29. Peruskäsitteitä Markkinoinnin perusta: –Yritysten on määriteltävä asiakkaiden tarpeet ja (mieli)halut voidakseen viestiä niistä hyödyistä ja arvoista, joita se asiakkailleen tarjoaa. Yritykset konkretisoivat nämä odotukset arvosta tuotteillaan/tarjoamillaan. Markkinat muodostuvat ihmisistä/asiakkaista/ kuluttajista, jotka haluavat tyydyttää samankaltaiset tarpeensa → kohdemarkkinat Tarjoama: tuotteet, palvelut, tieto, ja kokemukset joiden kautta aineettomat odotukset konkretisoidaan. •Hampurilaisketjun tarjoama: Tuotteet ( hampurilaiset virvoitusjuoma ranskalaiset) Palvelut (Ruokailutila, WC, musiikki, siivoaminen, kantaasiakkuus)ja tieto/odotus (säästää aikaa)


Markkinointisuunnitelman tekemiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, sillä jokainen yritys on erilainen tuotteineen ja asiakkaineen. Työn pitäisi kuitenkin alkaa yrityksesi omaan liiketoimintaan, strategiaan ja tavoitteisiin perehtymisellä. Vuosikello on suosittu tapa, mutta suunnitelman on elettävä ajassa mukana ja siinä täytyy olla joustovaraa. Markkinointitoimenpiteisiin saa lisää tehoa pilkkomalla markkinointisuunnitelma pienempiin osiin niin, että siinä on useita eri kulmakiviä. Sekä hallinta että seuranta helpottuvat pienempien kokonaisuuksien parissa.
204. Mihin sosiaalista mediaa voi käyttää markkinoinnissa? • Tuotekehitysideoiden saaminen • Uutuustuotteen lanseeraus • Yrityksen, tuotteiden tai brändin tunnettuuden lisääminen ja mielikuvien vahvistaminen • Asiakaspalautteen ja asiakkaiden kokemusten kuuntelu • Asiakkaiden ostokäyttäytymisen tutkiminen • Kanta-asiakkaiden saaminen • Asiakasuskollisuuden ylläpito, suositteluun kannustaminen • Lisäarvon tuottaminen nykyisille asiakkaille, asiakassuhteen syventäminen • Tuoteinformaation jakaminen ja ostajien opastaminen
Sosiaalinen media otettiin yrityksissä käyttöön edelläkuvatulla pilotointimetodilla. Yksi ihminen saattoi/saattaa vastata useasta kanavasta, keskustella, jakaa kiinnostavia linkkejä ja rakentaa näin ollen yrityksen sosiaalista presenssiä. Sosiaalisen median parhaat käytännöt löytyvätkin usein kokeilemalla, oppimalla ja olemalla vuorovaikutuksessa. 

Tärkeää markkinointiin suunnatun budjetin suunnittelussa on tehokkuuden arviointi: kuinka paljon yrityksesi saa myyntiä tietyllä markkinointiin käytetyllä rahamäärällä. Budjetissa otetaan huomioon kaikki suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun markkinointisuunnitelman ajanjakso on päätöksessään, voidaan menneiden kuukauden konversioita tutkimalla luoda seuraavasta ajanjaksosta tehokkaampi sekä huomioarvon että rahallisen panoksen suhteen.
Makeisia markkinoitiin tupakka-askin näköisessä pakkauksessa. Markkinointi on muutakin kuin esim. tv- tai printtimainontaa, KA totesi. Myös tuotteen pakkaus on osa markkinointia, jota arvioidaan kuluttajansuojalain perusteella. Lasten totuttaminen tupakkatuotteisiin ja positiivisen mielikuvan luominen tupakointiin suklaasavukkeiden avulla on lainvastaista. (KA 2001/40/4822).
