Lastenohjelmien yhteydessä esitettiin leluhahmon mainosta, jossa hahmo selostuksenkin mukaan ”iskee, lyö, hyppii ja potkii” lähes koko mainoksen ajan. Kuluttaja-asiamies piti mainosta televisio- ja radiolain sekä kuluttajansuojalain vastaisena. Televisio- ja radiolain mukaan tv-mainoksessa ei saa suosia käytöstä, joka vaarantaa terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä eikä tv- tai radiomainonta saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa lapsille. Tv-kanavia huomautettiin siitä, että väkivallan käyttämisen kielto lapsille suunnatussa markkinoinnissa on ehdoton. Leluhahmon mainos rikkoi lakia erityisen räikeästi, sillä leluhahmo on suoraan lapsia kiinnostava tuote ja mainosta esitettiin nimenomaan lastenohjelmien yhteydessä. (KA 2003/40/4587, 2003/404588, 2993/40/4589)
Therefore, when opening the webpage, the mention “This video is sponsored by Activision. Tämän videon sponsoroi Activision.” is visible from the top of the description box, underneath the video. With this placed mention, the Youtuber gives clear information that his media product has been sponsored by Activision. We therefore believe that this complies with the appropriate requirements in this regard.
15 9 Lajitelman hintataso Valikoiman hintataso Hintakilpailu Maksuehdot Alennukset Hinta Tarjoukset/ kampanjat Hintaimago Lanseeraushinnoittelu Hinta ja tuotteen elinkaari KUVIO 2. Hintapäätökset (Raatikainen 2004, 96) Kuvio 2 osoittaa, kuinka monesta tekijästä tuotteen hinta muodostuu. Yksistään hintaa ei muokkaa pelkästään markkinoilla vallitseva hintakilpailu tai tuotteen valmistukseen kuluvat resurssit, vaan lisäksi esimerkiksi hinta ja tuotteen elinkaari, tarjoukset, alennukset, maksuehdot ja lajitelman hintataso. Saatavuustavoitteet Teollisuuden, kaupan ja palvelualan saatavuustavoitteet eroavat hieman toisistaan. Saatavuus teollisuudessa liittyy usein konkreettiseen jakeluun ja toimintaan, joten logistiset valinnat ovat siinä tapauksessa tärkeitä. Kaupassa ja palvelualoilla on tärkeää sisäinen ja ulkoinen saatavuus eli se, kuinka asiakas löytää varsinaisen yrityksen ja sen sisältä tarvitsemansa tuotteen monien muiden tuotteiden joukosta. Yrityksestä on lisäksi luotava mielikuva, joka herättää asiakkaan mielenkiinnon ja saa hänet kiinnostumaan yrityksestä. (Raatikainen 2004, 97.)
Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.
Huonekaluliikkeen mainoksessa vanhemmat seisovat olohuoneessa ja lapsi pomppii sohvalla. Lapsen isä toteaa mm., ”…lapset täytyy saada vain ymmärtämään, että olohuone on aikuisille.” Samassa isä avaa kaukosäätimellä lattialuukun, johon lapsi putoaa. Seuraavassa kohtauksessa mies sulkee kaukosäätimellä olohuoneen oven, johon lapsi törmää. Kuluttaja-asiamies piti mainosta yleisesti hyväksyttyjen ja lain tasolla vahvistettujen kasvatuksellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kannalta ongelmallisena. (KA 1997/40/1589)
97. Tuotteiden luokittelu Kestävyyden tai konkreettisuuden mukaan 1. Kertakulutushyödyke (Non-Durables) 2. Kestokulutustavarat (durables) +(Palvelut) Asiakastyypin mukaisesti –Kuluttajahyödykkeet 1. Mukavuushyödykkeet 2. Ostoshyödykkeet 3. Erikoistuotteet 4. Havaitsemattomat tuotteet Teolliset hyödykkeet/tuotantohyödykkeet 1. materiaalit ja tarvikkeet 2. Pääoma 3. puolivalmisteet ja palvelut
