62. Yrityksen mikroympäristö Sidosryhmät: –Rahoittajat • osakkeen omistajat, institutionaaliset sijoittajat, analyytikot, rahastoyhtiöt, ja pankit –Media: • Internet, lehdistö, radio, ja televisio –Julkinen hallinto –Paikallinen yleisö ja nk. suuri yleisö –Henkilöstö –Kansalaisjärjestöt: kuluttajajärjestöt, ympäristöjärjestöt, vähemmistöryhmät tai muut
Uusilla videon muodoilla pyritään osallistamaan katsoja ja näin luomaan vuorovaikutusta. Livevideoilla pyritään luomaan keskustelua ja reagointeja, jolloin katsoja pystyy olemaan vuorovaikutuksessa niin livevideon julkaisijan kuin muiden katsojien kanssa. Interaktiivinen video antaa katsojalle mahdollisuuden vaikuttaa videon sisältöön ja lopputulokseen, jolloin katsoja saa videosta vaikuttavamman kokemuksen. Miten interaktiivinen video eroaa tavallisesta tai livevideosta?

10 kaan yritystoiminta epäonnistuu usein, koska suuri osa yrittäjän informaatiosta on intuitiivista. Tästä seuraa, että suurempi tavoitteisuus informaation hankinnassa ja markkinatiedon käyttö saattaisi parantaa yrityksen menestymistä. Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan yrittäjä tarvitsee lisäksi tietyn määrän aineellisia ja taloudellisia resursseja pannakseen ideansa konkreettiseen muotoon. Markkinoinnin asemaa yritystoiminnan menestymisessä voidaan havainnollistaa esimerkiksi siten, että tarkastellaan erilaisia yritystoimintaan vaikuttavia taloudellisia riskityyppejä. SHAH & LA PLACA (1981) ovat erottaneet kuusi yrityksen toimintaan vaikuttavaa riskielementtiä. Näitä ovat rahoitusriski, liiketoiminnan portfolioon liittyvä riski, teknologian riski, kilpailun riski ja markkinoiden säätelyyn liittyvä riski sekä markkinoinnin riski. Huomattavia epävarmuustekijöitä on esimerkiksi yrityksen ja markkinaosuuksien kasvattamisessa. Kaikilla tekijöillä on lisäksi runsaasti yhtymäkohtia ja suuri keskinäinen riippuvuus myös markkinoinnin kanssa. Sitä, kuinka hyvin markkinointi liittyy yrityksen muihin strategioihin pienissä yrityksissä ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Samoin se miten eri strategiat vaikuttavat yrityksen menestymiseen on jäänyt epäselväksi (CARsoN 1990b). Tästä syystä CARSON ym. (1995) ovat palanneet yrittäjyyteen ja sen eri ulottuvuuksiin sekä pyrkineet tätä kautta koordinoimaan erilaisia markkinointiin vaikuttavia ja markkinoirmista j ohtuvia tekijöitä sekä niiden vaikutusta pienyritysten menestymiseen. Pienyritysten menestymistä ja markkinointia koskevissa tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että yksiselitteisiä menestystekij öitä ei ole ollut helppo saada esille (GAsieLL ym. 1993; SMALLBONE 1990). Yrityksen taloudellista menestymistä edistävät monet tekijät kuten toimialan yleiset ominaisuudet, yrityksen omat strategiat ja resurssit sekä suhteellinen kilpailukyky (PORTER 1980, 1985). Sen lisäksi, että menestymiseen vaikuttavien tekijöiden määrittäminen on usein hankalaa, vaikeuksia tuottaa myös tiettyjen päätösten, strategioiden tai menettelytapojen seurausten ennustaminen ja varsinkin eri tekijöiden yhteisvaikutusten ennakointi. Yritysten menestyminen on hyvin laaja-alainen käsite. Pienyrityksissä yritystoiminnan tavoitteet ja toiminnan tarkoitus voivat vaihdella eri yrityksissä, minkä voi olettaa vaikuttavan myös taloudelliseen tulokseen. Yrittäjillä, johtajilla ja henkilöstöllä voi olla myös henkilökohtaisia tavoitteita, jotka