Markkinointistrategian tärkein ja samalla vaikein kysymys. Koska kohderyhmä määrittelee valittavat markkinoinnin keinot ja teknologiat, ei toisinpäin. Markkinaorientoituneessa yrityksessä kaikki alkaa segmentoinnista, eli ”markkinakartan” tekemisellä. Kartan avulla näet yhdellä silmäyksellä koko markkinat jaoteltuina erilaisiin kohderyhmiin, missä on paras mahdollinen tuottopotentiaali ja minne yrityksen rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa. Kun ”markkinakartta” numeroineen on valmis, on aika tehdä päätös mihin kohderyhmään/-ryhmiin myynnin ja markkinoinnin resurssit kohdistetaan. Strateginen päätös siitä, minne kohdennetaan niukat myynnin ja markkinoinnin resurssit seuraavan 1–3 vuoden aikana. Targetointi, eli kohderyhmän/-ryhmien valinta on toimitusjohtajalle iso ja ehkä vuoden tärkein strateginen päätös. Lue lisää targetoinnista täältä.
Lastenohjelmien yhteydessä esitettiin leluhahmon mainosta, jossa hahmo selostuksenkin mukaan ”iskee, lyö, hyppii ja potkii” lähes koko mainoksen ajan. Kuluttaja-asiamies piti mainosta televisio- ja radiolain sekä kuluttajansuojalain vastaisena. Televisio- ja radiolain mukaan tv-mainoksessa ei saa suosia käytöstä, joka vaarantaa terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä eikä tv- tai radiomainonta saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa lapsille. Tv-kanavia huomautettiin siitä, että väkivallan käyttämisen kielto lapsille suunnatussa markkinoinnissa on ehdoton. Leluhahmon mainos rikkoi lakia erityisen räikeästi, sillä leluhahmo on suoraan lapsia kiinnostava tuote ja mainosta esitettiin nimenomaan lastenohjelmien yhteydessä. (KA 2003/40/4587, 2003/404588, 2993/40/4589)
Televisiomainonnassa ei saa käyttää lapselle muusta yhteydestä tuttuja hahmoja tavalla, jota ei heti tunnista markkinoinniksi. Mainonnassa ei voi käyttää otteita televisiossa samanaikaisesti esitettävistä lastenohjelmista tai muista lasta kiinnostavista ohjelmista. Niissä esiintyviä hahmoja ei myöskään voi käyttää mainoksissa lapsia ostopäätöksiin suostuttelevana. Piirrettyjen lastenohjelmien yhteydessä ei saa käyttää pelkästään animaatiotekniikalla tehtyjä mainoksia.
3 5 KEHITTÄMISSUUNNITELMA DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄ- MISEEN PK-YRITYKSEN MARKKINOINNISSA JA TUOTEKEHITYKSESSÄ Strategia, arvot ja visio Markkinointi Tuotekehitys Www-sivujen kehittäminen ja seuranta Kuva- ja videopalvelujen hyödyntäminen markkinoinnissa Keskustelupalstoille osallistuminen suomen ja ruotsin kielellä Verkkokauppa Blogin aktiivinen ylläpitäminen Sähköpostimarkkinointi Asiakkaiden kuvien luvallinen julkaiseminen kotisivuilla Markkinointistrategian tavoitteet, niiden seuraaminen ja tuloksiin reagointi 85 6 POHDINTA 86 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake LIITE 2. Google Analytics -palvelun hakusanoja Seniori-vaapusta LIITE 3. Seniori-vaapun hintakehitys
22. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen Modern marketing begins: The Era of Origins 1750 -1870: –Teollisen vallankumous ensin Iso-Britanniassa ja sitten muualla Euroopassa ja USA:ssa. –Yhä huomattavampi osa ihmistä tulee osalliseksi vaihdantataloudesta. –Uraa uurtavia keksintöjä: höyrykone, kumi, rautatiet. Cornelius Vanderbilt –Talouden instituutiot vakiintuvat. –Myös markkinoinnista tulee vähitellen tavallisempi ilmiö: kysyntää luodaan ja tarpeita tyydytetään. (Fullerton, 1988)
Kohderyhmä kannattaa siis kartoittaa tarkasti ja selvittää, missä potentiaaliset asiakkaat somemaailmassa viihtyvät. Facebook on hyvä yleispätevä sovellus lähes koko kansan tavoittamiseksi, mutta sen lisäksi kannattaa valita pari tarkemman ja sitoutuvamman kohderyhmän tavoittavaa sosiaalisen median alustaa. Virallisin sosiaalisen median kanavista on netti-cv:nä toimiva LinkedIn, joka on hyvin suosittu esimerkiksi bisnesmaailmassa. Mekin perustimme Promisialle oman sivun LinkedIniin lähes heti y-tunnuksen saatuamme ja tavoitteenamme on saada myös kaikki tiimimme jäsenet liittymään LinkedIniin. LinkedInissä kohderyhmänä toimivat toiset työntekijät ja yritykset, ei niinkään kuluttaja-asiakkaat. LinkedIniä kannattaakin käyttää ehdottomasti, jos yritys on keskittynyt B2B-bisnekseen. (Suomen Digimarkkinointi). Meidän potentiaaliset asiakkaat ovat varmasti juuri muut yritykset, joten aktiivisuus LinkedInissä on kannattavaa.
