Sosiaalinen media otettiin yrityksissä käyttöön edelläkuvatulla pilotointimetodilla. Yksi ihminen saattoi/saattaa vastata useasta kanavasta, keskustella, jakaa kiinnostavia linkkejä ja rakentaa näin ollen yrityksen sosiaalista presenssiä. Sosiaalisen median parhaat käytännöt löytyvätkin usein kokeilemalla, oppimalla ja olemalla vuorovaikutuksessa. 
100 94 Reinikainen, P Näin Facebook uudistuu. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Riihimäen messut Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Seniorivaappu -blogi Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Taloussanomat Päivän Facebook-status: Puoli miljardia rikki. Wwwdokumentti. Saatavissa: Luettu Seniorivaapun monipuoliset käyttötavat YouTube. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu STT. Sosiaalinen media nousussa markkinoinnissa: Sosiaalinen media kiinnostaa yhä useampaa mainostajaa. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu: Kirjoitettu: YouTube Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Henkilökohtainen tiedonanto: Känsäkoski, H Toimitusjohtajan henkilökohtainen tiedonanto, keskustelu. Kannuksen Kalastustarvike Oy. Kannus

[button_1 text=”Lue%20lis%C3%A4%C3%A4%20t%C3%A4st%C3%A4″ text_size=”24″ text_color=”#ffffff” text_font=”Lato;google” text_bold=”Y” text_letter_spacing=”0″ subtext_panel=”N” text_shadow_panel=”Y” text_shadow_vertical=”-1″ text_shadow_horizontal=”0″ text_shadow_color=”#000000″ text_shadow_blur=”0″ styling_width=”40″ styling_height=”15″ styling_border_color=”#000000″ styling_border_size=”1″ styling_border_radius=”6″ styling_border_opacity=”100″ styling_gradient=”Y” styling_gradient_start_color=”#0080ff” drop_shadow_panel=”Y” drop_shadow_vertical=”1″ drop_shadow_horizontal=”0″ drop_shadow_blur=”1″ drop_shadow_spread=”0″ drop_shadow_color=”#000000″ drop_shadow_opacity=”50″ inset_shadow_panel=”Y” inset_shadow_vertical=”0″ inset_shadow_horizontal=”0″ inset_shadow_blur=”0″ inset_shadow_spread=”1″ inset_shadow_color=”#ffffff” inset_shadow_opacity=”25″ align=”center” href=”/facebook-mainostajan-aloituspaketti/”]

Tule kuulemaan, miten sosiaalinen media toimii digitaalisen markkinoinnin osana ja asiakaspalvelukanavana. Koulutuksessa saat kokonaiskuvan sosiaalisesta mediasta ja sen roolista asiakassuhteiden luomisessa ja rakentamisessa. Koulutuksen näkökulmia ovat mm. työntekijälähettilyys ja sosiaalisen median mittaaminen. Kuulet myös mielenkiintoisia käytännön case-esityksiä ja saat vinkkejä omaan työhösi.
10 Mitkä ovat myynnin ja markkinoinnin kehityskohteesi? 65 % Kokonaiskuva digitaalisen markkinoinnin tuottavuudesta 53 % Toimivat kampanjat ja kiinnostava sisältö 47 % Verkkosivut myynnin käynnistäjänä 47 % Digimarkkinoinnin tehostaminen 27 % Verkkosivujen analytiikka 27 % Verkkosivujen konversion kehittäminen 27 % Liidienhallinta ja myynnille ohjaaminen 27 % Digitaalisen markkinoinnin mittarit
Meditalla on vahvoja näyttöjä some-markkinoinnista ja yhteisömanageroinnista. Hallitsemme niin Facebookin business-työkalut ja LinkedIn-mainonnan kuin Twitterin, Youtuben ja Instagramin. Työskentelemme jatkuvasti yrityskuvan kehittämisen ja rekrymarkkinoinnin parissa lukuisilla eri areenoilla.  Tukenamme kampanjoiden toteutuksessa ja analysoinnissa työskentelevät Facebookin ja Googlen omat asiantuntijat.
Kamualla hyvä video ei synny pelkästään kuvaajan tai editoijan käsissä, vaan videon tekemiseen liittyy paljon suunnittelua, ennakointia ja perehtymistä asiakkaan liiketoimintaan. Kohderyhmä on tunnettava hyvin, jotta sisältö osataan suunnitella aina katsojan näkökulmasta. Kun suunnittelutyö on tehty hyvin, on helppo aloittaa kuvaukset. Sen jälkeen video siirtyy editointipöydälle. Kun video on valmis, markkinointi on vasta alussa. On valittava videolle sopivat julkaisukanavat, suunniteltava mahdollinen kampanja, mietittävä jälkimarkkinointia ja lopuksi mitataan vielä videon teho.

59 53 Aikaisemmin en ole toteuttanut mitään kyselyä. En ymmärtänyt aluksi, kuinka monivaiheinen prosessi kyselylomakkeen valmiiksi saaminen on. Aloitin kyselylomakkeen teon huhtikuun 8. päivä vuonna Koska lukuvuosi päättyi huhtikuun viimeinen päivä ja messut järjestettiin kesäkuuta, minulla oli mielestäni hyvin aikaa tehdä ja muokata lomaketta. Kyselylomake sai viimeisen muotonsa toukokuun lopulla. Minulle jäi aikaa käydä sitä toimeksiantajan kanssa yhdessä läpi ennen messuja. Rajasin kysymysten määrää siten, että yksi A4-kokoinen arkki riittäisi kysymysten tilaksi. Mielestäni se oli riittävä määrä, sillä ihmisillä ei usein ole aikaa kyselyihin vastata ja halusin lomakkeen näyttävän helpolta, nopealta ja vaivattomalta täyttää. Seuraavassa käydään läpi tutkimuksen tulokset kysymyksittäin. Jokaisesta monivalintakysymyksestä on tehty pylväsdiagrammi tai vastaava kuvio vastausten paremman havainnollistamisen tueksi. Tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen SPSS-ohjelmaa ja MS Exceliä. Tutkimustuloksia havainnollistettiin erilaisten taulukoiden ja kuvioiden avulla. Seuraavissa monivalintakysymyksissä kyselylomakkeessa oli kohdat Asian tärkeys sekä Onnistuminen. Vastaajan on pitänyt arvioida sitä, kuinka tärkeänä itselleen hän pitää väittämää ja kuinka hyvin Kannuksen Kalastustarvike Oy ja Seniori-vaappu on kyseisessä väittämässä onnistunut. Tutkimuksen analysoinnissa kaikki palautetut vastaukset huomioitiin, vaikka muutama lomake oli vain osittain täytetty. Vastaajan ikä Halusin selvittää, kuinka Seniori-vaapun tunnettuus vaihtelee eri ikäryhmien kesken. Mielenkiintoista ikäryhmien jaottelussa oli nähdä, kuinka moni esimerkiksi vuotiaista käyttää digitaalista mediaa. Halusin nähdä vastausten perusteella, onko selkeä ero vastanneiden kesken siinä, millä tavalla internetiä käytetään kalastusvälineisiin liittyvässä verkkokaupankäynnissä sekä tuote- ja yritystietojen haussa. Kuviosta 14 nähdään, että vastaajien ikäjakauma oli tasainen. Vähiten, viisi vastaajaa, oli alle 15-vuotiaiden ryhmässä. Kahdeksan vastaajaa oli yli 56-vuotiaiden


YouTube on tällä hetkellä myös yksi trendikkäimmistä kanavista sosiaalisen median maailmassa ja sen käyttäjämäärä on tällä hetkellä jo Facebookin tasolla. Ihmiset katsovat nykypäivänä lyhyitä videoita enemmän kuin koskaan ja varsinkin moni nuori katsoo paljon mieluummin informaatiota sisältävän videon kuin lukee aiheesta kirjoituksen. (PING Helsinki, 2017). Kovin moni yritys ei ole vielä lähtenyt perustamaan omaa YouTube-kanavaansa, mutta yhteistyövideot ja YouTube-mainokset ovat tänä päivänä tärkeä osa usean yrityksen markkinointisuunnitelmaa. Tulevaisuudessa yritysten omat videokanavat lienevät hyvin merkittävä osa sosiaalisen median markkinointia ja mekin olemme Promisian kanssa kiinnostuneita oman YouTube-kanavan perustamisesta. Tällä hetkellä haluamme kuitenkin vielä kartoittaa resurssejamme videoiden tuottamiseen. Emme nimittäin halua tehdä videosisältöä vasemmalla kädellä, vaan panostaa siihen kunnolla, jotta haluamme tulokset ovat hedelmällisiä ja meitä hyödyttäviä.
