14 8 Kannattavuustavoitteet Vaikka yrityksen menestyksekkään toiminnan kannalta kannattavuus on tärkein taloustavoite, on se käsitteenä hyvin vaikea määritellä. Myynnin ohella markkinoinnin kannattavuus on yksi yrityksen päätavoitteista. Kannattavuus on tuotoista vähennetyt kustannukset, ja jää jäljelle positiivinen erotus, voitto. Myyntikate ja käyttökate ilmaisevat yrityksen liiketoiminnan kokonaiskannattavuutta. Vähentämällä yrityksen liikevaihdosta liiketoiminnan muuttuvat kustannukset saadaan myyntikate. Käyttökate saadaan, kun myyntikatteesta vähennetään edelleen kiinteät kustannukset. Sijoitetun pääoman tuotto eli Return on Investment (ROI), on yleinen liiketoiminnan kannattavuuden mittari, jossa yrityksen voitto suhteutetaan yritykseen sijoitettuun pääomaan. Yrityksen markkinointikate mittaa markkinoinnin tuloksellisuutta eli absoluuttista kannattavuutta. (Raatikainen 2004, 92.) Tuotetavoitteet Yrityksen on markkinoinnin tavoitteiden asetteluissa määriteltävä ja päätettävä, mitä tuotteita se myy ja mikä on yrityksen asiakasryhmä. Tuotteelle yrityksen on valittava laatutaso. Tuotteita koskevia päätöksiä ovat esimerkiksi tuotelajitelman laajuus, valikoima, laatu, tuotekehitys ja brändin luominen. Laajuus tarkoittaa markkinoitavien tuoteryhmien lukumäärää. Valikoima tarkoittaa tietyn tuoteryhmän tuotevaihtoehtoja. Laatu tarkoittaa teknistä, toiminnallista ja kaupallista laatua. Tuotekehitys voi olla esimerkiksi uuden tuotteen suunnittelua, tuoteominaisuuksien parantamista tai uusien käyttökohteiden kehittämistä nykyisille tuotteille. Tuotetavoite on myös onnistuneen merkkituotteen eli brändin luominen. Brändin rakentuminen koostuu tuotteen ominaisuuksista, ostajien mielikuvista ja tuotteen välittämistä viesteistä, kuten nimi, logo ja symboliikka. (Raatikainen 2004, ) Hintatavoitteet Yrityksen kannattavuuden ja oikeiden asiakasryhmien tavoittamisen kannalta yrityksen tulee tehdä lukuisia päätöksiä koskien tuotteen hinnoittelua. Kuvio 2 kuvaa yrityksen tuotteen hintaan vaikuttavia keskeisiä hintatavoitteita.
Vanhempien on annettava päättää heidän lapsiinsa kohdistettavista markkinointitoimenpiteistä… Vastuu lasten ja nuorten kasvattamisesta kuuluu ensisijaisesti lasten ja nuorten huoltajille…Myös lasten ja nuorten hyödykehankinnoista päättävät yleensä näiden huoltajat…Kohdistamalla markkinointitoimenpiteitä suoraan koulussa käyviin lapsiin ja nuoriin ilman näiden vanhempien tai muiden huoltajien suostumusta…Varsinkaan lasten ja nuorten ei voida kykenevän aikuisia vastaavalla tavalla arvioimaan mainittuun sopimussuhteeseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia ja niiden taloudellista merkitystä…Lasten ja nuorten vanhemmat vastaavat useimmiten ainakin merkittävimmistä hankinnoista perheessä…Yhtiö ei ollut ennen markkinoinnin aloittamista hankkinut niiden alaikäisten henkilöiden vanhempien suostumusta, joihin markkinointi oli kohdistettu… osoitteellista suoramarkkinointia alaikäisiin. (MO 2003:80)
Promotions can be held in physical environments at special events such as concerts, festivals, trade shows, and in the field, such as in grocery or department stores. Interactions in the field allow immediate purchases. The purchase of a product can be incentive with discounts (i.e., coupons), free items, or a contest. This method is used to increase the sales of a given product. Interactions between the brand and the customer are performed by a brand ambassador or promotional model who represents the product in physical environments. Brand ambassadors or promotional models are hired by a marketing company, which in turn is booked by the brand to represent the product or service. Person-to-person interaction, as opposed to media-to-person involvement, establishes connections that add another dimension to promotion. Building a community through promoting goods and services can lead to brand loyalty.