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11
35 Keskustelupalstat ja foorumit Verkkokeskustelun vaikutus brändipäätöksiin on kiistatonta. Tämän vuoksi yrityksen tulee harjoittaa avointa ja rehellistä tiedotuspolitiikkaa ja hyväksyä myös itseensä kohdistuva kritiikki. Kehitystyön kannalta kritiikki on arvokasta yrityksen näkökulmasta. Lauri Sipilä (2008) esittää hyvän esimerkin verkkokeskustelun vaikutuksesta. Internetin keskustelupalstoilla käytiin kiivasta keskustelua, kun Tallink, luvallisesti, valutti jätevetensä mereen. Verkkokeskustelun seurauksena Tallink muutti nopeasti toimintatapansa. (Sipilä 2008, 161.) Google ja hakukoneoptimointi Minä googlaan, sinä googlaat, hän googlaa Ihmiset googlaavat eli hakevat tietoa Googlesta, koska se on helpoin ja nopein tapa saada nykyisin tietoa mistä tahansa. Kaiken lisäksi Googlella on aina vastaus valmiina. Googlen toimintoja on kuitenkin ymmärrettävä, jotta palvelusta saisi yrityksen markkinoinnin ja näkyvyyden kannalta hyötyjä. (Johnston & McGee 2010, 9 12.) Google syntyi Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa vuonna 1997 Larry Pagen ja Sergey Brinin toimesta. Googlen tarkoitus on antaa maailman ihmisille vapaa pääsy käsiksi maailman kaikkeen tietoon. Google kehittyy jatkuvasti ja tarjoaa useita erilaisia palveluita käyttäjilleen. Monista palveluistaan huolimatta Googlen webhaku tuottaa valtaosan sen toiminnasta ja tuloista. Muita toimintoja ovat esimerkiksi kuva-, kartta-, blogi-, uutis- ja videohaku (Google Video ja YouTube), Analytics, kotisivujen liikenteen analysointi- ja seurantapalvelu sekä kääntäjä ja hakukoneoptimointi. (Johnston & McGee 2010, 1 8.) Hakukoneoptimointi tarkoittaa verkkosivuston löydettävyyden parantamista hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä. Onnistuakseen se vaatii hakukoneiden toimintaperiaatteiden tuntemista. Tavoitteena hakukoneoptimoinnissa on siten parantaa verkkosivuston löydettävyyttä ja sen avulla lisätä sivuston kävijöiden määrää. Hakukoneoptimointi pitäisi yrityksen kannalta käsittää prosessina, joka on koko ajan käynnissä eikä vain silloin, kun yrityksen sivustojen löydettävyy-
152. Jakelu • Jakelukanavan valinta • Jakelukanava: tie asiakkaan luo: • vähittäismyymälät; hyvä asiakkaiden tavoitettavuus • ulkopuoliset agentit; suhteellisen kalliita • franchising; nopea kasvu ja tehokas markkinointi • tukkuliikkeet; hyvät yhteydet vähittäisliikkeisiin • oma myyntipiste; suurilla liikkeillä etu (KESKO, S-ryhmä jne.) • omat myyntiedustajat; monimutkaiset tuotteet (B-B) • puhelin/postipalvelu; esim. HobbyHall, Ellos, etc. • Nettiportaalit: Pankkipalvelut, Amazon.com, Dell, play.com jne.
Yrityksen ilmeen on jatkuttava myös erilaisissa painotuotteissa. On hyvä suunnitella etukäteen pohjat kaikelle jatkuvasti muuttuvalle materiaalille, kuten esimerkiksi lomakkeille, sopimuksille ja tiedotteille. Mallipohjat säästävät myös aikaa tärkeämpiin toimiin myöhemmin, kun kaikkea ei tarvitse luoda alusta lähtien uudelleen. Käyntikortit, esitteet, kuvastot ja muu pysyvämpiluontoinen painomateriaali on hyvä suunnitella harkiten ja toteuttaa loppuun asti laadukkailla ja brändiä tukevilla painomateriaaleilla. Usein yritykselle on eduksi luoda myös graafinen ohjeistus, joka auttaa tulevia suunnittelijatahoja säilyttämään yhtenäisyyden yrityksen markkinointiviestinnällisessä ilmeessä.
