5 Mikkelin pienyritystutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa. Tutkimusprojektin johtajana toimii professori Saara Hyvönen Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Hän on toiminut myös tutkimuksen ohjaana. Tutkimuslaitos kiittää tutkimuksen tekemistä edistäneitä henkilöitä ja tahoja hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitos kuuluu kaikille tutkimukseen osallistuneille yrittäjille, jotka myönteisellä suhtautumisellaan tekivät tutkimuksen mahdolliseksi. Samalla toivomme, että tutkimuksen avulla on onnistuttu tavoittamaan ainakin osa niistä pienyrityksen markkinointiedellytyksiin vaikuttavista tekijöistä, joita vahvistamalla ja kehittämällä voidaan edistää pienten elintarvikealan yritysten menestymistä tulevaisuudessa. Maaseudun tuotteiden markkinointiin liittyvä tutkimus jatkuu MTTL:ssa. Seuraavaksi on tarkoitus selvittää, miten pienyritysten valmistamien elintarvikkeiden erilaistaminen tulisi suorittaa, mihin tekijöihin kilpailuväittämät olisi perustettava ja miten informaatio olisi esitettävä, jotta sen avulla voidaan lisätä tuotteen tunnettuisuutta ja menekkiä. Samalla tutkitaan hintainformaation ja hintaan liittyvien myynninedistämistoimenpiteiden vaikutusta maaseutuyrityksissä jalostettujen tuotteiden menelddin ja myynnin katteeseen. Helsingissä syyskuussa 1996 Jouko Sir6n Ilkka P Laurila
Videot villitsevät meitä. Suomalaisista 18–34-vuotiaista nuorista 60 prosenttia katsoo YouTube-videoita päivittäin, ja on ennustettu, että vuoteen 2017 mennessä 74 prosenttia Internetin kaikesta liikenteestä liittyy videoihin. Videohuumassa tehdään myös supertehokasta markkinointia, sillä videot tavoittavat kohderyhmät ja ne jäävät hyvin ihmisten mieleen. Videotuotanto voi olla myös erittäin kustannustehokasta.

Sisällöntuotannon merkitys kasvaa jatkuvasti markkinoinnissa. Omaperäisyys ja joukosta erottuminen ovat myös tärkeitä piirteitä. Pelkät kuvat eivät enää riitä, vaan seuraajat haluavat kuulla kiinnostavan, omakohtaisen tarinan brändistä. Usein vaikuttajayhteistyössä yritys luo raamit, joiden rajoissa vaikuttaja pääsee luomaan omaa sisältöään. Tällä tavalla yrityksen viesti menee perille kohderyhmää kiinnostavalla tavalla. 
On tärkeää ottaa käyttöön jonkinlainen analytiikka yrityksesi verkkosivuilla, jos haluat mitata kävijämäärien lisäksi konversioita eli esimerkiksi uusia yhteydenottoja tai sivujesi kautta tehtyjä tilauksia. Myös sosiaalisen median markkinointityökalut tarjoavat kattavaa dataa toimenpiteiden onnistumisesta. Mittaamalla tuloksia pitkällä aikavälillä näet tarkasti, ovatko toimenpiteesi olleet tehokkaita ja kannattavia. Tulosten pohjalta markkinointisuunnitelmaa hiotaan ja päivitetään aina tehokkaammaksi.
