19 3. Markkinoinnin strategiatutkimukset Markkinoinnin tutkimuksissa käytetään yleisesti integroituja viitekehyksiä (mm. Carson ym 1995; Haahti 1987; Möller j a Anttila 1989 ;Ylikortes j a Möller 1997; Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998). Osa tutkimuksista käsittää useita toimialoja, osa on suunnattu jollekin tietylle alalle esimerkiksi korkean teknologian yrityksiin. Pienyritystutkimuksessa on sovellettu mm. strategisen j ohtamisen ja toimialan kilpailuteorioiden käsitteistöä. Tähän liittyvät läheisesti strategista suuntautumista käsittelevät tutkimukset sekä usein myös yrityksen strategisia resurssej aja osaamista ko s- keva kirjallisuus, j oka käsittää mm. kilpailuetua tuottavat strategiset resurssit, henkiset voimavarat ja taidot (Day 1994). Maaseutututkimuksissa pienyrittäj yyttä tarkastellaan usein yksilötason ongelmana, mutta tarkasteluun voidaan liittää myös osaamista tukevien interventioiden vaikutus (Bridgeym. 1998) mm. markkinointiosaamisen edistämisessä. Sovellutusten perusteella pienyrityksiä voidaan tutkia yleisin markkinoinnin käsittein ottamalla huomioon erityiset olosuhteet, joissa yritykset toimivat sekä tavarat j a palvelut, j oita yritykset valmistavat j a tuottavat, mutta tutkimuksista ei tällöin voida tehdä luotettavia yleistyksiä toimialojen yli. Pienyritysten markkinointia käsittelevä kirjallisuus erottaa pienyritysten markkinoinnin ja päätöksenteon omaksi erityisalueekseen lähinnä yritysten niukkojen resurssien ja muihin yrityksiin verrattana epätyypillisiksi luokiteltavien menettelytapoj en perusteella (Carson ym.1996; Brigde ym 1998). Tutkimuksissa esiintyy kuitenkin useita käsitteitä, joiden alkuperä voidaan liittää mm. Ansoffin, Porterin ja Kotlerin esittämiin strategiakäsitteisiin. Seuraavassa tarkastellaan markkinoinnin strategiatutkimuks en käsitteistön muuttumista ja niitä käsitteitä, jotka on omaksuttu pienyritystutkimukseen yleisestä strategiatutkimuksesta. Samalla tarkastellaan sitä, millaisia strategioita maaseutuyrityksiä koskevissa empiirisissä aineistoissa on noussut esille Käsitteistön muuttuminen Markkinoinnin lähestymistavoissa on vuosikymmenien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, j oilla on vaikutusta myös pienyritystutkimukseen.muo dollinen johtamisen näkökulma on menettänyt merkitystään yrityksen menestymisen selittäjänä (kuvio 3). Erityisen epäsopivaksi muodollisen j ohtamisen näkökulma on osoittautunut pienyrityksen j ohtamisen ja yrittäjyyden tutkimusten lähtökohtana. Kun markkinointi on integroitunut koko organisaatioon, samalla sen rooli on muuttunut strategiseksi. Strategian ydinkohtia on silloin entistä vaikeampi erottaa toisistaan, koska taktinen taso on lähentynyt liiketoiminnan tasoa. Samalla mittaus on vaikeutunut, koska laadulliset ja prosessitekij ät ovat vaikeasti operationalisoitavia ja heikosti yleistettäviä. Tulo sj ohtamisesta ja taloudellisen tuloksen painotuksesta on siirrytty tutkimaan niitä prosesseja, joiden avulla tuotetaanpalveluj aj a tuotteita asiakaslähtöisesti (Slater 1997). 18