suuntaavat heidän käyttäytymistään enemmän tai vähemmän peitetysti. Menestymiseen vaikuttavat lisäksi yrityksen päämäärien täsmällisyys, päämäärien yhdenmukaisuus, päämäärän haluttavuus, palaute sekä mahdolliset rangaistukset ja palkkiot, jotka suuntaavat henkilöiden käyttäytymistä (Go= & QUINN 1990). Yritys saattaa joskus määrittää liiketoiminta-alueensa liian kapeasti ja tuoteperusteisesti, eikä tarkastele riittävästi tuotteen käyttötarkoitusta tai sen vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia ja kilpailevia tuotteita. Seurauksena voi olla liiketoiminnan surkastuminen, koska riittävät tuoteparannukset ja innovaatiot jäävät suorittamatta (LEwrIT 1960). 9
88 82 Joitakin Seniori-vaappuja yrittäjä valmistaa erikoisväreinä. Kuviossa 42 on yksinkertainen malli Seniori-vaapun verkkokaupan tilaamisen kehittämiseen. KUVIO 42. Vaapun tilauspalvelumalli verkkokauppaan Kuviossa 42 esitetyn väripiirturin avulla tilaaja voisi liittää haluamansa Seniorivaappumallin ohjelmaan. Tämän jälkeen yksinkertaisen ohjelman avulla tilaaja voisi itse värittää vaapun ensin perusvärein ja vielä tarkentaa sävyjen avulla vaapun haluamansa väriseksi. Tämä palvelu välittäisi tilaajan värimallin yrittäjälle, jolle malli näkyisi tietokoneen näytön kautta. Näin yrittäjä voisi valmistaa erikoisvärejä asiakkaan tarpeita tyydyttäen. 5.8 Blogin aktiivinen ylläpitäminen Blogin pelkkä luominen ei riitä siihen, että se houkuttelisi lukijoita ja tätä kautta kotisivuille kävijöitä. Blogissa on oltava riittävän usein uutta sisältöä, joka saa ihmiset käymään uudestaankin sivuilla. Jos blogiin tai kotisivuille ei tuota mitään uutta esimerkiksi kuukauteen, on se usein jo merkki siitä, että tieto on vanhaa. Internetin käyttäjät huomaavat jo ensi silmäyksellä, mikäli sivuston sisältö on edelleen pysynyt samana kuin heidän aikaisemmalla vierailukerrallaan. Jos tämmöinen reagointi toistuu, on suuri vaara, että yritys menettää sivustolla kävijöitään. Yrittäjä
What the customs are on YouTube is still very debated. In Sweden, there are no clear official guidelines on what should be sufficient communication or what measures must be used to fulfill the requirements. As for now, our view is that it is a case by case issue. I should be noted that United Screens has since a while back been in contact with the Swedish Reklamombudsmannen in order to try and find a good standard for how the identification rule should be interpreted on YouTube. The discussions are still ongoing, and a conference, with debate, in the matter was held as late as May 25th.
Livevideot eivät ole mikään uusi ilmiö, sillä esimerkiksi Youtube on tarjonnut mahdollisuuden videoiden jakamiseen "live streaminä" jo pidempään. Livevideot tarjoavat yritykselle mahdollisuuden olla reaaliaikaisesti vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa, koska usea videonjakopalvelu tarjoaa katsojille mahdollisuuden kommentoida videota lähetyksen aikana. Livevideot tulevat vuonna 2017 varmasti kasvattamaan suosiotaan vielä entisestään, kun kuvanjakopalvelu Instagram laajentaa käyttäjien jakomahdollisuuksia livevideoihin. Yritys voi käyttää livevideoita markkinoinnissaan esimerkiksi tuotelanseerauksissa, tapahtumissa, "backstage"-materiaalissa tai haastatteluissa. Livevideoiden ei tarvitse olla loppuun asti hiottuja tai käsikirjoitettuja, mutta jonkinlainen tavoite ja strategia on niillä hyvä olla.