4 Esipuhe Maatalouden toimintaedellytysten muutoksen myötä haasteet maaseudun asutuksen säilymisestä ja maaseudun väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta kohdistuvat lisääntyvässä määrin pienyritystoimintaan. Maatalouden harjoittaminen on polarisoitumassa osa-aikaisesti hoidetuille keskikokoisille tiloille ja toisaalta päätoimisille yrityskokoaan voimakkaasti laajentaville tiloille. Näin ollen pienillä ja keskikokoisilla tiloilla tarvitaan muuta yritystoimintaa, joka sitten voisi muodostua jopa päätoimeentulon lähteeksi. Maaseudun pienyritysten verkko muodostuu kuitenkin lähes kokonaan maatilatalouden ulkopuolisista yrittäjistä. Elävä maaseutu on tavoitteena niin EU:n aluepolitiikassa kuin myös kansallisessa maaseutupolitiikassa, joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja maaseudun pienyritysten toiminnalle. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa on viime vuosina panostettu yritysten lukuisten ongelmien selvittämiseen. MTTL on yhdessä sidosryhmiensä kanssa selvittänyt mm. maaseudun pienyritysten tilastointia, joka tulee jatkossa helpottamaan pienyritystutkimuksia aineistojen hankinnassa. Maaseutuyritysten tutkimus on nähty MTTL:ssa keskeisenä tutkimuskohteena, jota tutkimuslaitos haluaa harjoittaa yhteistyössä muiden alaa tutkivien tahojen kanssa. Tästä myös oheinen maaseudun pienyritysten menestymistä selvittävä julkaisu on osoituksena. Käsillä oleva raportti liittyy Suomen Akatemian rahoittamana jo vuonna 1995 aloitettuun pitkäaikaiseen tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheessa", joka jatkuu edelleen. Tutkimusyhteistyöhön ovat osallistuneet MTTL, Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos ja Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskus. MTTL.n tutkimusta on jatkossa tarkoitus suunnata erityisesti maaseutuyrittäjyyteen ja markkinointiin. Maaseutuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta voidaankin tietyin osin pitää omana tutkimusalueenaan, joka osaltaan liittyy yritystutkimuksen laajaan kenttään. Tutkimus käsittelee maaseutuyritysten menestymistä, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tutkimusaineisto käsittää majoitus- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksiä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvien erilaisten yrittäjyyteen vaikuttavien kysymysten lisäksi useat tutkimukset ovat käsitelleet myös pienyritysten markkinointia Markkinoinnin tutkimus on kuitenkin edelleen pioneefivaiheessa, koska tutkimukset ovat varsin hajanaisia, eikä pienyritysten markkinoinnista ole omaa teoriaa, johon tutkimuksissa voitaisiin tukeutua. Tästä huolimatta tutkimusalue on selvästi edistynyt viime vuosina. Uutta tietoa tarvitaan edelleen, jotta kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvien nk. kovien arvojen lisäksi myös maaseutuyritysten pehmeät arvot saadaan hyödyttämään asiakkaita. Ei riitä, että yritys on joillakin edellytyksin kannattava; sen tulisi samalla edistää niin yrittäjäperheen kuin myös muiden sidosryhmien viihtyvyyttä maaseudulla ja luoda laadukkailla tuotteilla mieli-
Vaikuttajamarkkinointia voi toteuttaa eri tavoin: vierailemalla blogin kirjoittajana, haastattelemalla mielipidevaikuttajaa, tuotesijoittelulla taikka pyytämällä mielipidevaikuttajaa arvostelemaan tuote. Ensimmäiseksi on kuitenkin valittava tavoitellulle kohderyhmälle sopiva mielipidevaikuttaja ja päätettävä, mikä on vaikuttajamarkkinoinnin tavoite.
152. Jakelu • Jakelukanavan valinta • Jakelukanava: tie asiakkaan luo: • vähittäismyymälät; hyvä asiakkaiden tavoitettavuus • ulkopuoliset agentit; suhteellisen kalliita • franchising; nopea kasvu ja tehokas markkinointi • tukkuliikkeet; hyvät yhteydet vähittäisliikkeisiin • oma myyntipiste; suurilla liikkeillä etu (KESKO, S-ryhmä jne.) • omat myyntiedustajat; monimutkaiset tuotteet (B-B) • puhelin/postipalvelu; esim. HobbyHall, Ellos, etc. • Nettiportaalit: Pankkipalvelut, Amazon.com, Dell, play.com jne.
Vuodet ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä. Facebook on Googlen jälkeen maailman toiseksi suurin mainosmedia. Facebookin mainosjärjestelmä on kehittynyt ja sen käyttöön tarkoitettu itsepalvelukäyttöliittymä samalla muuttunut monimutkaisemmaksi. Tuloksellisten mainoskampanjoiden luomiseen on tällä hetkellä täysin erilaiset mahdollisuudet kuin vuonna 2007, mutta mainoskäyttöliittymän asetuksia on todella osattava myös käyttää. Taitamattomissa käsissä Facebook-mainosjärjestelmä on vain pettymyksiä tuottava rahakaivo.
Seteli myönnetään yritykselle, jolla liiketoiminta on vakiintunutta ja joka tarvitsee ulkopuolista apua toimintansa kehittämiseen. Lisäksi ehtona on, että yrityksellä on kansainvälistymiseen liittyviä suunnitelmia ja hakee innovaatiorahoitusta ensimmäistä kertaa. Innovaatiosetelin on voimassa 6 kuukautta ja vaikka se jäisi käyttämättä, ei siitä tule sanktioita.
