Uutiskirjetoiminnon lisäksi Facebook-sivulla on myös monia muita mahdollisia käyttötapoja. Yritys voi esimerkiksi käydä julkista keskustelua toimintaansa liittyvistä tapahtumista jäsentensä kanssa tai vinkata seinällään sopivista ja kiinnostavista artikkeleista ja uutisista seinällään. Jäsenet voivat puolestaan kertoa mielipiteensä sivuille liitetyistä asioista.
Strategia ei kuitenkaan vastaa kaikkiin mahdollisiin markkinoinnin ja myynnin yksityiskohtiin, kuten ostetaanko jotain teknologiaa vai ei. Myös sisältömarkkinointi ja markkinoinnin automaatio saavat paikkansa myöhemmin. Kuten ehkä maailman arvostetuin markkinoinnin professori Byron Sharp totesi Lontoossa 2017 Festival of Marketing tapahtumassa: “Strategy used to be the sexy thing, not technology.” 
46 ). Kuviossa 10 näkyy 30-, 40- ja 50- millimetriset Seniori-vaappu -mallit. Pienin malli, värinumero 7, on ylimpänä. Se on kautta aikojen ollut Seniori-vaappujen myydyimpiä ja kalastavimpia värejä. Kuviossa 10 keskellä on värinumero 8 ja alimpana värinumero 21. KUVIO , 40- ja 50-millimetriset Seniori-vaaput Seniori-vaapun tuotekehitys ja lopullinen muoto ominaisuuksineen ovat pienimpiä yksityiskohtia myöten seurausta yrittäjän omista kalastuskokemuksista, jatkuvasta innovaatiokyvystä ja kokeiluista valmistusprosessien eri vaiheissa. Luja ja kestävä laatu ovat avainsanoja Seniori-vaapun ominaisuuksissa. Kestävyys tosin joutuu koetukselle suurien kalojen hampaissa. Kuviossa 11 näkyy Seniori-vaapun kehityskaari ensimmäisistä käsin vuolluista vieheaihioista viimeiseen malliin. Seniori-vaapun tuotekehittely koostuu tulevaisuudessa värimallien kehittelystä, sillä vaapun muotoa ja ominaisuuksia ei ole tarvetta muuttaa. (Känsäkoski 2010.)
Jos olet kiinnostunut sisältömarkkinoinnista videon keinoin, voit kokeilla lyhyttä, mutta informatiivista tai humoristista lähestymistapaa. Hauskat ja ajatuksia herättävät videot leviävät sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Lyhyet videot soveltuvat kiireisenkin ihmisen kahvitaukoviihteeksi ja katsojan on helppo jakaa niitä edelleen omassa sosiaalisen median profiilissaan – lisäten yrityksesi näkyvyyttä täysin ilmaiseksi. Videot herättävät tutkitusti enemmän tunteita, kuin valokuva tai pelkkä teksti. Ja kuten tiedetään, suurin osa ostopäätöksistä tehdään tunteella, ei järjellä.
Huolehdi että videosi on oikein otsikoitu, se löytyy kanavalla oikeasta soittolistasta, sivustollasi relevantin artikkelin alta ja tarjottu ratkaisu annetaan yksiselitteisesti käyttäjälle ja hakukoneelle. Jakele videosi muissa sosiaalisen median kanavissa säännöllisesti ja ohjaa asiakkaasi opastava videomateriaalin pariin. Eri kanavien ristiin linkitys parantaa löydettävyyttä.
Ensimmäiseen näkökulmaan liittyy se, että uudet ja kuumat some-kanavat eivät koskaan ole markkinoinnissa tehokkaita. Niillä tekevät rahaa vain some-konsultit, jotka juoksevat kouluttamassa tiedonnälkäisiä asiakkaitaan. Kun Facebook oli nuori ja kultaiset vuodet vasta edessäpäin, Facebookista saadut tulokset eivät millään tavoin vastanneet markkinoijien odotuksia. Vasta muutaman viime vuoden aikana on löytynyt toimivia tapoja hyödyntää Facebookin valtaisa käyttäjämäärä yritysten tavoitteiden edistämisessä.

Lounaan nähtiin kaksi esitystä Facebookilta. Anna Klaile (Partner Manager, Facebook) kertoi ensin Facebookin luovien sisältöjen parhaista käytännöistä ja näytti loistavia vinkkejä ja esimerkkejä omien videoiden tuotantoon. Annan esityksen jälkeen Sanni Ahokas (Account Strategist, Facebook) jatkoi Full Funnel -markkinoinnilla, eli siitä miten eri sisältöjä ja kampanjoita tulisi optimoida ja mitata parhaan tehon saavuttamiseksi.