14 8 Kannattavuustavoitteet Vaikka yrityksen menestyksekkään toiminnan kannalta kannattavuus on tärkein taloustavoite, on se käsitteenä hyvin vaikea määritellä. Myynnin ohella markkinoinnin kannattavuus on yksi yrityksen päätavoitteista. Kannattavuus on tuotoista vähennetyt kustannukset, ja jää jäljelle positiivinen erotus, voitto. Myyntikate ja käyttökate ilmaisevat yrityksen liiketoiminnan kokonaiskannattavuutta. Vähentämällä yrityksen liikevaihdosta liiketoiminnan muuttuvat kustannukset saadaan myyntikate. Käyttökate saadaan, kun myyntikatteesta vähennetään edelleen kiinteät kustannukset. Sijoitetun pääoman tuotto eli Return on Investment (ROI), on yleinen liiketoiminnan kannattavuuden mittari, jossa yrityksen voitto suhteutetaan yritykseen sijoitettuun pääomaan. Yrityksen markkinointikate mittaa markkinoinnin tuloksellisuutta eli absoluuttista kannattavuutta. (Raatikainen 2004, 92.) Tuotetavoitteet Yrityksen on markkinoinnin tavoitteiden asetteluissa määriteltävä ja päätettävä, mitä tuotteita se myy ja mikä on yrityksen asiakasryhmä. Tuotteelle yrityksen on valittava laatutaso. Tuotteita koskevia päätöksiä ovat esimerkiksi tuotelajitelman laajuus, valikoima, laatu, tuotekehitys ja brändin luominen. Laajuus tarkoittaa markkinoitavien tuoteryhmien lukumäärää. Valikoima tarkoittaa tietyn tuoteryhmän tuotevaihtoehtoja. Laatu tarkoittaa teknistä, toiminnallista ja kaupallista laatua. Tuotekehitys voi olla esimerkiksi uuden tuotteen suunnittelua, tuoteominaisuuksien parantamista tai uusien käyttökohteiden kehittämistä nykyisille tuotteille. Tuotetavoite on myös onnistuneen merkkituotteen eli brändin luominen. Brändin rakentuminen koostuu tuotteen ominaisuuksista, ostajien mielikuvista ja tuotteen välittämistä viesteistä, kuten nimi, logo ja symboliikka. (Raatikainen 2004, ) Hintatavoitteet Yrityksen kannattavuuden ja oikeiden asiakasryhmien tavoittamisen kannalta yrityksen tulee tehdä lukuisia päätöksiä koskien tuotteen hinnoittelua. Kuvio 2 kuvaa yrityksen tuotteen hintaan vaikuttavia keskeisiä hintatavoitteita.
91 85 paikkakunta. Yrittäjän on syytä perehtyä tekijänoikeuslakiin, jossa on määritelty valokuvien käyttöön liittyvät säännökset. Hankaluuksilta välttyy, kun muistaa aina ilmoittaa kuvan käyttötarkoituksen ja saa siihen kuvan omistajalta suostumuksen Markkinointistrategian tavoitteet, niiden seuraaminen ja tuloksiin reagointi Yrityksen tavoitteet tulee asettaa siten, että ne olisivat toteutettavissa. Google Analytics -palvelun avulla yritys voi ottaa käyttöönsä kävijämäärä seurannan ja siitä erityisesti kävijämäärän sekä uusien kävijöiden ja palaavien kävijöiden määrät. Toisaalta yrityksen tulisi seurata myös sivustoja, joiden kautta verkkosivuille päädytään, sekä sitä, kuinka moni jatkaa etusivun jälkeen muille sivuille yrityksen verkkosivujen sisällä. Tavoitteet tulee asettaa esimerkiksi muutaman kuukauden tai puolen vuoden jaksoille. Internetissä tavoitteiden saavuttamiseen on varattava aikaa, sillä tavoitteet saavutetaan pitkällä ja sinnikkäällä työllä. Karjaluodon (2010) sanoin tavoitteena hakukoneoptimoinnissa on parantaa verkkosivuston löydettävyyttä ja sen avulla lisätä sivuston kävijöiden määrää. Hakukoneoptimointi pitäisi yrityksen kannalta käsittää prosessina, joka on koko ajan käynnissä eikä vain silloin, kun yrityksen sivustojen löydettävyydessä esiintyy ongelmia. Näkyminen on ilmaista, käyttäjät luottavat enemmän hakutuloksiin kuin maksettuihin linkkeihin, ja sivuston optimointi auttaa hakusijoituksen parantamisessa kaikilla hakukoneilla samanaikaisesti, koska toimintaperiaatteet ovat samanlaiset kaikissa. (Karjaluoto 2010, 134.) Maksulliset mainokset eivät ole edellytys hakukoneoptimoinnin onnistumiselle. Tämä on hyvä asia pk-yrityksen näkökulmasta. Yritys voi ilmaiseksi saavuttaa näkyvyyttä ja tavoittaa internetissä uusia asiakkaita jatkuvan hakukoneoptimointiprosessinsa avulla.

