Minulla on sopimus United Screensin kanssa tehdä videoita Activisionin pelin lisäosaan “Destiny: The Taken King” liittyen. United Screens palkkasi minut tekemään 3-4 Destiny-aiheista videota, joiden yhteiseksi katsojamääräksi tulisi vähintään 200 000. Videoiden lisäksi minut kutsuttiin pelaamaan peliä “live streamissa” Ruotsiin kahden päivän ajaksi ja edustamaan Suomea pohjoismaiseen “all-star” joukkueeseen, jossa oli pelaajia myös Norjasta ja Ruotsista. Minulle maksettiin ennalta määrätty palkkio, kun kaikki nämä kriteerit olivat täyttyneet. Varsinainen sopimus oli United Screenssin ja Activisionin välillä.
Teknologian kehitys viime vuosien aikana on avannut videomainonnalle täysin uusia ovia. Ennen videomainoksia nähtiin yksinoikeudella televisiossa, mutta internetin ja sosiaalisen median kasvun ansiosta videomainonta on tuonut yrityksille lukemattomia uusia mahdollisuuksia. Video on kovassa huudossa erityisesti nuorten keskuudessa. Maailman suosituimpia sosiaalisen median kanavia (ja maailman kolmanneksi käytetyin hakukone) on videonjakopalvelu YouTube, jossa mainokset keskittyvät käytännössä täysin videoihin. YouTubessa mainosten lisäksi myös sisältömarkkinointi on todella tehokas markkinoinnin keino – vlogeja (videoblogeja) seurataan nykyään ahkerasti kohderyhmästä riippumatta. YouTubea selkeästi nuorekkaampi sovellus, Snapchat on myös alkanut panostaa mainontaan yhä enemmän näyttämällä käyttäjän seuraamien videoiden välissä lyhyitä mainosvideo-osuuksia. Snapchat onkin oivallinen viestintäväline, kun tavoitellaan nuorempaa sukupolvea.
Todellisuudessa yritysten ja organisaatioiden Facebook-sivujen kautta julkaistu sisältö tavoittaa jatkuvasti vähemmän ihmisiä. Keskiverto 1000 tykkääjän Facebook-sivun julkaisu tavoittaa 50 – 200 ihmistä ja jokainen julkaisun tavoittama Facebookin käyttäjä näkee sen yhden kerran. Luku ei siis missään tapauksessa ole 0, eli maksuttomat julkaisut tavoittavat edelleen ainakin jonkin verran ihmisiä. Markkinoinnin tavoitteiden saavuttamisen kannalta kuitenkin useimmiten merkityksettömän vähän.
Videoita katsotaan mobiilista joka päivä ällistyttävä määrä. Luku kasvaa vuosi vuodelta ja vielä sen seikan huomioiminen, että sosiaalisen median sovelluksia käytetään pääasiassa puhelimilla, lisää mobiilivideoiden kulutusta entisestään. Esimerkiksi Twitterin kautta videot katsotaan 90%:sti mobiililaitteilla. YouTube-videoista puolet katsellaan mobiilisti. Viimeistään nyt on siis aika myös mobiilioptimoida nettisivut. Tästä olemme toki ennenkin maininneet.
Perinteiseen TV- ja lehtimainontaan käytetään edelleen suunnattomia markkinointibudjetteja, vaikka ihmisten huomio on jo siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Satoja tuhansia tai jopa miljoonia maksaneet TV-mainokset jäävät usein täysin vaille huomiotasi, kun taas sosiaalisen median käyttöön saattaa kulua useampikin tunti päivässä. Tällä hetkellä Facebook-mainonnan voidaan ajatella olevan halpaa verrattuna perinteisiin medioihin ja kilpailun olevan Suomessa melko vähäistä. Mutta mitä tapahtuu sitten, kun suuret monikansalliset yritykset valjastavat sosiaalisen median kanavat käyttöönsä ja siirtävät suuren osan markkinointibudjettiaan Facebook-mainontaan? Hinnat tulevat nousemaan huomattavasti.
Videoiden tuottaminen pitäisi olla jo jokaisen verkkokaupan arkea. Heräsin tähän todellisuuteen seuratessani teini-ikäisten lasteni verkon käyttöä. He tekevät itse videoita, kommunikoivat faniensa kanssa (kyllä, heillä on faneja), etsivät tietoa YouTubesta ja katsovat telkkarin sijaan videoita YouTubesta. He fanittavat Herbalistia, Lakkoa, Masteria ja PewDiePieta.