97. Tuotteiden luokittelu Kestävyyden tai konkreettisuuden mukaan 1. Kertakulutushyödyke (Non-Durables) 2. Kestokulutustavarat (durables) +(Palvelut) Asiakastyypin mukaisesti –Kuluttajahyödykkeet 1. Mukavuushyödykkeet 2. Ostoshyödykkeet 3. Erikoistuotteet 4. Havaitsemattomat tuotteet Teolliset hyödykkeet/tuotantohyödykkeet 1. materiaalit ja tarvikkeet 2. Pääoma 3. puolivalmisteet ja palvelut 

AY-liitot keränneet vuosia tietoja ja tuovat ne esiin vaalien alla. On kyllä härskiä toimintaa elleivät ole toimittaneet tietoja valvovalle viranomaiselle IS:n saama ammatti­liittojen lista paljastaa: Näistä rikoksista hoiva­yrityksiä voitaisiin syyttäähttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000005997234.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=t.co&utm_campaign=tweet-share …


159. Yksittäisten yritysten valinta kanavaan:• Miten suuri on jälleenmyyjän markkinaosuus ja liikevaihto?• Riittävätkö yrityksen myynti- ja varastointitilat, ja ovatko ne hyvin hoidetut?• Millaisia muita tuotteita yrityksen lajitelmassa ja valikoimassa on?• Millainen on jälleenmyyjän maine ja vakavaraisuus?• Osaako jälleenmyyjä myydä ja palvella? Onko jälleenmyyjällä tuotteen vaatimaa erikoisosaamista?• Onko jälleenmyyjän käyttämä hintapolitiikka sopiva tuotteelle, ja päästäänkö myyntitavoitteisiin?• Onko jälleenmyyjällä tarjota tuotteen vaatimaa huolto-, takuu-, varaosa- tai muuta palvelua?
31 25 KUVIO 4. Mikroblogipalvelu Twitter Kuviossa 4 näkyy mikroblogipalvelu Twitterin etusivu. Siinä lukee, että se on paras keino huomata, mitä uutta maailmassasi on. Käyttämiseen vaaditaan maksuton rekisteröityminen palveluun YouTube ja muut kuvapalvelut Yksi tunnetuimmista sosiaalisista medioista ja ylivoimaisesti suosituin pelkästään sisällön jakamiseen keskittyvä kuvapalvelu tällä hetkellä on YouTube, jonka perustivat Chad Hurley, Steve Chen ja Jawed Karim vuonna YouTuben kuvapalvelu sisältää sekä normaaleja kuvia että liikkuvia videoleikemateriaaleja, joita jokainen voi ladata tai liittää palveluun toisten ihmisten nähtäväksi maailmanlaajuisesti. Videonjakopalvelu on tullut tutuksi lähes kaikille Internetiä käyttäville. Palvelussa on mukana myös ääniominaisuus. (Fahs 2008.) Palvelu ei yksinään ole yritysten käytössä kannattava, mutta sitä voi pitää hyvänä kanavana täydentää yrityksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Palvelussa voi luoda videoita ja jakaa niitä miljoonien ihmisten kesken. Palvelussa voi suunnitella ja järjestää videoita tai liittyä osaksi kyseistä yhteisöä. Yrityksen kannattaa jakaa palvelussa mahdolliset videosisällöt, jotka voivat kiinnostaa käyttäjiä. Joissain tapauksissa kannattaa harkita esimerkiksi video-oppaiden tekemistä, jos ne auttavat
Liikkuvan kuvan kasvu on tämän hetken vaikuttavimpia mediailmiöitä. Videoon perustuvia jakelukavavia syntyy jatkuvasti lisää, lisäksi vanhat jakelukanavat, kuten Facebook, muokkaavat  alustojaan videoita suosiviksi. Online-videokanavien tavoittavuudet eivät häviä kaupallisille televisiokanaville: Sekä YouTube että Facebook tavoittavat molemmat jo puolet suomalaisista viikoittain ja etenkin nuorten mediankulutus painottuu verkkoon. Myös kotimaiset mediat, kuten esimerkiksi IL-TV tai Sanoma -videoverkosto kehittävät videopalvelujaan ja niihen paketoituja mainosratkaisuja.

Facebookista on tullut keskeinen osa suomalaisten arkea. Kaksi miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia joka päivä, ja kuukausittain palvelussa käy noin puolet suomalaisista. Facebook tuntee meidät hämmästyttävän hyvin – jopa paremmin kuin me itse. Iän, sukupuolen ja asuinalueen lisäksi se tietää, mistä asioista olemme kiinnostuneita. Facebookissa markkinointia voidaankin kohdentaa erittäin tehokkaasti mielenkiinnonkohteiden mukaan.
Ensivilkaisulla luotua vaikutelmaa voi olla vaikeaa, tai jopa mahdotonta muuttaa myöhemmin – siksi selkeiden ja toimivien verkkosivujen rakentaminen jo yrityksen alkutaipaleella on tärkeää. Asiakas saattaa muodostaa ostopäätöksensä pelkästään verkkosivujen pohjalta. Kun asiakas etsii itselleen mieluisaa tuotetta tai palvelua, hän vertailee todennäköisesti usean eri yrityksen verkkosivuja keskenään tehden päätöksensä hyvän ensivaikutelman ja käyttömukavuuden perusteella. Hyvännäköiset ja toimivat verkkosivut ovat kuin ympäri vuorokauden työskentelevä myyjä.