7 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet j a näkökulma Tutkimusstrategia 12 Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä Yrittäjyyden määritelmä Yrittäj yyden tutkimuksen viitekehyksiä 15 Markkinoinnin strategiatutkimukset Käsitteistön muuttuminen Strategisen johtamisen teoriat Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Erilaistaminen Kilpailuaseman säilyttäminen Niche-strategiat Markkinointistrategiat Palvelustrategiat Maaseutuyritysten strategiatypologiat 29 Yrittäjäosaaminen Strateginen suuntautuminen Markkinointiosaaminen Muutos ja vaikuttaminen 34 Liiketoimintaympäristö ja kehitysprosessit Toimialoj en erot Maaseutu yritysympäristönä Yrityksen kehityskaaret Liiketoiminnan polku ja kehittyvä liikeidea Yrittäj äosaamis en vaiheteoria Kannattavuuskuilu Kasvustrategia Yrittäjän ikä ja kokemus oppimisen näkökulmasta 45 Tutkimusmenetelmät Menestymisen käsite ja menestymisen mittaaminen Menestymisen mittarit ja tunnusluvut 49
Internet-sivuilla mainostettiin logoja, joiden joukossa oli myös blossi-niminen logo. Kuluttaja-asiamies katsoi, että blossi-logo yllyttää kannabiksen käyttöön. Kannabis luokitellaan Suomessa huumausaineeksi, jonka käyttö on huumausainelaissa kielletty. Kuluttaja-asiamies huomautti markkinoijaa, että lainvastaiseen toimintaan yllyttävä markkinointi on kuluttajansuojalain vastaista. Ratkaisussaan kuluttaja-asiamies huomautti, että vaikka markkinointia ei suoraan suunnattaisi lapsille ja nuorille, se koskee heitä silloin, kun markkinoidaan jotain lapsia ja nuoria kiinnostavaa tuotetta. Matkapuhelinlogot ovat juuri tällaisia tuotteita. (KA 2002/40/2955)

Videosisältö on erinomainen tapa pitää sisältö tuoreena ja erottua kilpailijoistasi. Hyvin tehdyt videot auttavat sinua pääsemään lähelle vierailijoitasi. Annat heille mahdollisuuden nähdä jotain, mitä he eivät kilpailijoiltasi saa tai jotain mitä kilpailijasi eivät ole näyttäneet avoimesti. Kun asiakkaalle koittaa aika tehdä ostopäätös näiden kahden yrityksen välillä, ei valinnasta ole enää mitään epäselvyyttä, ovathan he nähneet jo tuotteesi tositoimessa.
11. Vuorovaikutusverkostot, joiden kautta ihmiset kytkeytyvättoisiinsa, ovat keskeinen osa ihmiskunnan historiaa.•Vuorovaikutusverkostojen muodot hyvin moninaisia: •sukulaisuus, ystävyys, uskonto, taloudellinen vaihtokauppa, ekologinen vaihto, satunnainen kohtaaminen, sodat.•Vuorovaikutus voi olla tavoiteltua (tieto, teknologia, viljelyskasvi…) taitahatonta (taudit, rikkakasvit…)•Ihmisellä jatkuva pyrkimys muuttaa olojaan vastaamaan toiveitaan, jotkataas pohjautuvat tietoihin, ajatuksiin ja esimerkkeihin: •verkostot ohjaavat ja koordinoivat ihmisten pyrkimyksiä ja toimia

11 veltaa. Empiirisesti kapealla alueella liikuvat tutkimukset jättävät myös eräät yritystoiminnan kannalta tärkeät osa-alueet liian vähälle tarkastelulle. Maaseudun pienyritys joutuu muiden yritysten tavoin kohtaamaan muuttuvat markkinat, kansainvälistymisen ja kansainvälisen kilpailun vaikutukset. Toimialoilla tapahtuva teknologian kehitys ja tuoteinnovaatiot, tavaroiden ja palveluj en määrään j a niiden laatuun liittyvät tekij ät sekä tuotteiden turvallisuus, terveellisyys ja ympäristökysymykset koskevat myös pienyrityksiä. Maaseutuyritystä kehitettäessä tulisi lisäksi ottaa huomioon yrittäjän oman työympäristön laatu j a henkilöstöön liittyvät kysymykset, koska nämä vaikuttavat yrittäjän omaan motivaatioon j a samalla suuntaavat organisaation kasvua j a uudistumista sisältä päin (Mohrman j a Gummings 1989). Maaseudun pienyrittäjien ei aina ole helppo pysyä ympäristön