Kuten kaikki kunnon markkinoijat tietävät, niin yllä olevassa listauksessa viitataan legendaariseen 4p malliin tai markkinointimixiin, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Markkinointimix on taktista tekemistä, ei strategiaa. Lue markkinointimixistä täällä. Strategia ja taktinen tekeminen ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa toisiinsa. Ensin laaditaan markkinointistrategia, jonka jälkeen laaditaan markkinointisuunnitelma ja vasta tämän jälkeen valitaan sopivat markkinointaktiikat, joilla saavutetaan strategiassa asetetut SMART-tavoitteet. Strategian tavoitteena on antaa suuntaviivat markkinoinnille ja myynnille, joita sitten toteutetaan markkinointimixin keinoin. Briiffi toimii siltana näiden välillä, sillä se yhdistää strategian ja taktisen toteutuksen. Lue täältä millainen on hyvä briiffi.
6 3. Videostrategian elementit On monia tapoja tehdä videoita, mutta ainoa oikea tapa aloittaa videomarkkinointi on tehdä videostrategia. Tarkoitus ja tavoitteet Määritä tavoite videomarkkinoinnille. Tavoite voi olla esimerkiksi myynnin lisääminen tai brändin tunnettuuden kasvattaminen. Videoidesi tarkoitus ja tavoitteet ohjaavat mm. videoiden sisältöä ja jakelukanavien valintaa. Kohderyhmä Kenelle teet videoita? Mistä he ovat kiinnostuneita? Kohderyhmä määrittelee videoidesi sisältöä, tyyliä, sävyä ja jakelua. Videostrategiassa tulee määrittää, mikä kohderyhmä halutaan tavoittaa, miten ja miksi. Kanava ja jakelu Sen sijaan, että valittaisiin YouTube siksi, että se on cool, on tärkeämpää selvittää, missä kanavissa kohderyhmäsi viettävät aikaa, miten saat heidät löytämään sisällön ja miten myös katsomaan videon. Asiakassuhde keskiöön Perinteisen myyntitunnelin sijaan kannustamme yrityksiä keskittymään asiakassuhteiden rakentamiseen. Sen sijaan, että aloittaisit myymällä tuotetta, aloita rakentamalla asiakassuhdetta. Myynti korreloi sen kanssa, kuinka moni ihminen puhuu brändisi puolesta ei sen mukaan, kuinka monta viestiä yritys lähettää. Do good shit Älä yritä esittää videolla jotain, mitä et ole. Asiakkaat kyllä huomaavat, mikäli yrität esittää jotain, joten ole rehellinen. Ja lisäksi tuota hyviä videoita, jotka kiinnostavat asiakkaitasi. Olisiko esimerkiksi teidän yrityksellenne parempi tuottaa saippuaoopperasarja YouTubeen? Analysoi Mittaamalla ja analysoimalla videoviestintäsi tuloksia saat arvokasta dataa, joka auttaa varmistamaan, että tuotat oikeanlaista sisältöä ja että levität sitä oikeissa kanavissa. Muista valita oikeat mittarit asetettujen tavoitteiden pohjalta. 6
Syy on se, että Google rakastaa linkkejä ja erityisesti avainsanapohjaisia linkkejä. Mitä enemmän jokin avainsana viittaa johonkin konkreettiseen sivuun, sitä useammin Google olettaa, että juuri sen avainsanan takia on tietty sivu nostettava korkeammalle, sillä monet sivut viittaavat siihen ja viitattava sivu on tämän avainsanan osalta tärkeämpi kuin muut.
50 44 Kuviossa 13 on Seniori-vaappu, joka pysyi markkinoiden kärkisijoilla, ja vuonna 2000 se nousi maamme myydyimmäksi vaapuksi. Muutamassa vuodessa tämä markkinoiden pienin mikrovaappu valtasi Suomen viehemarkkinat. Seniori-vaappu on kalastajien keskuudessa vakiinnuttanut paikkansa, ja sitä voikin hyvin kutsua kiintotähdeksi vaappumaailman taivaalla. (Jormanainen 2009, 94.) Erä-lehti julkaisi vuonna 1999 Seniori-vaapun haastajat. Testiryhmä pani siikavaappujen ykkösen, Seniori-vaapun testikisaan haastajien kanssa. Testi tehtiin siten, että vedessä oli yhtä aikaa yksi Seniori-vaappu ja yksi haastaja. Testivesistöinä oli useita järviä ympäri Suomen. Kilpailijoita Seniori-vaapulle oli muutamassa vuodessa tullut, mutta ykköspaikan Seniori-vaappu piti edelleen. Seniori-vaappu on varma valinta siianuistelijalla ja ottiviehe -99. (Jussila 1999, ) Moni alkoi pohtia, mikä teki Seniori-vaapusta niin ylivoimaisen muihin vieheisiin verrattuna. Seniori-vaappu on loistavista loistavin esimerkki siitä, kuinka luodaan kokonaan uudenlainen kysyntä. Uistinten maailmassa ei useinkaan nähdä uutuuksia, mutta tässäkin tapauksessa poikkeus on vahvistanut säännön, ja Seniorivaappu on poikkeussääntö positiivisessa mielessä, kirjoittaa Juha Jormanainen (2009) Seniori-vaapusta kirjassaan 50 parasta uistinta kautta aikojen. (Jormanainen 2009, 94.) Hyvän vieheen ominaisuuksia on useita, ja näitä ominaisuuksia menestyneellä Seniori-vaapulla on. Kriteerit hyvälle uistimelle Tuiskusen (1995) mukaan ovat taulukossa 2.