16 suuntautunutta mutta ei-rutiinimaista. Yrittäjyys ilmenee erityisellä taitona ja kykynä tarkastella mahdollisuuksia määrätietoisesti ja samalla haluna uusiin kokemuksiin ja riskin ottoon. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa kasvua ei ole käsitelty useinkaan yrittäjyyden edellytyksenä, mikä voi johtua siitä, että maaseutuyritykset ovat osoittaneet suhteellisen vähäistä kasvuintentiteettiä ja kasvukykyä tutkimuksissa (mm. Hyvönen ym. 1995; Kupiainen 1996; Niittykangas 1992) Yrittäjyyden tutkimuksen viitekehyksiä Bridge ym. (1998,42-59) ovat erottaneet viisi erilaista teoreettista viitekehystä, joiden avulla yrittäjyyttä voidaan tarkastella. Näitä ovat persoonallisuusteoriat, käyttäytymistieteelliset teoriat, :taloudelliset lähestymistavat, sosiologiset lähestymistavatja integroidut viitekehyks et. Lisäksi pienyritystutkimuksessa on erotettu noin kaksikymmentä erilaista aihealuetta, joita ongelmakeskeiset tutkimukset ovat käsitelleet. Näitä ovat mm. innovaatiotutkimukset, kasvatus j a koulutus, kasvavien yritysten ongelmat, rahoitus, yrittäjyyden prosessit, yritystoiminnan aloittaminen, kansainvälistyminen, innovaatiot, uuden teknologian käyttöönotto, nykyaikaisen teknologian soveltaminen pieneen yritystoimintaan sekä verkostot ja vaihto suhteet (Mugler 1997, 14-45). Lisäksi menestymisen selitysideoita on etsitty yrittäjien orientaatiosta, yrittäjän uravalinnasta sekä yrityksen syntyyn, käynnistämisprosesseihin, pääomaan, markkinoihin ja tuotantoon liittyvistä kysymyksistä (Koskinen 1996). Persoonallisuusteoriat sisältävät mm piirreanalyysin ja psykodynaamiset lähestymistavat, joita voidaan soveltaa myös yrittäjäpersoonan tutkimiseen. Yrittäjyyden tutkimukset viittaavat usein yksilöiden suhteellisen pysyviin persoonallisuuden piirteisiin sekä niistä johtuvaan yrittäjän käyttäytymiseen ja osaamisen eroihin (Cunningham ja Lischerton 1991). Sosiaalipsykologiset teoriat käsittelevät kontekstia, jossa henkilö toimii. Yrittäjäominaisuudet opitaan sosiaalisessa ympäristössä. Lisäksi on olemassa erityinen yrityksen omistajista typologioita muodostava tutkimusperinne, joka erottelee eri tyyppisiä yrityksen omistajia ja kuvaa yrittämisen mallia ja samalla liiketoiminnan laatua tämän avulla. Käyttäytymistieteellisessä lähestymistavassa tutkitaan yrittäjän mielipiteitä, asenteita ja arvoja. Käyttäytymistieteen menetelmiä soveltavissa tutkimuksissa tarkastellaan useimmiten yrittäjää. Tällöin tutkittavaa ilmiötä lähestytään epäsuorasti ja tutkittavasta kohteesta luodaan kuva yrittäjän tietämyksen, asenteiden, arvioiden ja mielipiteiden avulla (Lehtomaa 1995, 18). Käyttäytymistieteelliset teoriat pystyvät käsittelemään mm. osaamisen vaihemallit (Bridge ym. 1998). Vaihemallit käsittelevät mm. yrittäjäosaamisen kehitystä (Carson ym. 1995). Taloudellisesta viitekehyksestä on tarkasteltu yritysten menestymistä, mutta myös yrittäjyyden laajempiataloudellisia vaikutuksia. Integroivat lähestymistavat pyrkivät muodostamaan viitekehyksiä yhdistämällä useita teoreettiria näkökulmia. Tutkimusalueiden sisällä on lisäksi erilaisia koulukuntia ja lähestymistapoja saman tyyppisiin tutkimusongelmiin. 15
68 62 KUVIO 24. Kotisivujen selkeys Tuotetietojen löytyminen kotisivuilta Kuviosta 25 nähdään, että kotisivuilla olisi tärkeä mainita tuotetiedot. 11 vastaajaa antoi tuotetietojen tärkeydelle arvosanan numero seitsemän ja 12 antoi arvosanan numero 6. Kukaan ei antanut arvosanoja nolla tai yksi. Keskiarvona Kannuksen Kalastustarvikkeen onnistumiselle tuotetietojen löytymisessä kotisivuilla oli 5,1. Asian tärkeyden keskiarvoksi tuli 5,8. KUVIO 25. Tuotetietojen merkitys kotisivuilla