16 suuntautunutta mutta ei-rutiinimaista. Yrittäjyys ilmenee erityisellä taitona ja kykynä tarkastella mahdollisuuksia määrätietoisesti ja samalla haluna uusiin kokemuksiin ja riskin ottoon. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa kasvua ei ole käsitelty useinkaan yrittäjyyden edellytyksenä, mikä voi johtua siitä, että maaseutuyritykset ovat osoittaneet suhteellisen vähäistä kasvuintentiteettiä ja kasvukykyä tutkimuksissa (mm. Hyvönen ym. 1995; Kupiainen 1996; Niittykangas 1992) Yrittäjyyden tutkimuksen viitekehyksiä Bridge ym. (1998,42-59) ovat erottaneet viisi erilaista teoreettista viitekehystä, joiden avulla yrittäjyyttä voidaan tarkastella. Näitä ovat persoonallisuusteoriat, käyttäytymistieteelliset teoriat, :taloudelliset lähestymistavat, sosiologiset lähestymistavatja integroidut viitekehyks et. Lisäksi pienyritystutkimuksessa on erotettu noin kaksikymmentä erilaista aihealuetta, joita ongelmakeskeiset tutkimukset ovat käsitelleet. Näitä ovat mm. innovaatiotutkimukset, kasvatus j a koulutus, kasvavien yritysten ongelmat, rahoitus, yrittäjyyden prosessit, yritystoiminnan aloittaminen, kansainvälistyminen, innovaatiot, uuden teknologian käyttöönotto, nykyaikaisen teknologian soveltaminen pieneen yritystoimintaan sekä verkostot ja vaihto suhteet (Mugler 1997, 14-45). Lisäksi menestymisen selitysideoita on etsitty yrittäjien orientaatiosta, yrittäjän uravalinnasta sekä yrityksen syntyyn, käynnistämisprosesseihin, pääomaan, markkinoihin ja tuotantoon liittyvistä kysymyksistä (Koskinen 1996). Persoonallisuusteoriat sisältävät mm piirreanalyysin ja psykodynaamiset lähestymistavat, joita voidaan soveltaa myös yrittäjäpersoonan tutkimiseen. Yrittäjyyden tutkimukset viittaavat usein yksilöiden suhteellisen pysyviin persoonallisuuden piirteisiin sekä niistä johtuvaan yrittäjän käyttäytymiseen ja osaamisen eroihin (Cunningham ja Lischerton 1991). Sosiaalipsykologiset teoriat käsittelevät kontekstia, jossa henkilö toimii. Yrittäjäominaisuudet opitaan sosiaalisessa ympäristössä. Lisäksi on olemassa erityinen yrityksen omistajista typologioita muodostava tutkimusperinne, joka erottelee eri tyyppisiä yrityksen omistajia ja kuvaa yrittämisen mallia ja samalla liiketoiminnan laatua tämän avulla. Käyttäytymistieteellisessä lähestymistavassa tutkitaan yrittäjän mielipiteitä, asenteita ja arvoja. Käyttäytymistieteen menetelmiä soveltavissa tutkimuksissa tarkastellaan useimmiten yrittäjää. Tällöin tutkittavaa ilmiötä lähestytään epäsuorasti ja tutkittavasta kohteesta luodaan kuva yrittäjän tietämyksen, asenteiden, arvioiden ja mielipiteiden avulla (Lehtomaa 1995, 18). Käyttäytymistieteelliset teoriat pystyvät käsittelemään mm. osaamisen vaihemallit (Bridge ym. 1998). Vaihemallit käsittelevät mm. yrittäjäosaamisen kehitystä (Carson ym. 1995). Taloudellisesta viitekehyksestä on tarkasteltu yritysten menestymistä, mutta myös yrittäjyyden laajempiataloudellisia vaikutuksia. Integroivat lähestymistavat pyrkivät muodostamaan viitekehyksiä yhdistämällä useita teoreettiria näkökulmia. Tutkimusalueiden sisällä on lisäksi erilaisia koulukuntia ja lähestymistapoja saman tyyppisiin tutkimusongelmiin. 15
YouTube on tänä päivänä maailman laajin videosivusto, Googlen jälkeen maailman toiseksi käytetyin hakukone ja samalla Suomen toiseksi käytetyin sivusto. YouTuben suosiosta kertoo myös se, että 79 % kaikista suomalaisista käyttää YouTubea ja 15-20-vuotiaista jopa 94 %. Ennusteiden mukaan vuoteen 2020 mennessä 82 % kaikesta viestinnästä verkossa tulee olemaan videota. Mihin videoiden suosio perustuu ja miksi videot kannattaa ottaa viimeistään nyt osaksi sisältömarkkinointia?
Lisäksi asiassa voidaan ottaa huomioon, että videon otsikko on mainostettavan pelin nimi suomeksi ja englanniksi: ”MINUN KOHTALONI (Destiny The Taken King)”. Videon mainosmaisuutta tukee myös se, että tubettaja viittaa puheessaan Activisionin uuteen peliin erityisesti ja mainosluonteisesti. Hän esittelee pelin ominaisuuksia ja toteaa ”Ai niin nää on näitä pre order giftejä”. Lisäksi hän toteaa videolla esimerkiksi seuraavaa: ”Mä olen nyt kuitenkin löytänyt uuden innostuksen tälle pelille. En ainoastaan sen mahtavien lisäosien, the house of wolfsin ja the dark belowin ansiosta, vaan koska mä olen kuullut, että tähän on tulossa uusi mullistava year kaksi lisäosa nimeltä The Taken King.” – – ”Mä haluaisin tämän videon avulla innostaa teitä hommaamaan tän pelin sekä antaa teille mahdollisuuden pelata meidän kanssa.” Lisäksi tubettaja on kirjoittanut kommenttiketjun alkuun ”Kertokaa mielipiteenne videosta JA Destinystä! Kuinka moni aikoo hommata The Taken Kingin?”
Tanssikoulu StepUp esittelee videoilla monipuolisesti toimintaansa. Videot on tehty jokaisesta tanssiopettajasta, erilaisista esityksistä ja tapahtumista. Videoiden avulla toiminnasta kiinnostunut pääsee tutustumaan ”tuotteeseen” mukavalla tavalla ja pääsee kurkistamaan koulun fiilikseen. Voisi kuvitella, että tämän kaltaiset videot houkuttavat kiinnostuneita mukaan toimintaan.