Seteli myönnetään yritykselle, jolla liiketoiminta on vakiintunutta ja joka tarvitsee ulkopuolista apua toimintansa kehittämiseen. Lisäksi ehtona on, että yrityksellä on kansainvälistymiseen liittyviä suunnitelmia ja hakee innovaatiorahoitusta ensimmäistä kertaa. Innovaatiosetelin on voimassa 6 kuukautta ja vaikka se jäisi käyttämättä, ei siitä tule sanktioita.
55 49 villa markkinoilla. Pääongelmana tutkimuksessa oli yrityksen onnistuminen digitaalisessa mediassa ja tuotteiden tunnettuus. Alaongelmiksi tutkimuksessa nostettiin asiakkaiden tyytyväisyys yrityksen tuotteeseen, hintoihin ja löydettävyyteen. Kuviossa 1 sivulla 5 esitettiin Tikkasen, Asparan ja Parvisen (2007), mukaan tehty markkinointistrategian jaottelu asiakas- ja toimittajasuhteiden, tuotekehityksen sekä muiden verkostosuhteiden johtamiseen. Samassa kuviossa on Raatikaisen (2004) markkinoinnin tavoitteiden jaottelu asiakas-, viestintä-, myynti-, tuote-, kannattavuus-, hinta- ja saatavuustavoitteisiin. Selventääkseni tässä opinnäytetyössäni käyttämiäni lähtökohtia ja näkökulmia toimeksiantajayrityksen näkökulmasta tarkoitukseni on keskittyä markkinointistrategiassa asiakas- ja tuotetavoitteisiin sekä markkinoinnissa asiakas- viestintä- ja tuotetavoitteisiin. Mainonnan tavoite on myynnin lisääminen, tuotteen tai yrityksen tunnetuksi tekeminen ja yrityskuvan parantaminen. Tavoitteena on myös hyvän yritys- ja tuotekuvan synnyttäminen ja sen menestyksekäs ylläpitäminen, joten tämä on olennainen osa kehittämissuunnitelmaa. Yrityksen on kehitettävä asiakkuuksia eli saatava tuotteita ostanut henkilö ostamaan tuotteitaan uudelleen ja uudelleen. Tämän vuoksi asiakkuuksien johtamiseen on panostettava. Digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteet ovat esimerkiksi yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, brändi-imagon ja brändiasenteiden muuttaminen, tuotekokeilun aikaansaaminen ja uskollisuuden kasvattaminen sekä asiakkuusmarkkinointi. Näistä keskityin yrityksen bränditietoisuuden lisäämiseen sekä brändi-imagon ja tuotekokeilun aikaansaamiseen. Monilla muilla toimialoilla luodaan markkinoinnin ympärille mielikuvia, joilla tuotteita myydään vaikuttamalla asiakkaiden tunteisiin. Tässä olisi keino markkinoida myös kalastusvälineitä. Tuote-esittelyyn tulisi saada tunnelma rennosta ja hyväntuulisesta fiiliksestä, jossa nautinto ja kalamatkan tuoma elämys ei ole riippuvainen saadusta saalismäärästä.
Facebook-sivuille tuotu uutinen on tietyssä mielessä epävirallisempi kuin esimerkiksi uutiskirje. Siksi sivusto antaa yritykselle mahdollisuuden suorempaan ja samanarvoisempaan kommunikointiin asiakkaidensa kanssa ja saavutettavuus paranee. Parhaat Facebook-sivut ovat miniyhteisöjä, joissa ihmiset vaihtavat kokemuksiaan yritystä ja sen toimialaa sivuavista asioista. Hyvä Facebook-sivusto antaa kuluttajalle mahdollisuuden innostua yrityksestä ja sen tuotteista ja levittää innostuneisuuttaan sosiaaliseen verkostoonsa.
Jos ostat yrityksellesi seuraajia, ovat he vain haamukäyttäjiä. He eivät koskaan tule tykkäämään julkaisuistasi, kommentoimaan saati ostamaan sinulta jotain. Ostamalla seuraajia vahingoitat yrityksesi sosiaalisen median presenssiä, koska esimerkiksi Facebook näkee asian niin, että koska seuraajasi eivät kommunikoi yrityksesi kanssa, sisältösi ei ole kiinnostavaa. Jos sisältö ei ole kiinnostavaa, Facebook ei näytä sitä muillekaan tykkääjillesi. Unohda siis seuraajien ostaminen ja yritä lähestyä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita jakamastasi sisällöstä.