Sosiaalisen median sisältöä voidaan tuottaa lähes ilmaiseksi. Periaatteessa maksat vain käyttämästäsi ajasta. Orgaanisen sisällön näkee käytännössä maksimissaan kuitenkin ainoastaan se yleisö, joka jo seuraa kanaviasi somessa. Nykyään kaikki sosiaalisen median kanavat ovat niin täynnä sisältöä, että seuraajienkaan on mahdotonta nähdä kaikkia julkaisemiasi viestejä. Maksetuilla mainoksilla tavoitat ihmisiä laajemmin. Voit kohdentaa tarkemmin yleisölle, jonka haluat tavoittaa. Saat lisää näkyvyyttä somekanavan sisällä ja lisää liikennettä yrityksesi kotisivuille.
17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16
20 14 Markkinointiviestinnässä yritykset aikovat lisätä eniten digitaalisen median muotoja omassa markkinoinnissaan. Käytetyimpiä kanavia ovat yleisesti verkkomedia, mobiilimarkkinointiviestintä, sähköposti, sähköiset hakemistot ja hakukoneoptimointi. Mainostajien liiton mainosbarometriin vastanneista yrityksistä sosiaalista mediaa, kuten esimerkiksi YouTubea, Facebookia tai Twitteriä, aikoo hyödyntää 94 prosenttia yrityksistä ensi vuoden markkinoinnissaan. Sosiaalista mediaa jo tällä hetkellä käyttävistä yrityksistä puolestaan 84 prosenttia aikoo ensi vuonna lisätä digitaalisia keinoja osana markkinointiaan. Tuloksissa on yhtenäistä se, ettei kukaan vastanneista yrityksistä aikonut vähentää digitaalista mediaa markkinointinsa osalta. (Mainostajien liitto 2010.)
195. Ulkomainonnan suunnittelu • Lyhyt ja kiteytetty mainossanoma, vain yksi asia • Helppolukuinen tekstityyppi ja pienaakkoset • Kirkkaat, voimakkaat värit, suuret kuvat • Kuka myy ja mitä myydään selvästi esille • Huomioidaan maisema, ympäristö ja vuodenaika • Huomioidaan katseluaika ja katseluetäisyys  mainoksen koko, tekstin koko • Toistetaan samaa sanomaa

Printtimainonta ei ole kuollut. Käsin kosketeltavassa viestissä on edelleen tunnelmaa, jonka luominen sähköisesti on mahdotonta. Sen nykyaikaiseen toteutukseen on kuitenkin tärkeä panostaa. Perinteiset käyntikortit, esitteet ja flyerit ovat edelleen tärkeä osa yrityksen mainontaa. Printti soveltuu niin suurien kuin pienienkin kohderyhmien tavoittamiseen. Painotuotteissa kannattaa aina panostaa laatuun niin suunnittelun kuin painomateriaalienkin osalta. Myös asianmukainen viimeistely (kuten leikkaus, foliointi, kohokuviot ja laminoinnit) kannattaa valita harkiten ja brändiviestiä ajatellen. Upeasti ja harkiten toteutettu painotyö jättää kokijaansa tunnejäljen, joka sähköisen median hektisyydessä on helposti sivuutettavissa.
Yleisestikin videoiden jakaminen on yleistynyt monien eri kanavien kautta, esimerkiksi Facebook, Snapchat, Instagram ja Periscope. Perinteisen videomainonnan vierelle on tänä vuonna noussut reaaliaikainen video, josta Google ja YouTube on julkaissut Real- Time Ad -formaatin. Reaaliaikasta videota käytetään paljon myös Facebookissa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentin vaalien alla Facebook oli täynnä reaaliaikaisia videoita, joihin päivittyi tykkäyksien perusteella kannattajien mielipiteet. Reaaliaikainen video vetoaa katsojaan aitoudellaan ja yllätyksellisyydellään, sekä tarjoaa mahdollisuuden helppoon vuorovaikutukseen katsojan ja videon lähettäjän välillä.
Musti ja Mirrimyy ruokaa ja tarvikkeita lemmikeille ja mikä avaa loputtomat mahdollisuudet markkinointiin videoiden avulla. He ovatkin tuottaneet videoita myymistään tuotteistaan niiden käyttökontekstissa tai erilaisten tarinoiden kautta. Yksi esimerkki on video, jossa kerrotaan koskettava tarina kissasta, joka oli ollut huonossa kunnossa ja muiden asioiden seassa kerrottiin myös ruokavaliomuutoksesta ja laadukkaan ruoan vaikutuksesta kissan vointiin .