18 12 keää visiota siitä, mitä halutaan saada aikaan. Tärkein tekijä on todellinen asiakaslähtöisyys. Tämä ei digitaalisessa ympäristössä voi olla vain sana, vaan sen tulee toteutua, koska negatiivinen palaute on välitöntä. Esimerkiksi asiakkaan kysymykseen on vastattava heti, ei huomenna. Ihmiset ovat tottuneet saamaan vastaukset välittömästi. Yrityksille internetsivujen kautta esitetyistä kysymyksistä ja muista viesteistä yllättävän suuri osa jää edelleen huomiotta. Tämä tarkoittaa, että asiakkaasta ei välitetä, koska hänelle ei vastata, ja näin annetaan hänen mennä kilpailijan asiakkaaksi. (Sipilä 2008, ) Suomessa pk-yrityksissä on huomattu digitaalisen markkinointiviestinnän merkitys liiketoiminnassa. Ylivoimaisesti tärkeimpänä kehityskohteena pk-yritysten keskuudessa nähdään digitaalisuus. Pk-yritykset eivät koe tarvitsevansa mainostoimistoja, koska osaavat tehdä markkinointinsa itse. Toimivan digitaalisen markkinointiviestinnän edellytykset ja vaatimukset ovat kuitenkin perinteisiä markkinointiviestimiä kovempia. Tekemällä markkinointiin liittyvät asiat kunnolla pk-yritykset voivat saavuttaa konkreettista kilpailuetua. Yritysten tulisi kääntää katseensa sisältä ulospäin ja lopettaa eläminen kuten ennenkin on tehty -tyylillä. (Sipilä 2008, ) Digibarometri tutkimuksen mukaan Suomessa digitaalisen markkinoinnin tärkeimmät keinot ovat yrityksen omat verkkosivut, hakukone- ja sähköpostimarkkinointi sekä verkkomainonta. Näistä internetin mahdollistavista markkinointikeinoista viime vuosina suosiota ovat kasvattaneet erityisesti hakukone- ja sähköpostimarkkinointi. (Karjaluoto 2010, 129.) Kuten yrityksen markkinoinnin ja markkinointiviestinnän strategiassa, niin myös digitaalisen markkinointiviestinnän strategiassa käytön tehokkuus saavutetaan sillä, että luodaan yrityksen internetin käytölle markkinoinnin kannalta tavoitteita. Digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat esimerkiksi yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, brändi-imagon ja brändiasenteiden muuttaminen, kokeilun aikaansaaminen ja uskollisuuden kasvattaminen sekä asiakkuusmarkkinointi. Usein yritykset mittaavat verkkomainonnassa pelkästään yrityksen sivustojen kävijämääriä. Digitaalisen markkinoinnin tavoite ei varsinaisesti ole markkinointiviestinnän kannalta lisätä pelkästään kävijämääriä. Yrityksen tulisi valita tavoitteiksi
Jokaisella alalla asiakkaiden ostokäyttäytyminen on hieman erilaista, joten voit käyttää teorioita viitekehyksenä ostotunnelin rakentamiseen (esim. perinteiden AIDA-malli), mutta sovella ja rakenna ostoputki sellaiseksi mitä se todellisuudessa asiakkaidesi keskuudessa on. Hyvän tavoitteen asettamiseksi tärkeintä on tunnistaa omat heikkoudet kohderyhmän ostoputken varrelta. Mitkä ovat ostotunnelin akilleenkantapäät joissa voisit selvästi parantaa?
Logon tarkoituksena on luoda mielikuva yrityksestäsi vain yhdellä silmäyksellä. Sen on hyvä tuoda esille yrityksesi arvoja ja persoonallisuutta esimerkiksi värimaailman ja muotojen kautta. Tunnetuimpien brändien logot tunnistetaan ympäri maailmaa; Coca Colan perinteikäs kaunokirjoituslogo, McDonaldsin ranskanperunaa muistuttava, kaareva ja keltainen M-kirjain, joka tunnistetaan moottoritien varrelta jo kilometrien päästä ja Applen pelkistetty omenalogo, joka edustaa onnistuneen markkinoinnin vaikutuksia monien mielestä jopa järkisyiden yli. Eri värit herättävät ihmisissä tunteita ja reaktioita. Sininen väri yhdistetään helposti luottamukseen, rauhallisuuteen ja vakauteen. Oranssin värin on taas huomattu kasvattavan ruokahalua. Monen pankki- ja vakuutusalan yrityksen logoissa toistuvat sinisen sävyt, kun taas pikaruokaketjut käyttävät paljon oranssin vivahteita. Logon suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota laatuun, sillä hyväkin idea menettää tehonsa huonolla toteutuksella. Logoon on mahdollista yhdistää myös yrityksen slogan tai palvelulupaus.