Silloin kun huoltajan suostumusta tarvitaan, esimerkiksi verkkokaupassa pelkkä rasti ruutuun -menetelmä ei ole riittävä keino turvamaan huoltajan oikeusasemaa. Toisaalta sähköinen allekirjoitus ei ole vielä vakiintunut tapa varmistaa henkilöllisyys. Merkityksellistä on, miten huoltajan ja lapsen oikeusasemasta on palvelussa kokonaisuudessaan huolehdittu.
Kahvimainokset näyttävät kahvin aina tummana ja höyryävänä. Nousevasta höyrystä nousee mielikuva kahvin lämpötilasta ja kahvin juojille maku on jo tuttu. Voisiko höyryävän kahvikupillisen näkemisestä saada mieleensä jo entuudestaan tutun maun sekä tuoksun? Vaikka maku ei olisikaan tuttu, tuoksu on tuttu lähes kaikille. Hajuaistin on mitattu vaikuttavan meihin 75 prosenttia enemmän kuin minkään muun aistin tuoma kokemus. Fyysisesti tunnettavan rakenteen hyödyntäminen on myös hankalaa videomainonnassa. Video ei ole kosketeltavissa eikä tuntoaistilla tunnettavissa. Mutta voisiko senkin huomioimiseen hyödyntää toista aistia? Varsinkin elokuvan tekijät ovat hyödyntäneet kuuloa fyysisesti tunnettavan materiaalin huomioimiseen. Erilaiset äänitehosteet, kun eri materiaalit koskettavat toisiaan, luovat meille mielikuvan kyseisen materiaalin koostumuksesta. Tällä voidaan myös huijata esimerkiksi puusta tehdyt lavasteet vaikuttamaan kiveltä.
On tärkeää ottaa käyttöön jonkinlainen analytiikka yrityksesi verkkosivuilla, jos haluat mitata kävijämäärien lisäksi konversioita eli esimerkiksi uusia yhteydenottoja tai sivujesi kautta tehtyjä tilauksia. Myös sosiaalisen median markkinointityökalut tarjoavat kattavaa dataa toimenpiteiden onnistumisesta. Mittaamalla tuloksia pitkällä aikavälillä näet tarkasti, ovatko toimenpiteesi olleet tehokkaita ja kannattavia. Tulosten pohjalta markkinointisuunnitelmaa hiotaan ja päivitetään aina tehokkaammaksi.
30 Twitter Suomessa sosiaalisen median käyttäminen keskittyy lähinnä erilaisiin blogeihin, LinkedIniin ja Facebookiin, kun esimerkiksi mikroblogipalvelu Twitter on jäänyt toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Twitter uudisti sivustonsa uuden käyttöliittymän sekä esitteli sen uusia ominaisuuksia syyskuussa Uusi käyttöliittymä on yhtiön omien sanojen mukaan nopeampi sekä helpompi, ja Twitterin uudistus toi haluttuja päivityksiä ja ominaisuuksia palveluun. (Laakso 2010.) Twitter on tällä hetkellä suosituin mikroblogipalvelu. Mikroblogi on yhdistelmä verkostoitumista ja perinteistä bloggaamista. Twitterin tarkoitus on tarjota käyttäjälle mahdollisuus julkaista rajoitettuja, 140 merkkiä pitkiä viestejä. Se on nopeampaa, välittömämpää ja helpompaa kuin perinteisen blogin kirjoittaminen. Jokaisen käyttäjän tuottama sisältö on luettavissa käyttäjän omasta profiilista. Twitter kerää myös käyttäjän kavereiden tuottaman sisällön yhdelle sivulle luettavaksi. Twitter on ensimmäinen sosiaalisen median palvelu, joka toimii kaikilla alustoilla aina matkapuhelimista pelikonsoleihin. Tämän takia siitä on tullut tehokas väline viestimiseen reaaliajassa, juuri nyt (Abbott 2009.) Suomessa Twitter ei ole vielä saavuttanut suurta läpimurtoa yritysmaailmassa. Ne, joilla palvelu on käytössä, eivät hyödynnä sen koko potentiaalia. Palvelu on kuitenkin yleistynyt siinä määrin, että sen käytöstä järjestetään kursseja yrityksille. Twitter tarjoaa hyvän mahdollisuuden asiakaspalveluun ja keskusteluun kuluttajien kanssa, mutta vaatii yritykseltä sitoutumista ja uskallusta. Twitterissä yrityksellä on mahdollisuus ottaa palautetta vastaan julkisesti ja reaaliaikaisesti. Palvelu mahdollistaa myös negatiivisten vastausten kääntämisen positiivisiksi käyttäjäkokemuksiksi ja osaksi yrityksen tuotekehitystä. Twitterin käytön tuloksia yritys näkee kuitenkin vasta kuukausien aktiivisen käytön kuluttua. (Abbott 2009.) Kuviossa 4 on Twitterin etusivu. Etusivun kautta yrittäjä voi omilla tunnuksillaan rekisteröityä Twitterin ilmaisen yhteisöpalvelun käyttäjäksi.

101 95 LIITE 1/1 Taustatiedot 1. Ikänne alle yli Onko Seniori-vaappu Teille nimenä tuttu? Kyllä Ei jos on, oletteko saanut tuotteesta tietoa (valitkaa yksi) Internetistä lehdestä kalastajilta messuilta joltain tuttavaltanne 3. Oletteko kalastanut Seniori-vaapulla? Kyllä En jos olette, kuinka monta Seniori-vaappua Teillä on? kpl 4. Oletteko etsinyt Seniori-vaapusta tietoa yrityksen kotisivuilta Googlesta kalastusliikkeestä keskustelufoorumista 5. Oletteko käynyt Kyllä olen Kuinka monesti? En ole 6. Suosittelisitteko Seniori-vaappua toisille käyttäjille? Ehdottomasti kyllä Luultavasti kyllä Luultavasti en Ehdottomasti en 7. Oletteko tilannut kalastustarvikkeita Internetin kautta? Kyllä En ole 8. Käyttekö kalastukseen liittyvillä keskustelufoorumeilla? Kyllä, esim En 9. Ympyröikää alla olevista vaihtoehdoista numero, joka parhaiten vastaa sitä, kuinka tärkeänä pidätte alla olevia asioita yleisesti sekä kuinka hyvin Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivut ja Seniori-vaappu ovat onnistuneet kyseisissä asioissa, mikäli kyseiset kotisivut ja tuote ovat Teille tutut.