62. Yrityksen mikroympäristö Sidosryhmät: –Rahoittajat • osakkeen omistajat, institutionaaliset sijoittajat, analyytikot, rahastoyhtiöt, ja pankit –Media: • Internet, lehdistö, radio, ja televisio –Julkinen hallinto –Paikallinen yleisö ja nk. suuri yleisö –Henkilöstö –Kansalaisjärjestöt: kuluttajajärjestöt, ympäristöjärjestöt, vähemmistöryhmät tai muut
7 1 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, kuinka pk-yritys voisi mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntää digitaalista mediaa osana markkinointia. Digitaalinen media, e-media, on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka käyttö on leviämässä nopeaa vauhtia henkilökohtaisesta käyttäjien vuorovaikutuksesta yritysten käyttöön aina osaksi sähköistä kaupankäyntiä. Asiakkaat kertovat internetissä avoimesti ostamistaan tuotteista, ja tieto tuotteesta tai yrityksestä leviää hetkessä internetin käyttäjien keskuudessa. Nyt alkaa olla otollinen hetki päättää, lähteekö yritys mukaan tähän digiaikaan omalle liiketoiminnalleen parhaaksi katsomallaan tavalla vai jääkö se ratkaisevasti lähtöviivalla muista yrityksistä. Jokaisen yrityksen, pienen tai suuren, kohdalla ratkaisut on kuitenkin tehtävä yrityskohtaisesti, ei matkimalla muita. Opinnäytetyöni toteutin kalastusvälineitä valmistavalle ja myyvälle mikroyritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle. Yritykselle ei aikaisemmin ole tehty näin laajaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yrityksen valinta oli minulle helppo, sillä kyseisen yrityksen perustaja on isäni, Hannu Känsäkoski. Yritys ja sen vaiheet ovat minulle tuttuja, ja olen ollut yrityksen työntekijänä tuotevalmistuksessa, puhelinmyynnissä ja tilaus- ja toimitustyössä. Digitaalinen ja sosiaalinen media ovat nyt ajankohtaisia aiheita, ja kiinnostuimme isäni kanssa niiden kustannustehokkaasta käytöstä. Päätin tehdä tutkimus- ja kehityssuunnitelman internetin vaihtoehdoista ja selvittää sitä, missä yhteisöissä yrityksen pitäisi olla mukana, vai pitäisikö. Digitaalinen media oli minulle aiemmin lähes vieras termi. Kiinnostuin siitä koulutukseni ensimmäisen vuoden markkinointiopintojen, ajankohtaisten uutisointien ja isäni kanssa käymieni keskustelujen kautta. Kotisivut ovat olleet isäni yrityksen lähes ainoa näkyvä osa digitaalisessa mediassa. Kun kuvapalvelu YouTubeen lisättiin videomateriaalia yrityksen tuotteesta, yrityksen kotisivujen kävijämäärä kasvoi välittömästi. Tämä innosti minua tutkimaan aihetta lisää. Innostuin lukemaan keskustelupalstoja ja muita kanavia, joista huomasin löytäväni mitä mielenkiintoisimpia keskusteluketjuja liittyen isäni valmistamaan Seniori-vaappuun. Innostuin keskustelupalstojen sisällöstä, sillä sieltä löytyi se perinteinen puskara-
5 kuvaa maaseudun mahdollisuuksista paitsi omalle alueelle myös väestökeslcuk-sissa. Tutkimuksen ovat tehneet ETM Terri Kupiainen MTTL:ssa, professori Saara Hyvönen ja MMM Juha Helenius Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa sekä MMM Outi Kaihola Mikkelin tutkimus-ja koulutuskeskuksessa. Suomen Akatemian lisäksi tutkimusta ovat rahoittaneen Maaseutupolitiikan neuvottelukunta ja MTTL. Juha Heleniuksen osuus raportissa perustuu hänen tekemäänsä maatalouden liiketaloustieteen alan pro gradu -opinnäytetyöhön, jonka on ohjannut professori Matti Ylätalo Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa. MTTL ja tutkijat kiittävät kaikkia tutkimuksessa mukana olleita henkilöitä ja tahoja. Samalla haluamme välittää omasta ja tutkijaryhmän puolesta erityiskiitokset Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja Pirjo Siiskoselle, joka on monin tavoin tukenut tutkimuksen edistymistä. Tutkimuslaitos kiittää myös tutkimukseen osallistuneita yrittäjiä, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet tutkimuksen tekemisen. Toivomme, että tutkimuksemme edistää maaseudulla toimivien pienyritysten osaamisen kehittämistä sekä palvelee päätöksentekijöitä sekä muuta alan tutkimusta. Helsingissä helmikuussa 2000 Jouko Sir6n Ylijohtaja Maij a Puurunen Tutkimusjohtaja
Google julkaisi toissa viikolla blogissaan tiedotteen, jonka mukaan yhtiö on päivittämässä indeksointiaan radikaalisti. Päivityksen myötä mobiili-sivustoindeksistä tulee Googlen haussa ensisijainen hakutulosindeksi. Näinollen sivustot, joista ei ole olemassa toimivaa ja ajanmukaisesti toteutettua mobiiliversiota kärsivät hakutuloksissa huomattavasti.