Liikkuvan kuvan kasvu on tämän hetken vaikuttavimpia mediailmiöitä. Videoon perustuvia jakelukavavia syntyy jatkuvasti lisää, lisäksi vanhat jakelukanavat, kuten Facebook, muokkaavat  alustojaan videoita suosiviksi. Online-videokanavien tavoittavuudet eivät häviä kaupallisille televisiokanaville: Sekä YouTube että Facebook tavoittavat molemmat jo puolet suomalaisista viikoittain ja etenkin nuorten mediankulutus painottuu verkkoon. Myös kotimaiset mediat, kuten esimerkiksi IL-TV tai Sanoma -videoverkosto kehittävät videopalvelujaan ja niihen paketoituja mainosratkaisuja.
Videomarkkinointi on oiva tapa kommunikoida moniulotteisesti asiakkaidesi kanssa. He ymmärtävät erilaisia viestejä. Pukeutumista, käyttäytymistä, kielenkäyttöä, tavaroita tai muuta, joka juuri sinun kohderyhmässäsi on arvossaan. Siksi videomarkkinoinnissa voidaan keskustella juuri kohderyhmän haluamalla tavalla. Videomainos toimii, mutta vain jos se on aito. Siispä ole aito ja kommunikoi ymmärrettävästi. Käytä kieltä ja keskustelutyyliä niin kuin kohderyhmäsi sitä toivoo. Vielä tärkeämpää on viestiä vain asioista, jotka ovat heille tärkeitä. Muut voit unohtaa. Heille Youtube tarjoaa kissavideoita.
Teknologiakehitys kuvaustekniikassa on mahdollistanut myös 360-videot. 360-videoita käytetään esimerkiksi Virtual Reality -peleissä ja -kokemuksissa. Vaikuttavimpaan kokemukseen vaaditaan VR-lasit, mutta videoista pääsee nauttimaan myös ilman lisälaitteita. 360-videot on kuvattu erikoiskameralla, joka mahdollistaa kuvakulman kääntämisen 360 astetta koko videon katselun ajan. Katsoja saa siis itse päättää, mihin suuntaan videon miljöötä katselee.
Aikakausilehteä mainostettiin televisiossa kuvitteellisen lehden avulla. Ruudussa isorintainen nainen kertoi uudesta ”täyteläisille naisille” suunnatusta lehdestä. Mainoksessa kuvattiin korostuneesti naisten rintoja ja mittailtiin rinnanympärystä todeten, että kuppikoko ei riitä. Kuluttaja-asiamies totesi, että naiset esitettiin halventavalla tavalla pelkkinä seksiobjekteina. Mainos korosti vanhaa stereotypiaa vaaleista isorintaisista naisista vihjailemalla, että tällaiset naiset eivät ole lukutaitoisia. Mainoksen teki tavanomaista epäasiallisemmaksi se, että mainosta esitettiin myös lasten katseluaikaan. (KA 2003/40/1107)
Kun esimerkiksi suomalaisten (ja todennäköisesti myös muunmaalaisten) kaikkitietävien miesten perusluonteeseen kuuluu ensimmäisenä heittää uuden tuotteen ohjekirja roskiin, eikä apua kehdata myöhemmin kysyä, voi videoista löytyä korvaamaton apu. Verkkokaupan tilausvahvistuksen mukaan voisikin liittää esimerkiksi lyhyen videomuotoisen ohjeen, jonka asiakas pystyy katsomaan nykyään käytännössä missä tahansa. Samalla hän saattaa tulla tilanneeksi vaikkapa jonkin lisätarvikkeen, joka tekee uuden tuotteen käytöstä entistäkin helpompaa.