kehityksessä mukana. Useiden tutkimusten tulokset viittaavat myös siihen, että yritykset eivät kap easta koulutus- ja kokemustaustasta johtuen kykene helposti siirtämään aikaisemmin oppimiaantoimintamallejakehittyneempääntoimintaympäristöön, kun liiketoimintaolosuhteet muuttuvat (mm. Laukkanen 1999; Niittykangas 1999). Siten maaseutuyrityksen menestyminen ja menestymiseen vaikuttavat tekijät sisältävät taloudellisen dimension lisäksi useita muita kyvykkyyteen j a uudistumiseen liittyviä tekijöitä. Tässä yhteydessä tarkastellaan lähinnä pienyritystutkimuksiin sovellettuj a strategisen johtamisen j a asemoinnin teorioita j a tutkimustuloksia. Näihin tulisi kuitenkin liittää dynaamisen koulukunnan (Hammel ja Prahalad 1990) käsityksiä osaamisen ydinalueista, oppimisesta j a kykyjen kehittämisestä. Myös pienyritystutkimuksissa on käsitelty vastaavia kysymyksiä useissa erilaisissa viitekehyksissä (Cardini j a Fumagalli 1997) Tutkimuksen tavoitteet ja näkökulma Tutkimus on kaksiosainen. Aluksi tarkastellaan maaseutuyrittämiseen kohdistuneissa tutkimuksissa käytettyjä lähestymistapoja ja tutkimusten tuloksia sekä verrataan niitä pienyrittäjyyttä koskeviin teorioihin sekä yritysten menestystekij öitä ja strategioita käsitelleeseenkirj allisuuteen yleensä. Tämän lisäksi tarkastellaan eräitä maaseutuyritysten menestymisen j a menestymiseroj en tutkimisen kannalta keskeisiä tekij öitä, kuten yrityksen kehityskaarta, osaamisen vaiheteorioita j a kasvustrategiaa koskevia tutkimuksia sekä maaseutumaiseen yritysympäristöön liittyviä tekijöitä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan muodostaa yhtä viitekehystä empiirisen tutkimuksen toteuttamista varten, vaan tuoda esille erilaisia lähestymistapoja, j oita voidaan myöhemmin soveltaa tutkittaessa maaseutuyritysten liiketoimintaa ja etenkin markkinoinnin j a yrittäjyyden yhtymäkohtaa. Aihepiiriä tarkastellaan enemmän tutkimuksen kuin käytännön yrittämisen kannalta. Tutkijat ovat usein halunneet kehittää erityistä pienyrityksiä koskevaa teoriaa. Silloin pienyritystutkimuksen ongelmana on pidetty liiallista käytännöllisiin ongelmiin keskittymistä; kun tulokset vastaavat käytännön ongelmiin, monelta tutkimukselta puuttuu kontribuutio aikaisempiin tutkimuksiin (Landström ym. 1997). 10
60 54 ryhmässä. Tästä ryhmästä kaksi vastaajaa ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin vuotiaiden ryhmässä vastaajia oli kymmenen, joista yksi ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin. Muissa ryhmissä oli yhdeksän vastaajaa. Halusin selvittää, onko jokin ikäryhmä sellainen, jolla ei ole tietoa Seniori-vaapusta. Tällä tiedolla halusin selvittää vastaajista ne, joille olisi todella tärkeää tuottaa verkkosivujen sisältöä siltä pohjalta, mikä Seniori-vaappu on ja mihin tarkoitukseen se on alun perin kehitelty. KUVIO 14. Vastaajien ikä ja Seniori-vaapun tunnettuus Viidestäkymmenestä vastaajasta vain neljä ei tuntenut Seniori-vaappua aiemmin. Tämä kertoo hyvin Seniori-vaapun tunnettuudesta vastaajien keskuudessa. Seniori-vaapun tietojen saaminen internetistä, lehdestä, kalastajilta, messuilta tai tuttavalta Kuviosta 15 näkyy, että vastaajat olivat saaneet Seniori-vaapusta tietoja eri kanavista. Suurin osa, 13 vastaajaa, oli saanut Seniori-vaapusta tietoa perinteisestä lehdestä. Kysymykseen olisi voinut lisätä myös vastausvaihtoehdon jostain muualta, sillä jälkeenpäin huomasin, että vaihtoehtoja oli liian vähän. Yllättävää oli, että internetistä tietoja oli saanut vain kaksi vastaajaa. Lehden merkitys tunnettuuden kannalta on siis edelleen suuri.