18 Persoonallisuustypologiat ovat melko teoreettisia eivätkä sellaisena tarjoa työvälineitä yritystoiminnassa oleville. Persoonallisuustypologiat eivät ota esimerkiksi huomioon mahdollisuutta, että yrittäjä siirtyisi johonkin toiseen typologiaan, esimerkiksi muuttuisi käsityöläisestä opportunistiseksi yrittäjäksi. Piirreteoriat eivät tarjoa välineitä muidenkaan dynaamisten näkökohtien tutkimiseen kuten siihen, kuinka informaatio siirtyy yrittäjän tai yrityksen sisäiseksi resurssiksi (Julien 1989). Tutkimusten perustella myös yrittäjien poikkeuksellista luovuutta koskevia yleisiä oletuksia voidaan kyseenalaistaa (Rizzoni 1991). Markkinoinnin näkökulmasta yrittäjätypologiat eivät ole kovin hyvin kyenneet selittämään yritysten menestymisen eroja (Keats ja Bracket 1988). Kun lisäksi otetaan huomioon muissa yhteyksissä saadut tutkimustulokset, joiden mukaan luonteeltaan hyvin erilaiset henkilöt voivat menestyä johtajina (Gahmberg 1996), voidaan päätellä, että yrittäjän persoonallisuuden piirteet selittävät ainoastaan osan menestymisestä. Strategiatutkimus (Schendel 1994) ja pienyritysten markkinointia käsittelevä tutkimus (mm. Carson ym. 1995) on 1990-luvulla kiinnittänyt entistä enemmän huomiota kehitysprosessiin ja oppimiseen. Siten yrittäjyys on jotain, mikä kehittyy ajan kuluessa kokemuksen kautta. Yrittäjä, joka osallistuu yrittäjyyden prosessiin, kehittää itselleen aste asteelta yrittäjyyden piirteitä. Kehityksen portaat alkavat reaktiivisesta vaiheesta ja etenevät tuherteluvaiheen kautta täyden yrittäjyyden asteelle. Tässä prosessissa yritys oppii käyttämään hyväkseen markkinoinnin kehittyneimpiä tekniikoita. Markkinoinnin metakomponenttienoparempi laatu luo yritykselle liikkumavaraa ja lisää ennustettavuutta liiketoimintaan. Tässä viitekehyksessä yrityksen prosessien estyminen saattaa olla syy huonoon menestymiseen ja liiketoiminnan kuihtumiseen. ' >Käsite marldcinoinninmetakomponentit viittaa yrittäj äosaamis en kognitiivisiin osa-alueisiin, joita ovat mm. suunnittelu, yrityksen liiketoiminnan suunnanvalinta, tilanteen arviointi ja tulosten evaluointi. 17
Sosiaalisessa mediassa videoita jaetaan tilastollisesti 1200 % enemmän kuin kuvia ja tekstiä. Videoiden sisältö muistetaan 95 % paremmin kuin tekstin. Esimerkiksi näistä syistä videoita käyttävät 87 % verkkomarkkinoijista (Lisää videomarkkinoinnin tilastoja). Videot ovat siis jo itsessään hyvä valinta yritysmarkkinointiin, mutta sisältö on edelleen kokemuksen ja vaikutuksen avain. Interaktiiviset videot herättävät katsojassa mielenkiintoa vuorovaikutusmahdollisuuksillaan. Ne luovat henkilökohtaisen yhteyden katsojaan ja jättävät näin pysyvämmän muistijäljen. Mitä mielenkiintoisempi ja erottuvampi video on, sitä herkemmin sitä myös jaetaan eteenpäin eri kanavissa.

4 Esipuhe Maatalouden toimintaedellytysten muutoksen myötä haasteet maaseudun asutuksen säilymisestä ja maaseudun väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta kohdistuvat lisääntyvässä määrin pienyritystoimintaan. Maatalouden harjoittaminen on polarisoitumassa osa-aikaisesti hoidetuille keskikokoisille tiloille ja toisaalta päätoimisille yrityskokoaan voimakkaasti laajentaville tiloille. Näin ollen pienillä ja keskikokoisilla tiloilla tarvitaan muuta yritystoimintaa, joka sitten voisi muodostua jopa päätoimeentulon lähteeksi. Maaseudun pienyritysten verkko muodostuu kuitenkin lähes kokonaan maatilatalouden ulkopuolisista yrittäjistä. Elävä maaseutu on tavoitteena niin EU:n aluepolitiikassa kuin myös kansallisessa maaseutupolitiikassa, joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja maaseudun pienyritysten toiminnalle. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa on viime vuosina panostettu yritysten lukuisten ongelmien selvittämiseen. MTTL on yhdessä sidosryhmiensä kanssa selvittänyt mm. maaseudun pienyritysten tilastointia, joka tulee jatkossa helpottamaan pienyritystutkimuksia aineistojen hankinnassa. Maaseutuyritysten tutkimus on nähty MTTL:ssa keskeisenä tutkimuskohteena, jota tutkimuslaitos haluaa harjoittaa yhteistyössä muiden alaa tutkivien tahojen kanssa. Tästä myös oheinen maaseudun pienyritysten menestymistä selvittävä julkaisu on osoituksena. Käsillä oleva raportti liittyy Suomen Akatemian rahoittamana jo vuonna 1995 aloitettuun pitkäaikaiseen tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheessa", joka jatkuu edelleen. Tutkimusyhteistyöhön ovat osallistuneet MTTL, Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos ja Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskus. MTTL.n tutkimusta on jatkossa tarkoitus suunnata erityisesti maaseutuyrittäjyyteen ja markkinointiin. Maaseutuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta voidaankin tietyin osin pitää omana tutkimusalueenaan, joka osaltaan liittyy yritystutkimuksen laajaan kenttään. Tutkimus käsittelee maaseutuyritysten menestymistä, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tutkimusaineisto käsittää majoitus- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksiä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvien erilaisten yrittäjyyteen vaikuttavien kysymysten lisäksi useat tutkimukset ovat käsitelleet myös pienyritysten markkinointia Markkinoinnin tutkimus on kuitenkin edelleen pioneefivaiheessa, koska tutkimukset ovat varsin hajanaisia, eikä pienyritysten markkinoinnista ole omaa teoriaa, johon tutkimuksissa voitaisiin tukeutua. Tästä huolimatta tutkimusalue on selvästi edistynyt viime vuosina. Uutta tietoa tarvitaan edelleen, jotta kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvien nk. kovien arvojen lisäksi myös maaseutuyritysten pehmeät arvot saadaan hyödyttämään asiakkaita. Ei riitä, että yritys on joillakin edellytyksin kannattava; sen tulisi samalla edistää niin yrittäjäperheen kuin myös muiden sidosryhmien viihtyvyyttä maaseudulla ja luoda laadukkailla tuotteilla mieli-
19 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI KILPAILUMARKKINAT VERKOSTOYMPÄRISTÖ TUOTE/MARKKINA-ASEMA LIIKETOIMI NAN A KILPAI- PERUSSTRATEGIAT LUSTRAT JAN MÄ- RITTÄMINEN VERKKOASEMAT ASEMASTRATEG1A KILPAILUEDUN KEHITTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN VUOROVAIKUTUSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN AVAINTOIM INTOJ EN JA VOIMAVAROJEN INTEGROINT KILPAILUMARKKINOINTI - SEGMENTOINTI - KILPAILUKEINOT SUHDEMARKKINOINTI ARKKINOINNIN JOHTAMINEN JA TOTEUT 5 SUORA MARKKINOINTI Kuvio 1. Markkinoinnin strateginen ja toiminnallinen rooli kilpailuympäristössä (MöLLER 1991). 2.3 Kilpailuympäristön vaikutus strategian valintaan Kilpailuympäristön ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten yritys voi asettaa taloudellisia tavoitteita ja miten erilaiset tavoitteet voidaan toteuttaa markkinoilla. Erilaiset tavoitteet edellyttävät erilaisia strategioita (KoTLER 1994, s. 491). Jos kilpailuympäristön hallitsevina piirteinä ovat kova kilpailu ja toimialan ylikapasiteetti, yrityksen hengissä säilyminen edellyttää myyntikatteesta tinkimistä ja hintojen alentamista, jotta kysyntä voidaan turvata. Lyhyen aikavälin tuottojen maksimointi onnistuu silloin, kun kysyntä pystytään ennustamaan ja vaihtoehtoisen toiminnan kustannukset ja tuotot kyetään laskemaan. Tuoton maksimoija ei ole sitoutunut tiettyyn liiketoimintaan vaan määrittelee toimintansa rajat lyhyellä aikavälillä, jolloin tuotto on maksimoitavissa. Myyntituloj en maksimointi edellyttää, että yritys kykenee estimoimaan kysyntäfunktion eli arvioimaan myyntituloihin vaikuttavat tekijät. Tämä on mahdollista silloin, kun ympäristön ennustettavuus on hyvä. Myynnin määrällisen kasvun maksimointi sopii tavoitteeksi hintaherkille, joustaville markkinoille, joilla alhainen hinta on tehokas väline. Aloilla, joilla kasvu on hidas tai pysähtymässä, hintoja ja tulostavoitteita alennetaan yhtäaikaa (PORTER 1980, s ). Pysähtyneille toimialoille on ominaista ylikapasiteetti, suhteellisen alhainen osaamisen taso, teknologian kehittymättömyys, massakanavat ja korkeat jakelu- 18