4 Esipuhe Maatalouden toimintaedellytysten muutoksen myötä haasteet maaseudun asutuksen säilymisestä ja maaseudun väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta kohdistuvat lisääntyvässä määrin pienyritystoimintaan. Maatalouden harjoittaminen on polarisoitumassa osa-aikaisesti hoidetuille keskikokoisille tiloille ja toisaalta päätoimisille yrityskokoaan voimakkaasti laajentaville tiloille. Näin ollen pienillä ja keskikokoisilla tiloilla tarvitaan muuta yritystoimintaa, joka sitten voisi muodostua jopa päätoimeentulon lähteeksi. Maaseudun pienyritysten verkko muodostuu kuitenkin lähes kokonaan maatilatalouden ulkopuolisista yrittäjistä. Elävä maaseutu on tavoitteena niin EU:n aluepolitiikassa kuin myös kansallisessa maaseutupolitiikassa, joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja maaseudun pienyritysten toiminnalle. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa on viime vuosina panostettu yritysten lukuisten ongelmien selvittämiseen. MTTL on yhdessä sidosryhmiensä kanssa selvittänyt mm. maaseudun pienyritysten tilastointia, joka tulee jatkossa helpottamaan pienyritystutkimuksia aineistojen hankinnassa. Maaseutuyritysten tutkimus on nähty MTTL:ssa keskeisenä tutkimuskohteena, jota tutkimuslaitos haluaa harjoittaa yhteistyössä muiden alaa tutkivien tahojen kanssa. Tästä myös oheinen maaseudun pienyritysten menestymistä selvittävä julkaisu on osoituksena. Käsillä oleva raportti liittyy Suomen Akatemian rahoittamana jo vuonna 1995 aloitettuun pitkäaikaiseen tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheessa", joka jatkuu edelleen. Tutkimusyhteistyöhön ovat osallistuneet MTTL, Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos ja Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskus. MTTL.n tutkimusta on jatkossa tarkoitus suunnata erityisesti maaseutuyrittäjyyteen ja markkinointiin. Maaseutuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta voidaankin tietyin osin pitää omana tutkimusalueenaan, joka osaltaan liittyy yritystutkimuksen laajaan kenttään. Tutkimus käsittelee maaseutuyritysten menestymistä, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tutkimusaineisto käsittää majoitus- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksiä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvien erilaisten yrittäjyyteen vaikuttavien kysymysten lisäksi useat tutkimukset ovat käsitelleet myös pienyritysten markkinointia Markkinoinnin tutkimus on kuitenkin edelleen pioneefivaiheessa, koska tutkimukset ovat varsin hajanaisia, eikä pienyritysten markkinoinnista ole omaa teoriaa, johon tutkimuksissa voitaisiin tukeutua. Tästä huolimatta tutkimusalue on selvästi edistynyt viime vuosina. Uutta tietoa tarvitaan edelleen, jotta kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvien nk. kovien arvojen lisäksi myös maaseutuyritysten pehmeät arvot saadaan hyödyttämään asiakkaita. Ei riitä, että yritys on joillakin edellytyksin kannattava; sen tulisi samalla edistää niin yrittäjäperheen kuin myös muiden sidosryhmien viihtyvyyttä maaseudulla ja luoda laadukkailla tuotteilla mieli-
Ensimmäiseen näkökulmaan liittyy se, että uudet ja kuumat some-kanavat eivät koskaan ole markkinoinnissa tehokkaita. Niillä tekevät rahaa vain some-konsultit, jotka juoksevat kouluttamassa tiedonnälkäisiä asiakkaitaan. Kun Facebook oli nuori ja kultaiset vuodet vasta edessäpäin, Facebookista saadut tulokset eivät millään tavoin vastanneet markkinoijien odotuksia. Vasta muutaman viime vuoden aikana on löytynyt toimivia tapoja hyödyntää Facebookin valtaisa käyttäjämäärä yritysten tavoitteiden edistämisessä.
5 Mikkelin pienyritystutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa. Tutkimusprojektin johtajana toimii professori Saara Hyvönen Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Hän on toiminut myös tutkimuksen ohjaana. Tutkimuslaitos kiittää tutkimuksen tekemistä edistäneitä henkilöitä ja tahoja hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitos kuuluu kaikille tutkimukseen osallistuneille yrittäjille, jotka myönteisellä suhtautumisellaan tekivät tutkimuksen mahdolliseksi. Samalla toivomme, että tutkimuksen avulla on onnistuttu tavoittamaan ainakin osa niistä pienyrityksen markkinointiedellytyksiin vaikuttavista tekijöistä, joita vahvistamalla ja kehittämällä voidaan edistää pienten elintarvikealan yritysten menestymistä tulevaisuudessa. Maaseudun tuotteiden markkinointiin liittyvä tutkimus jatkuu MTTL:ssa. Seuraavaksi on tarkoitus selvittää, miten pienyritysten valmistamien elintarvikkeiden erilaistaminen tulisi suorittaa, mihin tekijöihin kilpailuväittämät olisi perustettava ja miten informaatio olisi esitettävä, jotta sen avulla voidaan lisätä tuotteen tunnettuisuutta ja menekkiä. Samalla tutkitaan hintainformaation ja hintaan liittyvien myynninedistämistoimenpiteiden vaikutusta maaseutuyrityksissä jalostettujen tuotteiden menelddin ja myynnin katteeseen. Helsingissä syyskuussa 1996 Jouko Sir6n Ilkka P Laurila

Makeisia markkinoitiin tupakka-askin näköisessä pakkauksessa. Markkinointi on muutakin kuin esim. tv- tai printtimainontaa, KA totesi. Myös tuotteen pakkaus on osa markkinointia, jota arvioidaan kuluttajansuojalain perusteella. Lasten totuttaminen tupakkatuotteisiin ja positiivisen mielikuvan luominen tupakointiin suklaasavukkeiden avulla on lainvastaista. (KA 2001/40/4822).