17 11 hyödyllistä, sillä melko todennäköisesti yritys ei tällaisia asiakkuussuhteita saa parannettua taloudelliselta kannalta katsottuna olennaisesti. (Raatikainen 2004, 99.) 2.2 Digitaalinen markkinointi ja viestintä Yksittäistä oikeaa määritelmää digitaaliselle markkinointiviestinnälle, Digital Marketing Communications, ei ole olemassa. Markkinointiviestinnästä puhuttaessa käytetään digitaalisen markkinointiviestinnän yleisien muotojen nimityksiä, kuten internet- ja sähköpostimarkkinointi sekä digitaalinen teknologia tai sähköiset/elektroniset mediat, e-mediat. (Karjaluoto 2010, 13.) Tärkeimmät digitaalisen markkinointiviestinnän muodot tällä hetkellä maailman laajuisesti yritysten käytössä olevista internetin käyttötavoista ovat internetmainonta eli yrityksen omat verkkosivut, sähköinen suoramarkkinointi eli sähköposti ja mobiili, lähinnä tekstiviesti, verkkomainonta ja hakukonemarkkinointi. Lisäksi vähemmän tunnettuja muotoja ovat esimerkiksi viraalimarkkinointi, mainospelit, mobiilimarkkinointi, sosiaalinen media, interaktiivinen televisio ja verkkoseminaarit- ja kilpailut. (Karjaluoto 2010, 14.) Tärkeitä syitä digitaalisen markkinoinnin räjähdysmäiseen kasvamiseen ovat sen helppo kohdentaminen, tulosten mitattavuus ja ennen kaikkea asiakashyödyn kasvattaminen käytännössä palvelujen yksilöllisen personoinnin ja tekniikan helpottaman, kustannustehokkaasti toteutettavan vuorovaikutuksen kautta. Ihmisten tavoittaminen on nykyisin länsimaissa helppoa, koska lähes kaikilla on käytössään tietokone ja laajakaistaverkkoyhteys. Haastavampaa digitaalisessa markkinoinnissa on olla tekemättä ylilyöntejä, jotka tekniikka sallisi. Toisin sanoen pitää osata kunnioittaa viestien vastaanottajaa ja toimia nimenomaan hänen ehdoillaan, ei tyrkyttäen. (Sipilä 2008, 116.) Digitaalisessa markkinoinnissa yrityksen markkinoinnin ja koko muun toiminnan raja hämärtyy tai rajaa ei ole, mikä ei ole tarkoitus. Moderni markkinointi on koko yrityksen asia, ja digitaalisuus on läsnä kaikessa liiketoiminnassa. Yrityksen tulisi löytää digitaalisen markkinoinnin punainen lanka alusta pitäen. Se tarkoittaa sel-
23 3.3. Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Toimialatutkimus käsittelee yrityksen kriittistä strategiaa toimialaympäristöön liittyvänäj a käsitteellistää kilpailun luonteen viiden kilpailuvoiman avulla; Näitä ovat alalle vakiintuneet yritykset, uudet kilpailijat, asiakkaat, hankkij at ja korvaavat tuotteet (Porter 1980). Kilpailuvoimatmäärittävät alalletulomahdollisuuden ja vaikuttavat yrityksen suorituskykyyn markkinoilla. Porterin mukaan yrityksen tulee toimiessaan hakea 'tahtia' toimialaympäristöstä saavuttaakseen kilpailuetua markkinoilla. Kilpailuympäristön muutokset aiheutuvat toimialan ja sen ulkoisen ympäristön evoluutio sta, j oka määritelmän mukaan häiritsee toimialan kehitystä. Saadakseen tietoa ympäristöstä, yrityksen tulee kehittää kilpailija-analyysijärj estelmä, joka on yhteydessä yrityksen strategiseen suunnitteluprosessiin. Toimialan kilpailussa kilpailuetua tuottavat suurtuotannon edut, erilaistaminen ja keskittyminen (Porter 1985). Erilaistaminenja keskittyminen ovat olleet viime vuosina myös maaseudun pienyritysten tutkimuksissa strategiamuuttujina (Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998; Forsman, 1997; 1998; 1999) Erilaistaminen Erilaistaminen eli differointi kuuluu klassisiin kilpailustrategioihinja voi liittyä osana myös keskittymis strategiaan, jolloin yritys sekä erilaistaa että keskittyy tiettyynmarkkinakohteeseen (Porter 1985). B oulding ym. (1994) ovat määritelleet erilaistamisen yrityksen kilpailij oita suuremmaksi kyvyksi saavuttaa korkeampia marginaalej aj a tästä johtuen korkeampia tuottoja. Kilpailuasema muodostuu suhteellisesta kustannusasemasta j a niistä asiakkaan arvoista, joihin yritys kykenee vastaamaan paremmin kuin muut yritykset kehittämällä tuote-palveluyhdistelmäänsä. Mathur (1992) on jakanut kilpailuetua tuottavat kaupankohte en ominaisuudet kahteen komponenttiin: erilaistamiseen ja hintaan. Jaon tarkoituksena on korostaa, että asiakkaan valintapäätös p e- rustuu joko hintahyötyihin tai hintaan p erustumattomiin hyötyihin. Sitä vastoin B oulding ym. (1994) esittävät, että