15 suhdetekijät sisältävät yrittäjän koulutuksen, työ- ja yrittäjäkokemuksen sekä yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttaneet tekijät. Lisäksi pyrittiin selvittämään niitä näköaloja, joita yrittäjä arvioi markkinoinnilla olevan oman liiketoimintansa kehittämisessä. Yritystoiminnan ja markkinoinnin onnistuneisuutta tarkastellaan suppeasti ilman numeerisia mittareita ja kuvataan yrittäjän motivaatioon liittyvänä tekijänä. Yritystoiminnan ja markkinoinnin nykytilaa käsittelevät teemat ovat seuraavat: kysyntä ja kysynnän kehitys tuotteista saatava hinta ja hintakehitys kannattavuus ja kannattavuuden kehitys liikevaihdon kehitys yrittäjän kokema onnistuneisuus ja kokonaistyytyväisyys yritystoimintaan yrittäjän tyytyväisyys nykyiseen markkinointitoimintaansa suunnitellut muutokset markkinoinnissa (heijastavat tyytyväisyyttä). Koska tutkimuksen tavoitteena on suorittaa tavallista syvällisempi perus selvitys yritysten marlddnointistrategioiden osatekij öistä ja strategian syntymiseen vaikuttavista tekijöistä, niin aineiston rikastamiseksi haastateltavia otettiin yrityksistä, jotka valmistavat erilaisia tuotteita ja palvelevat erilaisia asiakkaita. Tutkimukseen valittiin lisäksi yrittäjiä, joilla on erilainen koulutus-ja kokemustausta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää maatiloilla toimivien elintarvikealan yritysten ja muiden samoilla toimialoilla toimivien yritysten eroja ja yhtäläisyyksiä. Näiden valintojen jälkeen on ymmärrettävää, että tuloksien yleistettävyys ei voi olla tutkimuksen tavoitteena. Aineiston kerääminen pyrittiin toteuttamaan laadullisen tutkimuksen lähtökohdasta, jonka pyrkimyksenä on tuottaa mahdollisimman uutta tietoa tutkimuskohteesta, josta on, ALASUUTARIA (1994, s. 207) lainaten, ennestään paljon -asioita, jotka ovat yleisessä tiedossa mutta huonosti tiedostettuja". 1.5 Rajaukset Tutkimuksessa tarkastellaan elintarvikkeita jalostavia pienyrityksiä taloudellisen toiminnan harjoittajana. Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, johon voi kuulua raaka-aineen hankinta, valmistus ja kauppa. Pienyritystutkimusten yhteydessä on keskusteltu siitä, mikä on yritys ja erityisesti pienyritys, miten yritys pitäisi määritellä ja mitkä toiminnat tulisi rajata yritystutkimuksen ulkopuolelle (HAAHT11989; LEHTOMAA 1995, s ). Tutkimuskohde katsotaan kuitenkin tässä yhteydessä riittävän hyvin määritellyksi silloin, kun kuvataan tietolähteet ja olosuhteet mahdollisimman tarkasti. Liikevaihto ja henkilöstön lukumäärä mittaavat 14
Kuluttaja-asiamies kiinnitti Kaupan Keskusliiton ja Suomen Bensiinikauppiaitten liiton huomiota pornografisten lehtien sijoitteluun myymälöissä ja huoltoasemilla. Pelkästään aikuisille tarkoitettu aineisto on pidettävä erillään aineistosta, jota tarjotaan myös lapsille ja sijoiteltava niin, ettei markkinointi tavoita lapsia. (KA 2002/80/6592, 2003/80/0699)
14 aloittavissa yrityksissä, jotka pyrkivät eniten kehittämään yritystä ja haluavat kasvattaa myyntiä (HYVÖNEN ym. 1995, s. 43, 56). 1.4 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavia pienten elintarvikealan yritysten markkinointiin liittyviä kysymyksiä: miten yrittäjät toteuttavat markkinointia? mitkä tekijät vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet markkinointia koskeviin päätöksiin yrityksissä? minkälaisia tavoitteita yrittäjät ovat asettaneet markkinoirmille, ja miten he itse arvioivat onnistuneensa markkinoimaan tuotteitaan? Aineiston hankintamenetelmänä on teemahaastattelu. Haastateltaville esitettiin teema-alueista suoria kysymyksiä tai teema-aluetta käsiteltiin useiden eri kysymysten yhteydessä. Tutkimus poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista eniten tutkimustapansa puolesta. Tuticimusongelmia pyrittiin lähestymään aikaisempaa kiinteämmin yritysten käytännön näkökulmasta, ei niinkään markkinoinnin teoreettisista ajattelumalleista lähtien. Pikemminkin on asetettu kysymys, minkälaisesta viitekehyksestä yrittäjät toteuttavat markkinointia, ja miten yrittäjien ajattelutapa ohjaa markkinointitoimintaa käytännössä. Haastattelun teemat ja eteneminen riippuivat eniten niistä tekijöistä, jotka olivat merkityksellisiä haastateltavien yrityksien kannalta. Tällä menettelytavalla pyrittiin vähentämään sitä pienyritystutkimuksessa ilmeistä virhemahdollisuutta, että tutkija yrittää saada yrityksestä selville jotakin sellaista, mitä siellä ei ole (Hovi 84 HURMERINTA-PELTOMÄKI 1995). Haastattelujen suorittamisen