7 1 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, kuinka pk-yritys voisi mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntää digitaalista mediaa osana markkinointia. Digitaalinen media, e-media, on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka käyttö on leviämässä nopeaa vauhtia henkilökohtaisesta käyttäjien vuorovaikutuksesta yritysten käyttöön aina osaksi sähköistä kaupankäyntiä. Asiakkaat kertovat internetissä avoimesti ostamistaan tuotteista, ja tieto tuotteesta tai yrityksestä leviää hetkessä internetin käyttäjien keskuudessa. Nyt alkaa olla otollinen hetki päättää, lähteekö yritys mukaan tähän digiaikaan omalle liiketoiminnalleen parhaaksi katsomallaan tavalla vai jääkö se ratkaisevasti lähtöviivalla muista yrityksistä. Jokaisen yrityksen, pienen tai suuren, kohdalla ratkaisut on kuitenkin tehtävä yrityskohtaisesti, ei matkimalla muita. Opinnäytetyöni toteutin kalastusvälineitä valmistavalle ja myyvälle mikroyritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle. Yritykselle ei aikaisemmin ole tehty näin laajaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yrityksen valinta oli minulle helppo, sillä kyseisen yrityksen perustaja on isäni, Hannu Känsäkoski. Yritys ja sen vaiheet ovat minulle tuttuja, ja olen ollut yrityksen työntekijänä tuotevalmistuksessa, puhelinmyynnissä ja tilaus- ja toimitustyössä. Digitaalinen ja sosiaalinen media ovat nyt ajankohtaisia aiheita, ja kiinnostuimme isäni kanssa niiden kustannustehokkaasta käytöstä. Päätin tehdä tutkimus- ja kehityssuunnitelman internetin vaihtoehdoista ja selvittää sitä, missä yhteisöissä yrityksen pitäisi olla mukana, vai pitäisikö. Digitaalinen media oli minulle aiemmin lähes vieras termi. Kiinnostuin siitä koulutukseni ensimmäisen vuoden markkinointiopintojen, ajankohtaisten uutisointien ja isäni kanssa käymieni keskustelujen kautta. Kotisivut ovat olleet isäni yrityksen lähes ainoa näkyvä osa digitaalisessa mediassa. Kun kuvapalvelu YouTubeen lisättiin videomateriaalia yrityksen tuotteesta, yrityksen kotisivujen kävijämäärä kasvoi välittömästi. Tämä innosti minua tutkimaan aihetta lisää. Innostuin lukemaan keskustelupalstoja ja muita kanavia, joista huomasin löytäväni mitä mielenkiintoisimpia keskusteluketjuja liittyen isäni valmistamaan Seniori-vaappuun. Innostuin keskustelupalstojen sisällöstä, sillä sieltä löytyi se perinteinen puskara-
Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.

Tuotepakkaukset kuvineen vetoavat lapsiin voimakkaasti. Pakkauksen pitää antaa lapselle oikea kuva tuotteesta. Lapsen on vaikea mieltää pakkauksen todellista sisältöä, jos pakkauksessa kuvataan myös siihen kuulumattomia tuotteita tai annetaan väärä kuva tuotteen koosta tai määrästä. Pelkkä teksti ei riitä oikaisemaan kuvasta syntyvää harhaanjohtavuutta.
Lapsille kohdistetuissa kilpailuissa ja arpajaisissa sääntö on tiukempi. Lapset eivät kykene arvioimaan realistisesti palkinnon saannin epätodennäköisyyttä samoin kuin nuoret ja aikuiset. He tekevät ostopäätöksen helposti pelkästään houkuttelevan palkinnon perusteella. Näistä syistä lapsille ei yleensä saa kohdistaa arpajaisia tai kilpailuja, joihin voi osallistua tuotteen ostamalla. Pakkauksessakaan ei voi esitellä näitä myynninedistämiskeinoja lapsiin vetoavalla tavalla.