24 yritykset todella käyttävät segmentointia ja miten ne segmentoivat käytännössä (Laurent ja Pras 1998, ). Segmentointi voidaan kuitenkin erottaa yleisestä kuluttajatutkimuksesta, koska pelkkä kuluttajien tyypittely ei riitä strategian lähtökohdaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunkin segmentin tulisi vastata jotain yritykselle realistista asiakastyyppiä, laatu-hintayhdistelmää, jakelukanavaa, viestintätapaa, kilpailutilannetta, resurssiyhdistelmää jne. Segmentointitutkimus tarkastelee tietyn segmentin valintoja pääasiassa tuotemerkin näkökulmasta, ei niinkään yleisesti mahdollisia kuluttamisen muotoja. Esimerkkinä hyvin segmentoiduilla markkinoilla toimivasta yrityksestä on yritys, jolla on erilaiset tuotteet ja palvelut erilaisille asiakkaille. Asemointi käsitetään prosessiksi, jonka avulla valitaan ne asiakkaat, segmentit ja väittämät, joita yritys korostaa viestinnässä ja tuotesuunnittelussa ja joiden avulla se suunnitelmallisesti erottuu kilpailijoista omalla liiketoiminta-alueellaan (Hills ja La-Forge 1992). Asemoinnin käsitettä ei tulisi tulkita yksinomaan tekniseksi menettelytavaksi, vaan sen tulisi integroitua yrityksen pitkän aikavälin kehittämiseen. Porter (1996) on pyrkinyt täsmentämään operationaalisen tehokkuuden ja strategisen kilpailuetua tuottavan asemoinnin välistä eroa. Porterin mukaan operationaalinen tehokkuus merkitsee sitä, että yritys suorittaa samanlaisia toimintoja paremmin kuin kilpailijat. Strateginen asemointi sitä vastoin tarkoittaa, että yritys tekee asioita eri tavalla kuin kilpailijat. Jotkut yrityksistä saavat samoista panoksista enemmän irti kuin kilpailijat, koska ne kykenevät eliminoimaan hukkatoimintoja, käyttävät kehittyneempää tekniikkaa, motivoivat työntekijöitä paremmin tai ovat paremmin sisällä tietyissä liiketoiminnan alueissa ja toimintatavoissa. Porterin mukaan yrityksen menestyminen ei riipu niinkään sisäisestä tehokkuudesta kuin ulkoisten tekijöiden ymmärtämisestä, vaikka kannattavuutta voidaan parantaa useilla dimensioilla. Asemointistrategia nojaa ainutlaatuisiin aktiviteetteihin. Jos yritys ei kykene todella osoittamaan ainutlaatuisuutta toiminnassa, erilaistaminen jää iskulauseiden tasolle. Vahvan strategian luominen ei kuitenkaan aina edellytä varsinaista segmentointioperaatiota. Porterin (1996) mukaan yritys voi vahvistaa strategista asemaansa 1) panostamalla tuotteiden ja palvelujen monipuolisuuteen (variety-based positioning), 2) huomioimalla kuluttajan erilaisia tarpeita (need-based positioning) tai 3) valitsemalla helposti saavutettavia asiakasryhmiä (acces-based positioning). Ensimmäinen asemoitumistyyppi perustuu enemmän valikoimaan kuin segmentteihin. Asiakkaiden tarpeisiin perustuvan kilpailuaseman saavuttaminen edellyttää asiakkaiden todellisten tarpeiden tuntemista ja ennen kaikkea tietoa siitä, millä tavalla tarpeet poikkeavat toisistaan. Erityisen keskeistä on ymmärtää, että samoilla asiakkailla on eri tilanteissa erilaisia tarpeita. Maaseudun pienyrityksille on suositeltu erilaistamisstrategioita, jotka perustuvat asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamiseen (mm. Forsman ja Aro 1998; Forsman 1999). Tuote-erilaistamisen tuottamaa kilpailuetua on kuitenkin usein vaikea osoittaa, koska menestymiseen vaikuttavat myös muut tekijät. Käytännössä monet, mm. 23
Lounaan nähtiin kaksi esitystä Facebookilta. Anna Klaile (Partner Manager, Facebook) kertoi ensin Facebookin luovien sisältöjen parhaista käytännöistä ja näytti loistavia vinkkejä ja esimerkkejä omien videoiden tuotantoon. Annan esityksen jälkeen Sanni Ahokas (Account Strategist, Facebook) jatkoi Full Funnel -markkinoinnilla, eli siitä miten eri sisältöjä ja kampanjoita tulisi optimoida ja mitata parhaan tehon saavuttamiseksi.