Facebookista on tullut keskeinen osa suomalaisten arkea. Kaksi miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia joka päivä, ja kuukausittain palvelussa käy noin puolet suomalaisista. Facebook tuntee meidät hämmästyttävän hyvin – jopa paremmin kuin me itse. Iän, sukupuolen ja asuinalueen lisäksi se tietää, mistä asioista olemme kiinnostuneita. Facebookissa markkinointia voidaankin kohdentaa erittäin tehokkaasti mielenkiinnonkohteiden mukaan.
8 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS Luutnantintie 13, HELSINKI Tiedonantoja 215, 1-114, 1996 PIENTEN ELINTARVIKEALAN YRITYSTEN MARKKINOINTISTRATEGIAT TERRI KUPIAINEN The marketing strategies in small business: A case of food industry Abstract: The subject of this research report was to discuss how marketing is implemented in small business firms. A great emphasis is laid on the factors that affect the entrepreneurs' decision making especially in context of marketing strategy formulation and selecting of operations. The sensitising framework of resource-conditions-marketing-strategies-outcomes relationships was used as an interview guide. Data comprise 62 interviews collected from small food manufacturing firms using criterion sampling. The business of informants can he defmed as small or very small, and there are part-timers too. About one half of the firms were situated in rural areas and one half in the metropolitan area in Finland. According to the results, we can hypothetisise that entrepreneurs' goal setting in business is affected by their personal values and controlling objectives that frame entrepreneurs' decision making However, cost-benefit criteria are the most commonly used when evaluating the possible outcomes of different marketing ftmctions and operations or marketing performance. Often the valuation is based on intuitive judgements and past experience, but in some cases also more exact calculations are used. The whole set of marketing strategic behaviour is also affected by learning and entrepreneurs' possibilities to take up their marketing tasks internally or to use external marketing services. Even if the most established firms may have better resources, they often indicate less intention to make economic inputs in marketing because the cost-benefit relationships are perceived insufficient. In small firms the positioning to the competitive environment was mainly based on product ideas or market niches, and the segmentation- based strategies are not dominant. Sometimes the niche strategy equals to the certain segment, but in many cases the segment is not defined. The marketing strategies of the firms proved to he the combinations of product, different services and quality of operations as well as the mix of personal selling, relationship marketing and product demonstrations. Sometimes the public relationships are included too. The emphasis of each of these elements may depend on the firms target markets and selected marketing channels, but also the individual customers or clients of the firms exert their influence on marketing decisions. Competitive claims, which are partly parallel with the marketing strategic components, contain implicit assumptions that the firm, somehow, performs these spesific actions better than the others do. Index words: marketing strategy, positioning, goal setting, food industry 7

Videolle tubettaja kertoo: ”Mä muistan kun tää peli julkaistiin 2014 syksyllä niin mä pelasin tätä peliä aivan nonstoppina varmaan usean viikon putkeen. Ihmisillä oli vaikeuksia saada mua irti mun kotisohvasta. – – Mä olen nyt kuitenkin löytänyt uuden innostuksen tälle pelille. En ainoastaan sen mahtavien lisäosien, the house of wolvesin ja the dark belown ansiosta, vaan koska mä olen kuullut, että tähän on tulossa uusi mullistava year kaksi lisäosa nimeltä The Taken King.” Tämän jälkeen näytetään peliä ja sen tapahtumia.
159. Yksittäisten yritysten valinta kanavaan:• Miten suuri on jälleenmyyjän markkinaosuus ja liikevaihto?• Riittävätkö yrityksen myynti- ja varastointitilat, ja ovatko ne hyvin hoidetut?• Millaisia muita tuotteita yrityksen lajitelmassa ja valikoimassa on?• Millainen on jälleenmyyjän maine ja vakavaraisuus?• Osaako jälleenmyyjä myydä ja palvella? Onko jälleenmyyjällä tuotteen vaatimaa erikoisosaamista?• Onko jälleenmyyjän käyttämä hintapolitiikka sopiva tuotteelle, ja päästäänkö myyntitavoitteisiin?• Onko jälleenmyyjällä tarjota tuotteen vaatimaa huolto-, takuu-, varaosa- tai muuta palvelua?