41. Marketing Mix/4P ajattelu Neil Bordenin (1950 -luvun markkinointi mix) –Tuotesuunnittelu, hinnoittelu, Brändays, jakelu, henkilökohtainen myyntityö, ilmoittelu, promotointi, pakkaus, esillepano, palvelu, fyysinen käsittely, tietojen hankinta ja analyysi McCarthy, 1960, 4P:tä: –Tuote (product) –Hinta (price) –Jakelu (placement) –Markkinointiviestintä (promotion) Marketing management ajattelun mukaisesti yritys luo strategiansa näiden neljän osa-alueen suhdetta varioimalla. –ajatus markkinointijohtajasta osa-alueiden sekoittajana. 4P:n eri osa-alueista muodostuu yrityksen markkinointimix
18 Persoonallisuustypologiat ovat melko teoreettisia eivätkä sellaisena tarjoa työvälineitä yritystoiminnassa oleville. Persoonallisuustypologiat eivät ota esimerkiksi huomioon mahdollisuutta, että yrittäjä siirtyisi johonkin toiseen typologiaan, esimerkiksi muuttuisi käsityöläisestä opportunistiseksi yrittäjäksi. Piirreteoriat eivät tarjoa välineitä muidenkaan dynaamisten näkökohtien tutkimiseen kuten siihen, kuinka informaatio siirtyy yrittäjän tai yrityksen sisäiseksi resurssiksi (Julien 1989). Tutkimusten perustella myös yrittäjien poikkeuksellista luovuutta koskevia yleisiä oletuksia voidaan kyseenalaistaa (Rizzoni 1991). Markkinoinnin näkökulmasta yrittäjätypologiat eivät ole kovin hyvin kyenneet selittämään yritysten menestymisen eroja (Keats ja Bracket 1988). Kun lisäksi otetaan huomioon muissa yhteyksissä saadut tutkimustulokset, joiden mukaan luonteeltaan hyvin erilaiset henkilöt voivat menestyä johtajina (Gahmberg 1996), voidaan päätellä, että yrittäjän persoonallisuuden piirteet selittävät ainoastaan osan menestymisestä. Strategiatutkimus (Schendel 1994) ja pienyritysten markkinointia käsittelevä tutkimus (mm. Carson ym. 1995) on 1990-luvulla kiinnittänyt entistä enemmän huomiota kehitysprosessiin ja oppimiseen. Siten yrittäjyys on jotain, mikä kehittyy ajan kuluessa kokemuksen kautta. Yrittäjä, joka osallistuu yrittäjyyden prosessiin, kehittää itselleen aste asteelta yrittäjyyden piirteitä. Kehityksen portaat alkavat reaktiivisesta vaiheesta ja etenevät tuherteluvaiheen kautta täyden yrittäjyyden asteelle. Tässä prosessissa yritys oppii käyttämään hyväkseen markkinoinnin kehittyneimpiä tekniikoita. Markkinoinnin metakomponenttienoparempi laatu luo yritykselle liikkumavaraa ja lisää ennustettavuutta liiketoimintaan. Tässä viitekehyksessä yrityksen prosessien estyminen saattaa olla syy huonoon menestymiseen ja liiketoiminnan kuihtumiseen. ' >Käsite marldcinoinninmetakomponentit viittaa yrittäj äosaamis en kognitiivisiin osa-alueisiin, joita ovat mm. suunnittelu, yrityksen liiketoiminnan suunnanvalinta, tilanteen arviointi ja tulosten evaluointi. 17
4 Esipuhe Maatalouden toimintaedellytysten muutoksen myötä haasteet maaseudun asutuksen säilymisestä ja maaseudun väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta kohdistuvat lisääntyvässä määrin pienyritystoimintaan. Maatalouden harjoittaminen on polarisoitumassa osa-aikaisesti hoidetuille keskikokoisille tiloille ja toisaalta päätoimisille yrityskokoaan voimakkaasti laajentaville tiloille. Näin ollen pienillä ja keskikokoisilla tiloilla tarvitaan muuta yritystoimintaa, joka sitten voisi muodostua jopa päätoimeentulon lähteeksi. Maaseudun pienyritysten verkko muodostuu kuitenkin lähes kokonaan maatilatalouden ulkopuolisista yrittäjistä. Elävä maaseutu on tavoitteena niin EU:n aluepolitiikassa kuin myös kansallisessa maaseutupolitiikassa, joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja maaseudun pienyritysten toiminnalle. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa on viime vuosina panostettu yritysten lukuisten ongelmien selvittämiseen. MTTL on yhdessä sidosryhmiensä kanssa selvittänyt mm. maaseudun pienyritysten tilastointia, joka tulee jatkossa helpottamaan pienyritystutkimuksia aineistojen hankinnassa. Maaseutuyritysten tutkimus on nähty MTTL:ssa keskeisenä tutkimuskohteena, jota tutkimuslaitos haluaa harjoittaa yhteistyössä muiden alaa tutkivien tahojen kanssa. Tästä myös oheinen maaseudun pienyritysten menestymistä selvittävä julkaisu on osoituksena. Käsillä oleva raportti liittyy Suomen Akatemian rahoittamana jo vuonna 1995 aloitettuun pitkäaikaiseen tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheessa", joka jatkuu edelleen. Tutkimusyhteistyöhön ovat osallistuneet MTTL, Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos ja Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskus. MTTL.n tutkimusta on jatkossa tarkoitus suunnata erityisesti maaseutuyrittäjyyteen ja