8 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS Luutnantintie 13, HELSINKI Tiedonantoja 215, 1-114, 1996 PIENTEN ELINTARVIKEALAN YRITYSTEN MARKKINOINTISTRATEGIAT TERRI KUPIAINEN The marketing strategies in small business: A case of food industry Abstract: The subject of this research report was to discuss how marketing is implemented in small business firms. A great emphasis is laid on the factors that affect the entrepreneurs' decision making especially in context of marketing strategy formulation and selecting of operations. The sensitising framework of resource-conditions-marketing-strategies-outcomes relationships was used as an interview guide. Data comprise 62 interviews collected from small food manufacturing firms using criterion sampling. The business of informants can he defmed as small or very small, and there are part-timers too. About one half of the firms were situated in rural areas and one half in the metropolitan area in Finland. According to the results, we can hypothetisise that entrepreneurs' goal setting in business is affected by their personal values and controlling objectives that frame entrepreneurs' decision making However, cost-benefit criteria are the most commonly used when evaluating the possible outcomes of different marketing ftmctions and operations or marketing performance. Often the valuation is based on intuitive judgements and past experience, but in some cases also more exact calculations are used. The whole set of marketing strategic behaviour is also affected by learning and entrepreneurs' possibilities to take up their marketing tasks internally or to use external marketing services. Even if the most established firms may have better resources, they often indicate less intention to make economic inputs in marketing because the cost-benefit relationships are perceived insufficient. In small firms the positioning to the competitive environment was mainly based on product ideas or market niches, and the segmentation- based strategies are not dominant. Sometimes the niche strategy equals to the certain segment, but in many cases the segment is not defined. The marketing strategies of the firms proved to he the combinations of product, different services and quality of operations as well as the mix of personal selling, relationship marketing and product demonstrations. Sometimes the public relationships are included too. The emphasis of each of these elements may depend on the firms target markets and selected marketing channels, but also the individual customers or clients of the firms exert their influence on marketing decisions. Competitive claims, which are partly parallel with the marketing strategic components, contain implicit assumptions that the firm, somehow, performs these spesific actions better than the others do. Index words: marketing strategy, positioning, goal setting, food industry 7
Facebookissa katsotaan 8 miljardia videota päivittäin ja Twitterissa katsotuista videoista 90 % katsotaan mobiililaitteilla. Mobiilivideoiden aika on nyt. Mobiilivideoiden odotetaan lisääntyvän 11-kertaisesti vuoteen 2020 mennessä, jolloin 75 % mobiilidatasta on videoita. Monet suosivat minkä tahansa muun sisällön sijaan videoita. Videoiden hyödyntäminen markkinoinnissa on erittäin kannattavaa. Markkinoija, joka käyttää videoita, saa 41 % enemmän verkkoliikennettä hakukoneista. Videoiden julkaisussa tulee kuitenkin muistaa laatu. 62 % kuluttajista sanoo saavansa negatiivisen kuvan brändistä, jos videon laatu on huono. (https://www.izideo.com/blog/accurate-video-statistics-according-studies/)
6. New Definition of Marketing (est. in 2007) (AMA)Marketing is the activity, set of institutions, and processes for creating, communicating, delivering, and exchanging offerings that have value for customers, clients, partners, and society at large.Marketing is regarded as an activity instead of a function and positions marketing as a broader activity in a company/organization, and not just a department.The new definition also positions marketing as providing long term value rather than narrowly as an exchange of money (short-term) for the benefit of the shareholder/organization.
17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16
Tämän lisäksi myös Google on ilmoittanut rankaisevansa laatupisteytyksessään verkkosivuja, joita ei ole oikeanlaisesti mobiilioptimoitu. Hyvätkään verkkosivut eivät siis saa Google-hakujen korkeimpia sijoituksia, ellei niitä ole toteutettu mobiililaitteiden kanssa yhteensopiviksi. Aivan kuten liiketoimintasikin, myös verkkosivustosi vaatii jatkuvaa kehittämistä. Käyttäjän kannalta on ikävää, jos sivulta löytyy vanhentunutta tietoa tai toimimattomia linkkejä. Lisää myös uutta ja mielenkiintoista sisältöä säännöllisesti. Digitalisoituva maailma nostaa verkkosivujen vaatimustasoa jatkuvasti.