18 nonnan avulla. Yrityksen tavoitteena oli myyntimäärän maksimointi ja yrityksen oman tuotannon lisääminen. Klassisessa vaiheessa, jossa tarjonta kehittyy suuremmaksi kuin kysyntä, menestyvät yritykset painottivat asiakastyytyväisyyttä ja pyrkivät sitä kautta lisäämään kulutusta. Klassisen kuluttajamarkkinoinnin keskeisenä tekijänä ovat kuluttajan tarpeet (LEwirr 1960). Tässä yhteydessä puhutaan tavallisesti tuotteen ominaispiirteistä (ei laadusta), jotka syntyvät kaikissa niissä vaiheissa, jotka sisältyvät tuotteen tuottamiseen, jakeluun ja kuluttamiseen. Kilpailuvaiheeseen siirryttäessä tarjonta ylittää kysynnän, jolloin ratkaisevaksi muodostuu yrityksen kyky tarkastella kilpailuympäristöä kokonaisuutena. Yritykset pyrkivät seuraamaan kilpailijoita ja lisäävät suhteellista paremmuuttaan kilpailijoihin nähden. Kilpailuvaihetta ja siihen liittyviä strategioita on kuvannut mm. PORTER (1980, 1985). Porterin mukaan kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, joka riippuu kysyntä-tarjontasuhteista ja yritysten asemasta kilpailukentässä. Taulukko I. Markkinointikäsitteen kehittyminen (GORIGLIANO 1994). PERIODI TUOTTEEN TOIMINNAN TYYPILLINEN SAATAVUUS PAINOPISTE VÄLINE TOIMINNAN TARKOITUS I Pioneerivaihe Rajoitettu, tyydyttävä Tehokas jakelu Myynti ja jakelu Myyntivolyymin maksimointi II Klassinen vaihe Tyydyttävä, runsas Kuluttaja Kuluttajaanalyysi Kuluttajasegmentin tyytyväisyys III Kilpailuvaihe Runsas, erittäin runsas Kilpailu Kilpailijoiden analysointi Kilpailu kuluttajien preferensseistä MÖLLER (1992) on laajentanut markkinoinnin käsitettä ja esittänyt, että toimintaympäristön tarkasteluun tulisi sisällyttää kilpailumarkkinoiden lisäksi yritysten vuorovaikutussuhteet mm. asiakasyrityksiin sekä toimintaympäristön yritysten ja organisaatioiden verkostoitumiseen liittyvät tekijät. Yritys voi vähentää haitallista kilpailua ja vahvistaa kilpailuasemaansu toimimalla aktiivisesti verkostossa (kuvio 1). Toisaalta toimivat verkostot vaikuttavat kilpailuympäristöön ja yrityksen toimintaan siitä huolimatta, että yritys ei itse toimisikaan niissä. Ajattelutapa sopii hyvin myös pienyritysten ympäristön tarkasteluun, vaikka toiminta sinänsä voi olla erilaista keskisuurissa ja isoissa yrityksissä kuin pienyrityksissä. Möllerin mukaan aikakausitarkastelu on osittain harhaanjohtava, koska kyse on pikemminkin markkinoinnin ilmiöiden eri puolista (synkronia) kuin täysin perättäisistä siirtymistä uusiin ajanj aksoihin tai kehitysvaiheisiin. 17


66 60 KUVIO 21. Kalastusaiheisilla keskustelufoorumeilla käyminen Yrityksen kotisivuilla olevien historiatietojen merkitys Kuvio 22 osoittaa, että historiatietojen merkitys kotisivuilla ei ollut vastaajille kovin tärkeää. Keskiarvo historiatietojen merkityksessä Kannuksen Kalastustarvikkeelle oli 4,9. Historiatietojen merkityksen tärkeyden keskiarvo oli 3,8. Vastaajien mielestä Kannuksen Kalastustarvike Oy oli onnistunut tässä asiassa keskiarvoa paremmin eikä historiatietojen esittämisellä verkkosivuilla kovin suurta merkitystä ole. KUVIO 22. Historiatietojen merkitys kotisivuilla
Tee videosta ammattimainen, ihmiset valitsevat usein elokuvan tai kirjan sen kannen perusteella, joten tee videostasi siisti. Muista, että video toimii yrityksesi käyntikorttina. Tällä hetkellä on suosittua käyttää animaatiovideoita, koska ne ovat kustannuksilta ja hyöty tehoiltaan täysin eri luokkaa kuin tylsät kameralla kuvatut yritysvideot. Animaatiovideoihin saa hauskuutta, mielenkiintoa ja tehokkuutta kustannustehokkaasti.
33 27 Blogi terminä tarkoittaa tyypillisesti verkkosivua tai -sivustoa, jonka sisältö on ajankohtaista ja merkinnöissä on aina mukana päivämäärät. Tyypillistä blogeille on myös se, että vanhat merkinnät jäävät näkyviin ja usein blogeja on mahdollista kommentoida. Tyypillinen bloggaaja syöttää blogiin linkkejä toisille sivustoille tai toisiin olemassa oleviin blogeihin. Blogin pitäminen on helppoa, nopeaa ja yksinkertaista, ja se mahdollistaa uudenlaisen yhteydenpidon yrityksen näkökulmasta katsottuna. (Kilpi 2006, 3.) Kirjassa Blogit ja bloggaaminen Tuomas Kilpi (2006) esittää muutamia kysymyksiä, joiden pohjalta yrittäjä voi miettiä, tarvitseeko hänen oma yrityksensä blogin. Kilpi kysyy esimerkiksi, tarvitseeko yritys asiakkaita, uusia asiakkaita tai lisää tietoa siitä, mitä nykyiset asiakkaat haluavat, ajattelevat ja tarvitsevat. Tällaiset ovat esimerkkejä kysymyksistä, joihin myönteisesti vastaaminen antaa aihetta perustaa oman yritysblogin, ehkä jopa useammankin. (Kilpi 2006, 27.) Blogin kirjoittaminen voi tuntua aluksi vaikealta ja aikaa vievältä, mutta bloggaamisen voi oppia esimerkiksi lukemalla toisia blogeja. Mikäli yrittäjä itse ei ole halukas bloggaajaksi, mutta haluaisi kuitenkin yritykselleen oman blogin, tulisi organisaatiosta löytää henkilö, jonka toimenkuvaan blogin pitämisen voisi lisätä. Vaikka henkilökohtaisen blogin pitäjä saattaakin usein piiloutua nimimerkin taakse, tulee yrityksen edustajan esiintyä aina omalla nimellään. (Kilpi 2006, ) Kun blogi on aloitettu, on seuraava tehtävä saada blogille lukijoita. Tärkein tapa lukijoiden saavuttamiseksi on huolehtia itse siitä, että blogi on lukemisen arvoinen. Mikäli blogi on sisällöltään tylsä, ulkoasu vaikeaselkoinen ja epäselvä, blogin löytyminen sivustolta on vaikeaa tai blogi on harvoin päivitetty, se tuskin saa lukijaa palaamaan toistamiseen blogiin. Blogin näkyvä sijainti käyttöliittymässä ohjaa lukijat helposti ja nopeasti blogiin. Yksi hyvä keino on laittaa kotisivujen etusivulle blogin tuoreimmat otsikot, joita klikkaamalla aukeaisi varsinainen blogiteksti. (Kilpi 2006, 39.) Olennaista tyypillisessä blogissa ovat kommentit ja niiden varaan muodostuva avoin keskustelu. Blogissa tulisi olla mahdollisuus kommentoida kirjoituksia, sillä usein kommentoijat palaavat myöhemmin katsomaan, ovatko saaneet jättämään-
Onko yrityksesi järjestämässä tapahtumaa? Anna ihmisille pieni näyte siitä, mitä on tulossa. Vie heidät kurkistamaan kulissien taakse ja tee video tapahtuman valmisteluista ja tee videosta osa tapahtuman markkinointistrategiaa. Tämä voi myös olla muutaman kymmenen sekunnin mittainen video, joka on helppo toteuttaa. Ihmiset ovat uteliaita, ja haluavat tietää jo ennen tapahtumaa, mitä on luvassa. Video toimii myös houkuttimena ja voi kannustaa epäröiviä ihmisiä osallistumaan tapahtumaan.