Alaikäiset ovat voineet käyttää matkapuhelinta puheluiden lisäksi myös tuotteiden ostamiseen ilman huoltajan suostumusta. Tämän on mahdollistanut liittymäsopimusten ehto, jonka mukaan liittymän omistaja – eikä siis alaikäinen haltija – vastaa aina kaikista liittymän käytöstä syntyneistä kuluista. Ehdon mukaan liittymänhaltija maksaa näin ollen myös mobiiliostoksista, niiden tekijästä tai suuruudesta riippumatta. Tästä syystä mobiilimaksamisen tekniset menetelmät eivät vielä ole kehittyneet sellaisiksi, että alaikäisten mahdollisuus tehdä vain tavanomaisia tai merkitykseltään vähäisiä ostoksia olisi voitu ottaa huomioon. Kuluttaja-asiamiehen mukaan ehtoa voidaankin nykytilanteessa pitää kohtuuttomana. Mobiilimaksamisessa pitäisi noudattaa samoja pelisääntöjä kuin muussakin alaikäisten kaupankäynnissä.
11. Vuorovaikutusverkostot, joiden kautta ihmiset kytkeytyvättoisiinsa, ovat keskeinen osa ihmiskunnan historiaa.•Vuorovaikutusverkostojen muodot hyvin moninaisia: •sukulaisuus, ystävyys, uskonto, taloudellinen vaihtokauppa, ekologinen vaihto, satunnainen kohtaaminen, sodat.•Vuorovaikutus voi olla tavoiteltua (tieto, teknologia, viljelyskasvi…) taitahatonta (taudit, rikkakasvit…)•Ihmisellä jatkuva pyrkimys muuttaa olojaan vastaamaan toiveitaan, jotkataas pohjautuvat tietoihin, ajatuksiin ja esimerkkeihin: •verkostot ohjaavat ja koordinoivat ihmisten pyrkimyksiä ja toimia
Videoita käytetään verkkosivustolla usein karusellissa tai esimerkiksi sisällön taustalla tuomaan visuaalisuutta. Videoita voidaan hyödyntää verkkosivuilla myös markkinointiin tai yrityksen esittelyyn. Videoiden avulla voit kertoa uusista tuotteistasi, jakaa vinkkejä ja ohjeita palveluiden käyttöön tai kertoa yrityksesi arvoista, historista ja työtavoista. Tällaisia videoita kannattaa käyttää varsinkin sivustosi etusivulla, tuote- ja palvelusivuilla sekä muilla tärkeillä laskeutumissivuilla.
3. Mitä on markkinointi?• Tutkimuksessa markkinointi on tieteenala, joka tutkii ihmisten ja yritysten vaihdantakäyttäytymistä.• Sen sisartieteenala on kuluttajatutkimus, joka keskittyy yksilöiden ja ryhmien kulutuskäyttäytymisen ymmärtämiseen.• Vaihdanta (Exchange) on laaja ja moniulotteinen kohdeilmiö, joka ulottuu tavaroiden, palveluiden ja rahan vaihdannasta tiedon, teknologian tai elämysten vaihdantaan.• Markkinointi tieteenalana on keskittynyt tutkimaan nimenomaan kaupankäyntiin liittyvää vaihdantaa (Business Exchange).• Tuote (Product) on kaupankäynnin kohde, joka voi olla fyysinen tuote, palvelu, elämys tai tieto.• Markkinointi prosessina kattaa toiminnot, jotka tähtäävät yritysten tuotteiden vaihdannan maksimointiin.
Suosittelemme kokeilemaan omaa sovellusta ketterän kehityksen periaatteella, jossa pienillä kustannuksilla voidaan valmistaa toimiva testiversio sovelluksesta. Testiversiota voitte tämän jälkeen testata ja saada konkreettista metriikkaa sen toiminnasta. Testin pohjalta voitte päättää informoidusti, kannattaako kokonaisversiota lähteä kehittämään suuremmilla investoinneilla. Joissain tapauksissa mobiilisovellus voidaan saada kokonaan testikuntoon ilman omia kustannuksia Tekesin innovaatiosetelin avulla. Tämä tietenkin riippuu sovelluksen ominaisuuksista ja vaatimuksista.

Pidä kiinni kävijästä: Verkkosivukävijät haluavat helppoa, nopeaa ja toimivaa tietoa tai viihdettä, ja video on kätevä formaatti tähän. Sivuilla, joilla on videosisältöä, vietetään enemmän aikaa kuin sivuilla, joilla ei niitä ole. Videot ovat myös erinomaisia opastuksen välineitä: mikäli jokin tuotteessasi tai palvelussasi on monimutkaista, tee siitä lyhyt opastusvideo sivuille.