Monet yritykset hyödyntävät tehokkaasti yleisön ääntä brändin levittämisesssä eri kanavissa. Tavoitteeena on rohkaista yleisöä viemään yrityksen viestiä eteenpäin. Ihmiset haluavat tuntea, että he ovat osa jotain isoa ja kasvavaa tarinaa. Ihmiset kertovat mielellään yrityksestä tai tuotteista eteenpäin, jos he todella pitävät niistä. Kuitenkin yleisön pitää ensiksi luottaa ja uskoa yritykseen ennen kuin he alkavat puhua siitä eteenpäin posiitivisesti. Digimarkkinoinnin toimivuutta pitää mitata ja tehdä jatkuvasti tarvittavia muutoksia, mikäli yleisö ei ole kiinnostunut viestistäsi. Parhaassa tapauksessa saat yleisöltäsi näkyvyyden lisäksi myös arvokasta palautetta ja kehitysideoita, joiden avulla vahvistat brändiä entisestään.

Muista aina tehdä kuitenkin jonkinlainen versio Facebookiin, miksipä ei myös Instagramiin, Twitteriin ja muihin olemassa oleviin kanaviin. Facebookin erillinen versio on suositeltava ihan siitä syystä, että Facebookiin ei lähtökohtaisesti mennä videoita katselemaan ja näin ollen ihmiset eivät jaksa kovin kauaa videoihin siellä keskittyä. YouTubessa sen sijaan pitkät videot ovat menestyksekkäitä. Facebookin ja YouTuben keskinäisestä kilpailusta johtuen, on kuitenkin syytä ladata videot aina suoraan Facebookiin sen sijaan että lataisi videon ensin YouTubeen ja jakaisi sen sitten linkkinä Facebookiin. Jos molempia tapoja on kokeillut, huomaa kyllä eron. Oma lukunsa on sitten Facebookin livenä lähetetyt videot, joiden kattavuus on aivan omassa luokassaan! Huom, älä menetä hermojasi, jos hyvälaatuinen videosi näyttää puurolta Facebookissa. FB pakkaa videot ja kuvat niin pieneen kokoon, että lähes kaikki videot näyttävät huonolaatuisilta.
Suosittelemme kokeilemaan omaa sovellusta ketterän kehityksen periaatteella, jossa pienillä kustannuksilla voidaan valmistaa toimiva testiversio sovelluksesta. Testiversiota voitte tämän jälkeen testata ja saada konkreettista metriikkaa sen toiminnasta. Testin pohjalta voitte päättää informoidusti, kannattaako kokonaisversiota lähteä kehittämään suuremmilla investoinneilla. Joissain tapauksissa mobiilisovellus voidaan saada kokonaan testikuntoon ilman omia kustannuksia Tekesin innovaatiosetelin avulla. Tämä tietenkin riippuu sovelluksen ominaisuuksista ja vaatimuksista.

Uudella algoritmilla pyritään parantamaan Facebookin uutisvirrassa näytettävien julkaisujen henkilökohtaista laatua tuomalla esille personoidumpaa ja keskustelua herättävämpää sisältöä. Ystävien ja perheenjäsenten julkaisut näkyvät enemmän uutisvirrassa ja yksityisen tahon, kuten yritysten, brändien ja median julkaisut vähenevät. Algoritmi suosii julkaisuja, jotka herättävät vuorovaikutusta ja aitoa spontaania keskustelua - pitkät kommentit sekä kahden tai useamman henkilön väliset keskustelut lisäävät julkaisujen näkyvyyttä. Sen sijaan mainosmaiset julkaisut tai julkaisut, joilla kalastellaan tykkäyksiä, kommentteja tai jakoja, voi jatkossa unohtaa.