19 3. Markkinoinnin strategiatutkimukset Markkinoinnin tutkimuksissa käytetään yleisesti integroituja viitekehyksiä (mm. Carson ym 1995; Haahti 1987; Möller j a Anttila 1989 ;Ylikortes j a Möller 1997; Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998). Osa tutkimuksista käsittää useita toimialoja, osa on suunnattu jollekin tietylle alalle esimerkiksi korkean teknologian yrityksiin. Pienyritystutkimuksessa on sovellettu mm. strategisen j ohtamisen ja toimialan kilpailuteorioiden käsitteistöä. Tähän liittyvät läheisesti strategista suuntautumista käsittelevät tutkimukset sekä usein myös yrityksen strategisia resurssej aja osaamista ko s- keva kirjallisuus, j oka käsittää mm. kilpailuetua tuottavat strategiset resurssit, henkiset voimavarat ja taidot (Day 1994). Maaseutututkimuksissa pienyrittäj yyttä tarkastellaan usein yksilötason ongelmana, mutta tarkasteluun voidaan liittää myös osaamista tukevien interventioiden vaikutus (Bridgeym. 1998) mm. markkinointiosaamisen edistämisessä. Sovellutusten perusteella pienyrityksiä voidaan tutkia yleisin markkinoinnin käsittein ottamalla huomioon erityiset olosuhteet, joissa yritykset toimivat sekä tavarat j a palvelut, j oita yritykset valmistavat j a tuottavat, mutta tutkimuksista ei tällöin voida tehdä luotettavia yleistyksiä toimialojen yli. Pienyritysten markkinointia käsittelevä kirjallisuus erottaa pienyritysten markkinoinnin ja päätöksenteon omaksi erityisalueekseen lähinnä yritysten niukkojen resurssien ja muihin yrityksiin verrattana epätyypillisiksi luokiteltavien menettelytapoj en perusteella (Carson ym.1996; Brigde ym 1998). Tutkimuksissa esiintyy kuitenkin useita käsitteitä, joiden alkuperä voidaan liittää mm. Ansoffin, Porterin ja Kotlerin esittämiin strategiakäsitteisiin. Seuraavassa tarkastellaan markkinoinnin strategiatutkimuks en käsitteistön muuttumista ja niitä käsitteitä, jotka on omaksuttu pienyritystutkimukseen yleisestä strategiatutkimuksesta. Samalla tarkastellaan sitä, millaisia strategioita maaseutuyrityksiä koskevissa empiirisissä aineistoissa on noussut esille Käsitteistön muuttuminen Markkinoinnin lähestymistavoissa on vuosikymmenien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, j oilla on vaikutusta myös pienyritystutkimukseen.muo dollinen johtamisen näkökulma on menettänyt merkitystään yrityksen menestymisen selittäjänä (kuvio 3). Erityisen epäsopivaksi muodollisen j ohtamisen näkökulma on osoittautunut pienyrityksen j ohtamisen ja yrittäjyyden tutkimusten lähtökohtana. Kun markkinointi on integroitunut koko organisaatioon, samalla sen rooli on muuttunut strategiseksi. Strategian ydinkohtia on silloin entistä vaikeampi erottaa toisistaan, koska taktinen taso on lähentynyt liiketoiminnan tasoa. Samalla mittaus on vaikeutunut, koska laadulliset ja prosessitekij ät ovat vaikeasti operationalisoitavia ja heikosti yleistettäviä. Tulo sj ohtamisesta ja taloudellisen tuloksen painotuksesta on siirrytty tutkimaan niitä prosesseja, joiden avulla tuotetaanpalveluj aj a tuotteita asiakaslähtöisesti (Slater 1997). 18
58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
Yleisestikin videoiden jakaminen on yleistynyt monien eri kanavien kautta, esimerkiksi Facebook, Snapchat, Instagram ja Periscope. Perinteisen videomainonnan vierelle on tänä vuonna noussut reaaliaikainen video, josta Google ja YouTube on julkaissut Real- Time Ad -formaatin. Reaaliaikasta videota käytetään paljon myös Facebookissa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentin vaalien alla Facebook oli täynnä reaaliaikaisia videoita, joihin päivittyi tykkäyksien perusteella kannattajien mielipiteet. Reaaliaikainen video vetoaa katsojaan aitoudellaan ja yllätyksellisyydellään, sekä tarjoaa mahdollisuuden helppoon vuorovaikutukseen katsojan ja videon lähettäjän välillä.
Kuuntelu ja osallistuminen tarkoittavat yksinkertaisesti seuraajien kommentteihin vastaamista, palautteen huomioimista ja siihen reagoimista, käyttäjien sisällön jakamista ja niin edelleen. Myös negatiiviiseen palautteeseen tulisi reagoida. Reagoimatta jättäminen voi johtaa pahimmillaan hyvinkin negatiiviseen brändi-imagoon, kun taas reagoinnilla voidaan jopa kääntää negatiivisen asiakaskokemuksen positiiviseksi.