56 Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Empiirinen tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeiden avulla kerätystä tiedosta. Kvantitaviisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla kesäkuuta vuonna 2010 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla. Päädyimme toimeksiantajan kanssa tähän rajattuun aikajaksoon ja tapahtumaan, koska uskoimme näin saavamme suurimmalla todennäköisyydellä vastauksia suoraan yksittäisiltä käyttäjiltä. Asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn ja palauttaa se osastolla olevaan laatikkoon sekä osallistua samalla myös arvontaan. Tutkimuksen kohdejoukko oli Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosaston vieraat perjantain ja lauantain osalta. Kohderyhmänä olivat osastolla käyneet kaikki ihmiset. Lomakkeita varasin 80 kappaletta. Niitä täytti osaston kävijöistä yhteensä 50, joka oli mielestäni hyvä määrä. Perusjoukkona oli noin ihmistä, jotka messuilla vierailivat (Riihimäen messut 2011). Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla perjantaina ja lauantaina käyneet asiakkaat muodostivat otosjoukon. Rajasin tämän jo alussa näille päiville siksi, että olin itse yrityksen messuosastolla kyseisenä aikana. En halunnut kuormittaa yrittäjän työmäärää torstain ja sunnuntain osalta hänen ollessaan messuosastolla yksin myynti- ja esittelytehtävissä. Samalla sain vaikuttaa otantajoukkoon siten, että pyrin jakamaan kyselyjä kaikenikäisille ihmisille mahdollisimman monipuolisesti. Kyselyjä täyttivät kalastusta harrastavat henkilöt ja esimerkiksi joidenkin asiakkaiden mukana olleet henkilöt, jotka eivät keskustelujemme perusteella kalastaneet. Halusin näin saada kyselyyn vastaamaan muitakin kuin vain Seniorin olemassa olevia käyttäjiä. Tarkoitukseni oli poimia messuosaston kävijöistä vanhoja käyttäjiä ja sellaisia, jotka eivät kertomansa mukaan olleet koskaan kuulleet Seniorista. Otosjoukko oli mielestäni hyvin onnistunut, sillä osastolla myydessäni ja keskustellessani osastolla käyneiden asiakkaiden kanssa minulle selvisi yleensä se, oliko kyseinen henkilö jo Seniorin käyttäjä. En rajannut vastaajia esimerkiksi sen mu-
Kaupallisuus ja mainonta ympäröi nykyajan lapsia taaperoiästä lähtien. Mainonta hakee uusia muotoja myös alaikäisiin vaikuttamisessa ja sen tunnistettavuus kaupalliseksi viestinnäksi on monesti hankaloitunut. Sponsorointi on yleistynyt, samoin nk. product placement on jo vakiintunut mutta vaikeasti havaittava mainonnan muoto. Ajanvietteen ja markkinoinnin yhdistäminen (adver-games) internetissä on jo todellisuutta suomalaisessa lapsiin kohdistuvassa markkinoinnissa.

Valmennamme Ammattimarkkinoijakurssilla markkinointibudjetin laatimista. Käytämme mallina Zero-Based Budgetingia. Zero-Based Budgeting tarkoittaa sitä, että markkinointibudjettisi on vuoden alussa nolla euroa. Mallia käyttävät esimerkiksi Unilever, Coca Cola, Mars, Procter & Gamble, koska mallin avulla markkinoinnin tuotot ovat parantuneet ja kulut vähentyneet.  Markkinointi ei saa markkinointibudjettia, ellei se ole laskenut miten SMART-tavoitteeseen päästään. Kaikki edelliset vaiheet ovat tähdänneet siihen, että voit laatia sellaisen markkinointibudjetin, jossa perustelet jokaisen markkinointiin investoitavan sentin. Tavanomaisesti monissa organisaatioissa markkinointi saa x määrän rahaa vuosittain, mutta enenevissä määrin ammattimaisesti johdetut yritykset ovat siirtyneet Zero-Based Budgeting -malliin markkinoinnin tulosten tehostamiseksi. Lue lisää Zero Base Budgeting – Markkinointibudjetin laatimisesta.