"Sosiaalisessa mediassa aloittelevan markkinoijan kannattaa panostaa olennaiseen ja laadukkaaseen sisältöön. Sosiaalisen median markkinoinnissa on kyse lisäarvon tuottamisesta seuraajille. Esimerkiksi tapahtumista ja seminaareista viestittäessä älä postaa vaan kuvaa ja tekstiä ”täällä minä olen”, vaan kerro, mitä oivalsit ja opit tilaisuudesta. Jos tapahtumassa on viitattu kiinnostavaan blogikirjoitukseen tai artikkeliin, kannattaa se jakaa viestin yhteydessä. Näin luot konkreettista arvoa verkostollesi.

Käytännössä on yksittäistapauksessa hyväksytty, että palvelussa on kysytty sopijakumppanin oikeustoimikelpoisuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja. Huoltajan sähköpostiosoitetta on saatettu tietyssä tilanteessa kysyä huoltajan informoimiseksi lapsen liittymisestä palveluun. Kilpailussa voidaan puolestaan esimerkiksi kysyä palkinnon lähettämiseksi välttämätöntä yhteystietoa. Merkityksellistä on kuitenkin aina, mitä oikeudellisesti merkittäviä vastuita keräämisen yhteydessä syntyy.
Matkanjärjestäjän mainoksessa kuvattiin perhettä lomailemassa hiekkarannalla. Mainoslauseessa todettiin: ”Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellista lapsuutta.” Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että mainoksessa luodaan mielikuva siitä, että hyvät ja läheiset ihmissuhteet sekä onnellinen lapsuus on saavutettavissa vastiketta vastaan. Lisäksi mainoksessa pyritään käyttämään hyväksi vanhempien halua tarjota lapsilleen hyvää sekä vanhempien huonoa omaa tuntoa lasten kasvatuksesta. (KA 1997/41/2017)

11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10


53. Harjoitus Mietikää pienryhmissä yrityksiä joiden toiminnassa näkyy asiakassuhteita vaaliva markkinointiajattelu perinteisen 4P-ajattelun asemesta? –onko eri toimialoilla eroja? Missä yrityksissä/toimialoilla harjoitetaan: –Tuotanto –Tuote –Myynti –Markkinointi –yhteiskuntakeskeistä markkinointia Mitkä yritykset a) eivät välttämättä tarvitse markkinointisuuntautunutta ajattelutapaa? b) tarvitsevat eniten markkinointisuuntautunutta ajattelutapaa?
83. Harjoitus • Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa suuresti organisaatioiden markkinointipäätöksiin. Mieti miten markkinointiosasto voi mitata ja ennustaa muutoksia sosiaalisessa ympäristössä? • Nykypäivän nuoriso käyttää yhä enemmän rahaa kulutukseen. Löydätkö eroja mainonnassa nuorten ja aikuisten välillä? • Arvioi maantieteellisen segmentoinnin etuja (5kpl) ja haittoja (3-5kpl)

67 61 Kotisivujen ulkoasu ja värit Kuvio 23 osoittaa, että kotisivujen visuaalisuudella on suuri merkitys käyttäjien ja kotisivujen sisällöntuottamisen näkökulmasta. Visuaalisuudella tarkoitetaan sekä layoutin luomista että kuvien merkitystä. Vastaajista kahdeksan antoi Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivujen ulkoasun ja värien onnistumisen arvosanaksi seitsemän ja yrityksen onnistumisen keskiarvo kotisivujen ulkoasussa ja väreissä oli 5,1. Tämä tarkoittaa, että verkkosivusto on näiltä osin onnistunut hyvin. Kotisivujen ulkoasun ja värien tärkeyden keskiarvo oli 5,1. KUVIO 23. Kotisivujen ulkoasu ja värit Kotisivujen selkeys Kuviosta 24 nähdään, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivut olivat vastaajien mielestä selkeät. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen tulee olla helpot ja selkeät käyttää. Verkkosivujen sekava ulkoasu voi saada kävijän poistumaan sivustolta välittömästi. Yllättävää vastauksissa oli mielestäni se, että keskimääräisesti kotisivujen selkeyden tärkeys ei kuitenkaan ollut korkeampi kuin 5,8. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumisen keskiarvo kotisivujen selkeydessä oli 5,3. Yrityksen keskiarvo jäi tärkeyden keskiarvoa hiukan alemmaksi.