16 ainoastaan yrityksen kokoa, koska haastateltujen toimialat ja liiketoimintamuodot poikkeavat toisistaan niin paljon, että menestymiseroj en tarkastelu ja vertailu ei ole tarkoituksenmukaista pienessä aineistossa. Tutkimuksessa ei tarkastella yrittäjyyttä, mikä on erilainen käsite kuin markkinointi. Markkinointia käsitellään tutkimuksessa enemmän markkinointipäätöksinä, työnä ja yrittämisen työvälineenä kuin psykologisena ilmiönä. Tähän rajaukseen on päädytty siitä huolimatta, että yrittäjän ominaisuuksien tiedetään vaikuttavan mm. tavoitteiden asetteluun yritystoiminnassa, liiketoiminta-alueen valintaan, johtamiseen sekä siihen intensiteettiin, jolla yksilö pyrkii kehittämään yritystään ja siten myös markkinointia (CARSON ym. 1995, s. 9). Yrittäjyys voidaan määritellä suhteellisen kapea-alaisesti (SCHUMPETER 1934; DRUCKNER 1985) tai hyvin laajaalaisesti (HAAHri 1989). Yrittäjästä puhuttaessa tässä tutkimuksessa tarkoitetaan aina haastateltavaa, joka voi olla joko yrityksen omistaja, yksi omistajista, liiketoiminnan harjoittaja, toimitusjohtaja, tuotantolaitoksen johtaja tai muu markkinoinnista vastaava yrityksen päätöksentekijä. Siitä huolimatta, että yrityksistä osa sijaitsee maaseudulla, alueellista näkökohtaa ei korosteta. Näistä kysymyksistä on aikaisemmin tehty useita kattavia tutkimuksia (mm. KATILA 1990; NIITTYKANGAS 1992; NIITTYKANGAS ym. 1994; UUSITALO 1994). Yritysorganisaation ominaisuudet ja niiden vaikutus markkinointiin on jätetty myös tarkastelun ulkopuolelle. Tämä valinta johtuu siitä, että tutkimusta suunniteltaessa tiedettiin suuren osan yrityksistä toimivan pääasiassa yrittäjäperheen voimin. Henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön osaamiseen liittyvät kysymykset voivat nousta esille yrityksen kasvaessa. Tutkimustavasta johtuen aihetta on mahdollista käsitellä tarvittaessa. Kaikki teemahaastatteluun osallistuneet yritykset ovat toimivia yrityksiä. Samalla omistaj alla voi olla yhtä aikaa useita yrityksiä ja/tai maatilayritys. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ainoastaan yhtä näistä yrityksistä ja sen toimintaa. Ns. yritysportfolion merkitystä omistajan tulonlähteenä ei käsitellä, vaikka sitä on joskus käytetty psykologisesti suuntautuneissa tutkimuksissa sitoutuneisuuden astetta mittaavana muuttujana. 1.6 Tutkimuksen rakenne Tutkimusraportti koostuu kahdeksasta pääluvusta. Ensimmäinen luku käsittää tutkimuksen tavoitteet, käsitteet, rajaukset ja rakenteen. Toisessa luvussa tarkastellaan hyvin lyhyesti markkinoinnin keskeisiä käsitteitä ja markkinoinnin kysymyksiä kirjallisuuden pohjalta. Kolmas luku sisältää haastateltavien valintaan ja tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät asiat. Luvussa kuvataan myös yritysten yleisiä ominaisuuksia, kuten yritysten liiketoiminnan kokoon liittyviä tekijöitä. Luvuissa 4-6 esitetään haastattelun teema-alueiden kuvaus. Seitsemäs luku käsittää yhteenvedon ja kahdeksas luku johtopäätökset. 15
ajanhallinta ajattelu Asenne Asiakaspalvelu blogi blogiessee Brandi brändäys Elämänhallinta fysioterapia henkilöstöjohtaminen Henkinen kasvu hyvinvointi ideat innovointi itsensäjohtaminen itsensä johtaminen itsensä kehittäminen itsetutkinta johtajuus johtaminen luovuus Markkinointi menestyminen menestys Motivaatio myynti onnellisuus oppiminen palvelumuotoilu Proakatemia sijoittaminen some Sosiaalinen media stressi Talous tavoitteet tiimi tiimioppiminen tiimityö tiimityöskentely Tuotteistaminen työhyvinvointi Viestintä yrittäjyys
Makeisia markkinoitiin tupakka-askin näköisessä pakkauksessa. Markkinointi on muutakin kuin esim. tv- tai printtimainontaa, KA totesi. Myös tuotteen pakkaus on osa markkinointia, jota arvioidaan kuluttajansuojalain perusteella. Lasten totuttaminen tupakkatuotteisiin ja positiivisen mielikuvan luominen tupakointiin suklaasavukkeiden avulla on lainvastaista. (KA 2001/40/4822).
9 5. Markkinointi Do. Analyze. Change. Repeat. Valitse oikeat Positive Mindset kanavat Focus Mainosta Try Hardest Analysoi Take Action Optimoi 1. Valitse ne kanavat, 2. Sisältömarkkinoinnin 3. Analysoi kampanjan 4. Analyysin joista tavoitat halutun lisäksi on tärkeää, että tuloksia. Mitkä perusteella optimoi kohderyhmän parhaiten. mainostat videosisältöä, mainokset toimivat ja kampanjaa saadaksesi jotta tavoitat mitkä ei? Mikä parhaat tulokset. mahdollisimman laajan kohderyhmä tavoitettiin kohderyhmän. Älä parhaiten? Miten kuitenkaan unohda tavoitteet saavutettiin? videoiden optimointia! 9
19 13 yksi tai useampi edellä mainituista tavoitteista, jotta digitaalisen markkinoinnin keinoista olisi yrityksen liiketoiminnan kannalta suurempi hyöty. (Karjaluoto 2010, 129.) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, tuotekokeilun aikaansaaminen, uskollisuuden kasvattaminen, ja yrityksen verkkosivuston kävijämäärän kasvattaminen. Internetstrategiassa yrityksen tulisi miettiä erilaisten portaalien, keskustelupalstojen ja sosiaalisen median roolit. Näitä asioita on hyvä miettiä jo yrityksen alkuvaiheessa, mutta jo olemassa olevan yrityksen kohdalla ne toimivat laukaisevana tekijänä joko lähtötilanteessa internetmaailmaan tai pyrittäessä kehittämään yrityksen jo käytössä olevia kanavia. Näistä internetstrategian rooleista yrityksen kannalta kustannustehokkaita ja hyviä keinoja ovat esimerkiksi erilaiset asiantuntijablogit sekä kuva- ja videogalleriat, kertoo Softalent Oy:n Internet-strategisti Sami Etula Minustako yrittäjä? -lehden tekemässä internetstrategiaa koskevassa haastattelussa koskien internet strategiaa. (Minustako yrittäjä? 2010, 52.) 2.3 Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät Markkinointiviestinnän tulevaisuus näyttää olevan edelleen kohentumassa, kirjoittaa Mainostajien liitto internetsivuillaan. Mainostajien liiton mainosbarometrin mukaan markkinointiviestinnän kasvu jatkuu myös ensi vuonna, Mainostajien liiton tutkimuksen tulokset eivät kerro euromääräisistä mainonnan muutoksista, vaan pelkästään muutosten suunnasta. Lehdet ja televisio hallitsevat mainontaa edelleen, jos mainontaa mitataan rahalla. Tutkimuksen osalta nimenomaan sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa kasvaa. Vastaajista jopa 94 prosenttia aikoi ensi vuonna käyttää sosiaalista mediaa yrityksen markkinoinnin keinona. Hakukonemainontaa hyödynsi vastaajista tällä hetkellä kyselyyn vastanneista yrityksistä 85 prosenttia. (Mainostajien liitto 2010.) Kannuksen Kalastustarvike Oy ei ole käyttänyt hakukonemainontaa markkinoinnissaan, joten tämä olisi yksi tehokas keino parantaa yrityksen löydettävyyttä internetissä. Mainoksien hinnoissa on eroja, joten myös pk-yrityksen on mahdollista toteuttaa hakukonemainontaa. Asiakkaat usein kuitenkin luottavat enemmän mainoksiin, joita ei ole maksettu.