Videotestimoniaaleissa tyytyväinen asiakas kertoo oman kokemuksensa yrityksesi palveluista. Tyypillinen testimoniaalivideo sisältää kolme pääkohtaa: mikä asiakkaan tilanne oli ennen palveluitanne, minkälaisen ratkaisun palvelunne antoi, ja loppuun kuinka hyvin palvelunne vastasi odotuksia. Testimoniaalissa voidaan myös kertoa, miksi asiakas päätyi valitsemaan juuri sinun yrityksesi. Testimoniaali on lyhyt ja ytimekäs suositus yrityksestä. Koska asiakas esiintyy omalla nimellään, kasvoillaan ja äänellään, se herättää luottamusta paremmin kuin kirjoitettu referenssi.
152. Jakelu • Jakelukanavan valinta • Jakelukanava: tie asiakkaan luo: • vähittäismyymälät; hyvä asiakkaiden tavoitettavuus • ulkopuoliset agentit; suhteellisen kalliita • franchising; nopea kasvu ja tehokas markkinointi • tukkuliikkeet; hyvät yhteydet vähittäisliikkeisiin • oma myyntipiste; suurilla liikkeillä etu (KESKO, S-ryhmä jne.) • omat myyntiedustajat; monimutkaiset tuotteet (B-B) • puhelin/postipalvelu; esim. HobbyHall, Ellos, etc. • Nettiportaalit: Pankkipalvelut, Amazon.com, Dell, play.com jne.
16 ainoastaan yrityksen kokoa, koska haastateltujen toimialat ja liiketoimintamuodot poikkeavat toisistaan niin paljon, että menestymiseroj en tarkastelu ja vertailu ei ole tarkoituksenmukaista pienessä aineistossa. Tutkimuksessa ei tarkastella yrittäjyyttä, mikä on erilainen käsite kuin markkinointi. Markkinointia käsitellään tutkimuksessa enemmän markkinointipäätöksinä, työnä ja yrittämisen työvälineenä kuin psykologisena ilmiönä. Tähän rajaukseen on päädytty siitä huolimatta, että yrittäjän ominaisuuksien tiedetään vaikuttavan mm. tavoitteiden asetteluun yritystoiminnassa, liiketoiminta-alueen valintaan, johtamiseen sekä siihen intensiteettiin, jolla yksilö pyrkii kehittämään yritystään ja siten myös markkinointia (CARSON ym. 1995, s. 9). Yrittäjyys voidaan määritellä suhteellisen kapea-alaisesti (SCHUMPETER 1934; DRUCKNER 1985) tai hyvin laajaalaisesti (HAAHri 1989). Yrittäjästä puhuttaessa tässä tutkimuksessa tarkoitetaan aina haastateltavaa, joka voi olla joko yrityksen omistaja, yksi omistajista, liiketoiminnan harjoittaja, toimitusjohtaja, tuotantolaitoksen johtaja tai muu markkinoinnista vastaava yrityksen päätöksentekijä. Siitä huolimatta, että yrityksistä osa sijaitsee maaseudulla, alueellista näkökohtaa ei korosteta. Näistä kysymyksistä on aikaisemmin tehty useita kattavia tutkimuksia (mm. KATILA 1990; NIITTYKANGAS 1992; NIITTYKANGAS ym. 1994; UUSITALO 1994). Yritysorganisaation ominaisuudet ja niiden vaikutus markkinointiin on jätetty myös tarkastelun ulkopuolelle. Tämä valinta johtuu siitä, että tutkimusta suunniteltaessa tiedettiin suuren osan yrityksistä toimivan pääasiassa yrittäjäperheen voimin. Henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön osaamiseen liittyvät kysymykset voivat nousta esille yrityksen kasvaessa. Tutkimustavasta johtuen aihetta on mahdollista käsitellä tarvittaessa. Kaikki teemahaastatteluun osallistuneet yritykset ovat toimivia yrityksiä. Samalla omistaj alla voi olla yhtä aikaa useita yrityksiä ja/tai maatilayritys. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ainoastaan yhtä näistä yrityksistä ja sen toimintaa. Ns. yritysportfolion merkitystä omistajan tulonlähteenä ei käsitellä, vaikka sitä on joskus käytetty psykologisesti suuntautuneissa tutkimuksissa sitoutuneisuuden astetta mittaavana muuttujana. 1.6 Tutkimuksen rakenne Tutkimusraportti koostuu kahdeksasta pääluvusta. Ensimmäinen luku käsittää tutkimuksen tavoitteet, käsitteet, rajaukset ja rakenteen. Toisessa luvussa tarkastellaan hyvin lyhyesti markkinoinnin keskeisiä käsitteitä ja markkinoinnin kysymyksiä kirjallisuuden pohjalta. Kolmas luku sisältää haastateltavien valintaan ja tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät asiat. Luvussa kuvataan myös yritysten yleisiä ominaisuuksia, kuten yritysten liiketoiminnan kokoon liittyviä tekijöitä. Luvuissa 4-6 esitetään haastattelun teema-alueiden kuvaus. Seitsemäs luku käsittää yhteenvedon ja kahdeksas luku johtopäätökset. 15