erilaistaminen voi perustua j oko tuoteominaisuuksiin tai markkinointitoimenpitein tuotettuihin eroihin, joita saavutetaan esimerkiksi mainonnan, menekinedistämisen tai henkilökohtaisen myyntityön avulla. Koska erilaistamisen tarkoituksena on kilpailuedun luominen, markkinointiosaamisella on yleensä suuri merkitys erilaistamisprosessissa ja kilpailtaessa asiakkaiden preferensseistä (Day 1992, ). Erilaistamisen edellytyksenä pidetään yleisesti segmentointia ja asemointia, joiden avulla luodaan pohjaa markkinointistrategian valinnalle. Segmentoinnilla tarkoitetaan sitä toimintaprosessia, jolla tietyn tuotteen tai palvelun kokonaismarkkinat jaetaan joko perinteisen markkinointitutkimuksen tai kulttuuritutkimuksen avulla yhdenmukaisiin ryhmiin (Hills ja LaForge 1992; kts. myös Kupiainen 1998). Markkinoiden segmentoinnista ei ole omaa teoriaa, vaan segmentointi tapahtuu esimerkiksi kuluttaj atutkimuks en avulla. Aika vähän on tutkimuksia myös siitä, miten 22
Therefore, when opening the webpage, the mention “This video is sponsored by Activision. Tämän videon sponsoroi Activision.” is visible from the top of the description box, underneath the video. With this placed mention, the Youtuber gives clear information that his media product has been sponsored by Activision. We therefore believe that this complies with the appropriate requirements in this regard.
Oikean kohderyhmän voi tavoittaa kohdennetulla mainonnalla verkkokäyttäytymisen, ikäryhmän, sukupuolen tai alueellisen sijainnin mukaan. Jos tarjoamasi hakeminen näkyy verkkokäytäytymisessä, etenkin ajankohtaisena piikkinä, on asiakas todennäköisesti etsimässä ratkaisua siihen liittyvään ongelmaan. Googlen uuden algoritmin myötä hakutuloksia ja verkkokäyttäytymistä voidaan hyödyntää suoraan videomarkkinoinnissa, eikä kohdennus ole enää videohakujen varassa.

Promotions can be held in physical environments at special events such as concerts, festivals, trade shows, and in the field, such as in grocery or department stores. Interactions in the field allow immediate purchases. The purchase of a product can be incentive with discounts (i.e., coupons), free items, or a contest. This method is used to increase the sales of a given product. Interactions between the brand and the customer are performed by a brand ambassador or promotional model who represents the product in physical environments. Brand ambassadors or promotional models are hired by a marketing company, which in turn is booked by the brand to represent the product or service. Person-to-person interaction, as opposed to media-to-person involvement, establishes connections that add another dimension to promotion. Building a community through promoting goods and services can lead to brand loyalty.
Laadukkaaseen sisältöön investoimisella ei ole väliä, ellei se tavoita oikeaa kohderyhmäänsä. Algoritmin uudistuksen myötä kohderyhmää voi tavoitella tehokkaammin esimerkiksi maksetulla mainonnalla. Mitä luultavimmin maksetun mainonnan käyttö tulee uudistuksen myötä kasvamaan. Kysynnän noustessa, nousee usein myös mainonnan hinta. Tällöin on entistä tärkeämpää kohdistaa mainonta tehokkaaasti juuri omalle kohderyhmälle. Myös perinteisten julkaisujen kohdistuksia voi rajata tarkemmin oman kohderyhmän mukaisiksi, vaikka kohdistusmahdollisuudet ovatkin maksettua mainontaa rajoitetummat. Jos yrityksellä on aktiivinen seuraajakanta, kannattaa heitä kehottaa hyödyntämään myös Facebook-sivujen Näytä ensin –toimintoa, joka takaa kyseisen sivun julkaisujen näkymisen uutisvirrassa. Mosserin mukaan algoritmi ei vaikuta näytä ensin -toimintoon.
Innovaatiorahoituskeskus Tekes on viime syksynä alkanut tukemaan pieniä ja keskisuuria, sekä mikroyrityksiä Innovaatiosetelillä. Setelin arvo on 6200 € (5000 € + alv.) ja sen avulla yritys voi hankkia asiantuntijoiden osaamista tai avustusta vaikkapa uuden liikeidean kehittämiseen tai ongelmanratkaisuun. Tekes haluaa toiminnallaan edistää suomalaisten yrityksien kansainvälistä kilpailukykyä ja luoda perustaa työllisyydelle. Tavoitteena on tukea eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä, parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja poistaa yrittämisen esteitä.