Yrityksen sosiaalisen median viestinnän yksi tärkein tehtävä on luoda hyötyä ja lisäarvoa asiakkaalle. Pelkkien tuotteiden mainostaminen ei pidemmän päälle hyödytä asiakasta niin paljon, että hän jaksaisi seurata sivua ahkerasti. Jos taas yrityksen sosiaalisen median sivu hyödyttää asiakasta esimerkiksi vinkeillä, inspiraatiolla ja tarjouksilla, tulee asiakas olemaan paljon sitoutuneempi yrityksen sosiaaliseen mediaan ja yritykseen itseensä. (Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset.)
Sama putki auttaa myös markkinoinnille asetettujen tavoitteiden mittaamisessa. Jokaisella videolla kannattaa olla selkeä tavoite, sillä vain ja ainoastaan mittaamalla videoista saadaan täysi hyöty irti - muutama kiva kommentti satunnaiselta katsojalta ja kavereilta ei enää riitä. Videoiden osalta tulee määrittää, halutaanko niiden avulla esimerkiksi lisää kävijöitä verkkosivuille, parantaa konversiota vai kasvattaa yksittäisen ostoksen kokoa.

Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.
93 87 Opinnäytetyöni teoriaosuuteen olen hyvin tyytyväinen. Teoriaosuus opinnäytetyössäni antaa tietoa siitä, mistä asioista yrityksen markkinointi koostuu. Tarkoitukseni oli käyttää lähteitä monipuolisesti ja laajasti, missä mielestäni onnistuinkin. Oli vaikea valita mielestäni parhaita lähteitä omaan työhöni, koska käsittelemistäni aiheista löytyi todella paljon hyvää materiaalia. Isäni yrityksestä ja Seniorivaapusta on vuosien aikana julkaistu kymmeniä artikkeleita. Varsinkin näistä kirjoituksista oli hyvin vaikea jättää monia mielenkiintoisia kirjoituksia käyttämättä työssäni. Onnistuin kuitenkin kokoamaan mielestäni hyvin yritykseen liittyvää materiaalia selkeäksi kokonaisuudeksi. Tätä opinnäytetyötä tehdessäni opin paljon markkinoinnista, internetistä ja siitä, kuinka digitaalisesta mediasta voi kustannustehokkaasti hyötyä yritysmaailmassa huolimatta yrityksen fyysisestä kokoluokasta. Luulen, että minulle on tulevaisuudessa erittäin paljon hyötyä näistä tiedoista. Uskon, että tulen jossain vaiheessa työllistymään markkinointialalle ja hyödyntämään oppimaani yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotteiden tunnettuutta ja selvittää yrityksen markkinointiviestintää. Samalla tarkoitus oli löytää ne digitaalisen median kanavat, joilla yritys voisi kustannustehokkaasti parantaa tunnettuutta ja näkyvyyttä internetissä. Markkinointistrategia on operatiivinen toimintaohjelma, joka toteuttaa strategisen markkinoinnin visioita käytännössä. Yrityksen markkinointistrategian sisältö perustuu yrityksen liiketoimintastrategian sisältöön ja liiketoimintamallin kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Määriteltäessä markkinointistrategiaa on siis muodostettava yrityksen visio, mikä merkitsee käytännössä markkinoinnin johtamisen tehtävien määrittelyä osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Esimerkiksi ulkoisessa kilpailuympäristössä markkinoinnin käytännön toteuttaminen merkitsee sitä, että yritys pyrkii toteuttamaan omaa visiota käytännössä. (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, ) Tutkimuksesta kävi ilmi, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotekehitys ja liiketoiminnan kannattavuus ovat hyvällä pohjalla. Yrityksen on helppo lähteä kehittämään markkinointia internetissä. Teoriaosuutta tehdessä mieleeni tuli monia asioita, joita Kannuksen Kalastustarvike Oy voisi kustannustehokkaasti hyödyntää liiketoiminnassaan. Toisaalta resurssien kannalta yhden henkilön työllistävään pkyritykseen löytyi paljon sellaisiakin digitaalisen median kanavia, joita sen ei kanna-
Mitä tarkemmin uskallat kohdentaa markkinoinnin tiettyyn kohderyhmään, sitä helpompi sinun on markkinoida juuri tätä ryhmää puhuttelevalla tavalla. Kohderyhmän kannattavaan laajuuteen vaikuttaa tietysti myymäsi tuote tai palvelu. Kriteereitä kohderyhmän valinnalle voivat olla esimerkiksi maantieteelliset, demograafiset tai käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Muista suunnitelmassasi myös ottaa selvää markkinoista ja kilpailijoista positiivisten erottuvuustekijöiden maksimoimiseksi.