markkinointiin. Maaseutuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta voidaankin tietyin osin pitää omana tutkimusalueenaan, joka osaltaan liittyy yritystutkimuksen laajaan kenttään. Tutkimus käsittelee maaseutuyritysten menestymistä, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tutkimusaineisto käsittää majoitus- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksiä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvien erilaisten yrittäjyyteen vaikuttavien kysymysten lisäksi useat tutkimukset ovat käsitelleet myös pienyritysten markkinointia Markkinoinnin tutkimus on kuitenkin edelleen pioneefivaiheessa, koska tutkimukset ovat varsin hajanaisia, eikä pienyritysten markkinoinnista ole omaa teoriaa, johon tutkimuksissa voitaisiin tukeutua. Tästä huolimatta tutkimusalue on selvästi edistynyt viime vuosina. Uutta tietoa tarvitaan edelleen, jotta kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvien nk. kovien arvojen lisäksi myös maaseutuyritysten pehmeät arvot saadaan hyödyttämään asiakkaita. Ei riitä, että yritys on joillakin edellytyksin kannattava; sen tulisi samalla edistää niin yrittäjäperheen kuin myös muiden sidosryhmien viihtyvyyttä maaseudulla ja luoda laadukkailla tuotteilla mieli-
Kun sisällön pääpiirteet on suunniteltu, luodaan tarkempi sisältösuunnitelma. Sisältösuunnitelma pitää sisällään yksityiskohtaisemmat sisältöjen suunnittelun, sekä suunnitelman siitä, missä ja missä sisällöt julkaistaan. Sisällön pitää olla tarkkaan linkitetty muuhun viestintään sekä räätälöity jokaista kanavaa varten. Kohdeyleisön pitää pysytä tunnistamaan brändi sosiaalisessa mediassa, mutta tunnistettavuuden lisäksi on tärkeää miettiä jokaiseen kanavaan sopiva sisältö. Sama sisältö kun ei toimi Snapchatissa ja YouTubessa. Lisää sisältösuunnitelmaasi myös eri sisältötyyppejä – videoita, oppaita, infograafeja ja kuvia – jotta saat viestinnästäsi monipuolista ja kiinnostavaa.
Liikkuvan kuvan kasvu on tämän hetken vaikuttavimpia mediailmiöitä. Videoon perustuvia jakelukavavia syntyy jatkuvasti lisää, lisäksi vanhat jakelukanavat, kuten Facebook, muokkaavat  alustojaan videoita suosiviksi. Online-videokanavien tavoittavuudet eivät häviä kaupallisille televisiokanaville: Sekä YouTube että Facebook tavoittavat molemmat jo puolet suomalaisista viikoittain ja etenkin nuorten mediankulutus painottuu verkkoon. Myös kotimaiset mediat, kuten esimerkiksi IL-TV tai Sanoma -videoverkosto kehittävät videopalvelujaan ja niihen paketoituja mainosratkaisuja.
Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.
Lastenohjelmien yhteydessä esitettiin leluhahmon mainosta, jossa hahmo selostuksenkin mukaan ”iskee, lyö, hyppii ja potkii” lähes koko mainoksen ajan. Kuluttaja-asiamies piti mainosta televisio- ja radiolain sekä kuluttajansuojalain vastaisena. Televisio- ja radiolain mukaan tv-mainoksessa ei saa suosia käytöstä, joka vaarantaa terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä eikä tv- tai radiomainonta saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa lapsille. Tv-kanavia huomautettiin siitä, että väkivallan käyttämisen kielto lapsille suunnatussa markkinoinnissa on ehdoton. Leluhahmon mainos rikkoi lakia erityisen räikeästi, sillä leluhahmo on suoraan lapsia kiinnostava tuote ja mainosta esitettiin nimenomaan lastenohjelmien yhteydessä. (KA 2003/40/4587, 2003/404588, 2993/40/4589)
18 nonnan avulla. Yrityksen tavoitteena oli myyntimäärän maksimointi ja yrityksen oman tuotannon lisääminen. Klassisessa vaiheessa, jossa tarjonta kehittyy suuremmaksi kuin kysyntä, menestyvät yritykset painottivat asiakastyytyväisyyttä ja pyrkivät sitä kautta lisäämään kulutusta. Klassisen kuluttajamarkkinoinnin keskeisenä tekijänä ovat kuluttajan tarpeet (LEwirr 1960). Tässä yhteydessä puhutaan tavallisesti tuotteen ominaispiirteistä (ei laadusta), jotka syntyvät kaikissa niissä vaiheissa, jotka sisältyvät tuotteen tuottamiseen, jakeluun ja kuluttamiseen. Kilpailuvaiheeseen siirryttäessä tarjonta ylittää kysynnän, jolloin ratkaisevaksi muodostuu yrityksen kyky tarkastella kilpailuympäristöä kokonaisuutena. Yritykset pyrkivät seuraamaan kilpailijoita ja lisäävät suhteellista paremmuuttaan kilpailijoihin nähden. Kilpailuvaihetta ja siihen liittyviä strategioita on kuvannut mm. PORTER (1980, 1985). Porterin mukaan kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, joka riippuu kysyntä-tarjontasuhteista ja yritysten asemasta kilpailukentässä. Taulukko I. Markkinointikäsitteen kehittyminen (GORIGLIANO 1994). PERIODI TUOTTEEN TOIMINNAN TYYPILLINEN SAATAVUUS PAINOPISTE VÄLINE TOIMINNAN TARKOITUS I Pioneerivaihe Rajoitettu, tyydyttävä