prosessitekij ät ovat vaikeasti operationalisoitavia ja heikosti yleistettäviä. Tulo sj ohtamisesta ja taloudellisen tuloksen painotuksesta on siirrytty tutkimaan niitä prosesseja, joiden avulla tuotetaanpalveluj aj a tuotteita asiakaslähtöisesti (Slater 1997). 18

Twitter on ennen kaikkea informaation jakamiseen paljon käytetty kanava. Monet yritykset pitävätkin Twitteriä tärkeänä kanavana, jossa voi osallistua asiakkaiden kanssa keskusteluun alansa tärkeistä aiheista sekä tiedottaa yrityksen toiminnasta. Keskustelussa täytyy kuitenkin olla aktiivisesti mukana, eikä kanava välttämättä ole paras vaihtoehto nopeita tuloksia haluavalle.
×