Todellisuudessa yritysten ja organisaatioiden Facebook-sivujen kautta julkaistu sisältö tavoittaa jatkuvasti vähemmän ihmisiä. Keskiverto 1000 tykkääjän Facebook-sivun julkaisu tavoittaa 50 – 200 ihmistä ja jokainen julkaisun tavoittama Facebookin käyttäjä näkee sen yhden kerran. Luku ei siis missään tapauksessa ole 0, eli maksuttomat julkaisut tavoittavat edelleen ainakin jonkin verran ihmisiä. Markkinoinnin tavoitteiden saavuttamisen kannalta kuitenkin useimmiten merkityksettömän vähän.
Interaktiivisella videolla voidaan myös viestiä enemmän. Tästä hyvä esimerkki on Hondan jo vuonna 2014 Civic Type R -mallille julkaisema The Other Side -mainosvideo. Mainosvideo koostui kahdesta eri videosta, joiden välillä pystyi vaihtelemaan katsellessa painamalla näppäimistöltä R-kirjainta. Valitettavasti video ei ole enää interaktiivisella ominaisuudellaan katseltavissa, mutta havainnollistamisesimerkin ja molemmat videon osuudet voit katsella täältä.
29. Peruskäsitteitä Markkinoinnin perusta: –Yritysten on määriteltävä asiakkaiden tarpeet ja (mieli)halut voidakseen viestiä niistä hyödyistä ja arvoista, joita se asiakkailleen tarjoaa. Yritykset konkretisoivat nämä odotukset arvosta tuotteillaan/tarjoamillaan. Markkinat muodostuvat ihmisistä/asiakkaista/ kuluttajista, jotka haluavat tyydyttää samankaltaiset tarpeensa → kohdemarkkinat Tarjoama: tuotteet, palvelut, tieto, ja kokemukset joiden kautta aineettomat odotukset konkretisoidaan. •Hampurilaisketjun tarjoama: Tuotteet ( hampurilaiset virvoitusjuoma ranskalaiset) Palvelut (Ruokailutila, WC, musiikki, siivoaminen, kantaasiakkuus)ja tieto/odotus (säästää aikaa)
Videoiden tuottaminen pitäisi olla jo jokaisen verkkokaupan arkea. Heräsin tähän todellisuuteen seuratessani teini-ikäisten lasteni verkon käyttöä. He tekevät itse videoita, kommunikoivat faniensa kanssa (kyllä, heillä on faneja), etsivät tietoa YouTubesta ja katsovat telkkarin sijaan videoita YouTubesta. He fanittavat Herbalistia, Lakkoa, Masteria ja PewDiePieta.

Sosiaalisessa mediassa videoita jaetaan tilastollisesti 1200 % enemmän kuin kuvia ja tekstiä. Videoiden sisältö muistetaan 95 % paremmin kuin tekstin. Esimerkiksi näistä syistä videoita käyttävät 87 % verkkomarkkinoijista (Lisää videomarkkinoinnin tilastoja). Videot ovat siis jo itsessään hyvä valinta yritysmarkkinointiin, mutta sisältö on edelleen kokemuksen ja vaikutuksen avain. Interaktiiviset videot herättävät katsojassa mielenkiintoa vuorovaikutusmahdollisuuksillaan. Ne luovat henkilökohtaisen yhteyden katsojaan ja jättävät näin pysyvämmän muistijäljen. Mitä mielenkiintoisempi ja erottuvampi video on, sitä herkemmin sitä myös jaetaan eteenpäin eri kanavissa.