4 Esipuhe Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos on suurmannut tutkimustaan koskemaan aikaisempaa laajemmin maaseudun pienimuotoista yritystoimintaa. Tavoitteena on tutkimustiedon avulla edistää perusmaataloutta täydentävän toiminnan mahdollisuuksia ja sitä kautta helpottaa maaseudun yritystoiminnan monipuolistumista. Tietoa pyritään tuottamaan erityisesti elintarviketalouden tuotanto-ja markkinointiketjusta maaseutuyrittämis en näkökulmasta katsottuna. Maaseutuyrittämisessä on erityispiirteitä, ja tyypillinen maaseutuyritys on elintarvikealan yritys. Käsillä olevassa tutkimuksessa on tarkasteltu elintarvikealan pienyritysten strategian muodostusta kilpailuympäristöön liittyen. Tässä yhteydessä marklcinointistrategioista käytetään kirjallisuudessa käsitettä "competitive marketing", mikä viittaa pyrkimykseen muodostaa eroja yritysten välille markkinoinnin keinoin. Maaseudun pienyritysten liiketoimintaa koskevassa tutkimuksessa on aikaisemmin korostunut alueellisuus ja maaseutuyrittäjyyteen liittyvät tekijät. Toimialan rakenne ja kilpailun ominaisuudet vaikuttavat kuitenkin siten, että kaupunkien ja maaseudun yritysten liiketoiminnassa on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä noin puolet sijaitseekin suurten kaupunkien vaikutusalueella. Yritykset olivat menestyneet suhteellisen hyvin markkinoidessaan tuotteitaan paikallisilla markkinoilla. Yritysten tuottamat elintarvikkeet ovat eri tavalla valmistettuja kuin isojen yritysten tuotteet, mistä syystä ne ovat olleet haluttuja vaihtoehtoja asiakkaille. Paikallisille markkinoille on tullut lisää tarjontaa, ja kilpailuvaikutuksia tulee monelta muullakin suunnalta. Kilpailun johdosta kannattavat marklcinaraot saattavat yllättäen kadota. Myös asiakkaat voivat muuttaa nopeasti käyttäytymistään. Tutkimuksen yhtenä johtavana ajatuksena on, että eri alueiden yrittäjien erityisosaamista, kuten markkinoiden tuntemusta, tulisi hyödyntää entistä paremmin pienyritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista, että se etenee asteittain tutkimustulokseen. Tutkimusraportti sisältää ns. impressionistisen kuvauksen pienten elintarvikealan yritysten markkinointi strategioista ja niiden kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kvalitatiivinen kuvaus on lukijan kannalta vaativa, koska tutkimuksen juoni kehittyy vähitellen tutkimusproessin aikana. Toisaalta tämäntyyppinen kuvaus antaa lukijalle mahdollisuuden omien itsenäisten johtopäätösten tekemiseen. Tutkimuksen on tehnyt elintarviketieteiden maisteri Terri Kupiainen. Työ on osa tutkimusprojektia "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkino intistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan kehityksen eri vaiheissa", jonka rahoittajana on Suomen Akatemia (Maaseudun taloudellinen sopeutuminen -tutkimusohjelma). Projekti on toteutettu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen sekä
Laadukkaaseen sisältöön investoimisella ei ole väliä, ellei se tavoita oikeaa kohderyhmäänsä. Algoritmin uudistuksen myötä kohderyhmää voi tavoitella tehokkaammin esimerkiksi maksetulla mainonnalla. Mitä luultavimmin maksetun mainonnan käyttö tulee uudistuksen myötä kasvamaan. Kysynnän noustessa, nousee usein myös mainonnan hinta. Tällöin on entistä tärkeämpää kohdistaa mainonta tehokkaaasti juuri omalle kohderyhmälle. Myös perinteisten julkaisujen kohdistuksia voi rajata tarkemmin oman kohderyhmän mukaisiksi, vaikka kohdistusmahdollisuudet ovatkin maksettua mainontaa rajoitetummat. Jos yrityksellä on aktiivinen seuraajakanta, kannattaa heitä kehottaa hyödyntämään myös Facebook-sivujen Näytä ensin –toimintoa, joka takaa kyseisen sivun julkaisujen näkymisen uutisvirrassa. Mosserin mukaan algoritmi ei vaikuta näytä ensin -toimintoon.
5 Mikkelin pienyritystutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa. Tutkimusprojektin johtajana toimii professori Saara Hyvönen Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Hän on toiminut myös tutkimuksen ohjaana. Tutkimuslaitos kiittää tutkimuksen tekemistä edistäneitä henkilöitä ja tahoja hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitos kuuluu kaikille tutkimukseen osallistuneille yrittäjille, jotka myönteisellä suhtautumisellaan tekivät tutkimuksen mahdolliseksi. Samalla toivomme, että tutkimuksen avulla on onnistuttu tavoittamaan ainakin osa niistä pienyrityksen markkinointiedellytyksiin vaikuttavista tekijöistä, joita vahvistamalla ja kehittämällä voidaan edistää pienten elintarvikealan yritysten menestymistä tulevaisuudessa. Maaseudun tuotteiden markkinointiin liittyvä tutkimus jatkuu MTTL:ssa. Seuraavaksi on tarkoitus selvittää, miten pienyritysten valmistamien elintarvikkeiden erilaistaminen tulisi suorittaa, mihin tekijöihin kilpailuväittämät olisi perustettava ja miten informaatio olisi esitettävä, jotta sen avulla voidaan lisätä tuotteen tunnettuisuutta ja menekkiä. Samalla tutkitaan hintainformaation ja hintaan liittyvien myynninedistämistoimenpiteiden vaikutusta maaseutuyrityksissä jalostettujen tuotteiden menelddin ja myynnin katteeseen. Helsingissä syyskuussa 1996 Jouko Sir6n Ilkka P Laurila
8 2 dio, jonka sisältö olisi todella tärkeä apu esimerkiksi yrityksen tuotekehittelyssä ja verkkosivujen kehittämisessä. Keskustelupalstat olisivat myös kanava, jolla saataisiin tuotteelle ja yrityksen kotisivuille näkyvyyttä ja kävijöitä. Tätä kautta yritys tietysti saisi sitten hankittua uusia asiakkaita ja lisättyä tuotteiden tunnettuutta. Asiakkaita yrittäjä itse halusi lähteä tavoittelemaan erityisesti Ruotsin puolelta, mukaan lukien Suomen ruotsinkieliset. Koska kotisivut olivat aina olleet pelkästään suomenkieliset, käänsin ne opintojeni ohessa keväällä 2010 ruotsinkielisiksi. Käännöstyön tehtyäni ja aihealueeseen perehdyttyäni aloin innostua vähitellen myös kotisivujen visuaalisuudesta, layoutista ja sen merkityksestä asiakkaiden käyttäytymiseen. Tässä vaiheessa otin asian puheeksi opettajieni Ann-Christine Johnssonin ja Marko Ovaskaisen kanssa. Heräsi ajatus siitä, että tekisin opinnäytetyöni tästä ajankohtaisesta aiheesta ja niinhän minä tämän projektin sitten käynnistin. Itse en opinnäytetyöni aloitusvaiheessa kuulunut mihinkään sosiaaliseen yhteisöön enkä ollut aktiivinen keskustelupalstoille kirjoittaja, lukija ehkä enemmänkin. Työni kirjoittamisen kautta minulle avautui todella paljon