Kahvimainokset näyttävät kahvin aina tummana ja höyryävänä. Nousevasta höyrystä nousee mielikuva kahvin lämpötilasta ja kahvin juojille maku on jo tuttu. Voisiko höyryävän kahvikupillisen näkemisestä saada mieleensä jo entuudestaan tutun maun sekä tuoksun? Vaikka maku ei olisikaan tuttu, tuoksu on tuttu lähes kaikille. Hajuaistin on mitattu vaikuttavan meihin 75 prosenttia enemmän kuin minkään muun aistin tuoma kokemus. Fyysisesti tunnettavan rakenteen hyödyntäminen on myös hankalaa videomainonnassa. Video ei ole kosketeltavissa eikä tuntoaistilla tunnettavissa. Mutta voisiko senkin huomioimiseen hyödyntää toista aistia? Varsinkin elokuvan tekijät ovat hyödyntäneet kuuloa fyysisesti tunnettavan materiaalin huomioimiseen. Erilaiset äänitehosteet, kun eri materiaalit koskettavat toisiaan, luovat meille mielikuvan kyseisen materiaalin koostumuksesta. Tällä voidaan myös huijata esimerkiksi puusta tehdyt lavasteet vaikuttamaan kiveltä.
Uusi tekniikka tarjoaa mahdollisuudet muuhunkin kuin pelkkään tuote-esittelyyn ja tuotteen mainitsemiseen. Internetissä käytetään voimakkaita välineitä: liikkuvaa kuvaa, ääntä ja vuorovaikutteisuutta, jonka avulla lapset saadaan suoraan mukaan toimintaan niin, että he osallistuvat itse markkinointipeleihin. Viihde- tai leikkijaksojen vangitessa huomion markkinointi jää helposti lapselta piiloon. Mainonnan ja viihteen yhdistäminen (kuten. nk. advergames) johtaa usein siihen, ettei markkinointia pysty tunnistamaan.
86 80 KUVIO 41. Soutupaino-ohje Tätä ohjetta yritys voisi käyttää verkkosivuillaan sekä Youtube-kuvapalvelussa. Ohjeen voi esimerkiksi äänittää tai videoida. Yritys voi siirtää Youtube palveluun kaikki tällaiset materiaalit, jotka vaativat joko kuvallisen ohjeen tai konkreettisesti toiminnan esittämisen. 5.6 Keskustelupalstoille osallistuminen suomen ja ruotsin kielellä Suomenruotsalaiset valittavat, että ruotsinkielistä palvelua on nykyisin tarjolla kovin vähän. Viime aikoina yhä useampia valituksia liikkuu ruotsinkielisillä internetsivustoilla, kirjoittaa Margareta Björklund (2011) Österbottens tidning -lehden verkkosivuilla (Björklund 2011). Tämä on mielestäni hyvä artikkeli kuvaamaan sitä, että mikäli Ruotsin puolelle tai ruotsinkielisille lähdetään markkinoimaan tuotetta, on otettava huomioon myös sekä asiakaspalvelu että verkkosivujen sisältö. Ei riitä, että sivustot olisivat ruotsiksi, on näytettävä, että ostoprosessi toimii luotettavasti ja saumattomasti asiakkaan omalla äidinkielellä. Artikkeli kuvaa selvästi kielen mukaan tapahtuvaa keskustelupalstojen jakoa verkkosivustoissa. Suomen kieltä puhuvien keskuudessa tietyt verkkosivustot levittävät tietoa tuotteista ja yrityksistä käyttäjien keskuudessa, ja tämä sama ilmiö toimii
17. Huomioita ‖massamyynnin aikakaudesta‖Standarditarinat ja stereotypiat: –―high pressure selling‖ –lipevät myyntimiehet & aggressiivinen mainontaTodellisuus kuitenkin moninaisempi: –myyntimiehillä yleensä pitkät suhteet asiakkaisiinsa –nykyäänkin on monia yrityksiä ja toimialoja, joiden toiminta muistuttaa "massamyynnin aikakautta‖. Cambell’s soup
