41. Marketing Mix/4P ajattelu Neil Bordenin (1950 -luvun markkinointi mix) –Tuotesuunnittelu, hinnoittelu, Brändays, jakelu, henkilökohtainen myyntityö, ilmoittelu, promotointi, pakkaus, esillepano, palvelu, fyysinen käsittely, tietojen hankinta ja analyysi McCarthy, 1960, 4P:tä: –Tuote (product) –Hinta (price) –Jakelu (placement) –Markkinointiviestintä (promotion) Marketing management ajattelun mukaisesti yritys luo strategiansa näiden neljän osa-alueen suhdetta varioimalla. –ajatus markkinointijohtajasta osa-alueiden sekoittajana. 4P:n eri osa-alueista muodostuu yrityksen markkinointimix
YouTube tarjoaa lukuisia työkaluja, joita hyödyntämällä varmistat, että kiinnostava ja opastava sisältö linkitetään omaan brändiisi, asiakas jatkaa oman kanavasi parissa eikä siirry kilpailijan videoon, jota alusta luonnollisesti tarjoaa aihepiirin ympäriltä. Pahimmillaan omalle sivustolle upotetussa videossa pyörii kilpailijan mainos. Tuota videosta omat versiot eri kanavien parhaiden toimintatapojen mukaisesti. Esimerkiksi Facebookissa tekstitykset parantavan viestin huomioarvoa merkittävästi.
Innovaatiorahoituskeskus Tekes on viime syksynä alkanut tukemaan pieniä ja keskisuuria, sekä mikroyrityksiä Innovaatiosetelillä. Setelin arvo on 6200 € (5000 € + alv.) ja sen avulla yritys voi hankkia asiantuntijoiden osaamista tai avustusta vaikkapa uuden liikeidean kehittämiseen tai ongelmanratkaisuun. Tekes haluaa toiminnallaan edistää suomalaisten yrityksien kansainvälistä kilpailukykyä ja luoda perustaa työllisyydelle. Tavoitteena on tukea eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä, parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja poistaa yrittämisen esteitä.
35. Peruskäsitteitä Asiakkaan tyytyväisyys –Kuluttajan odotukset tarpeentyydytyksestä verrattuna kuluttajan saamaan tarpeentyydytykseen. Vaihdanta: tietyn tavoitetilan saavuttaminen tarjoamalla jotakin arvoa vastineeksi. Transaktio/liiketoimi : kahden osapuolen välinen arvon vaihdanta. –Raha+tuote/palvelu vaihtaa omistajaa –Voi olla myös vaihtokauppa Markkinat: potentiaalisten ostajien ja myyjien joukkoja, jotka haluavat vaihtaa arvoa keskenään
Koska töissä vietetään niin suuri osa ajasta, tehdään siihen liittyvät päätökset järjen lisäksi tunteella. Tuntuuko yritys ”omalta”, vaikuttaako porukka sellaiselta, jonka osana haluaisi olla. Onko yritys hierarkkinen ja jäykkä, vai rento ja ketterä? Näiden osa-alueiden esiin tuominen ja tunteisiin vetoaminen onnistuu parhaiten videon ja kuvien kautta.
24. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen 1900-luku• 1900s: discovery of basic concepts and their exploration.• 1910s: conceptualization, classification and definition of terms.• 1920s: integration on the basis of principles.• 1930s: development of specialization and variation in theory.• 1940s: reappraisal in the light of new demands and a more scientific approach.• 1950s: re-conceptualization in the light of managerialism, social development and quantitative approaches.• 1960s: differentiation on bases such as managerialism, holism, environmentalism, systems, and internationalism.• 1970s: socialization; the adaptation of marketing to social change.
22. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen Modern marketing begins: The Era of Origins 1750 -1870: –Teollisen vallankumous ensin Iso-Britanniassa ja sitten muualla Euroopassa ja USA:ssa. –Yhä huomattavampi osa ihmistä tulee osalliseksi vaihdantataloudesta. –Uraa uurtavia keksintöjä: höyrykone, kumi, rautatiet. Cornelius Vanderbilt –Talouden instituutiot vakiintuvat. –Myös markkinoinnista tulee vähitellen tavallisempi ilmiö: kysyntää luodaan ja tarpeita tyydytetään. (Fullerton, 1988)
17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16
Viimeisimmät sosiaalisen median muutokset ovat aiheuttaneet paljon puhetta ja puhinaa sosiaalisen median käyttäjissä. Vuoden 2018 sosiaalisen median muutokset painottuvat algoritmeihin Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Esimerkiksi Facebookin tekemät algoritmimuutokset vaikuttavat erityisesti yritysten orgaaniseen, eli luonnolliseen näkyvyyteen, sillä Facebookin uutisvirran algoritmimuutoksella pyritään korostamaan Facebook-kavereiden ja tuttujen julkaisemia päivityksiä organisaatioiden viestinnän sijaan. Facebook maailman suurimpana sosiaalisen median kanavana tahtoo edelleen ottaa huomioon kaikkien käyttäjiensä tarpeet. Digitaalinen maailma kehittyy hetki hetkeltä ja muutoksia sosiaaliseen mediaan tulee aina aika-ajoin, näistä ei kannata kuitenkaan olla huolissaan. Muutokset ovat helppo sovittaa arkeen,
Seteli myönnetään yritykselle, jolla liiketoiminta on vakiintunutta ja joka tarvitsee ulkopuolista apua toimintansa kehittämiseen. Lisäksi ehtona on, että yrityksellä on kansainvälistymiseen liittyviä suunnitelmia ja hakee innovaatiorahoitusta ensimmäistä kertaa. Innovaatiosetelin on voimassa 6 kuukautta ja vaikka se jäisi käyttämättä, ei siitä tule sanktioita.