13. Markkinoinnin perusta: ihmiskunnan vuorovaikutusverkostotVerkostojen ominaispiirteitä: –Verkostot ovat sekoitus yhteistyötä ja kilpailua • yhteistyön ansiosta mahdollista erikoistua, mikä yhtäältä vaurastuttaa yhteisöjä ja toisaalta luo eriarvoisuutta • kilpailu yhtäällä edistää yhteistyötä toisaalla –Sisäisesti yhteistyökykyiset verkostot kykenevät parantamaan kilpailuasemiaan suhteessa vähemmän yhteistyökykyisiin –Verkostojen vaikutus ihmiskunnan historiaan on lisääntynyt –Ihmiskunnan verkosto on laajentanut ihmisen ekologista lokeroa suhteessa muihin lajeihin


Digimarkkinoinnin maailma on tullut tutuksi yli 15 vuoden ajalta ja sosiaalinen media on ollut osana työnkuvaa yli kuusi vuotta. Toiminut aikaisemmin mm. Nissanin Pohjoismaiden sosiaalisen median ja digitaalisen viestinnän päällikkönä useita vuosia sekä yksityisyrittäjänä yli kuusi vuotta kehittäen pk-yritysten liiketoimintaa, markkinointia ja myyntiä - erityisesti digitaalisella puolella.
13 7 syntyvillä innovatiivisilla ratkaisuilla voi syntyä kokonaan uudenlaista kysyntää ja tarjoomaa. (Tikkanen ym. 2007, 37.) Muiden verkostosuhteiden johtaminen Yrityksen tulee tunnistaa kaikki omalle liiketoiminnalleen merkitykselliset verkostosuhteet ja johtaa niitä omasta puolestaan järjestelmällisesti. Yrityksen kehittymisen myötä nämä erilaiset suhdetyypit saattavat vaihdella paljonkin, joten suhteiden ylläpitämisen ja johtamisen on oltava systemaattista ja suunniteltua. (Tikkanen ym. 2007, 39.) 2.1 Markkinoinnin tavoitteet Markkinointistrategiat ja niiden sisältämät päätökset jaetaan edelleen yrityksen markkinoinnin tavoitteiksi eri osa-alueilla. Markkinointitavoitteiden on oltava riittävän selkeitä ja konkreettisia, jotta yritys saavuttaisi lyhyen aikavälin operatiivisen suunnittelun tavoitteet. Yrityksen markkinointitavoitteet voidaan ryhmitellä esimerkiksi kuviossa 1 Leena Raatikaisen mukaan myynti-, kannattavuus-, tuote-, hinta-, saatavuus-, viestintä- ja asiakastavoitteisiin. (Raatikainen 2004, 89.) Myyntitavoitteet Erilaiset myyntiä seuraavat raportit ovat apuna yrityksen asettaessa liiketoiminnalleen myyntitavoitteita. Myyntisuunnitelmassa voidaan asettaa yrityksen toiminnalle erilaisia väli- ja kokonaistavoitteita esimerkiksi euroissa, kappalemäärissä tai markkinaosuuksissa mitattuna. Suurimmissa yrityksissä erilaiset laskennalliset tietokoneohjelmat, kassanhallinta tai asiakkuuksien hallinta, ovat raportteja laadittaessa apuna, kun seurataan esimerkiksi tietyn aikajakson asetettuja tavoitteita ja toteutuneita lukuja. (Raatikainen 2004, 91.)
195. Ulkomainonnan suunnittelu • Lyhyt ja kiteytetty mainossanoma, vain yksi asia • Helppolukuinen tekstityyppi ja pienaakkoset • Kirkkaat, voimakkaat värit, suuret kuvat • Kuka myy ja mitä myydään selvästi esille • Huomioidaan maisema, ympäristö ja vuodenaika • Huomioidaan katseluaika ja katseluetäisyys  mainoksen koko, tekstin koko • Toistetaan samaa sanomaa
Yrityksen sosiaalisen median viestinnän yksi tärkein tehtävä on luoda hyötyä ja lisäarvoa asiakkaalle. Pelkkien tuotteiden mainostaminen ei pidemmän päälle hyödytä asiakasta niin paljon, että hän jaksaisi seurata sivua ahkerasti. Jos taas yrityksen sosiaalisen median sivu hyödyttää asiakasta esimerkiksi vinkeillä, inspiraatiolla ja tarjouksilla, tulee asiakas olemaan paljon sitoutuneempi yrityksen sosiaaliseen mediaan ja yritykseen itseensä. (Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset.)