ennakkokäsityksiäni kumoavia asioita, joiden pohjalta innostuin paljon digitaalisen median tarjoamasta hyödystä yritykselle ja brändille. Digiaikaa voi hyödyntää niin pienet kuin suuretkin yritykset. Yritys voi saada paljon hyötyä digitaalisesta mediasta todella kustannustehokkaasti. Hyödyt voivat olla näkyvyyden ja asiakasmäärien lisäksi myös esimerkiksi tuotekehitykseen liittyviä. Kun ajatus alkoi itää, oli seuraava vaihe kyselylomakkeen toteuttaminen. Halusin toteuttaa kyselyn kvantitatiivisella tutkimuksella. Tähän ajankohtaan osuivat kesäkuun 2010 alussa Riihimäellä järjestetyt kansainväliset Erämessut, joihin yritys oli osallistumassa. Päätimme isäni kanssa, että kyselylomakkeet tekisin kyseisille messuille, jotta saisimme mahdollisimman paljon vastauksia messuosastolla kävijöiltä. Kyselylomake oli minulle itselleni tärkeä osa tätä opinnäytetyötä. Halusin saada Seniori-vaapun käyttäjiltä, mutta myös muilta ihmisiltä, vastauksia kysymyksiin, jotka liittyivät digitaaliseen mediaan ja sähköiseen kauppaan. Tärkeintä minusta
127. PLC-ajattelun puutteet• PLC-ajattelu on saanut kritiikkiä muutamista ongelmista: • Määrittelyvaikeus: • Millainen PLC-käyrä on? Missä vaiheessa ollaan? • Mittausvaikeus: • Myynnin ajoittainen heilahtelu ei indikoi käyrän suuntaa. • Useat samanaikaiset käyrät mahdollisia. • Voidaan havaita tasainen kulutus ja muoti-ilmiö yhtä aikaa, esim. Coca-Cola ja Pepsi • Ennustusvaikeus: • Kuinka pitkä tuotteen elinikä oikeasti on?
3 5 KEHITTÄMISSUUNNITELMA DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄ- MISEEN PK-YRITYKSEN MARKKINOINNISSA JA TUOTEKEHITYKSESSÄ Strategia, arvot ja visio Markkinointi Tuotekehitys Www-sivujen kehittäminen ja seuranta Kuva- ja videopalvelujen hyödyntäminen markkinoinnissa Keskustelupalstoille osallistuminen suomen ja ruotsin kielellä Verkkokauppa Blogin aktiivinen ylläpitäminen Sähköpostimarkkinointi Asiakkaiden kuvien luvallinen julkaiseminen kotisivuilla Markkinointistrategian tavoitteet, niiden seuraaminen ja tuloksiin reagointi 85 6 POHDINTA 86 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake LIITE 2. Google Analytics -palvelun hakusanoja Seniori-vaapusta LIITE 3. Seniori-vaapun hintakehitys
Jokaisella alalla asiakkaiden ostokäyttäytyminen on hieman erilaista, joten voit käyttää teorioita viitekehyksenä ostotunnelin rakentamiseen (esim. perinteiden AIDA-malli), mutta sovella ja rakenna ostoputki sellaiseksi mitä se todellisuudessa asiakkaidesi keskuudessa on. Hyvän tavoitteen asettamiseksi tärkeintä on tunnistaa omat heikkoudet kohderyhmän ostoputken varrelta. Mitkä ovat ostotunnelin akilleenkantapäät joissa voisit selvästi parantaa?
Kuluttaja-asiamies totesi alusvaatteiden ulkomainontaa koskevassa ratkaisussaan, että markkinointia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös markkinointivälineeseen. Ulkomainonnassa käytetään julkista tilaa, eikä mainontaa voi välttyä kohtaamasta. Ulkomainonta tavoittaa myös lapset ja nuoret. Sen takia markkinointia voidaan arvioida kuten lapsille suunnattua markkinointia. Häiritsevä mainonta loukkaa kuluttajan oikeutta rauhalliseen asuinympäristöön ja vahvistaa usein vallitsevia sukupuolistereotypioita. (2003/40/2176)
Velaksi ostaminen ei koskaan ole laissa tarkoitettu vähämerkityksellinen oikeustoimi. Alaikäinen ei siis voi esimerkiksi ottaa kulutusluottoa. Velaksi ostaminen on myös sitä, että lasku lähetetään ostajalle myöhemmin. Laskua ei siis voi lähettää alaikäiselle eikä alaikäinen voi olla kulutushyödykekauppaan liittyvän perinnän kohde. Velaksiostokielto koskee kaikkia alaikäisen tuloja. Alaikäinen ei voi käyttää työansioitakaan velaksi ostamiseen.
Kissmetricsin blogi huomauttaa viisaasti videotuotannon aloittamiseen liittyen, että siihen ei kannata hypätä suin päin ilman kunnollista suunnittelua. Varsinkin, jos videoiden on tarkoitus lisätä yrityksesi menestystä, sinulla täytyy olla selkeät tavoitteet, jotka ovat linjassa yrityksesi tavoitteiden kanssa. Muuten joudut vielä vaikeuksiin videoiden konseptoinnin ja tuotannon kanssa. Ilman tätä informaatiota halutun yleisön – eli kohderyhmäsi – kiinnostuksen herättäminen on vaikeaa.

27 21 kon (2003) mukaan tuote, joka tuottaa erottuvaa ja asiakkaiden näkökulmasta relevanttia ja tärkeää lisäarvoa. Tutkittaessa maailman vahvimpia merkkejä, on löydetty näille yhteisiä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi seuraavat: merkkiin on investoitu pitkäjänteisesti brändillä on kyky täyttää jatkuvasti asiakkaiden odotukset ja tuottaa lisäarvoa, joilla on merkitystä asiakkaalle hinnoittelu on tasapainossa asiakkaiden kokeman arvon kanssa merkillä on jatkuva näkyvyys, persoonallisuus ja asema brändissä ja sen ydinsanomassa näkyy yhdenmukaisuus, jatkuvuus ja viestintä toiminta on yhtenäistä ja tunnistettavaa. (Vuokko 2003, 127.) 3.5 Internetpalveluiden tarjoajat ja sosiaalinen media Tällä hetkellä internetin palveluista suosituimpia sosiaalisia medioita ovat Facebook, Twitter ja YouTube. Näiden palveluiden käyttö yritysten markkinoinnissa on lähivuosina asiantuntijoiden mukaan kasvamassa edelleen. Sosiaalinen media tarjoaa tällä hetkellä useita erilaisia keinoja, joita yritysten tulisi jokaisen omalla kohdallaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttää hyödykseen menestyksekkäässä mainonnassa ja liiketoiminnan kehityksessä Facebook Nykyisin mitä ihmeellisimmissä asiayhteyksissä kuulee jonkun käyneen Facebookissa tykkäämässä. Mitä ihmettä tarkoittaa tykkääminen ja seinään kirjoittaminen. Mitä kaikkea se naamakirja, kuten puhekielessä usein kuulee, sisältää, ja mitä palveluja se tarjoaa käyttäjälleen. Mark Zuckerberg perusti menestyneen Facebook-palvelun vuonna 2004, joten aivan uusi ilmiö se ei enää ole. Facebook on yhteisöpalveluista tällä hetkellä tunnetuin. Facebook's mission is to give people the power to share and make the
Lisäksi Facebook-mainonnan yhtenä suurimpana etuna on sen mitattavuus. Jos ostat mainostilaa sanomalehdestä, et pysty mitenkään mittaamaan, moniko on oikeasti nähnyt mainoksesi tai reagoinut siihen. Facebookissa pystyt mittaamaan tarkasti esimerkiksi kuinka moni on nähnyt mainoksesi tai kuinka moni on klikannut mainostasi. Facebookin mittareista näet tämän lisäksi, mitä ihmiset tekevät mainostasi klikattuaan; tutkivatko he esimerkiksi yrityksesi yhteystietoja tai tekevätkö he oston verkkokaupassasi.