162. Markkinointiviestintä • Mainonta advertising • Suoramarkkinointi direct marketing • Myynninedistäminen sales promotion (SP) • Suhdetoiminta public relations (PR) • Henkilökohtainen myyntityö personal selling • Push vs. Pull –strategiat • Ideaalitilanteessa markkinointiviestinnässä: Viestin tulee saada huomiota (Attention), herättää kiinnostusta (Intrest), saada aikaan halua(Desire) ja toimintaa (Action) [AIDA-malli]
14 aloittavissa yrityksissä, jotka pyrkivät eniten kehittämään yritystä ja haluavat kasvattaa myyntiä (HYVÖNEN ym. 1995, s. 43, 56). 1.4 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavia pienten elintarvikealan yritysten markkinointiin liittyviä kysymyksiä: miten yrittäjät toteuttavat markkinointia? mitkä tekijät vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet markkinointia koskeviin päätöksiin yrityksissä? minkälaisia tavoitteita yrittäjät ovat asettaneet markkinoirmille, ja miten he itse arvioivat onnistuneensa markkinoimaan tuotteitaan? Aineiston hankintamenetelmänä on teemahaastattelu. Haastateltaville esitettiin teema-alueista suoria kysymyksiä tai teema-aluetta käsiteltiin useiden eri kysymysten yhteydessä. Tutkimus poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista eniten tutkimustapansa puolesta. Tuticimusongelmia pyrittiin lähestymään aikaisempaa kiinteämmin yritysten käytännön näkökulmasta, ei niinkään markkinoinnin teoreettisista ajattelumalleista lähtien. Pikemminkin on asetettu kysymys, minkälaisesta viitekehyksestä yrittäjät toteuttavat markkinointia, ja miten yrittäjien ajattelutapa ohjaa markkinointitoimintaa käytännössä. Haastattelun teemat ja eteneminen riippuivat eniten niistä tekijöistä, jotka olivat merkityksellisiä haastateltavien yrityksien kannalta. Tällä menettelytavalla pyrittiin vähentämään sitä pienyritystutkimuksessa ilmeistä virhemahdollisuutta, että tutkija yrittää saada yrityksestä selville jotakin sellaista, mitä siellä ei ole (Hovi 84 HURMERINTA-PELTOMÄKI 1995). Haastattelujen suorittamisen ja aineiston keräyksen pohjaksi on kuitenkin muodostettu teoriapohjainen käsitys resurssi-olosuhde-lcilpailuympäristö-strategia-vaikutussuhteista. Mallien yksityiskohtia ei tässä yhteydessä kuitenkaan esitetä. Tässä raportissa esitetään yleisluonteinen kuvaus tutkimuksen aihealueista. Markkinoinnin osalta haastattelun teemoissa on keskitytty kolmeen pääalueeseen, joita ovat: yrityksen sisäiset markkinointiolosuhteet kilpailuympäristö yrityksen asemoituminen muihin yrityksiin ja/tai kilpaileviin tuotteisiin nähden. Eri yhteyksissä kiinnitetään huomiota myös yrittäjän informaatioon ja informaation lähteisiin. Teemojen yhteydessä käsitellään tuotteisiin, hinnoitteluun, j akeluratkaisuihin ja markkinointiviestintään liittyviä kysymyksiä. Markkinoinnin olo- 13

Internetin käyttö siirtyy jatkuvasti enemmän mobiiliin – liikkuviin laitteisiin, kuten puhelimiin ja tablettitietokoneisiin. Jopa 96 % 16-24 –vuotiaista käyttää internetiä matkapuhelimellaan muualla kuin kotona, ja 45-54 –vuotiaistakin 70 %. Mobiililaitteiden kautta tehtävien ostojen määrä on myös nopeassa kasvussa. (Lähde: Tilastokeskus.fi). Useille eri laitteille optimoidut (responsiiviset) verkkosivustot varmistavat, ettei asiakkaasi ostopäätös jää puolitiehen. Responsiivisuus mukauttaa verkkosivuston sisällön eri laitteille sopivaksi, eikä mobiililaiteella avattu verkkosivusto näyttäydy vierailijalleen epäselvänä ja hankalakäyttöisenä.