Tehokas jakelu Myynti ja jakelu Myyntivolyymin maksimointi II Klassinen vaihe Tyydyttävä, runsas Kuluttaja Kuluttajaanalyysi Kuluttajasegmentin tyytyväisyys III Kilpailuvaihe Runsas, erittäin runsas Kilpailu Kilpailijoiden analysointi Kilpailu kuluttajien preferensseistä MÖLLER (1992) on laajentanut markkinoinnin käsitettä ja esittänyt, että toimintaympäristön tarkasteluun tulisi sisällyttää kilpailumarkkinoiden lisäksi yritysten vuorovaikutussuhteet mm. asiakasyrityksiin sekä toimintaympäristön yritysten ja organisaatioiden verkostoitumiseen liittyvät tekijät. Yritys voi vähentää haitallista kilpailua ja vahvistaa kilpailuasemaansu toimimalla aktiivisesti verkostossa (kuvio 1). Toisaalta toimivat verkostot vaikuttavat kilpailuympäristöön ja yrityksen toimintaan siitä huolimatta, että yritys ei itse toimisikaan niissä. Ajattelutapa sopii hyvin myös pienyritysten ympäristön tarkasteluun, vaikka toiminta sinänsä voi olla erilaista keskisuurissa ja isoissa yrityksissä kuin pienyrityksissä. Möllerin mukaan aikakausitarkastelu on osittain harhaanjohtava, koska kyse on pikemminkin markkinoinnin ilmiöiden eri puolista (synkronia) kuin täysin perättäisistä siirtymistä uusiin ajanj aksoihin tai kehitysvaiheisiin. 17
Sano mitä sanot, mutta mieti etukäteen sanajärjestys. Toiselle Titanic oli puuduttavan pitkä ja vaivaannuttava elokuva. Toisaalta teinitytöiltä jos olisit kysynyt niin heistä elokuva oli liian lyhyt ja siinä pussailtiin liian vähän. Siksi onkin tärkeä suunnitella etukäteen miten viestisi viet. Erityisesti tuotteisiin liittyvät videomainokset olisi hyvä käsikirjoittaa huolella, että ne toimivat hyvin. Toisaalta moniin b2b-palveluihin saattaa riittää yksinkertainen selostus siitä kuka olet ja mitä teette. Tarkkaan miettiminen ei välttämättä vaadi kuvakäsikirjoitusta, mutta selkeän viestin ja selostuksen miten viesti kerrotaan.

Lopussa tubettaja sanoo: ”Kiitos sulle tosi paljon, että katsoit tän videon. Toivottavasti se oli viihdyttävä ja sai sutkin edes vähän kiinnostumaan Destinystä. Haluaisinkin nyt teitä, arvoisat katsojat, jakamaan mielipiteenne nimenomaan tästä videosta sekä Destinystä – aiotteko te hommata The Taken King -lisäosan. Kertokaa kommenteissa. Jos te haluatte auttaa meikäläistä vielä enemmän, niin sen lisäks että te jaatte mielipiteenne, niin jakakaa tätä videota vielä eteenpäin. Se auttaisi mua todella paljon, ystävät. Kiitos! Mulla on tähän peliin liittyen yks projekti meneillään tällä hetkellä. Mä en aio kertoo siitä vielä hirveesti, mutta tietäkää se, että se tarkoittaa teille lisää sisältöö ja mulle jotain tekemistä. Kiitos teille hyvät ihmiset ja ystävät. Te olette mahtavia, pysykää sellaisina. Iso käsi, syvä kumarrus. Rauski lähtee nyt metsästämään pimeyttä.”
Sosiaalisessa mediassa kaikkein tärkeintä on laadukas ja kohdeyleisöäsi aidosti kiinnostava sisältö. Jos et julkaise aktiivisesti, et voi saada näkyvyyttä. Sosiaalisen median strategiaan kuuluu olennaisesti määritellä, mistä aihepiireistä yrityksen somessa halutaan viestiä. Muista, että sisältö tuotetaan asiakkaita, ei yritystä varten. Mieti siis, mitä asiakkaasi haluaa sosiaalisessa mediassa nähdä. Tarjoa hyötyä, älä vain tyrkytä tuotteitasi. Herätä keskustelua: kysy, älä totea.

Tarvitsetko apua tai haluatko kehittyä markkinointistrategian laatimisessa? Jos kaipaat apua, autamme mielellämme sinua laatimaan tuottavan strategian, lisää täältä. Jos kaipaat ammattimaista tekijää suunnittelemaan, johtamaan ja toteuttamaan yrityksesi markkinointistrategiaa, Vuokramarkkinointipäällikkö-palvelumme voi olla sinulle sopiva vaihtoehto. Tai tule Ammattimarkkinoijakurssille oppimaan strategian laatimista. Moni on tullut ja ollut erittäin tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin.


Kuten kaikki kunnon markkinoijat tietävät, niin yllä olevassa listauksessa viitataan legendaariseen 4p malliin tai markkinointimixiin, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Markkinointimix on taktista tekemistä, ei strategiaa. Lue markkinointimixistä täällä. Strategia ja taktinen tekeminen ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa toisiinsa. Ensin laaditaan markkinointistrategia, jonka jälkeen laaditaan markkinointisuunnitelma ja vasta tämän jälkeen valitaan sopivat markkinointaktiikat, joilla saavutetaan strategiassa asetetut SMART-tavoitteet. Strategian tavoitteena on antaa suuntaviivat markkinoinnille ja myynnille, joita sitten toteutetaan markkinointimixin keinoin. Briiffi toimii siltana näiden välillä, sillä se yhdistää strategian ja taktisen toteutuksen. Lue täältä millainen on hyvä briiffi.