Käyttäjäkokemusta parannetaan koetun todellisuuden ja virtuaalisen todellisuuden avulla – 360-videot on jo viety toiselle tasolle ja käyttäjää osallistetaan sitoutumaan paljon monipuolisemmin keinoin kuin aikaisemmin.  Teknologisen kehityksen vyöryessä yhä eteenpäin lähestyvät eri muodoissa muun muassa. viestinnän automatisointi, AR (Augmented Reality), tekoäly ja muut teknologiainnovaatiot askeleen lähemmäs jokapäiväistä arkeamme.
Eräs lapsille ja nuorille suunnattu kaupallisista viesteistä koostuva julkaisu oli kokonaisuudessaan laadittu muistuttamaan toimituksellisia julkaisuja. Markkinatuomioistuin piti markkinointia lainvastaisena, kun julkaisu oli kohdistettu ensisijaisesti lapsille ja nuorille ja vaara siitä, että kohderyhmä ei ollut tunnistanut kirjoituksia mainoksiksi, oli tavallista suurempi. (MT 2000:12)

Videoille on monta erilaista tehokasta käyttötapaa. Kun videoita aloitetaan tuottamaan, kannattaa niitä tehdä kerralla enemmän kuin mihin on sillä hetkellä tarvetta. Yksi pitkä video voidaan pilkkoa useampaan osaan, minkä jälkeen sen eri osia voidaan käyttää nopeasti markkinointimateriaalina eri kanavissa. Suhteellisen pienilläkin satsauksilla voidaan saavuttaa brändin ja markkinoinnin kannalta huomattavia tuloksia.
Digimarkkinoinnin maailma on tullut tutuksi yli 15 vuoden ajalta ja sosiaalinen media on ollut osana työnkuvaa yli kuusi vuotta. Toiminut aikaisemmin mm. Nissanin Pohjoismaiden sosiaalisen median ja digitaalisen viestinnän päällikkönä useita vuosia sekä yksityisyrittäjänä yli kuusi vuotta kehittäen pk-yritysten liiketoimintaa, markkinointia ja myyntiä - erityisesti digitaalisella puolella.
Markkinoinnissa on ilmoitettava selkeästi yksilöidyn tuotteen kokonaishinta. Hintatiedot eivät saa antaa epärealistista käsitystä tuotteen arvosta. Mainoksissa ei siksi voi perusteettomasti käyttää hintatietojen yhteydessä sellaisia ilmaisuja kuten ”vain, ainoastaan, taskurahalla” tms. Hinnasta ei myöskään saa antaa vaikutelmaa, jonka mukaan jokaisella perheellä olisi varaa hankkia tuote.
Facebook-sivusto on Facebookiin luotava yrityksen oma profiili. Se eroaa normaalikäyttäjien profiileista siten, että kuka tahansa käyttäjä voi alkaa sivun ”jäseneksi”. Jäsenet saavat sivulle tuotavat tiedotteet ilmoituksina ”seinälleen” oman Facebook-tilinsä etusivulla. Yrityksen Facebook-sivu toimii siis eräänlaisena sosiaalisen median vastineena perinteiselle uutiskirjeelle.

United Screens believes that Laeppavika’s video meets the requirements of identification in 9 § MFL and article 9 ICC because of: A) The information given that it is a commercial message is in proportion to the product being marketed, B) Laeppavikka followed the current customs on the plattform and C) His target audience is mainly an experience and recurring group that is well aware of his way of communicating and the customs on YouTube.