ja aineiston keräyksen pohjaksi on kuitenkin muodostettu teoriapohjainen käsitys resurssi-olosuhde-lcilpailuympäristö-strategia-vaikutussuhteista. Mallien yksityiskohtia ei tässä yhteydessä kuitenkaan esitetä. Tässä raportissa esitetään yleisluonteinen kuvaus tutkimuksen aihealueista. Markkinoinnin osalta haastattelun teemoissa on keskitytty kolmeen pääalueeseen, joita ovat: yrityksen sisäiset markkinointiolosuhteet kilpailuympäristö yrityksen asemoituminen muihin yrityksiin ja/tai kilpaileviin tuotteisiin nähden. Eri yhteyksissä kiinnitetään huomiota myös yrittäjän informaatioon ja informaation lähteisiin. Teemojen yhteydessä käsitellään tuotteisiin, hinnoitteluun, j akeluratkaisuihin ja markkinointiviestintään liittyviä kysymyksiä. Markkinoinnin olo- 13
152. Jakelu • Jakelukanavan valinta • Jakelukanava: tie asiakkaan luo: • vähittäismyymälät; hyvä asiakkaiden tavoitettavuus • ulkopuoliset agentit; suhteellisen kalliita • franchising; nopea kasvu ja tehokas markkinointi • tukkuliikkeet; hyvät yhteydet vähittäisliikkeisiin • oma myyntipiste; suurilla liikkeillä etu (KESKO, S-ryhmä jne.) • omat myyntiedustajat; monimutkaiset tuotteet (B-B) • puhelin/postipalvelu; esim. HobbyHall, Ellos, etc. • Nettiportaalit: Pankkipalvelut, Amazon.com, Dell, play.com jne.

Onkin hassua, että yritys X käyttää vaikkapa yritysvideon tai videomarkkinoinnin tuottamiseen suhteellisen paljon rahaa, mutta ei kuitenkaan sen markkinointiin valmistumisen jälkeen. Ajatus on hieman sama, kuin tv-mainoksessa, joka rakennettaisiin isolla rahalla ja näytettäisiin tämän jälkeen vain sukulaisille tai kaveripiirille. Tulokset eivät olisi varmaankaan kovin mairittelevia?

Haluat varmasti, että yrityksesi ensivaikutelma herättää asiakkaassa positiivisia ja luottamusta herättäviä tuntemuksia sekä viestii yrityksesi palvelusta ja laadusta parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityksesi antaa asiakkaalle haluamasi mielikuvan ennen kaikkea yritysilmeensä kautta. Yritysilme pitää sisällään esimerkiksi logon, värimaailman, typografian eli kirjasintyypin, verkkosivuston ilmeen, lomakkeistot ja muut painomateriaalit.

Tarkat kohdennusmahdollisuudet ja kasvava määrä mainosmuotoja tekevät videomarkkinoinnista sekä suorituskykyisen että kustannustehokkaan sijoituksen markkinoijille. Asiantuntijoidemme rakentamassa videosuunnitelmassa määritellään videoviestinnän tavoitteet, kohderyhmät, käytettävät kanavat ja niiden roolitus, sekä tulosten mittarit. Jakelukanavan näkökulmasta hyvä videosuunnitelma on monikanavainen ja tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti usealla alustalla ja laitteella läpi päivän. On tärkeää ymmärtää minkälaisessa toimintaympäristössä kuluttaja näkee videon.  Kuluttajien mobiiliajajankäytön jatkuvasti kasvaessa on huomioitava esimerkiksi, että suurin osa Facebookin videoista katsotaan älypuhelimissa äänettömällä.
Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.
39 33 mintaa. Etula (2010) esimerkiksi mainitsee, että kirjanpito on usein siirretty tilitoimistoon ammattilaisten hoidettavaksi eikä yrittäjällä ole halua tai aikaa opetella taloushallintoa. (Minustako yrittäjä? 2010, 54.) Sukupolvien välinen ero on tällä hetkellä aika selkeä. Nuorempi sukupolvi hallitsee tietokoneen käytön jo siten, että esimerkiksi tekstin ja kuvien muokkaaminen ja sisällön tuottaminen internetiin ei vie kauheasti aikaa toteuttaa. Tästä syystä esimerkiksi yrittäjän omasta perheestä tai lähipiiristä usein löytyy henkilö, jolta tekninen osaaminen olisi verkkosivujen sisällöntuottamiseen juuri sopivaa, kunhan muistaa, ettei se pelkkä kirjoitustaito vielä takaa hyvää viestintää. Etula (2010) mainitsee, että usein pienet yritykset lähtevät tekemään yritysmaailmassa ja Internetissä sitä, mitä isot tekevät edellä. Ensin pitäisi kuitenkin lähteä miettimään, mitä ja miksi tehdään. Sitten vasta tulisi toteuttaa ja toimia. Jälkikäteen jokainen voi mitata, miten missäkin toiminnassa onnistuttiin. (Minustako yrittäjä? 2010, 52.) Kuviossa 8 on Kannuksen Kalastustarvike Oy:n nykyisen verkkosivuston layout. KUVIO 8. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivujen layout Kuviosta 8 näkyy, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n nykyiset kotisivut ovat selkeät ja melko värittömät. Tekstin asettelu ja visuaalisuus ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Visuaalisuus ja sisältö vaatisivat kehittämistä, jotta verkkosivut vastaisivat nykyajan käyttäjien tarpeita.