26 20 markkinoinnilla voivat olla esimerkiksi asiakkaat, tavarantoimittajat, kunta, rahoittajat ja tiedottajat. (Rope & Vahvaselkä 1995, 62.) Mielikuvan merkitys perustuu siihen, että ihmisen näkemykset ovat puhtaita mielikuvia. Mielikuvan käsitteestä vain kokemukset ja tiedot ovat totta. Vaikka ihmisellä ei olisi tietoja ja kokemuksia, asenteet, tuntemukset ja uskomukset ihmisellä voi olla. Tämän käsityksen perusteella ihminen tekee aina ensimmäisen ostopäätöksen puhtaan mielikuvan perusteella. Vasta tämän jälkeen ihmiset saavat kokemuksia ja tietoa tuotteesta ja yrityksestä. Rope ja Vahvaselkä (1995) kuvaavat kuviossa 3 imagon muodostumista ihmiselle. (Rope & Vahvaselkä 1995, 66.) Arvot IMAGO Tunteet Havainnot Uskomukset kaan kaksi elementtiä, joita ovat hyvä tuote ja hyvä viestintä. Hyvä tuote on Vuo- Ennakkoluulot kokemukset Informaatio Asenteet KUVIO 3. Imagon psykologinen muodostuminen (Rope & Vahvaselkä 1995, 66) Kuviossa 3 nähdään, kuinka liiketoiminnassa mielikuva antaa imagon muodostumiselle perustan. Imagon eli mielikuvan muodostamista ominaisuuksista vain kokemukset ja tiedot eli informaatio ovat totta. 3.4 Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Yritysimagon ja hyvän brändin rakentamisessa tarvitaan Pirjo Vuokon (2003) mu-
Markkinointistrategian tärkein ja samalla vaikein kysymys. Koska kohderyhmä määrittelee valittavat markkinoinnin keinot ja teknologiat, ei toisinpäin. Markkinaorientoituneessa yrityksessä kaikki alkaa segmentoinnista, eli ”markkinakartan” tekemisellä. Kartan avulla näet yhdellä silmäyksellä koko markkinat jaoteltuina erilaisiin kohderyhmiin, missä on paras mahdollinen tuottopotentiaali ja minne yrityksen rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa. Kun ”markkinakartta” numeroineen on valmis, on aika tehdä päätös mihin kohderyhmään/-ryhmiin myynnin ja markkinoinnin resurssit kohdistetaan. Strateginen päätös siitä, minne kohdennetaan niukat myynnin ja markkinoinnin resurssit seuraavan 1–3 vuoden aikana. Targetointi, eli kohderyhmän/-ryhmien valinta on toimitusjohtajalle iso ja ehkä vuoden tärkein strateginen päätös. Lue lisää targetoinnista täältä.

Mainoksessa lapsi pomppi vieterikengillä törmäillen muihin ihmisiin ja kaataen myyntipöytiä. Vaikka aikuinen kuluttaja piti tapahtumia liioiteltuina ja kuvitteellisina, lapsi saattoi kokea mainoksen tapahtumat todellisempina. Markkinatuomioistuin piti mainosta lainvastaisena, kun siinä esitettiin hyväksyttävänä käyttäytymisenä välinpitämättömyys ja piittaamattomuus toisten ihmisten turvallisuudesta ja omaisuudesta. (MT 1995:16)
105. Merkit ja markkinoinnin periaatteetArnold 1992 • Merkkien olemassaolo selittyy pitkälti muutamien ostotapoja koskevien perustotuuksien pohjalta • Merkkituotteen menestyksen kriteerit: •Toiminnalliset hyödyt vähintään kilpailijoiden tasolla •Brändin hyötyjen oltava sopusoinnussa keskenään •Brändin muodostettava yhtenäinen luonne •Brändin edustettava arvoja joita kuluttajat haluavat
56 Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Empiirinen tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeiden avulla kerätystä tiedosta. Kvantitaviisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla kesäkuuta vuonna 2010 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla. Päädyimme toimeksiantajan kanssa tähän rajattuun aikajaksoon ja tapahtumaan, koska uskoimme näin saavamme suurimmalla todennäköisyydellä vastauksia suoraan yksittäisiltä käyttäjiltä. Asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn ja palauttaa se osastolla olevaan laatikkoon sekä osallistua samalla myös arvontaan. Tutkimuksen kohdejoukko oli Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosaston vieraat perjantain ja lauantain osalta. Kohderyhmänä olivat osastolla käyneet kaikki ihmiset. Lomakkeita varasin 80 kappaletta. Niitä täytti osaston kävijöistä yhteensä 50, joka oli mielestäni hyvä määrä. Perusjoukkona oli noin ihmistä, jotka messuilla vierailivat (Riihimäen messut 2011). Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla perjantaina ja lauantaina käyneet asiakkaat muodostivat otosjoukon. Rajasin tämän jo alussa näille päiville siksi, että olin itse yrityksen messuosastolla kyseisenä aikana. En halunnut kuormittaa yrittäjän työmäärää torstain ja sunnuntain osalta hänen ollessaan messuosastolla yksin myynti- ja esittelytehtävissä. Samalla sain vaikuttaa otantajoukkoon siten, että pyrin jakamaan kyselyjä kaikenikäisille ihmisille mahdollisimman monipuolisesti. Kyselyjä täyttivät kalastusta harrastavat henkilöt ja esimerkiksi joidenkin asiakkaiden mukana olleet henkilöt, jotka eivät keskustelujemme perusteella kalastaneet. Halusin näin saada kyselyyn vastaamaan muitakin kuin vain Seniorin olemassa olevia käyttäjiä. Tarkoitukseni oli poimia messuosaston kävijöistä vanhoja käyttäjiä ja sellaisia, jotka eivät kertomansa mukaan olleet koskaan kuulleet Seniorista. Otosjoukko oli mielestäni hyvin onnistunut, sillä osastolla myydessäni ja keskustellessani osastolla käyneiden asiakkaiden kanssa minulle selvisi yleensä se, oliko kyseinen henkilö jo Seniorin käyttäjä. En rajannut vastaajia esimerkiksi sen mu-
×