8 2 dio, jonka sisältö olisi todella tärkeä apu esimerkiksi yrityksen tuotekehittelyssä ja verkkosivujen kehittämisessä. Keskustelupalstat olisivat myös kanava, jolla saataisiin tuotteelle ja yrityksen kotisivuille näkyvyyttä ja kävijöitä. Tätä kautta yritys tietysti saisi sitten hankittua uusia asiakkaita ja lisättyä tuotteiden tunnettuutta. Asiakkaita yrittäjä itse halusi lähteä tavoittelemaan erityisesti Ruotsin puolelta, mukaan lukien Suomen ruotsinkieliset. Koska kotisivut olivat aina olleet pelkästään suomenkieliset, käänsin ne opintojeni ohessa keväällä 2010 ruotsinkielisiksi. Käännöstyön tehtyäni ja aihealueeseen perehdyttyäni aloin innostua vähitellen myös kotisivujen visuaalisuudesta, layoutista ja sen merkityksestä asiakkaiden käyttäytymiseen. Tässä vaiheessa otin asian puheeksi opettajieni Ann-Christine Johnssonin ja Marko Ovaskaisen kanssa. Heräsi ajatus siitä, että tekisin opinnäytetyöni tästä ajankohtaisesta aiheesta ja niinhän minä tämän projektin sitten käynnistin. Itse en opinnäytetyöni aloitusvaiheessa kuulunut mihinkään sosiaaliseen yhteisöön enkä ollut aktiivinen keskustelupalstoille kirjoittaja, lukija ehkä enemmänkin. Työni kirjoittamisen kautta minulle avautui todella paljon ennakkokäsityksiäni kumoavia asioita, joiden pohjalta innostuin paljon digitaalisen median tarjoamasta hyödystä yritykselle ja brändille. Digiaikaa voi hyödyntää niin pienet kuin suuretkin yritykset. Yritys voi saada paljon hyötyä digitaalisesta mediasta todella kustannustehokkaasti. Hyödyt voivat olla näkyvyyden ja asiakasmäärien lisäksi myös esimerkiksi tuotekehitykseen liittyviä. Kun ajatus alkoi itää, oli seuraava vaihe kyselylomakkeen toteuttaminen. Halusin toteuttaa kyselyn kvantitatiivisella tutkimuksella. Tähän ajankohtaan osuivat kesäkuun 2010 alussa Riihimäellä järjestetyt kansainväliset Erämessut, joihin yritys oli osallistumassa. Päätimme isäni kanssa, että kyselylomakkeet tekisin kyseisille messuille, jotta saisimme mahdollisimman paljon vastauksia messuosastolla kävijöiltä. Kyselylomake oli minulle itselleni tärkeä osa tätä opinnäytetyötä. Halusin saada Seniori-vaapun käyttäjiltä, mutta myös muilta ihmisiltä, vastauksia kysymyksiin, jotka liittyivät digitaaliseen mediaan ja sähköiseen kauppaan. Tärkeintä minusta
Ensivilkaisulla luotua vaikutelmaa voi olla vaikeaa, tai jopa mahdotonta muuttaa myöhemmin – siksi selkeiden ja toimivien verkkosivujen rakentaminen jo yrityksen alkutaipaleella on tärkeää. Asiakas saattaa muodostaa ostopäätöksensä pelkästään verkkosivujen pohjalta. Kun asiakas etsii itselleen mieluisaa tuotetta tai palvelua, hän vertailee todennäköisesti usean eri yrityksen verkkosivuja keskenään tehden päätöksensä hyvän ensivaikutelman ja käyttömukavuuden perusteella. Hyvännäköiset ja toimivat verkkosivut ovat kuin ympäri vuorokauden työskentelevä myyjä.
38 32 luun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen selkeä ulkoasu ja symbolit kertovat sivujen käytettävyydestä. On tärkeä ottaa huomioon, että käyttäjät ovat tottuneet näkemään www-sivuilla tiettyjä merkkejä ja symboleja, joita olisi hyvä käyttää. Käyttäjät ovat tottuneet internetsivuilla esimerkiksi siihen, että nuoli vasemmalle tarkoittaa sivustolla liikkumista taaksepäin ja päinvastoin nuoli oikealle ohjaa käyttäjän eteenpäin. (Keränen ym. 2005, ) Käyttöliittymän laadukkaaseen toteutukseen tarvitaan sekä ohjelmointiosaamista että visuaalista taitoa. Käyttöliittymän väreillä voidaan viestiä hyvää tunnelmaa ja luoda viihtyisä ympäristö internetissä surffaamiseen. Lähtökohtana käyttöliittymän tekemiselle ja kehittämiselle on jo suunnitteluvaiheessa miettiä asioita käyttäjän näkökulmasta. Kotisivujen sisältö rakentuu tekstistä ja kuvista, joten näiden avulla sivut pitäisi saada mielenkiintoisiksi ja helpoiksi lukea. Pelkkä teksti ei tee sivuista houkuttelevia ja lisää niiden luettavuutta. Tekstin asettelussa on otettava huomioon, että ihmiset haluavat lukea lyhyitä tekstejä. Sami Etulan (2010) mukaan parasta olisi kirjoittaa jostakin asiasta mahdollisimman lyhyesti ja liittää linkki niitä varten, jotka haluavat aiheesta enempi lukea (Minustako yrittäjä? 