[social_sharing style=”style-11″ fb_like_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ fb_color=”light” fb_lang=”fi_FI” fb_text=”like” fb_button_text=”Share” tw_lang=”fi” tw_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ tw_name=”jarijuslen” tw_button_text=”Share” g_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ g_lang=”fi” g_button_text=”Share” alignment=”center”]
Olen kirjoittaja, tarinankertoja ja viihdyttäjä. Olen tieteilijä, nörtti ja tekniikan ihmelapsi. Olen romantikko, kapinallinen ja auttamishaluinen. Rakastan internet-markkinointia ja verkkokurssibisnestä, koska silloin saan olla kaikkea tätä. Digivallankumouksessa minä suunnittelen ja optimoin myyntitunneleita, kirjoitan sisältöä ja mainoksia, teen teknistä säätöä kulissien takana ja paljon muuta.

14 aloittavissa yrityksissä, jotka pyrkivät eniten kehittämään yritystä ja haluavat kasvattaa myyntiä (HYVÖNEN ym. 1995, s. 43, 56). 1.4 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavia pienten elintarvikealan yritysten markkinointiin liittyviä kysymyksiä: miten yrittäjät toteuttavat markkinointia? mitkä tekijät vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet markkinointia koskeviin päätöksiin yrityksissä? minkälaisia tavoitteita yrittäjät ovat asettaneet markkinoirmille, ja miten he itse arvioivat onnistuneensa markkinoimaan tuotteitaan? Aineiston hankintamenetelmänä on teemahaastattelu. Haastateltaville esitettiin teema-alueista suoria kysymyksiä tai teema-aluetta käsiteltiin useiden eri kysymysten yhteydessä. Tutkimus poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista eniten tutkimustapansa puolesta. Tuticimusongelmia pyrittiin lähestymään aikaisempaa kiinteämmin yritysten käytännön näkökulmasta, ei niinkään markkinoinnin teoreettisista ajattelumalleista lähtien. Pikemminkin on asetettu kysymys, minkälaisesta viitekehyksestä yrittäjät toteuttavat markkinointia, ja miten yrittäjien ajattelutapa ohjaa markkinointitoimintaa käytännössä. Haastattelun teemat ja eteneminen riippuivat eniten niistä tekijöistä, jotka olivat merkityksellisiä haastateltavien yrityksien kannalta. Tällä menettelytavalla pyrittiin vähentämään sitä pienyritystutkimuksessa ilmeistä virhemahdollisuutta, että tutkija yrittää saada yrityksestä selville jotakin sellaista, mitä siellä ei ole (Hovi 84 HURMERINTA-PELTOMÄKI 1995). Haastattelujen suorittamisen ja aineiston keräyksen pohjaksi on kuitenkin muodostettu teoriapohjainen käsitys resurssi-olosuhde-lcilpailuympäristö-strategia-vaikutussuhteista. Mallien yksityiskohtia ei tässä yhteydessä kuitenkaan esitetä. Tässä raportissa esitetään yleisluonteinen kuvaus tutkimuksen aihealueista. Markkinoinnin osalta haastattelun teemoissa on keskitytty kolmeen pääalueeseen, joita ovat: yrityksen sisäiset markkinointiolosuhteet kilpailuympäristö yrityksen asemoituminen muihin yrityksiin ja/tai kilpaileviin tuotteisiin nähden. Eri yhteyksissä kiinnitetään huomiota myös yrittäjän informaatioon ja informaation lähteisiin. Teemojen yhteydessä käsitellään tuotteisiin, hinnoitteluun, j akeluratkaisuihin ja markkinointiviestintään liittyviä kysymyksiä. Markkinoinnin olo- 13