Teknologian kehitys viime vuosien aikana on avannut videomainonnalle täysin uusia ovia. Ennen videomainoksia nähtiin yksinoikeudella televisiossa, mutta internetin ja sosiaalisen median kasvun ansiosta videomainonta on tuonut yrityksille lukemattomia uusia mahdollisuuksia. Video on kovassa huudossa erityisesti nuorten keskuudessa. Maailman suosituimpia sosiaalisen median kanavia (ja maailman kolmanneksi käytetyin hakukone) on videonjakopalvelu YouTube, jossa mainokset keskittyvät käytännössä täysin videoihin. YouTubessa mainosten lisäksi myös sisältömarkkinointi on todella tehokas markkinoinnin keino – vlogeja (videoblogeja) seurataan nykyään ahkerasti kohderyhmästä riippumatta. YouTubea selkeästi nuorekkaampi sovellus, Snapchat on myös alkanut panostaa mainontaan yhä enemmän näyttämällä käyttäjän seuraamien videoiden välissä lyhyitä mainosvideo-osuuksia. Snapchat onkin oivallinen viestintäväline, kun tavoitellaan nuorempaa sukupolvea.
Toki olen myös seurannut markkinoinnin trendejä, joissa on jo vuosia korostunut videoiden tärkeys, mutta lasteni tapa hyödyntää videomaailmaa monipuolisesti on todella avannut silmäni. Kuilu uuden sukupolven videokulutuksen ja suomalaisen markkinoinnin videotyhjiön välillä on valtava. Käyttämättömät mahdollisuudet ovat aivan silmiemme edessä, joten niihin kannattaa nyt tarttua.
Konvertoi asiakkaaksi: Asiakkaat, jotka ovat ennen ostoa nähneet videon tuotteesta, ostavat sen todennäköisemmin. Hyvä video voi myös korvata asiakaspalvelun (esimerkiksi käyttöopastus, tuote-esittely) tai jopa myyntipalaverin (”miksi sinun kannattaa ryhtyä asiakkaaksemme”) ja kääntää verkkosivukävijän suoraan asiakkaaksi. Muista selkeä call-to-action -kehotukset toimintaan :”varaa nyt” tai ”buukkaa demo nyt”.
Tunnustan. Minäkin katson nettivideoita YouTubessa lähes päivittäin. Katson ”Smoukahontas” -tyylisten huumorivideoiden ja söpöjen kissavideoiden lisäksi ihan arkisiakin videoita. Esimerkiksi eilen katsoin, miten kymmenistä osista ja ruuveista kootaan erään huonekaluketjun sänky. Vaikka ei se kokoaminen ihan helppoa ollut ­ – edes videolla. Omalta kohdaltani sängyn kokoaminen jäi lopulta perheen insinöörille, mutta se taas ei ollut videon vika.