2010, 52 54). Kuvien käyttäminen tekee sivustosta mielenkiintoisemman ja miellyttävämmän lukea kuin pelkän tekstin täyttämä verkkosivusto. Sivuston ylläpitäjän pitää muistaa, että kaikki valokuvat ovat tekijänoikeuslaissa suojattuja ja oikeus valokuvaan on aina kuvan ottajalla. Jos kuvan tekemiseen osallistuu muita henkilöitä, kuten esimerkiksi lavastajia tai puvustajia, myös heillä on tekijänoikeus kuvaan. Sen sijaan kuvassa esiintyvillä henkilöillä tai kuvan omistajalla ei ole tekijänoikeutta kuvaan. Tärkeää on tietää, että kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on kuitenkin aina kysyttävä lupa, jotta kuvan saa julkaista. (Keränen ym. 2005, 20.) Moni yrittäjä käyttää tietokonetta päivittäin ja valitettavan usein luottaa omiin viestintätaitoihinsa. Tosiasia kuitenkin on, että pelkkä kirjoitustaito ei riitä tuottamaan hyvää sisältöä internetiin. Tällä hetkellä eletään vielä aikaa, jona internetin ja teknologian kehitys- ja muutosvauhti on hyvin nopeaa. Pysyäkseen mukana vauhdissa tulisi lähes päivittäin seurata ja reagoida muutoksiin, kertoo Etula (2010). Mikäli yrittäjä haluaa itse pelkästään keskittyä oman ydinliiketoimintansa pyörittämiseen, olisi syytä harkita osaavan henkilön etsimistä toteuttamaan verkkoon liittyvää toi-
Suostumus. Suostumus tulee olla vapaaehtoinen ja saatu henkilön omalla aktiivisella toiminnalla. Siksi valmiiksi rastitettu ruutu ei ole enää sallittu keino saada suostumus. Henkilön tulee siksi esimerkiksi itse rastittaa ruutu (opt-in). Double-opt-in käytäntö eli se, että henkilölle lähetetään sähköpostiin vahvistusviesti, jonka sisältämää linkkiä klikkaamalla henkilö vahvistaa suostumuksensa on erittäin luotettava todiste suostumukselle. Henkilöllä tulee myös olla yhtä helppo mahdollisuus peruuttaa suostumuksensa. Sähköpostimarkkinoinnissa tulee siksi antaa mahdollisuus tilauksen peruuttamiseen (opt-out). Suostumus voidaan saada myös suullisesti. Suullinen suostumus kannattaa dokumentoida CRM-järjestelmään ja merkitä ylös miten ja koska suostumus on saatu. Tämä on tärkeää siksi, että suostumuksen saaminen on jälkeenpäin pystyttävä todentamaan.
Lapsille kohdistetuissa kilpailuissa ja arpajaisissa sääntö on tiukempi. Lapset eivät kykene arvioimaan realistisesti palkinnon saannin epätodennäköisyyttä samoin kuin nuoret ja aikuiset. He tekevät ostopäätöksen helposti pelkästään houkuttelevan palkinnon perusteella. Näistä syistä lapsille ei yleensä saa kohdistaa arpajaisia tai kilpailuja, joihin voi osallistua tuotteen ostamalla. Pakkauksessakaan ei voi esitellä näitä myynninedistämiskeinoja lapsiin vetoavalla tavalla.
Videosisältö on erinomainen tapa pitää sisältö tuoreena ja erottua kilpailijoistasi. Hyvin tehdyt videot auttavat sinua pääsemään lähelle vierailijoitasi. Annat heille mahdollisuuden nähdä jotain, mitä he eivät kilpailijoiltasi saa tai jotain mitä kilpailijasi eivät ole näyttäneet avoimesti. Kun asiakkaalle koittaa aika tehdä ostopäätös näiden kahden yrityksen välillä, ei valinnasta ole enää mitään epäselvyyttä, ovathan he nähneet jo tuotteesi tositoimessa.