Me KWD Digitalilla otamme huomioon kaikki sosiaalisen median tarjoamat markkinoinnilliset mahdollisuudet, kun suunnittelemme yrityksille sopivia digitaalisen markkinoinnin kokonaisratkaisuja. Yritysten erityistarpeet ja kohderyhmä linjaavat sosiaalisen median käyttöä. Suosittelemme niiden perusteella parhaat ja sopivimmat kanavat asiakaskohtaisesti.

Video ladataan tyypillisesti yrityksen nettisivuille ja YouTubeen. Yritysten kannattaisi miettiä kuitenkin minne kaikkialle videot sopivat. Niitä voidaan nykyisellään käyttää oikeastaan kaikissa somekanavissa nettisivujen lisäksi. Sähköpostimarkkinoinnissa käytettynä video lisää sähköpostin avaamiskertoja sekä B2B- että B2C-sektorilla (Lähde). YouTube on hyvä jakelukanava sen takia, että Google omistaa YouTuben ja Tubehan on maailman toiseksi suurin hakukone. Osa ammattilaisista lataa kuitenkin videonsa hieman laadukkaampaan Vimeoon.


On ehdottoman tärkeää valita yrityksesi kohderyhmälle juuri oikeat mediavälineet, jotka ohjaavat oikeat ostajat tehokkaasti kohti ostopäätöstä. Vuorovaikutus nousee uusien, sähköisten mediavälineiden myötä yhä keskeisemmäksi osaksi, sillä kuluttajat voivat yhä enemmän vaikuttaa siihen, millaisia viestejä ja mainontaa he haluavat vastaanottaa. Oikeat mediavälineet löytämällä kohderyhmä voidaan tavoittaa hallitusti ja tehokkaasti. Mitä henkilökohtaisemmaksi ja kiinnostavammaksi kohderyhmän henkilö kokee viestinnän, sitä varmemmin hän jaksaa keskittyä siihen. Juuri omiin ravintolamieltymyksiin osuvat mainokset avataan sosiaalisessa mediassa herkemmin, kuin väärin kohdennettu mainos ja omalla nimellä varustettu kirje herättää huomion paremmin kuin massatuotettu roskaposti.
6 ESIPUHE Tässä tämä nyt sitten on, valmis opinnäytetyöni, joka sisältyi tradenomiopintoihini. Opintoni aloitin syyskuussa vuonna 2009 ja sain päätökseen huhtikuussa Päätin opinnäytetyöni aloitusvaiheessa, että mikäli se omassa aikataulussani valmistuisi, kirjoittaisin siihen esipuheen kiitoksineen. Ja valmishan tämä nyt on. Omat tavoitteeni toteutuivat, ja opintojeni aikataulu piti, äiti on nyt tradenomi. Halusin tehdä markkinointiin ja digitaaliseen mediaan liittyvän opinnäytetyön. Tähän tarjoutui loistava tilaisuus, kun sain hyödyntää tietojani ja taitojani isäni yritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle tutkimus ja kehityssuunnitelman muodossa. Kiitos ideasta ja työn toteuttamismahdollisuudesta isälleni, Hannulle. Osana esipuhetta haluan esittää suuret kiitokseni opinnäytetyöni ohjaajalle KTM Ann-Christine Johnssonille. Hänen ajatuksiani herättelevä ohjauksensa auttoi omaan oppimiseeni ja ennen kaikkea johti tähän työhön, joka valmistui juuri niin kuin pitikin. Lämpimät kiitokseni esitän myös viestinnän lehtorille, FM Helvi Pääkköselle kieliasun tarkastamisesta. Kiitokset kuuluvat myös mummuille ja papoille, sillä heidän apunsa ja tukensa koko opiskelujeni aikana on ollut merkittävä. Viimeisenä muttei tietenkään vähäisimpänä kiitokset niille ystävilleni, jotka mainitsemattakin tuntevat olleensa apuna ja tukena tämän projektin etenemisessä ja tekemisessä, sekä Susanna: Kiitos. Tämän opinnäytetyöni omistan omalle perheelleni, aviomiehelleni Janille ja lapsillemme Jonelle, Netalle ja Titalle. Nyt äiti on koulutehtävät tehnyt. Kiitän läheisiäni koko sydämestäni. Kevät 2011 Taina Mäkelä
×