67 61 Kotisivujen ulkoasu ja värit Kuvio 23 osoittaa, että kotisivujen visuaalisuudella on suuri merkitys käyttäjien ja kotisivujen sisällöntuottamisen näkökulmasta. Visuaalisuudella tarkoitetaan sekä layoutin luomista että kuvien merkitystä. Vastaajista kahdeksan antoi Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivujen ulkoasun ja värien onnistumisen arvosanaksi seitsemän ja yrityksen onnistumisen keskiarvo kotisivujen ulkoasussa ja väreissä oli 5,1. Tämä tarkoittaa, että verkkosivusto on näiltä osin onnistunut hyvin. Kotisivujen ulkoasun ja värien tärkeyden keskiarvo oli 5,1. KUVIO 23. Kotisivujen ulkoasu ja värit Kotisivujen selkeys Kuviosta 24 nähdään, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivut olivat vastaajien mielestä selkeät. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen tulee olla helpot ja selkeät käyttää. Verkkosivujen sekava ulkoasu voi saada kävijän poistumaan sivustolta välittömästi. Yllättävää vastauksissa oli mielestäni se, että keskimääräisesti kotisivujen selkeyden tärkeys ei kuitenkaan ollut korkeampi kuin 5,8. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumisen keskiarvo kotisivujen selkeydessä oli 5,3. Yrityksen keskiarvo jäi tärkeyden keskiarvoa hiukan alemmaksi.

89 83 voisi ulkoistaa blogin pitämisen, mikäli oma aika ei sen aktiiviseen ylläpitämiseen varsinaisen liiketoiminnan ohella riitä. 5.9 Sähköpostimarkkinointi Yrittäjän kannalta sähköpostin käyttäminen on päivittäistä, sillä esimerkiksi verkkokaupan kautta tilaukset tulevat suoraan yrittäjän sähköpostiin. Asiakkaat lähettävät myös sähköpostilla saaliskuvia ja esimerkiksi kertomuksia kalastusmatkoista. Ihmisten sähköpostin käyttö yleensäkin on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yrityksen markkinoinnin näkökulmasta sähköpostin helppo, edullinen ja vaivaton käyttö voisi olla nykyistä laajempaa ja näyttävämpää. Yrittäjä voisi kerätä asiakkaiden sähköpostiosoitteita ja ilmoitella esimerkiksi valmistuneista erikoisväreistä, lähestyvistä messuista tai jostain kalastustapahtumasta. Myös verkkosivujen sisältöön liittyvistä asioista voisi ilmoitella sähköpostin kautta. Yrittäjän sähköpostin käyttämisen kannalta voisi sähköpostiasetuksiin määritellä valmiin allekirjoituksen logon kanssa, kuten esimerkkinä kuviossa 43 olen esittänyt. Automaattisesti lähtevään sähköpostiin liittyisi näin aina mainos yrityksestä. Tämän voisi helposti poistaa, mikäli allekirjoitusta ei haluasi käyttää kaikissa lähtevissä viesteissä. Allekirjoitus olisi tyylikäs ja persoonallinen tapa näkyvyyden ja mainonnan kannalta.
Koulutuksen aikana käydään läpi videosisältöjen kanssa työskentelyä monesta kulmasta. Tavoitteena on antaa osallistujalle hyvä ymmärrys toimia videoiden konseptoijana ja tilaajana, sekä vetää suuntaviivoja organisaation viestintästrategiaan. Koulutuspäivän lomaan on sijoitettu ryhmätyötehtäviä, jotka auttavat avaamaan omaa ajattelua ja verkostoitumaan muiden samojen asioiden parissa työskentelevien kanssa. Koulutuksen päätteeksi osaat suunnitella organisaatiollesi videosisältöjä kokonaisvaltaiseksi osaksi viestintää ja markkinointia, sekä toimia videoiden tilaajana ja videoasiantuntijana.
26 20 markkinoinnilla voivat olla esimerkiksi asiakkaat, tavarantoimittajat, kunta, rahoittajat ja tiedottajat. (Rope & Vahvaselkä 1995, 62.) Mielikuvan merkitys perustuu siihen, että ihmisen näkemykset ovat puhtaita mielikuvia. Mielikuvan käsitteestä vain kokemukset ja tiedot ovat totta. Vaikka ihmisellä ei olisi tietoja ja kokemuksia, asenteet, tuntemukset ja uskomukset ihmisellä voi olla. Tämän käsityksen perusteella ihminen tekee aina ensimmäisen ostopäätöksen puhtaan mielikuvan perusteella. Vasta tämän jälkeen ihmiset saavat kokemuksia ja tietoa tuotteesta ja yrityksestä. Rope ja Vahvaselkä (1995) kuvaavat kuviossa 3 imagon muodostumista ihmiselle. (Rope & Vahvaselkä 1995, 66.) Arvot IMAGO Tunteet Havainnot Uskomukset kaan kaksi elementtiä, joita ovat hyvä tuote ja hyvä viestintä. Hyvä tuote on Vuo- Ennakkoluulot kokemukset Informaatio Asenteet KUVIO 3. Imagon psykologinen muodostuminen (Rope & Vahvaselkä 1995, 66) Kuviossa 3 nähdään, kuinka liiketoiminnassa mielikuva antaa imagon muodostumiselle perustan. Imagon eli mielikuvan muodostamista ominaisuuksista vain kokemukset ja tiedot eli informaatio ovat totta. 3.4 Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Yritysimagon ja hyvän brändin rakentamisessa tarvitaan Pirjo Vuokon (2003) mu-
A common way that a commercial collaboration can take place is that a company contacts United Screens with a product they would like to advertise. United Screens then finds one or more creators with a target audience that suits the product and continues to help the parties create the campaign. Because of this, United Screens is often deeply involved in the marketing process.