48 Seniori-vaapun testimenestyksiä ja muita saavutuksia Seniori-vaapuista on vuosien aikana kirjoitettu useita lehtiartikkeleita. Näiden kirjoitusten kautta tuotenimi ja yritys ovat saaneet näkyvyyttä. Kalastusalan tunnetuimpiin lehtiin kuuluva Erä-lehti on uutisoinut vuosien aikana usein hyvinkin näyttävästi Seniori-vaapun menestyksestä. Muutaman vuoden kuluttua yrityksen toiminnan aloittamisesta Erä-lehti järjesti ensimmäisen vieheiden suurtestin, jossa Seniori-vaappu otti murskavoiton. Seniorivaapun kirjoitettiin olevan siikaviehe vailla vertaa. (Jussila 1996, 7.) Seniorivaapusta kirjoitettiin useita kymmeniä lehtijuttuja, joista eräs oli Riihimäki-lehdessä vuonna Kirjoituksessa harrastuksekseen kalastavan on aina kerrottu toivoneen sellaista viehettä, joka pyydystäisi kaikenlaisia kaloja vuorokauden ajasta riippumatta. Pitkin kesää kalavesiltä oli kiirinyt huhuja, että lähes sellainen viehe oli nyt valmistettu. Kertomukset tavallisesti mato-ongella tai perholla saatavista saaliskaloista petokalojen lisäksi ja se, että viehe toimii myös keskellä helteistä kesäpäivää, kuulostivat uskomattomilta. Kyse oli Hannu Känsäkosken, uistinmestarin, valmistamista Seniori-vaapuista, jotka räjäyttivät pankin valtakunnallisen erikoislehden testatessa ne ylivoimaisiksi vieheiksi siian ja muiden kalojen pyynnissä. (Riihimäki-lehti 1996, 3.) Kuviossa 12 oleva Seniori-vaappu on väri numero 15. Yrityksen myyntipakkauksissa näkyy saaliskalalajit, Seniori-vaapun värinumero sekä vaapun koko. KUVIO 12. Seniori-vaappu myyntipakkauksessa
Erityyppiset interaktiiviset videot ovat tehneet tuloaan jo muutamia vuosia. YouTubessa on jo pidempään pystynyt lisäämään interaktiivisia elementtejä videoihin, joilla pyritään ohjaamaan katsoja esimerkiksi toiseen julkaisijan videoon, verkkokauppaan tai sosiaalisen median tileihin. YouTube listaa interaktiivisten videoelementtien tavoitteet seuraavasti:
Yhtiö on lehden markkinoinnin yhteydessä järjestänyt kilpailun… Peruskoulun ala-asteen oppilas ei yleensä kykene arvioimaan sattumanvaraisen edun saannin epätodennäköisyyttä.(MT 1981:9) On mahdollista, että esim. pieni lapsi on ensimmäinen, joka joutuu kosketuksiin ….Jos lapsi onnistuu avaamaan pullon…hiustenpesuainetta säilytetään tavallisesti pienten lasten ulottumattomissa…tällainen tilanne aiheuttaa vanhemmissa huolestuneisuutta lasten terveydestä. (MT 1992:15)
93. Tuotteiden luokittelu TUOTEPÄÄTÖKSET: –Markkinoija myy tuotteen sisältämää palvelua – ei välttämättä itse tuotetta. –Tuoteorientoitunutta lähestymistapaa yritystoiminnassa pidetään usein vaarallisena. –TUOTETTA on kaikki se, jota voidaan tarjota markkinoilla huomattavaksi, ostettavaksi, käytettäväksi tai kulutettavaksi ja se sisältää fyysiset esineet, palvelut, henkilöt, paikat, organisaatiot ja aatteet. • Opetuskin on tuote (värikalvot, luentosali, videotykki, luentorunko, jne.)
Opinnäytetyötä pohjustettiin ensin teoriaosuudella sosiaalisesta mediasta käyttäen mahdollisimman tuoreita lähteitä, jonka jälkeen tutustuttiin hieman kohdeyritykseen. Sen jälkeen paneuduttiin sivuston päivittämisen prosessiin ja sisällön tarkistamiseen. Lopuksi luotiin sosiaalisen median kanava käyttäen Facebookia ja yhdistettiin se nettisivun kanssa.
Vanhempien on annettava päättää heidän lapsilleen kohdistettavasta markkinoinnista. Vanhemmilla on lastensa kasvattajina myös oikeus päättää perheen hankinnoista ilman, että suoraan lapseen vetoamalla sivuutetaan vanhempien kasvatusoikeus. Mainonta ei saa asettaa vanhempien tätä päätösvaltaa kyseenalaiseksi eikä se saa antaa lapselle väärää käsitystä hänen toimivallastaan.
11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10
×