Huom! Kun käyttäjä hakee “miten parannan verkkonäkyvyyttä”, kannattaa tarjota tietoa aiheesta eikä mainostoimiston mainosta. Opastavasta videosta kannattaa ohjata seuraavaan sisältöön, joka voi olla esimerkiksi “parhaat työkalut verkkonäkyvyyden parantamiseen”. Tämän videon katsojalle tarjotaan ratkaisua, kuten “varaa heti ilmainen konsultointi” ja lähdetään muistuttamaan häntä mainoksilla.
Parhaat mediat videomainoksellesi ovat Youtube, Facebook, Twitter ja Vimeo. Ne tukevat hyvin videomainontaa ja omaavat suurimman potentiaalin niin kohdistamiselle kuin leviämisellekin. Instagram nyt tietysti myös. Youtube esimerkiksi on hyvin hakukoneoptimoitu, joten sinne kannattaa ainakin orgaanisesti videot tallentaa ja kohdistaa. Toisaalta Facebookissa saat videon maksettuna hyvin leviämään ja kohdentumaan. Tärkeää on, että videonäyttöjen sijaan saat viestisi oikeille henkilöille oikeaan aikaan.
Haluat varmasti, että yrityksesi ensivaikutelma herättää asiakkaassa positiivisia ja luottamusta herättäviä tuntemuksia sekä viestii yrityksesi palvelusta ja laadusta parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityksesi antaa asiakkaalle haluamasi mielikuvan ennen kaikkea yritysilmeensä kautta. Yritysilme pitää sisällään esimerkiksi logon, värimaailman, typografian eli kirjasintyypin, verkkosivuston ilmeen, lomakkeistot ja muut painomateriaalit.
7 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet j a näkökulma Tutkimusstrategia 12 Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä Yrittäjyyden määritelmä Yrittäj yyden tutkimuksen viitekehyksiä 15 Markkinoinnin strategiatutkimukset Käsitteistön muuttuminen Strategisen johtamisen teoriat Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Erilaistaminen Kilpailuaseman säilyttäminen Niche-strategiat Markkinointistrategiat Palvelustrategiat Maaseutuyritysten strategiatypologiat 29 Yrittäjäosaaminen Strateginen suuntautuminen Markkinointiosaaminen Muutos ja vaikuttaminen 34 Liiketoimintaympäristö ja kehitysprosessit Toimialoj en erot Maaseutu yritysympäristönä Yrityksen kehityskaaret Liiketoiminnan polku ja kehittyvä liikeidea Yrittäj äosaamis en vaiheteoria Kannattavuuskuilu Kasvustrategia Yrittäjän ikä ja kokemus oppimisen näkökulmasta 45 Tutkimusmenetelmät Menestymisen käsite ja menestymisen mittaaminen Menestymisen mittarit ja tunnusluvut 49
Tuotepakkaukset kuvineen vetoavat lapsiin voimakkaasti. Pakkauksen pitää antaa lapselle oikea kuva tuotteesta. Lapsen on vaikea mieltää pakkauksen todellista sisältöä, jos pakkauksessa kuvataan myös siihen kuulumattomia tuotteita tai annetaan väärä kuva tuotteen koosta tai määrästä. Pelkkä teksti ei riitä oikaisemaan kuvasta syntyvää harhaanjohtavuutta.