28 22 world more open and connected. Näin lukee Facebookin sivuilla palvelun tehtävän kohdalla. (Facebook 2010.) Facebookin käyttäjämäärä rikkoi 400 miljoonan rajan alkuvuodesta 2010, kirjoittaa Tuomas Linnake it-viikon internetsivuilla (Linnake 2010). Taloussanomat kirjoittavat perustajan ilmoittaneen heinäkuussa 2010 käyttäjämäärän nousseen puoleen miljardiin, joista noin 400 miljoonaa ihmistä on aktiivisia käyttäjiä. Maailmanlaajuinen liike on todellakin luotu, kuten pääjohtaja Mark Zuckerberg videotervehdyksessä ilmoittaa. (Taloussanomat 2010.) Facebook sai alkunsa sosiaalisena verkkoyhteisönä nuorten Harvardin opiskelijoiden keskuudesta. Tärkein syy Facebookiin kirjautumiselle on vuorovaikutus. Yhteisö sumentaa henkilökohtaista ja ammattimaista vuorovaikusta kuten muutkin olemassa olevat verkkoyhteisöt. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen lisäksi Facebook on laajentunut yhä enemmän yritysmaailmaan. E. A Vander Veer luettelee kirjassaan Facebook, the missing manual ammattimaisia käyttökeinoja, joita voi kyseisessä palvelussa käyttää. Facebookissa voi esimerkiksi löytää töitä, työnantajan, pitää ajan tasalla projekteja, tehdä yhteistyötä ja markkinoida itseä, tuotteita ja omaa yritystä useilla tavoilla. (Vander Veer 2008, ) Internetsivustot ovat muuttuneet paljon. Suuret yritykset suurine budjetteineen sijoittavat maksullisiin mainoksiin, mutta Facebook tarjoaa samaa mahdollisuutta kaikille yrityksille ilmaiseksi. Markkinointistrategiat ovat muuttuneet yksinkertaisista mainoksista sosiaalisiin mainoksiin, joilla tavoittaa samalla kertaa jokaisen yhteisön jäsenen lisäksi myös heidän ystäväpiirinsä. (Vander Veer 2008, 165.) Facebookin toiminnot ovat olleet sujuvia aina syksyyn 2010 asti. Silloin uutisoitiin ensimmäisen kerran yhteisöpalvelun kaatumisesta. Palveluun ei päässyt kirjautumaan, ja vian epäiltiin johtuvan ulkopuolisista verkkopalvelun tarjoajista. Palvelun käytön kasvu saattaa näin ollen olla epävakaa käyttäjämäärien tästä vielä kasvaessa. (Colourbox.com 2010.) Eri yhteisöpalveluiden käyttö yrityksen hyödyntämänä on yleistynyt suuresti, ja se on tällä hetkellä muoti-ilmiö maailmanlaajuisesti, ja merkittävin näistä on Face-
Ostopolku tulisi voida suorittaa ilman häiriötekijöitä, eksymistä tai epäselvyyksiä. Sisällön skaalautuvuus mobiililaitteisiin, oikein toteutettu ja julkaistu sisältö sekä luonnollinen edistyminen ongelman ratkaisussa herättävät luottamusta. Yksikin epäselvä tai ristiriitainen viesti saa käyttäjän palaamaan alkuun ja etsimään ratkaisua muualta. Asiakas ei todennäköisesti tee ostopäätöstä heti, siksi on tärkeä että kontaktista jää jälki, jonka kautta ratkaisua tai tuotetta voidaan tarjota uudelleen kun käyttäjä palaa verkkoon.

17 2 Markkinointi liiketoiminnan osana 2.1 Markkinoinnin käsite Seuraavassa tarkastellaan lähemmin niitä markkinoinnin teemoja, joita haastattelututkimuksessa käsitellään. Ensiksi tarkastellaan markkinoinnin käsitettä ja käsitteen kehittymistä liiketoiminnassa. Toinen aihepiiri koskee kilpailua ja kilpailutekij öitä sekä markkinointistrategian valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Markkinointistrategian osa-alueista käsitellään asemointia sekä markkinointikanavan valintaa ja kanavaan liittyviä tekijöitä. Teoreettisesti markkinointi on laaja ja epätarkka käsite. Se koostuu monista eritasoisista ja erilaisista käsitteistä, joista suurin osa on jollakin tavalla toisistaan riippuvia (MooRilry 1993). HEDEN (1992) mukaan markkinointi käsitteenä on melko uusi ja kehittynyt vasta 1900-luvulla. KOTLERIN (1994, s ) mukaan markkinoinnin tulisi olla asiakkaiden tarpeista lähtevää, tiettyyn markkinatavoitteeseen kohdennettua, koordinoitua ja yritykselle kannattavaa. Pienyritystutkimuksessa markkinointi on määritelty prosessina, joka keskittyy siihen, että yrityksen resurssit ja toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet sovitetaan yhteen yrityksessä (COLLERAN 1985). 