8 1. 2. DIGITAALINEN MARKKINOINTI TIETOISUUDEN HERÄTTÄMINEN JA LIIDIEN GENEROINTI Miten myyntimoottori toimii? 1. Digitaalinen markkinointi: Mihin sinä uskot? Panostatko websivuihin, sosiaaliseen mediaan, blogeihin, websivuihin, kauppapaikkaan, hakusanamainontaan. 3. HOIDA, LUOKITTELE JA HALLINNOI 4. PALVELU JA CLOUSAUS 2. Tietoisuuden herättäminen ja liidien generointi: Yli 95 % websivujen vierailijoista ei ole heti valmis ostamaan. Tarvitaan magneetteja ja lisää mielenkiintoista sisältöä sekä toimivaa jälkimarkkinointia. 3. Liidien profilointi: Yritykset, jotka panostavat profilointiin saavat suuremman konversion ja enemmän myyntivalmiita liidejä. Myynnin tarkkuus kasvaa ja näin myös tulos. Myös myyntiaika lyhenee. 4. Palvelu ja clousaus: Tyypillisesti asiakkaan haluavat olla myyntiin yhteydessä vasta ostopäätöksen viimeisillä hetkillä. Tiedätkö jo etukäteen, ketkä asiakkaat ovat viileitä, lämpimiä tai kuumia? Kuka ottaa yhteyttä ensi viikolla? 5. LISÄMYYNTI 5. Jälkimarkkinointi ja lisämyynti: Myyntimoottorin tavoite on rakentaa asiakassuhteita aina ensikontaktista kanta-asiakkuuteen sekä ostouskollisia kumppaneita.
46. Markkinointikeskeinen filosofiaHavaitse tarpeet ja pyri täyttämään ne: –asiakkaan näkökulma –tulevaisuuden tarpeet?Valmista asiakkaan tarpeisiin, ei vain sitä mitä pystyt tuottamaan.Fokusoidut kohdemarkkinat: –yhdenkään yrityksen resurssit eivät riitä toimimaan koko markkinalle –yksikään yritys ei voi olla hyvä tyydyttämään kaikkia potentiaalisia asiakkaita –pyrkimyksenä löytää markkinoilta selvästä erottuvia segmenttejä/osajoukkojaVoitto saadaan pitkäaikaisten asiakassuhteiden kautta: –Asiakkaalle tuotettu arvo ja tyytyväisyys –Asiakassuhteiden kannattavuus
83. Harjoitus • Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa suuresti organisaatioiden markkinointipäätöksiin. Mieti miten markkinointiosasto voi mitata ja ennustaa muutoksia sosiaalisessa ympäristössä? • Nykypäivän nuoriso käyttää yhä enemmän rahaa kulutukseen. Löydätkö eroja mainonnassa nuorten ja aikuisten välillä? • Arvioi maantieteellisen segmentoinnin etuja (5kpl) ja haittoja (3-5kpl)

Suostumus. Suostumus tulee olla vapaaehtoinen ja saatu henkilön omalla aktiivisella toiminnalla. Siksi valmiiksi rastitettu ruutu ei ole enää sallittu keino saada suostumus. Henkilön tulee siksi esimerkiksi itse rastittaa ruutu (opt-in). Double-opt-in käytäntö eli se, että henkilölle lähetetään sähköpostiin vahvistusviesti, jonka sisältämää linkkiä klikkaamalla henkilö vahvistaa suostumuksensa on erittäin luotettava todiste suostumukselle. Henkilöllä tulee myös olla yhtä helppo mahdollisuus peruuttaa suostumuksensa. Sähköpostimarkkinoinnissa tulee siksi antaa mahdollisuus tilauksen peruuttamiseen (opt-out). Suostumus voidaan saada myös suullisesti. Suullinen suostumus kannattaa dokumentoida CRM-järjestelmään ja merkitä ylös miten ja koska suostumus on saatu. Tämä on tärkeää siksi, että suostumuksen saaminen on jälkeenpäin pystyttävä todentamaan.


Sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus, joka muodostuu useista erilaisista sovelluksista ja väylistä julkaista sisältöä. Suosituin ja ehdottomasti tunnetuin sosiaalisen median kanava on Facebook. Se on yleensä helpoin vaihtoehto yrityksen ensisijaiseksi kanavaksi, sillä Facebook tavoittaa todella suuren osan potentiaalisista asiakkaista. Mekin valitsimme juuri Facebookin yhdeksi Promisian pääkanavaksi sosiaalisessa mediassa.  Facebookissa julkaistua sisältöä voi myös helposti kohdentaa juuri oikealle kohderyhmälle sponsoroiduilla postauksilla. Mutta koska lähes kaikki ovat Facebookissa, myös kilpailu on siellä tänä päivänä suurta ja muista erottuminen haastavaa. Facebookia onkin verrattu turkkilaiseksi ostoskaduksi, jossa mainosvalot vilkkuvat ja sisäänheittäjät yrittävät saada asiakkaat itselleen, kun oikeasti ihmiset haluaisivat vain vaihtaa kuulumisia keskenään (Kurio, 2016). Jo useamman vuoden ajan monet sosiaalisen median ammattilaiset ovat povanneet Facebookin kuolemaa, tällä hetkellä esimerkiksi nuoret ovatkin jo siirtyneet käyttämään enemmän muita sovelluksia. Facebook on kuitenkin vielä tänä päivänä se sosiaalisen median kanava, joka tavoittaa eniten asiakkaita. (Juslén, 2016.) Tulevaisuus saa näyttää, miten kauan Facebook voi säilyttää kärkipaikkansa ja ihmisten mielenkiinnon. Kuitenkin oikean kohderyhmän sitoutuessa yritykseen Facebook on hyvin kannattava ja järkevä sosiaalisen median alusta. Tällä hetkellä esimerkiksi vanhempi väestö on aktiivisin juuri Facebookissa.
8 6.2. Monitavoitteinen maaseutuyritys ja tavoitteiden mittaaminen SWOT-analyysi menestymisen tutkimisessa Aineelliset resurssit ja työvoima Markkinointistrategiat Yrittäjäosaaminen Aineisto Analyysimenetelmät Verotusaineiston käsittely Tapaustenvälisten erojen tutkiminen Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti Lomaketutkimus Tunnuslukuj en reliabiliteetti ja validiteetti 59 Aineiston kuvaus Yrittäjät Yritys Työllistävyys Markkinointikanavat ja yhteistyö 67 Tutkimustulokset Tutkimusyritysten menestyminen toimialoittain Yritysten subjektiivinen kannattavuus Menestymisen luokittelu ja tapausten väliset menestymiserot Tunnuslukuj en graafinen kuvaus Yrittäjän tavoitteiden ja menestymisen välinen yhteys Toimialoj en väliset erot Menestymisluokkien väliset erot tavoitteissa Uhat ja mahdollisuudet Toimialoj en välinen ero Menestymisluokkien välinen ero Vahvuudet ja heikkoudet Toimialoj en välinen ero Vahvuuksien ja heikkouksien yhteys menestymiseen Aineelliset resurssit ja työllistäminen Marldeinointistrategiat Toimialoittain Menestymisuokkien väliset profiilit Yrittäjäosaaminen Koulutus ja kokemus Yrittäjäidentiteetti 90