4 Esipuhe Maatalouden toimintaedellytysten muutoksen myötä haasteet maaseudun asutuksen säilymisestä ja maaseudun väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta kohdistuvat lisääntyvässä määrin pienyritystoimintaan. Maatalouden harjoittaminen on polarisoitumassa osa-aikaisesti hoidetuille keskikokoisille tiloille ja toisaalta päätoimisille yrityskokoaan voimakkaasti laajentaville tiloille. Näin ollen pienillä ja keskikokoisilla tiloilla tarvitaan muuta yritystoimintaa, joka sitten voisi muodostua jopa päätoimeentulon lähteeksi. Maaseudun pienyritysten verkko muodostuu kuitenkin lähes kokonaan maatilatalouden ulkopuolisista yrittäjistä. Elävä maaseutu on tavoitteena niin EU:n aluepolitiikassa kuin myös kansallisessa maaseutupolitiikassa, joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja maaseudun pienyritysten toiminnalle. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa on viime vuosina panostettu yritysten lukuisten ongelmien selvittämiseen. MTTL on yhdessä sidosryhmiensä kanssa selvittänyt mm. maaseudun pienyritysten tilastointia, joka tulee jatkossa helpottamaan pienyritystutkimuksia aineistojen hankinnassa. Maaseutuyritysten tutkimus on nähty MTTL:ssa keskeisenä tutkimuskohteena, jota tutkimuslaitos haluaa harjoittaa yhteistyössä muiden alaa tutkivien tahojen kanssa. Tästä myös oheinen maaseudun pienyritysten menestymistä selvittävä julkaisu on osoituksena. Käsillä oleva raportti liittyy Suomen Akatemian rahoittamana jo vuonna 1995 aloitettuun pitkäaikaiseen tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheessa", joka jatkuu edelleen. Tutkimusyhteistyöhön ovat osallistuneet MTTL, Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos ja Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskus. MTTL.n tutkimusta on jatkossa tarkoitus suunnata erityisesti maaseutuyrittäjyyteen ja markkinointiin. Maaseutuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta voidaankin tietyin osin pitää omana tutkimusalueenaan, joka osaltaan liittyy yritystutkimuksen laajaan kenttään. Tutkimus käsittelee maaseutuyritysten menestymistä, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tutkimusaineisto käsittää majoitus- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksiä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvien erilaisten yrittäjyyteen vaikuttavien kysymysten lisäksi useat tutkimukset ovat käsitelleet myös pienyritysten markkinointia Markkinoinnin tutkimus on kuitenkin edelleen pioneefivaiheessa, koska tutkimukset ovat varsin hajanaisia, eikä pienyritysten markkinoinnista ole omaa teoriaa, johon tutkimuksissa voitaisiin tukeutua. Tästä huolimatta tutkimusalue on selvästi edistynyt viime vuosina. Uutta tietoa tarvitaan edelleen, jotta kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvien nk. kovien arvojen lisäksi myös maaseutuyritysten pehmeät arvot saadaan hyödyttämään asiakkaita. Ei riitä, että yritys on joillakin edellytyksin kannattava; sen tulisi samalla edistää niin yrittäjäperheen kuin myös muiden sidosryhmien viihtyvyyttä maaseudulla ja luoda laadukkailla tuotteilla mieli-

Oletko koskaan pohtinut, mitä tapahtuu niille asiakkaille, jotka käyvät verkkokaupassasi, mutta eivät viimeistele ostosta? Tätä yleisöä ei missään nimessä kannata päästää karkaamaan! Facebook-uudelleenmarkkinoinnin avulla voimme vetää nämä asiakkaat takaisin verkkokauppaan viimeistelemään ostoksen. Uudelleenmarkkinointi on erittäin kustannustehokasta ja kannattavaa käytännössä jokaiselle verkkokauppiaalle. Otathan siis verkkokaupastasi kaikki tehot irti uudelleenmarkkinoinnin avulla!