97 91 LÄHTEET Kirjallisuus Fahs, C How to Do Everything with YouTube. New York: the McGraw-Hill Companies. Hannu Känsäkoski starttasi starttirahalla, omasta harrastuksesta bisnes Lestinjoki Heikkilä, T Tilastollinen tutkimus. 7. uudistettu painos. Helsinki: Edita Prima Oy. Isohookana, H Yrityksen markkinointiviestintä. Helsinki : WSOYpro. Jaakkola, M Vaaputtaen maailmamaineeseen millä eväillä ja kuinka kauas? Vetouistelu-uistelun erikoislehti nro 3, 10. vuosikerta, Johnston, S. & McGee, L Ways to Make Google Love Your Website. Lontoo: Random House Business Books. Jormanainen J parasta uistinta kautta aikojen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Jue A.L., Marr, J.A & Kassotakis, M.E Social media at work, How Networking Tools Propel Organizational Performance. San Francisco: A Wiley Imprint. Jussila R Siikavieheet syynissä, Erä 7, Jussila, R Antoisimmat ahvenvaaput. Erä 12, Jussila, R Seniorin haastajat. Erä 7, Jussila, R Siika on kalastajan päiväuni. Seura nro 27, Jussila, R Siikavaaput. Erä 7, Jussila, R Seniori pitää pintansa. Erä 14, Jyräs, J Uistelua ohuella siimalla ja grammaisella vaapulla Ihanaa! Vetouistelun erikoislehti, Karjaluoto, H Digitaalinen markkinointiviestintä. Esimerkkejä parhaista käytännöistä yritys- ja kuluttajamarkkinointiin. Jyväskylä: Docendo. Keränen, V., Lamberg, N. & Penttinen, J Digitaalinen media. Jyväskylä : Docendo Kilpi, T Blogit ja bloggaaminen. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
[social_sharing style=”style-11″ fb_like_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ fb_color=”light” fb_lang=”fi_FI” fb_text=”like” fb_button_text=”Share” tw_lang=”fi” tw_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ tw_name=”jarijuslen” tw_button_text=”Share” g_url=”https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017″ g_lang=”fi” g_button_text=”Share” alignment=”center”]
95 89 Yleisesti Kannuksen Kalastustarvike Oy:n valmistamaan Seniori-vaappuun oltiin tyytyväisiä, ja asiakkaiden kokemukset Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivuista olivat vähäiset. Tämä kertoo mielestäni vähäisestä näkyvyydestä digitaalisessa mediassa. Tutkimuksesta kävi hyvin ilmi, että tuotekehitys on vahvalla pohjalla, ja tästä on helppoa lähteä kehittämään internettoimintaa laajemmaksi. Yrityksen tulee kehittää verkkokaupan osalta tilauspalvelua niin, että tilaaminen olisi asiakkaalle helppoa ja vaivatonta. Verkkokaupan lisäksi yrityksen verkkosivuston visuaalisuutta tulisi kehittää. Asiakaslähtöinen ajattelu tulisi ottaa huomioon esimerkiksi sivuston sisältöä suunniteltaessa. Kun lähtökohtana ovat uudet Seniori-vaapun käyttäjät, on annettava tietoa tuotteesta: mikä Seniori-vaappu on ja miksi se on alun perin kehitelty. Tämä ei nykyisiltä kotisivuilta käy selvästi ilmi. Seniori-vaappu on tehty täyttämään asiakkaan toiveet hyvästä vieheestä. Myös verkkomarkkinointi on lähdettävä toteuttamaan käyttäjän näkökulmasta. Keskustelupalstoilta ja Google Analyticsin avulla yritys voi hyödyntää hakusanoja, joilla Seniori-vaapusta haetaan tietoja. Näiden avulla Seniori-vaapun ja yrityksen näkyvyyttä voisi parantaa. Samalla vastaukset antavat tietoa siitä, mistä käyttäjät hakevat tuotetietoja ja mitä he haluavat tuotteesta tietää. Hakusanoina (liite 2) esiintyvät esimerkiksi Seniorin uintisyvyys, Seniorilla kalastaminen, Seniorin heittäminen, oikea koko siialle ja siian uistelu Seniorilla. Näitä sanoja voisi käyttää pohjana sille, mitä tietoja kotisivuilla tulisi mainita. Yrityksen tulisi keskittyä hakukoneoptimointiin. Keskustelupalstojen ja foorumien kirjoituksista löytyy kysymyksiä, joiden pohjalta on helppo tehdä johtopäätöksiä siitä, ettei moni käyttäjä tiedä Seniori-vaapusta. Moni ei tiedä, mikä Seniori-vaappu on ja kuinka sitä voi käyttää monenlaisessa kalastuksessa. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen sisällöstä tulisi löytyä vastaukset näihin kysymyksiin. Hakukoneoptimointi on mielestäni kotisivujen visuaalisuuden parantamisen ohella tärkeä keino vaikuttaa näkyvyyteen. Vaikka Seniori-vaappu- hakusanoilla yritys listautuu hakutulosten kärkeen, tulisi käyttää hyväksi Google Analyticsin palvelua ja syöttää HTML-koodauksella useita muita erilaisia hakusanoja sivustolle. Seniorivaapun ilmestyminen hakutuloksien kärkeen esimerkiksi hakusoilla paras vaappu, siikavaappu tai UL-viehe toisi paljon näkyvyyttä yritykselle. Tämän kaiken edelly-
36. AsiakastyytyväisyysTyytyväinen asiakas: •Ostaa uudelleen •Kertoo muille positiivisista kokemuksistaan (WOM) Word of mouth ilmiö •Ei välitä kilpailevista tuotteista, brandeistä tai markkinointiviestinnästä --> korkea vaihtamiskynnys •Ostaa muita yrityksen tuotevalikoiman tuotteitaTyytymätön asiakas: •Haaste yrityksille! •Negatiivinen WOM ! (Esim. Elokuvat)
Jokaisella alalla asiakkaiden ostokäyttäytyminen on hieman erilaista, joten voit käyttää teorioita viitekehyksenä ostotunnelin rakentamiseen (esim. perinteiden AIDA-malli), mutta sovella ja rakenna ostoputki sellaiseksi mitä se todellisuudessa asiakkaidesi keskuudessa on. Hyvän tavoitteen asettamiseksi tärkeintä on tunnistaa omat heikkoudet kohderyhmän ostoputken varrelta. Mitkä ovat ostotunnelin akilleenkantapäät joissa voisit selvästi parantaa?
Liikkuvan kuvan hyödyntäminen on ollut digitaalisen markkinoinnin sekä asiakaspalvelun trendien kärjessä jo pitkään. Teknologian kehittyminen on tuonut ratkaisut kaikkien ulottuville. Videon tehokkuus sekä hyvät kokemukset ovat jalkauttaneet kiinnostusta kaiken tasoisille yrityksille. Lukuisilla toimialoilla kanavat ovat jo aktiivisessa käytössä, mutta merkittävä osa ominaisuuksista on edelleen hyödyntämättä. Tässä artikkelissa kerrotaan miksi video on tärkeä työkalu ja miten sitä tulisi hyödyntää.
Opinnäytetyötä pohjustettiin ensin teoriaosuudella sosiaalisesta mediasta käyttäen mahdollisimman tuoreita lähteitä, jonka jälkeen tutustuttiin hieman kohdeyritykseen. Sen jälkeen paneuduttiin sivuston päivittämisen prosessiin ja sisällön tarkistamiseen. Lopuksi luotiin sosiaalisen median kanava käyttäen Facebookia ja yhdistettiin se nettisivun kanssa.
Ilman Facebook-mainoksia tulet olemaan ikuisesti pimennossa, jonne huomion aurinko ei paista. Mikäli pidät lompakkosi nyörit tiukasti kiinni ja uskot maksuttomien julkaisujen voimaan, voit yhtä hyvin sulkea Facebook-sivusi ja tehdä jotain muuta. Ainakin, jos sinulla on liiketoimintaasi liittyen kasvutavoitteita tai muita konkreettisia suunnitelmia, joiden toteutumiseen tarvitaan asiakkaita.
Etsiessään tietoa tuotteista asiakas todennäköisesti päätyy jossain vaiheessa Googleen, joka tunnetusti suosii videota hakutuloksissaan. Kun putkena on Google-haku > YouTube-video > linkki tuotteeseen, on kiinnostunut asiakas parhaimmillaan vain parilla klikkauksella saanut kaipaamansa tiedon tuotteesta, päätynyt verkkokauppaan ja vienyt kyseisen tuotteen ostoskoriin.
Seuraavien ohjeiden pitäisi auttaa sinua oman kotisivusi löydettävyyden paranemisessa hakukoneissa. Ne ovat yksinkertaisia ja hyväksi koettuja peruskeinoja, mikä riittää siihen, että hakukoneet löytävät sinut ja nostaisivat arvokkaan sisällön etusivulle. Muista, että kotisivun optimointi alkaa sen syntymästä tai jopa jo sivuston suunnitteluvaiheessa.
11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10
×