15 suhdetekijät sisältävät yrittäjän koulutuksen, työ- ja yrittäjäkokemuksen sekä yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttaneet tekijät. Lisäksi pyrittiin selvittämään niitä näköaloja, joita yrittäjä arvioi markkinoinnilla olevan oman liiketoimintansa kehittämisessä. Yritystoiminnan ja markkinoinnin onnistuneisuutta tarkastellaan suppeasti ilman numeerisia mittareita ja kuvataan yrittäjän motivaatioon liittyvänä tekijänä. Yritystoiminnan ja markkinoinnin nykytilaa käsittelevät teemat ovat seuraavat: kysyntä ja kysynnän kehitys tuotteista saatava hinta ja hintakehitys kannattavuus ja kannattavuuden kehitys liikevaihdon kehitys yrittäjän kokema onnistuneisuus ja kokonaistyytyväisyys yritystoimintaan yrittäjän tyytyväisyys nykyiseen markkinointitoimintaansa suunnitellut muutokset markkinoinnissa (heijastavat tyytyväisyyttä). Koska tutkimuksen tavoitteena on suorittaa tavallista syvällisempi perus selvitys yritysten marlddnointistrategioiden osatekij öistä ja strategian syntymiseen vaikuttavista tekijöistä, niin aineiston rikastamiseksi haastateltavia otettiin yrityksistä, jotka valmistavat erilaisia tuotteita ja palvelevat erilaisia asiakkaita. Tutkimukseen valittiin lisäksi yrittäjiä, joilla on erilainen koulutus-ja kokemustausta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää maatiloilla toimivien elintarvikealan yritysten ja muiden samoilla toimialoilla toimivien yritysten eroja ja yhtäläisyyksiä. Näiden valintojen jälkeen on ymmärrettävää, että tuloksien yleistettävyys ei voi olla tutkimuksen tavoitteena. Aineiston kerääminen pyrittiin toteuttamaan laadullisen tutkimuksen lähtökohdasta, jonka pyrkimyksenä on tuottaa mahdollisimman uutta tietoa tutkimuskohteesta, josta on, ALASUUTARIA (1994, s. 207) lainaten, ennestään paljon -asioita, jotka ovat yleisessä tiedossa mutta huonosti tiedostettuja". 1.5 Rajaukset Tutkimuksessa tarkastellaan elintarvikkeita jalostavia pienyrityksiä taloudellisen toiminnan harjoittajana. Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, johon voi kuulua raaka-aineen hankinta, valmistus ja kauppa. Pienyritystutkimusten yhteydessä on keskusteltu siitä, mikä on yritys ja erityisesti pienyritys, miten yritys pitäisi määritellä ja mitkä toiminnat tulisi rajata yritystutkimuksen ulkopuolelle (HAAHT11989; LEHTOMAA 1995, s ). Tutkimuskohde katsotaan kuitenkin tässä yhteydessä riittävän hyvin määritellyksi silloin, kun kuvataan tietolähteet ja olosuhteet mahdollisimman tarkasti. Liikevaihto ja henkilöstön lukumäärä mittaavat 14
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli mainostoimisto Media M1. Media M1 on Jyväskyläläinen mainostoimisto, jossa suunnitellaan ja toteutetaan markkinointia printti- ja digimedioihin. Opinnäytetyön aiheeksi valittiin sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen markkinoinnissa. Nykyaikana yhä useampi yritys on alkanut siirtyä markkinoimaan myös sosiaalisessa mediassa. Tämän takia Media M1 halusi saada ajankohtaisen selvityksen palveluiden tilanteesta.