[button_1 text=”Lue%20lis%C3%A4%C3%A4%20t%C3%A4st%C3%A4″ text_size=”24″ text_color=”#ffffff” text_font=”Lato;google” text_bold=”Y” text_letter_spacing=”0″ subtext_panel=”N” text_shadow_panel=”Y” text_shadow_vertical=”-1″ text_shadow_horizontal=”0″ text_shadow_color=”#000000″ text_shadow_blur=”0″ styling_width=”40″ styling_height=”15″ styling_border_color=”#000000″ styling_border_size=”1″ styling_border_radius=”6″ styling_border_opacity=”100″ styling_gradient=”Y” styling_gradient_start_color=”#0080ff” drop_shadow_panel=”Y” drop_shadow_vertical=”1″ drop_shadow_horizontal=”0″ drop_shadow_blur=”1″ drop_shadow_spread=”0″ drop_shadow_color=”#000000″ drop_shadow_opacity=”50″ inset_shadow_panel=”Y” inset_shadow_vertical=”0″ inset_shadow_horizontal=”0″ inset_shadow_blur=”0″ inset_shadow_spread=”1″ inset_shadow_color=”#ffffff” inset_shadow_opacity=”25″ align=”center” href=”/facebook-mainostajan-aloituspaketti/”]

202. Mainonta sosiaalisissa medioissa (social media advertising)• Verkostoitumispalvelut (facebook, myspace, linkedin)• Verkkoyhteisöt (youtube ja flickr)• Virtuaalimaailmat ja pelit (secondlife, habbo hotel)• Wikit (www.Wikipedia.Org)• Blogit (www.Vuodatus.Net)• Verkkokeskustelut (suomi24.Fi/keskustelut)• Pikaviestimet ja chatit (MSN messenger, IRC galleria)• Kommentointi- ja suosittelusivustot (www.Amazon.Com, www.Hopottajat.fi)
Mainokset, joissa esiintyy lapsia, ovat omiaan vetoamaan erityisesti lapsiin. (MT 1995:016) Lapsi esitti matkapuhelinmainoksessa joululahjatoivomuksiaan sanomalla ”Rakas joulupukki, tuo minulle matkapuhelin…”. Kuluttaja-asiamies piti epäasiallisena mainosta, kun lapsi esitti siinä suoran ostokehotuksen, jonka avulla vedottiin sekä lasten että vanhempien tunteisiin.(KA 99/41/2989)
Markkinointia tilaavana tai suorittavana elinkeinonharjoittajana voidaan pitää myös muuta sellaista elinkeinonharjoittajaa, jonka lukuun markkinointi tapahtuu. Markkinoinnin suorittajia voivat olla esim. markkinointitointa suunnitteleva elinkeinonharjoittaja tai markkinointitoimen julkistaja, esim. mainostoimistoliikkeen harjoittaja tai tiedotusvälineen kustantaja tai muu omistaja. (MT 1996:9)
Huoltajalle lähetetyssä perintäkirjeessä oli teksti: ”Huoltaja! Lapsellanne on maksamaton velka!” Koska alaikäinen ei voi pätevästi velkaantua, perintätoimet jotka kohdistetaan alaikäiseen ovat lainvastaisia. Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että teksti antaa virheellisen käsityksen velasta vastuussa olevasta tahosta ja tekstin käyttäminen on näin hyvän perintätavan vastaista. (KA 2002/41/4761)
Useat palvelut toimivat vain tietyillä liittymillä tai vain tietyillä puhelinmalleilla. Nämä tiedot tai huomautus yhteensopivuusvaatimuksesta käyttäjien on voitava löytää vaivatta. Jos palvelun käyttö edellyttää tarkkoja asennusohjeita tai muita käyttöohjeita, ne on myös esitettävä riittävän selkeästi. Niiden on esimerkiksi oltava internetissä kokonaisuudessaan saatavilla.
Yrityksesi tarvitsee tavoitteita, jotta toiminta ei olisi mututuntumalla vedettyä hakuammuntaa. Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa markkinointistrategiaa. Tässä vaiheessa jokainen markkinoija varmasti kysyy, no millainen on hyvä tavoite? Lisää myyntiä? Kyllä, se on oikea vastaus, sillä markkinoinnin ja myynnin ainut tehtävä on lopulta lisätä myyntiä.