9 3 tässä vaiheessa työtä oli lomakkeiden saaminen vastaajilta heti takaisin ilman postitusprosessia, jonka totesimme olevan melko hankalaa yksityisten käyttäjien osalta. Halusimme isäni kanssa, että vastaukset pitäisi ehdottomasti voida jättää nimettöminä, jotta vastaukset olisivat totuudenmukaisempia. Tein kyselylomakkeen omalla nimelläni. Aloitin aiheeseen perehtymisen isäni vuosien varrella keräämien lehtiartikkelien selaamisella ja löysin haastattelun pohjalta kirjoitetun artikkelin vuodelta 1993 Lestinjoki-lehdestä. Haastattelussa Hannu itse mainitsee, että parhaillaan tutkii Ruotsin markkinoille menemistä ja myyntikanavaa etsitään. Tämä siis oli ollut suunnitelmissa jo silloin. Nyt oli loistava hetki toteuttaa tämä suunnitelma ja käyttää niitä kanavia, joita kehitys on tuonut käyttöömme tässä reilun 17 vuoden aikana. Hannun mielestä paras myyntimies on onnistunut kalamies, ja näinhän asia edelleen on. Verkossa näiden myyntimiehien teho vain on ihan eri mittakaavassa kuin aikana ennen internetiä. (Lestinjoki 1993.)
16 10 Viestintätavoitteet Mainonta, myyntityö, myynninedistäminen sekä suhde- ja tiedotustoiminta liittyvät yrityksen markkinointiviestinnän tavoitteisiin. Mainonnan tavoite on myynnin lisääminen, tuotteen tai yrityksen tunnetuksi tekeminen ja yrityskuvan parantaminen. Myyntityön tavoitteet voivat olla esimerkiksi päiväkohtaisesti määritellyt asiakaskäynnit, puhelinkontaktit tai tilausten määrä yhtä asiakaskäyntiä tai puhelinkontaktia kohden. Myynninedistämisen, Sales Promotionin, tarkoitus on vahvistaa markkinointia ja kannustaa myyjiä myymään ja asiakkaita ostamaan tietyn yrityksen tuotteita. Yrityksen suhde- ja tiedotustoiminta on tärkeää yhteydenpitoa eri sidosryhmien välillä. Tämän toiminnan avulla yritys pyrkii saamaan arvostusta toiminnalleen. Tavoitteena on myös hyvän yritys- ja tuotekuvan synnyttäminen ja sen menestyksekäs ylläpitäminen (Raatikainen 2004, ) Asiakastavoitteet Asiakastavoitteet osana markkinointitavoitteita liittyvät siihen, millaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä yritys markkinoilta tavoittelee ja kuinka se haluaa kehittää omia asiakassuhteitaan. Eri asiakastyyppien mukaan yrityksen asiakastavoitteita voidaan tarkastella neljän eri tyypin mukaan: kehitettävät asiakkuudet, uusasiakashankinta, säilytettävät asiakkuudet ja muutettavat tai poistettavat asiakkuudet. Yritys voi pyrkiä lisäämään myyntiään hankkimalla uusia asiakkaita tai pyrkimällä lisäämään myyntiä olemassa oleville asiakkailleen. Nykyiset asiakkaat ovat viesti yrityksen toiminnasta, sillä myös he myyvät yritystä ja sen tuotteita jakamalla omia mielipiteitään yrityksestä ja tuotteista. Uusien asiakkaiden hankkimiseen verrattuna myynnin lisääminen olemassa oleville asiakkaille on helpompaa, mutta menetettyjen asiakkaiden tilalle uusia on kuitenkin toiminnan jatkumisen kannalta hankittava. (Raatikainen 2004, 99.) Yrityksen on myös kehitettävä asiakkuuksia eli saatava tuotteita ostanut henkilö ostamaan tuotteitaan uudelleen ja uudelleen. Samoin on tärkeää säilyttää sellaiset asiakkuudet, jotka ovat kannattavia ja arvokkaita yritykselle. On olemassa kuitenkin myös kannattamattomia asiakkuussuhteita, joiden lopettaminen voi joskus olla
Uudistuksen tarkoitus on helpottaa ihmisten yhteydenpitoa ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa ja vähentää tähän mennessä liiaksi korostuneiden institutionaalisten toimijoiden – kuten yritysten – julkaisujen näkyvyyttä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten tämä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen Facebookissa ja kanavan hyödyntämiseen markkinoinnissa?
×