Onkin hassua, että yritys X käyttää vaikkapa yritysvideon tai videomarkkinoinnin tuottamiseen suhteellisen paljon rahaa, mutta ei kuitenkaan sen markkinointiin valmistumisen jälkeen. Ajatus on hieman sama, kuin tv-mainoksessa, joka rakennettaisiin isolla rahalla ja näytettäisiin tämän jälkeen vain sukulaisille tai kaveripiirille. Tulokset eivät olisi varmaankaan kovin mairittelevia?
Listaa myös kaikki tarjolla olevat uudet ja vielä käyttämättömät sosiaalisen median kanavat. Uusia kanavia tulee jatkuvasti ja ensimmäisten yritysten joukossa oleminen luo toisinaan merkittävää kilpailuetua uudessa kanavassa. Vanhemmat kanavat kannattaa käydä tasaisin väliajoin läpi ja katsoa, olisiko sieltä mahdollisesti löytymässä rakoa, mihin kannattaisi iskeä.
Perinteinen televisio on hallinnut videomainontaa lähes yksinoikeudella jo kymmeniä vuosia. Nykypäivän kuluttajalla on kuitenkin mahdollisuus etsiä netistä juuri itseään kiinnostavaa videosisältöä juuri silloin kuin se hänelle parhaiten sopii. Tämä luo aivan uusia mahdollisuuksia videomainonnalle; esimerkiksi mainonnan kohdentaminen on paljon tarkempaa ja tehokkaampaa iän, sukupuolen, maantieteellisen sijainnin tai vaikkapa kiinnostuksen kohteiden mukaan. Lisäksi nykyaikaiset tehokkaat älylaitteet mahdollistavat videoiden katsomisen missä tahansa, kotisohvalta lomamatkalle, ja kaikkialla näiden väliltä. Näin videomainonta tavoittaa kuluttajan juuri siellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa.
75 69 Vaapun kestävä laatu Kuviosta 34 nähdään, että vaapun kestävä laatu oli tärkeää. Vastaajista 16 antoi arvosanan numero seitsemän vaapun kestävän laadun tärkeydelle. Asian tärkeyden keskiarvo oli 5,6. Seniori-vaapun kestävän laadun onnistumisen keskiarvo oli sama 5,6. Vastaustulos ei ollut yllättävä, sillä tietysti on tärkeää, että ostettu vaappu on kestävälaatuinen. Seniori-vaappu sai arvosanaa numero kuusi 13 kappaletta. Tämä oli todella hieno vastaustulos, kun otetaan huomioon vaapun valmistusmateriaalit ja todella pieni koko. Vastaajista 16 antoi arvosanan seitsemän. Kestävyys oli tärkeä ominaisuus kalastusvälineen kohdalla. KUVIO 34. Vaapun kestävä laatu Laaja värivalikoima Kuvio 35 osoittaa, että laajalla värivalikoimalla oli myös suuri merkitys asiakkaille. Tuotekehityksen kannalta on tärkeää jatkuvasti kehittää uusia värejä olemassa olevien lisäksi. Vastaajista 16 antoi arvosanan numero seitsemän laajan värivalikoiman tärkeydelle. Seniori-vaappu oli tulosten mukaan onnistunut hyvin tässä asiassa, sillä vastaajista kymmenen antoi arvosanan numero kuusi. Laajan värivalikoiman tärkeyden keskiarvo oli 5,9. Seniori-vaapun laajassa värivalikoimassa onnistumisen keskiarvo oli hyvä, 5,6.
×