YouTube on maailman toiseksi suosituin hakukone, joten luonnollisesti myös toimittajat käyttävät sitä. Varmista, että he löytävät hyvää, ajankohtaista sisältöä olennaisista asioista. Tarjoudu esimerkiksi aktiivisesti haastateltavaksi. Kun verkosta löytyy hauilla helposti edustavia ja asiantuntevia haastatteluja, uskaltavat toimittajat kysyä jatkossakin kommentteja.

Koska vietämme yhä enemmän aikaa verkossa, on online-brändin merkitys brändille nykyään usein sen tärkein osa-alue – niinkin tärkeä, ettei siitä tulisi puhua erillisenä asiana. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Googlen mukaan keskimäärin 57 prosenttia asiakkaan ostoprosessista on tapahtunut ennen kuin hän tekee ensimmäistäkään yhteydenottoa – niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoillakin.
Videoiden hyödyntäminen verkkosivustolla lisää varmasti kiinnostusta yritystäsi ja tuotteitasi kohtaan. Vaikka lisääntynyt kiinnostus onkin mukavaa, loppupeleissä tärkein tavoitteesi on konvertoida liikennettä kaupaksi tai yhteydenotoiksi. Vaikkei sinulla olisikaan verkkokauppaa, videon lisääminen laskeutumissivulle voi lisätä konversiota jopa 80 %.
Sosiaalinen media ei kokonaisuutena ole markkinoinnin käytössä missään tapauksessa lunastanut siihen kohdistuneita odotuksia. Suurin osa sosiaalisen ympärillä käyvästä kuhinasta on täysin vailla perusteita. Etenkin, jos mittarina käytetään yritysten sosiaalisesta mediasta saamaa konkreettista liiketoiminnallista hyötyä: uusia asiakkaita, kasvanutta myyntiä ja parempaa kannattavuutta. Näitä asioita jokainen toimiva yritys tarvitsee jokainen päivä säilyäkseen elossa ja mahdollistaakseen kasvun.
Jos et ole täysin kiven alla asunut, niin tiedät, että videot kasvattavat alati suosiotaan. HubSpotin mukaan verkossa tapahtuvista aktiviteetista jopa ⅓ liittyy videoihin, joten vuoden 2017 State of Inbound ei todellakaan liioitellut kertoessaan, että videot tulevat muuttamaan koko sisällöntuotannon pelin. Videosisältöä näkyy yhä enenevissä määrin kirjoitetun tekstin rinnalla – jos kaipaat enemmän tietoa siitä, mitä videot merkitsevät markkinoijalle, kirjoitin äskettäin B2B-videoiden trendeistä postauksen.
Koulutuksen aikana käydään läpi videosisältöjen kanssa työskentelyä monesta kulmasta. Tavoitteena on antaa osallistujalle hyvä ymmärrys toimia videoiden konseptoijana ja tilaajana, sekä vetää suuntaviivoja organisaation viestintästrategiaan. Koulutuspäivän lomaan on sijoitettu ryhmätyötehtäviä, jotka auttavat avaamaan omaa ajattelua ja verkostoitumaan muiden samojen asioiden parissa työskentelevien kanssa. Koulutuksen päätteeksi osaat suunnitella organisaatiollesi videosisältöjä kokonaisvaltaiseksi osaksi viestintää ja markkinointia, sekä toimia videoiden tilaajana ja videoasiantuntijana.
Videoita katsotaan mobiilista joka päivä ällistyttävä määrä. Luku kasvaa vuosi vuodelta ja vielä sen seikan huomioiminen, että sosiaalisen median sovelluksia käytetään pääasiassa puhelimilla, lisää mobiilivideoiden kulutusta entisestään. Esimerkiksi Twitterin kautta videot katsotaan 90%:sti mobiililaitteilla. YouTube-videoista puolet katsellaan mobiilisti. Viimeistään nyt on siis aika myös mobiilioptimoida nettisivut. Tästä olemme toki ennenkin maininneet.

41. Marketing Mix/4P ajattelu Neil Bordenin (1950 -luvun markkinointi mix) –Tuotesuunnittelu, hinnoittelu, Brändays, jakelu, henkilökohtainen myyntityö, ilmoittelu, promotointi, pakkaus, esillepano, palvelu, fyysinen käsittely, tietojen hankinta ja analyysi McCarthy, 1960, 4P:tä: –Tuote (product) –Hinta (price) –Jakelu (placement) –Markkinointiviestintä (promotion) Marketing management ajattelun mukaisesti yritys luo strategiansa näiden neljän osa-alueen suhdetta varioimalla. –ajatus markkinointijohtajasta osa-alueiden sekoittajana. 4P:n eri osa-alueista muodostuu yrityksen markkinointimix
×