36 30 dessä esiintyy ongelmia. Hyötyjä hakukoneoptimoinnista on useita. Näkyminen on ilmaista, käyttäjät luottavat enemmän hakutuloksiin kuin maksettuihin linkkeihin, ja sivuston optimointi auttaa hakusijoituksen parantamisessa kaikilla hakukoneilla samanaikaisesti, koska toimintaperiaatteet ovat samanlaiset kaikissa. (Karjaluoto 2010, 134.) Hakukoneoptimointi on yrityksen kotisivuja suunniteltaessa ja tehtäessä tärkeää, jotta yrityksen tiedot listautuisivat asiakkaiden hakutulosten kymmenen kärkeen. Tämän hakukonepalvelun periaate perustuu tiettyjen hakusanojen syöttämiseen sivustolle siten, että hakukone ymmärtää, tunnistaa ja löytää tietojen perusteella hakuvastauksen. Hakusanojen syöttäminen on osa sisällön tuottamista verkkosivuille. Sisältöä verkkoon tuotetaan tietokonekielellä, the HyperText Markup Language, HTML. Tämä on kieli, jonka sanoja kaikki hakukoneet noutavat verkosta. (Johnston & McGee 2010, ) Kuviossa 7 on Googlen hakutulos Seniorivaappu-sanan mukaan. KUVIO 7. Googlen hakupalvelu Kuviosta 7 nähdään, että hakukonepalvelu Google poimii Seniori-vaapun ensimmäiseksi hakutulokseksi. Tämä osoittaa, että yrityksen hakukoneoptimointi on onnistunut. Sitä on kuitenkin jatkuvasti seurattava ja pidettävä yllä, jotta hyvä hakutulos pysyisi tulevaisuudessakin yllä. Yrityksen tulisi omia verkkosivuja rakentaessa tai uudistaessa miettiä, millä hakusanoilla käyttäjät sinne tulevat (Sipilä 2008,
Eräs lapsille ja nuorille suunnattu kaupallisista viesteistä koostuva julkaisu oli kokonaisuudessaan laadittu muistuttamaan toimituksellisia julkaisuja. Markkinatuomioistuin piti markkinointia lainvastaisena, kun julkaisu oli kohdistettu ensisijaisesti lapsille ja nuorille ja vaara siitä, että kohderyhmä ei ollut tunnistanut kirjoituksia mainoksiksi, oli tavallista suurempi. (MT 2000:12)
Markkinatuomioistuin piti lainvastaisena lapsiin kohdistuvaa hampurilaisaterian markkinointia, jossa keskeisellä sijalla oli leikkilaivan muotoinen pakkaus. Tuotepakkaukset saattavat vedota voimakkaasti lapsiin. Voidaan olettaa, että lapsia on suhteellisen helppo houkutella tuotepakkausten avulla ostamaan varsinainen tuote. Tuotepakkausten näkyvä esilläolo mainoksessa on omiaan johtamaan lasten huomion pois itse markkinoidusta tuotteesta (MT 1987:13)
Alaikäisiin kohdistuva kaupallinen vaikuttaminen on lisääntynyt merkittävästi. Markkinoinnin kohteena ovat yhä nuoremmat ikäryhmät. Uutena markkinointikanavana on internet, ostoväylänä myös matkapuhelimet. Markkinointiin liittyy usein myös kysymys alaikäisen mahdollisuudesta tehdä oikeustoimia eli ostoksia ilman vanhempien suostumusta. Lasten vanhemmilla pitää kuitenkin edelleen olla ensisijainen oikeus päättää perheen kulutuspäätöksistä ilman, että heidän päätösvaltansa ja oikeus lastensa kasvattamiseen sivuutetaan.
Matkanjärjestäjän mainoksessa kuvattiin perhettä lomailemassa hiekkarannalla. Mainoslauseessa todettiin: ”Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellista lapsuutta.” Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että mainoksessa luodaan mielikuva siitä, että hyvät ja läheiset ihmissuhteet sekä onnellinen lapsuus on saavutettavissa vastiketta vastaan. Lisäksi mainoksessa pyritään käyttämään hyväksi vanhempien halua tarjota lapsilleen hyvää sekä vanhempien huonoa omaa tuntoa lasten kasvatuksesta. (KA 1997/41/2017)
Viimeisimmät sosiaalisen median muutokset ovat aiheuttaneet paljon puhetta ja puhinaa sosiaalisen median käyttäjissä. Vuoden 2018 sosiaalisen median muutokset painottuvat algoritmeihin Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Esimerkiksi Facebookin tekemät algoritmimuutokset vaikuttavat erityisesti yritysten orgaaniseen, eli luonnolliseen näkyvyyteen, sillä Facebookin uutisvirran algoritmimuutoksella pyritään korostamaan Facebook-kavereiden ja tuttujen julkaisemia päivityksiä organisaatioiden viestinnän sijaan. Facebook maailman suurimpana sosiaalisen median kanavana tahtoo edelleen ottaa huomioon kaikkien käyttäjiensä tarpeet. Digitaalinen maailma kehittyy hetki hetkeltä ja muutoksia sosiaaliseen mediaan tulee aina aika-ajoin, näistä ei kannata kuitenkaan olla huolissaan. Muutokset ovat helppo sovittaa arkeen,
Aikatauluun kannattaa varata myös oma osuutensa vuorovaikutukseen seuraajien kanssa. Yksi sosiaalisen median suurista hyödyistä on asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa oleminen, yritykset ovat tänä päivänä paljon enemmän läsnä asiakkaiden elämässä sosiaalisen median ansiosta. Asiakkaan kommentteihin vastaaminen on sosiaalisessa mediassa pakollista, jos seuraajan haluaa pitää uskollisena. Myös asiakkaan takaisinseuraaminen esimerkiksi Instagramissa ja asiakkaan kuvista tykkäily lisää sitoutuneisuutta. Asiakkaita voidaan myös osallistuttaa yrityksen somesisällön tuottamiseen erilaisilla hashtag -kilpailuilla ja muilla vastaavilla. Toinen suuri etu sosiaalisessa mediassa on markkinoinnin tuloksien analysointi. Yritys näkee heti, minkälaiset päivitykset keräävät eniten tykkäyksiä ja klikkauksia ja näitä tietoja analysoimalla ja hyödyntämällä yritys pystyy räätälöimään viestinnän sisällön juuri omaa kohderyhmäänsä miellyttäväksi ja hyödyttäväksi.
Youtube on maailman suosituin videoiden toistopalvelu, ja jos sinulle on hyvää markkinointiin sopivaan videomateriaalia, kannattaa vakavasti harkita palvelun käyttöönottoa. Lisäksi Youtube-videot löytyvät hyvin hakukoneista. Useissa maissa Youtube on suosituin sosiaalinen media ja nuorten 16-29 vuotiaiden sekmentissä ylivoimainen. Youtubessa sisältöjen taso on nousussut vauhdilla joten huonoilla sisällöilla en lähtisi omaa kanavaa perustamaan. Tällöin käyttäisin ennemmin InStream-mainontaa ohjaamaan liikennettä verkkosivuille. Hyvään sisältöön kannattaa kuitenkin panostaa ja hyväksi havaittua apua löydät esimerkiksi Rulla Median-palveluista.
×