21 15 3 MARKKINOINTIVIESTINTÄ OSANA YRITYKSEN MARKKINOINTIA Markkinoinnin määritelmiä on useita sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tutkii. Hyvin usein markkinoinnilla ymmärretään vain mainonta yrityksestä kuluttajalle. Käsitteenä markkinointi viittaa toimintaan ja tieteenalaan sekä yritysten että yksilöiden harjoittamana. Nykyisin ihmiset kohtaavat markkinointia päivittäin kotona, töissä, kaupungilla kulkiessa ja tiedotusvälineissä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla yritykset voivat luoda yhä tehokkaampia mielikuvia tuotteista ympäri maailman. Markkinointi koko liiketoimintaa koskettavana ja osana yrityksen strategista toimintaa olevana roolina on merkittävä. (Tikkanen ym. 2007, 12.) Viestintä tarkoittaa suomen kielessä kommunikaatiota. Kommunikaatio pohjautuu latinankieliseen sanaan communis, joka tarkoittaa yhteistä. Viestinnällä pyritään siten luomaan jostakin asiasta yhteistä käsitystä. Markkinointiviestinnässä tarkoitus on saada aikaan lähettäjän ja vastaanottajan välille jotain yhteistä, kuten esimerkiksi yhteinen käsitys tuotteesta, yrityksestä tai toimintatavoista. Markkinointiviestinnän avulla tarkoitus on esimerkiksi saada asiakas tietoiseksi yrityksen tuotteesta. (Vuokko 2003, 12.) Kuitenkaan markkinointiviestinnällä ei pyritä siihen, että sidosryhmillä olisi kaikki ne tiedot, jotka organisaatiolla on. Markkinointiviestinnän avulla halutaan vaikuttaa vain niihin tietoihin ja käsityksiin, joilla on merkitystä sille, kuinka sidosryhmä käyttäytyy organisaatiota kohtaan. Yritys viestii asiakkaille tuotteiden ominaisuuksista ja tavarantoimittajille organisaation maksukyvystä. Markkinointiviestinnän suunnittelussa on osattava valita, mistä eri sidosryhmien kanssa on saatava yhteinen käsitys. (Vuokko 2003, 12.) Kalastusvälineiden markkinoinnin ja mainonnan ei tulisi rajoittua pelkästään tuoteluetteloihin ja värikarttoihin. Monilla muilla toimialoilla luodaan markkinoinnin ympärille mielikuvia, joilla tuotteita myydään vaikuttamalla asiakkaiden tunteisiin. Tässä olisi keino markkinoida myös kalastusvälineitä. Tuote-esittelyyn tulisi saada tunnelma rennosta ja hyväntuulisesta fiiliksestä, jossa nautinto ja kalastusmatkan tuoma elämys eivät ole riippuvaisia saalismäärästä. (Sormunen 2010, 26.)

Segmentoinnin avulla luodaan koko markkinoista markkinakartta numeroineen, josta näet yhdellä silmäyksellä markkinan kaikki segmentit (koko, tuottopotentiaali euroissa, oma osuus markkinoista). Tämän jälkeen seuraa yksi tärkeimmistä strategisista päätöksistä, eli kohderyhmän/-ryhmien valinta. Mitä pienemmäksi uskallat kohderyhmän rajata, sitä helpompaa markkinointi on toteuttaa kohderyhmää puhuttelevalla tavalla. Tavoitteena on tunnistaa samoja valintakriteerejä käyttävät tai samalla tavalla käyttäytyvät asiakkaat. Valitun segmentin tarpeiden ja toiveiden selvittäminen auttaa sinua suunnittelemaan ja tekemään tuottavaa markkinointiviestintää. Lue tarkemmat ohjeet segmentoinnista täältä.
Yhtiö on lehden markkinoinnin yhteydessä järjestänyt kilpailun… Peruskoulun ala-asteen oppilas ei yleensä kykene arvioimaan sattumanvaraisen edun saannin epätodennäköisyyttä.(MT 1981:9) On mahdollista, että esim. pieni lapsi on ensimmäinen, joka joutuu kosketuksiin ….Jos lapsi onnistuu avaamaan pullon…hiustenpesuainetta säilytetään tavallisesti pienten lasten ulottumattomissa…tällainen tilanne aiheuttaa vanhemmissa huolestuneisuutta lasten terveydestä. (MT 1992:15)

Yrityksillä ei ole lupaa henkilötietojen ikuiseen säilyttämiseen. Tiedot tulee poistaa tai anonymisoida, mikäli niiden säilyttämiseen ei ole enää oikeutettua tarvetta. Poista säännöllisesti henkilöt, jotka eivät enää halua markkinointiasi (opt-out). Luo siksi säännöt henkilötietojen säilyttämiseen ja niiden poistamiseen, ja muista myös noudattaa niitä.