25 19 suuryrityksille tyypilliset markkinointiosastot ja järjestelmät, vaan hyvä tuotteiden ja asiakaskontaktien laatu. (Lahtinen 1992, 223.) Lahtisen (1992) mukaan 1990-luvun markkinointinäkemys painottui vuorovaikutussuhteisiin ja niiden merkitykseen. Jokainen yritykseen soittava, faksaava, kirjoittava ja sisään tuleva henkilö otettiin vakavasti ja häntä palveltiin kunnolla. Näkemyksen mukaan asiakassuhde kehittyi vaiheittain, eikä yrityksen ollut siten järkevää jaotella asiakkaitaan hyviin ja huonoihin. Mainonta on kallis kilpailukeino, ja sen käyttö suuryritysten keskuudessa avaa mahdollisuuksia pk-yritykselle. (Lahtinen 1992, ) Nykyinen tarjontarunsaus markkinoilla ajaa asiakkaan valitsemaan yrityksen, jonka puheisiin luotetaan. Tämän näkemyksen mukaan kaikki mitä asiakkaalle luvataan, on pidettävä tinkimättä. Pienintäkään vilpillisyyttä ei voi hyväksyä, koska seurauksena saattaa syntyä pysyvä luottamuspula. Lahtisen (1992) sanoin asiakasta voi pettää vain kerran. (Lahtinen 1992, ) Tavoitteellinen markkinointi edellyttää yritykseltä suunnitelmallisuutta ja järjestelmällistä toimintaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Hyvän ja selkeän suunnitelman avulla työnjako ja työt selkeytyvät. Asiakassuuntaisen markkinoinnin onnistuminen vaatii yritykseltä kykyä reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Asiakassuhde nähdään mieluummin yhteistyösuhteena kuin ostajan ja myyjän keskinäisenä suhteena. Yrityksellä on myös oltava taitoa ja kykyä kehittää jatkuvasti yrityksen liikeideaa vastaamaan ajan haasteisiin. Tämä edellyttää taitoa kerätä luotettavaa tietoa toimintaympäristöstä ja sen muutospaineista. (Raatikainen, 2004, 58.) 3.3 Mielikuvamarkkinointi Eräs markkinoinnin keskeisimmistä toimintakentistä on mielikuvamarkkinointi. Sen tavoitteena on rakentaa yrityksen toiminnasta eri sidosryhmiin sellainen mielikuva, jonka avulla jokaisen sidosryhmän kohdalla yritys saavuttaa tavoitteensa. Mielikuvamarkkinointi on toimintaa, jossa yritys määrittelee kohderyhmän ja pyrkii mielikuvien kautta pääsemään asetettuihin tavoitteisiinsa. Kohderyhmänä mielikuva-
Facebookin suosion laskua ja sitä seuraavaa kuolemaa on tämän vuosikymmenen aikana määräajoin ennusteltu eri tahojen toimesta, sekä täällä Suomessa että ulkomailla. Media on antanut runsaasti palstatilaa erilaisille tutkimustuloksille, joiden mukaan Facebookin käyttö olisi vähenemässä, että nuoret eivät enää käytä Facebookia ja että Facebookin loppu lähestyy.
Aikakausilehteä mainostettiin televisiossa kuvitteellisen lehden avulla. Ruudussa isorintainen nainen kertoi uudesta ”täyteläisille naisille” suunnatusta lehdestä. Mainoksessa kuvattiin korostuneesti naisten rintoja ja mittailtiin rinnanympärystä todeten, että kuppikoko ei riitä. Kuluttaja-asiamies totesi, että naiset esitettiin halventavalla tavalla pelkkinä seksiobjekteina. Mainos korosti vanhaa stereotypiaa vaaleista isorintaisista naisista vihjailemalla, että tällaiset naiset eivät ole lukutaitoisia. Mainoksen teki tavanomaista epäasiallisemmaksi se, että mainosta esitettiin myös lasten katseluaikaan. (KA 2003/40/1107)

Toimivaan, helppokäyttöiseen ja yrityksen ilmeen mukaiseen mobiiliverkkokauppaan yritysten kannattaa ehdottomasti panostaa, sillä potentiaaliset asiakkaat vaihtavat verkkokaupasta toiseen vain muutamalla klikkauksella, jos ensivaikutelma ei miellytä. Jälleen kerran käyttäjäystävällisyys ja houkutteleva ulkoasu ovat avainasemassa hyvän ensivaikutelman luomisessa ja asiakkaan ostopäätöksen muodostamisessa.