7 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet j a näkökulma Tutkimusstrategia 12 Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä Yrittäjyyden määritelmä Yrittäj yyden tutkimuksen viitekehyksiä 15 Markkinoinnin strategiatutkimukset Käsitteistön muuttuminen Strategisen johtamisen teoriat Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Erilaistaminen Kilpailuaseman säilyttäminen Niche-strategiat Markkinointistrategiat Palvelustrategiat Maaseutuyritysten strategiatypologiat 29 Yrittäjäosaaminen Strateginen suuntautuminen Markkinointiosaaminen Muutos ja vaikuttaminen 34 Liiketoimintaympäristö ja kehitysprosessit Toimialoj en erot Maaseutu yritysympäristönä Yrityksen kehityskaaret Liiketoiminnan polku ja kehittyvä liikeidea Yrittäj äosaamis en vaiheteoria Kannattavuuskuilu Kasvustrategia Yrittäjän ikä ja kokemus oppimisen näkökulmasta 45 Tutkimusmenetelmät Menestymisen käsite ja menestymisen mittaaminen Menestymisen mittarit ja tunnusluvut 49
7 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet j a näkökulma Tutkimusstrategia 12 Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä Yrittäjyyden määritelmä Yrittäj yyden tutkimuksen viitekehyksiä 15 Markkinoinnin strategiatutkimukset Käsitteistön muuttuminen Strategisen johtamisen teoriat Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Erilaistaminen Kilpailuaseman säilyttäminen Niche-strategiat Markkinointistrategiat Palvelustrategiat Maaseutuyritysten strategiatypologiat 29 Yrittäjäosaaminen Strateginen suuntautuminen Markkinointiosaaminen Muutos ja vaikuttaminen 34 Liiketoimintaympäristö ja kehitysprosessit Toimialoj en erot Maaseutu yritysympäristönä Yrityksen kehityskaaret Liiketoiminnan polku ja kehittyvä liikeidea Yrittäj äosaamis en vaiheteoria Kannattavuuskuilu Kasvustrategia Yrittäjän ikä ja kokemus oppimisen näkökulmasta 45 Tutkimusmenetelmät Menestymisen käsite ja menestymisen mittaaminen Menestymisen mittarit ja tunnusluvut 49
Meditalla on vahvoja näyttöjä some-markkinoinnista ja yhteisömanageroinnista. Hallitsemme niin Facebookin business-työkalut ja LinkedIn-mainonnan kuin Twitterin, Youtuben ja Instagramin. Työskentelemme jatkuvasti yrityskuvan kehittämisen ja rekrymarkkinoinnin parissa lukuisilla eri areenoilla.  Tukenamme kampanjoiden toteutuksessa ja analysoinnissa työskentelevät Facebookin ja Googlen omat asiantuntijat.
Suunnitellun ja suunnitelmallisen johtamistyön puutteen aiheuttaa osaamattomuus ja tietämättömyys. Eikä ihme, sillä näiden omaksuminen opiskelemalla ilman käytännön kokemusta ei ole helppoa. Tietämyksen lisääminen on paljon helpompaa kun voi peilata sitä päivittäiseen työhönsä ja testata asioita oman yrityksensä toiminnassa. Ajanpuutteen vuoksi opiskelu ei välttämättä ole mahdollista, joten vaihtoehto olisi ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkiminen.
Videomainonnan tehokkuudelle voidaan etsiä todisteita myös tutkimuksista. T. Sammallahti kertoo kirjassaan Konseptisuunnittelun supersankari Brand Sence Companyn tutkimustuloksista palvelukokemuksesta. Kun palvelukokemukseen liitetään enemmän kuin yksi aisti, sen mielikuvallinen vaikutus on 30 % suurempi. Tämä pätee myös mainontaan. Huomiotavia aisteja on yhteensä viisi: näkö, kuulo, haju, maku sekä fyysisesti tunnettava rakenne. Suoranaisesti videomainonnassa pystytään hyödyntämään näistä kahta: näköä ja kuuloa. Mutta pystyisikö näön kautta hyödyntämään myös muita aisteja?
Monet markkinoinnin trendit ovat sidoksissa jatkuvaan teknologian kehitykseen ja sen mukana tuleviin trendeihin. Yksi vuonna 2017 odotettavista trendeistä on paljon lähempänä ihmistä. Tarkoitusperäinen markkinointi (Purpose driven marketing) lähestyy ihmisiä sydämen kautta. Brändit, jotka tekevät yhteistyötä voittoa hakemattomien tai hyväntekeväisyyksien kanssa, taikka luovat omia hyväntekeväisyyskampanjoita, luovat vahvan kuvan, koska heidän tarinansa ovat lähellä ihmisten sydämiä.
×