Eiköhän vastaus ole selvä, että tavoite 2! Se se on tarkka, mitattava, saavutettavissa oleva ja realistinen, sekä sillä on selkeä aikataulu mihin mennessä tavoite tulee saavuttaa. Brändirakkauden kasvattaminen ei siis ole kovin hyvä tavoite… SMART -mallin tavoitteena on tehdä tavoitteista niin tarkkoja, että kuka hyvänsä voi kertoa sinulle onko tavoite saavutettu vai ei. Lue täältä tarkemmat ohjeet markkinointistrategian tekoon.

159. Yksittäisten yritysten valinta kanavaan:• Miten suuri on jälleenmyyjän markkinaosuus ja liikevaihto?• Riittävätkö yrityksen myynti- ja varastointitilat, ja ovatko ne hyvin hoidetut?• Millaisia muita tuotteita yrityksen lajitelmassa ja valikoimassa on?• Millainen on jälleenmyyjän maine ja vakavaraisuus?• Osaako jälleenmyyjä myydä ja palvella? Onko jälleenmyyjällä tuotteen vaatimaa erikoisosaamista?• Onko jälleenmyyjän käyttämä hintapolitiikka sopiva tuotteelle, ja päästäänkö myyntitavoitteisiin?• Onko jälleenmyyjällä tarjota tuotteen vaatimaa huolto-, takuu-, varaosa- tai muuta palvelua?


20 Aikaisempi lähtökohta Nykyinen sisältö Markkinoinnin käsite Markkinoinnin rooli Markkinoinnin asema organisaatiossa Menestymisen mittarit Aggregaatti informaatioj ärjestelmä Informaatioteknologian kontribuutio 6.Ympäristön luonne Transalctio Funktionalinen/taktinen taso Erikoistunut osasto Tulokset/taloudelliset mitat Suhteellisen pysyvä, suljettu järjestelmä Marldcinaosapuolten väliset suhteet Liiketoiminta/strateginen taso Organisaatioon integroitunut Prosessi/tasapaino Yksilön informaatio Turbulentti, rajaton syseemi Kuvio 3. Markkinoinnin tutkimuksen lähestymistavoissa tapahtuneet avainmuutokset (Brookes ja Little 1998). Tutkimuksen kannalta keskeistä on ollut selvittää, kuinka yritykset hallitsevat jatkuvan uudistumisen ja oppimisen prosessia, kuinka kehitetään organisaation osaamista ja kykyjä, kuinka luodaan ja kasvatetaan yritykselle arvoa toimialan arvojärjestelmän puitteissa uudistamalla asiakassuhteita, miten kehitetään tavarantoimittajien, kumppanien, välittäjien, asiakkaiden ja yrityksen välisiä suhteita tai miten kilpaillaan tulevaisuudessa muuttuvilla markkinoilla (Brookes ja Little 1998). Prosessitutkimukset käsittävät mm. yrittäjyyden prosessit, markkinoinnin prosessit, palveluprosessit sekä muutos- ja kehitysprosessit. Yrittäjyyden prosessit sisältävät mm. yrityksen kasvuun ja osaamiseen liittyvät kehityskaaret (Koskinen 1996, 191). Prosessiin liittyvä kehityskaari käsittää kasvun, vakaan toiminnan, epävakaan vaiheen, taantumisen ja toiminnan purkamisen.vientimarkkinointia tutkitaan vielä yleensä erikseen, koska silloin joudutaan selvittämään kulttuurien välisiä eroja sekä markkinoinnin käytäntöj en ja kauppatapoj en että asiakkaiden näkökulmasta. Myös yrityksen osaamisen tietoinen kehittäminen ja yksilöiden osaaminen työyhteisössä korostuu aikaisempaa enemmän (Kulkki 1996). Osaamisen ulottuvuuksia on yleisellä tasolla tutkinut myös Day (1994), joka on erottanut strategisessa osaamisessa teknologiset, asiakaslähtöiset ja sisäiset tekijät Strategisen johtamisen teoriat Strategisen johtamisen teorioita ja lähestymistapoja on useita, mutta tässä tarkastellaan erityisesti Ansoffin ja McDonnellin (1989) näkemyksiä. Ansoffin esittämät strategian avainkäsitteet ovat kiinnostavia erityisesti pienyritystutkimuksen ja maaseudun pienyritysten ominaisuuksien arvioinnissa, koska niiden avulla voidaan käsitellä moniarvoisia ja usein taloudelliselta kannalta ei-normatiivisia arvoja edustavien 19
×