2.2 Markkinoinnin kehittyminen ja nykyinen painopiste Yrityksen liiketoiminnan kehitysvaiheella on suuri merkitys markkinointiaktiivisuuteen. Pienessä yrityksessä markkinointi on todennäköisemmin vähemmän suunniteltua kuin isoissa yrityksissä. Pienet yritykset markkinoivat vähemmän kuin isot yritykset, ja niiden markkinointitavat ovat erilaisia kuin isojen yritysten. CARsoNin (1993) mukaan tämä johtuu pääasiassa resurssien vähyydestä. Resurssien puute voi liittyä sekä taloudellisiin voimavaroihin että usein myös yrityksen osaamiseen. Pienet yritykset ovat herkempiä markkinoiden vaikutuksille ja reagoivat herkemmin kilpailuun, koska ne eivät voi vaikuttaa markkinoihin. Tästä johtuen pienet yritykset ovat mieluummin reaktiivisia kilpailijoiden markkinointitoimintoihin nähden. Pienillä yrityksillä voi myös olla enemmän opportunistisia piirteitä eli ne aistivat herkemmin markkinoiden ominaisuuksia ja käyttävät niitä hyväkseen. GORIGLIANO (1994 s. 15) on jakanut markkinoinnin kehitysvaiheet kysyntätarj ontatasapainon mukaan (taulukko 1). Vastaavan tapaisia tarkasteluja on suorittanut myös esimerkiksi HEDE (1992). Pioneerivaihe ajoittuu teollistumisen alkuaikoihin. Silloin vallitsivat myyjän markkinat ja kysyntä oli suurempi kuin tarjonta. Heden mukaan tuotteet myytiin puolustuskyvyttömille kuluttajille voimakkaan mai- 16
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11
20 Aikaisempi lähtökohta Nykyinen sisältö Markkinoinnin käsite Markkinoinnin rooli Markkinoinnin asema organisaatiossa Menestymisen mittarit Aggregaatti informaatioj ärjestelmä Informaatioteknologian kontribuutio 6.Ympäristön luonne Transalctio Funktionalinen/taktinen taso Erikoistunut osasto Tulokset/taloudelliset mitat Suhteellisen pysyvä, suljettu järjestelmä Marldcinaosapuolten väliset suhteet Liiketoiminta/strateginen taso Organisaatioon integroitunut Prosessi/tasapaino Yksilön informaatio Turbulentti, rajaton syseemi Kuvio 3. Markkinoinnin tutkimuksen lähestymistavoissa tapahtuneet avainmuutokset (Brookes ja Little 1998). Tutkimuksen kannalta keskeistä on ollut selvittää, kuinka yritykset hallitsevat jatkuvan uudistumisen ja oppimisen prosessia, kuinka kehitetään organisaation osaamista ja kykyjä, kuinka luodaan ja kasvatetaan yritykselle arvoa toimialan arvojärjestelmän puitteissa uudistamalla asiakassuhteita, miten kehitetään tavarantoimittajien, kumppanien, välittäjien, asiakkaiden ja yrityksen välisiä suhteita tai miten kilpaillaan tulevaisuudessa muuttuvilla markkinoilla (Brookes ja Little 1998). Prosessitutkimukset käsittävät mm. yrittäjyyden prosessit, markkinoinnin prosessit, palveluprosessit sekä muutos- ja kehitysprosessit. Yrittäjyyden prosessit sisältävät mm. yrityksen kasvuun ja osaamiseen liittyvät kehityskaaret (Koskinen 1996, 191). Prosessiin liittyvä kehityskaari käsittää kasvun, vakaan toiminnan, epävakaan vaiheen, taantumisen ja toiminnan purkamisen.vientimarkkinointia tutkitaan vielä yleensä erikseen, koska silloin joudutaan selvittämään kulttuurien välisiä eroja sekä markkinoinnin käytäntöj en ja kauppatapoj en että asiakkaiden näkökulmasta. Myös yrityksen osaamisen tietoinen kehittäminen ja yksilöiden osaaminen työyhteisössä korostuu aikaisempaa enemmän (Kulkki 1996). Osaamisen ulottuvuuksia on yleisellä tasolla tutkinut myös Day (1994), joka on erottanut strategisessa osaamisessa teknologiset, asiakaslähtöiset ja sisäiset tekijät Strategisen johtamisen teoriat Strategisen johtamisen teorioita ja lähestymistapoja on useita, mutta tässä tarkastellaan erityisesti Ansoffin ja McDonnellin (1989) näkemyksiä. Ansoffin esittämät strategian avainkäsitteet ovat kiinnostavia erityisesti pienyritystutkimuksen ja maaseudun pienyritysten ominaisuuksien arvioinnissa, koska niiden avulla voidaan käsitellä moniarvoisia ja usein taloudelliselta kannalta ei-normatiivisia arvoja edustavien 19
×