Markkinointiarpajaiset ovat tuotteen myynnin edistämiseksi järjestettäviä arvontoja tai kilpailuja, joissa kuluttaja voi voittaa sattuman perusteella saatavan edun. Yleinen perussääntö on se, että arpajaisiin tai kilpailuihin on voitava osallistua myös tuotetta ostamatta. Arpajaisten esittely ei myöskään saa hallita markkinointia niin, että itse tuote jää toisarvoiseen asemaan.
93 87 Opinnäytetyöni teoriaosuuteen olen hyvin tyytyväinen. Teoriaosuus opinnäytetyössäni antaa tietoa siitä, mistä asioista yrityksen markkinointi koostuu. Tarkoitukseni oli käyttää lähteitä monipuolisesti ja laajasti, missä mielestäni onnistuinkin. Oli vaikea valita mielestäni parhaita lähteitä omaan työhöni, koska käsittelemistäni aiheista löytyi todella paljon hyvää materiaalia. Isäni yrityksestä ja Seniorivaapusta on vuosien aikana julkaistu kymmeniä artikkeleita. Varsinkin näistä kirjoituksista oli hyvin vaikea jättää monia mielenkiintoisia kirjoituksia käyttämättä työssäni. Onnistuin kuitenkin kokoamaan mielestäni hyvin yritykseen liittyvää materiaalia selkeäksi kokonaisuudeksi. Tätä opinnäytetyötä tehdessäni opin paljon markkinoinnista, internetistä ja siitä, kuinka digitaalisesta mediasta voi kustannustehokkaasti hyötyä yritysmaailmassa huolimatta yrityksen fyysisestä kokoluokasta. Luulen, että minulle on tulevaisuudessa erittäin paljon hyötyä näistä tiedoista. Uskon, että tulen jossain vaiheessa työllistymään markkinointialalle ja hyödyntämään oppimaani yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotteiden tunnettuutta ja selvittää yrityksen markkinointiviestintää. Samalla tarkoitus oli löytää ne digitaalisen median kanavat, joilla yritys voisi kustannustehokkaasti parantaa tunnettuutta ja näkyvyyttä internetissä. Markkinointistrategia on operatiivinen toimintaohjelma, joka toteuttaa strategisen markkinoinnin visioita käytännössä. Yrityksen markkinointistrategian sisältö perustuu yrityksen liiketoimintastrategian sisältöön ja liiketoimintamallin kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Määriteltäessä markkinointistrategiaa on siis muodostettava yrityksen visio, mikä merkitsee käytännössä markkinoinnin johtamisen tehtävien määrittelyä osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Esimerkiksi ulkoisessa kilpailuympäristössä markkinoinnin käytännön toteuttaminen merkitsee sitä, että yritys pyrkii toteuttamaan omaa visiota käytännössä. (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, ) Tutkimuksesta kävi ilmi, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotekehitys ja liiketoiminnan kannattavuus ovat hyvällä pohjalla. Yrityksen on helppo lähteä kehittämään markkinointia internetissä. Teoriaosuutta tehdessä mieleeni tuli monia asioita, joita Kannuksen Kalastustarvike Oy voisi kustannustehokkaasti hyödyntää liiketoiminnassaan. Toisaalta resurssien kannalta yhden henkilön työllistävään pkyritykseen löytyi paljon sellaisiakin digitaalisen median kanavia, joita sen ei kanna-
YouTube arvioi videosi laatua mm. sillä, millainen vuorovaikutussuhde katsojilla on videon kanssa. Kuinka kauan katsojat katsovat videotasi keskimäärin? Kuinka moni kommentoi videota? Kuinka moni tilasi kanavasi videon katsomisen jälkeen? Kuinka monta jakoa sosiaaliseen mediaan videosi sai? Kuinka moni lisäsi videosi suosikikseen? Kuinka monta tykkäystä ja ei tykkäystä videosi keräsi? Jos haluat tietää miten videosi suoriutuvat, voit tutkia katsojadataa YouTube Analytics-sivustolla. Datasta on hyvä ottaa oppia tulevien videoiden varalle. Jos katsojat putoavat pois kyydistä jo ensimmäisen minuutin aikana arvioi YouTube videosi olevan epärelevantti katsojien hakusanoihin verrattuna ja voi rankaista pudottamalla videon sijoitusta hauissa. Tällöin kannattaa panostaa kiinnostavampaan alkuun ja miettiä tarkemmin mitä videosi oikeasti tarkalleen käsittelee. On ärsyttävää tuhlata aikaa videon parissa, joka ei vastannut otsikon herättämiä odotuksia.

Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.

×