26 20 markkinoinnilla voivat olla esimerkiksi asiakkaat, tavarantoimittajat, kunta, rahoittajat ja tiedottajat. (Rope & Vahvaselkä 1995, 62.) Mielikuvan merkitys perustuu siihen, että ihmisen näkemykset ovat puhtaita mielikuvia. Mielikuvan käsitteestä vain kokemukset ja tiedot ovat totta. Vaikka ihmisellä ei olisi tietoja ja kokemuksia, asenteet, tuntemukset ja uskomukset ihmisellä voi olla. Tämän käsityksen perusteella ihminen tekee aina ensimmäisen ostopäätöksen puhtaan mielikuvan perusteella. Vasta tämän jälkeen ihmiset saavat kokemuksia ja tietoa tuotteesta ja yrityksestä. Rope ja Vahvaselkä (1995) kuvaavat kuviossa 3 imagon muodostumista ihmiselle. (Rope & Vahvaselkä 1995, 66.) Arvot IMAGO Tunteet Havainnot Uskomukset kaan kaksi elementtiä, joita ovat hyvä tuote ja hyvä viestintä. Hyvä tuote on Vuo- Ennakkoluulot kokemukset Informaatio Asenteet KUVIO 3. Imagon psykologinen muodostuminen (Rope & Vahvaselkä 1995, 66) Kuviossa 3 nähdään, kuinka liiketoiminnassa mielikuva antaa imagon muodostumiselle perustan. Imagon eli mielikuvan muodostamista ominaisuuksista vain kokemukset ja tiedot eli informaatio ovat totta. 3.4 Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Yritysimagon ja hyvän brändin rakentamisessa tarvitaan Pirjo Vuokon (2003) mu-
Ryhtyessään sisältömarkkinoijaksi yritys alkaa rakentaa itsestään tavoittavaa julkaisijaa. Tämä tarkoittaa jatkuvaa, vaikuttavaa ja monikanavaista sisältötyötä. Tässä käyntiin pääseminen on somekanavien haltuunottoa kinkkisempää, sillä infograafien tai videoiden tuottaminen on statuspäivittelyyn verrattuna kallista puuhaa. Laadukas tarinankerronta ei tapahdu ilmaiseksi ja pelkkä iteratiivinen learning by doing -malli ei riitä.
6 ESIPUHE Tässä tämä nyt sitten on, valmis opinnäytetyöni, joka sisältyi tradenomiopintoihini. Opintoni aloitin syyskuussa vuonna 2009 ja sain päätökseen huhtikuussa Päätin opinnäytetyöni aloitusvaiheessa, että mikäli se omassa aikataulussani valmistuisi, kirjoittaisin siihen esipuheen kiitoksineen. Ja valmishan tämä nyt on. Omat tavoitteeni toteutuivat, ja opintojeni aikataulu piti, äiti on nyt tradenomi. Halusin tehdä markkinointiin ja digitaaliseen mediaan liittyvän opinnäytetyön. Tähän tarjoutui loistava tilaisuus, kun sain hyödyntää tietojani ja taitojani isäni yritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle tutkimus ja kehityssuunnitelman muodossa. Kiitos ideasta ja työn toteuttamismahdollisuudesta isälleni, Hannulle. Osana esipuhetta haluan esittää suuret kiitokseni opinnäytetyöni ohjaajalle KTM Ann-Christine Johnssonille. Hänen ajatuksiani herättelevä ohjauksensa auttoi omaan oppimiseeni ja ennen kaikkea johti tähän työhön, joka valmistui juuri niin kuin pitikin. Lämpimät kiitokseni esitän myös viestinnän lehtorille, FM Helvi Pääkköselle kieliasun tarkastamisesta. Kiitokset kuuluvat myös mummuille ja papoille, sillä heidän apunsa ja tukensa koko opiskelujeni aikana on ollut merkittävä. Viimeisenä muttei tietenkään vähäisimpänä kiitokset niille ystävilleni, jotka mainitsemattakin tuntevat olleensa apuna ja tukena tämän projektin etenemisessä ja tekemisessä, sekä Susanna: Kiitos. Tämän opinnäytetyöni omistan omalle perheelleni, aviomiehelleni Janille ja lapsillemme Jonelle, Netalle ja Titalle. Nyt äiti on koulutehtävät tehnyt. Kiitän läheisiäni koko sydämestäni. Kevät 2011 Taina Mäkelä
×