47 41 KUVIO 11. Seniori-vaappu Kuviosta 11 näkee Seniori-vaapun useita kehitysvaiheita. Runsaista värisävyistä suosittuja ovat esimerkiksi viininpunainen, musta hile, viininpuna/musta hile, kupari ja oranssiperä (Jussila 2002, 48). Otsikolla Seniori pitää pintansa, kirjoittaa Jussila (2006) Erä-lehdessä, että siian soutu-uistelu yleistyi kirjoituksen mukaan reilut kymmenen vuotta sitten pikkuruisten Seniori-vaappujen myötä. Sen jälkeen on mikrovaappuja tullut markkinoille muitakin. Vuosittaiset Seniori-vaapun haastajat ovat järjestään olleet kuitenkin liian suuria kelvatakseen siioille. Jussila (2006) mainitsee kirjoituksessaan, että monella vieheensuunnittelijalla ei ilmeisesti ole ollut balsaa vuolemaan ruvetessaan riittävää kokemusta ja tietoa siitä, millainen viehe siikoja houkuttaa. Jussila (2006) jatkaa Seniori-vaapun olleen jo toistakymmentä vuotta siikavaappujen ensimmäinen lyhdynkantaja. Hän päätti vuonna 2006 ottaa selvää, kuinka vanha mestari pärjää uusien haastajien rinnalla. Lopputuloksena kesän koekalastuksista oli, ettei mitään uutta auringon alla sillä rintamalla ollut. Seniori-vaappu loistaa siikavaapputaivaalla edelleen aurinkona, jota uudetkin jäljittelijät seuraavat. Kunkun taika kestää. (Jussila 2006, )

Maksimaalisen näkyvyyden saavuttamiseksi rytmitä julkaisut eri some-kanavissa ja hyödynnä myös maksullista sisältöä. Somemarkkinoinnin käynnistyttyä on tärkeää, että seuraat ja mittaat saatuja tuloksia. Näin voit tehdä markkinointiisi tarvittavat korjausliikkeet tai lisätä pökköä pesään taaten menestyksekkään sosiaalisen median markkinoinnin myös jatkossa.


A common way that a commercial collaboration can take place is that a company contacts United Screens with a product they would like to advertise. United Screens then finds one or more creators with a target audience that suits the product and continues to help the parties create the campaign. Because of this, United Screens is often deeply involved in the marketing process.
Hakukoneoptimoinnin avulla sivustosi löytyy korkeammalta hakukoneista ja saa enemmän kävijöitä. Sivuston hakukonenäkyvyyteen vaikuttavat monet asiat aina linkinhankinnasta avainsanojen käyttöön sisällössä. Mitä kauemmin käyttäjät viettävät aikaa sivustollasi, sitä enemmän hakukoneet arvostavat sivustoasi. Ihmiset myös suosivat videoita hakutuloksissa. Invodon silmänkartoitustutkimus osoitti, että käyttäjien huomio kiinnittyi suoraan videoihin muiden hakutulosten kustannuksella.
61. Yrityksen mikroympäristö Asiakkaat: –Markkinoiden tuntemus: • Kuluttajamarkkinat • yritysten väliset markkinat • Tukkumarkkinat • hallinnolliset ja institutionaaliset markkinat –Valtio, kunnat, seurakunnat, kuntayhteisöt, jne. • kansainväliset markkinat Kilpailijat: –Pyrkimys kilpailijoita parempaan tarpeentyydytykseen • Kilpailijoiden tuntemus merkityksellistä
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11

Yrityksen ilmeen on jatkuttava myös erilaisissa painotuotteissa. On hyvä suunnitella etukäteen pohjat kaikelle jatkuvasti muuttuvalle materiaalille, kuten esimerkiksi lomakkeille, sopimuksille ja tiedotteille. Mallipohjat säästävät myös aikaa tärkeämpiin toimiin myöhemmin, kun kaikkea ei tarvitse luoda alusta lähtien uudelleen. Käyntikortit, esitteet, kuvastot ja muu pysyvämpiluontoinen painomateriaali on hyvä suunnitella harkiten ja toteuttaa loppuun asti laadukkailla ja brändiä tukevilla painomateriaaleilla. Usein yritykselle on eduksi luoda myös graafinen ohjeistus, joka auttaa tulevia suunnittelijatahoja säilyttämään yhtenäisyyden yrityksen markkinointiviestinnällisessä ilmeessä.
82 76 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n arvot innovatiivisuus asiakastyytyväisyys kalastavuus kannattavuus Kannuksen Kalastustarvike Oy:n visio Seniori-vaappu tulee säilymään Suomen johtavana pikkuvaappuna ja pysymään kalastusmaailman taivaalla kirkkaimpana tähtenä monipuolisten käyttötapojensa ja erinomaisen kalastavuutensa ansiosta. 5.2 Markkinointi Markkinointi nähdään liian usein pelkkänä mainontana ja yksisuuntaisena viestintänä yrityksestä markkinoiden ja toimintaympäristön suuntaan. Markkinointia voi määritellä hyvin monella tavalla. Markkinointi on esimerkiksi toimijan omien intressien edistämistä luomalla ja kehittämällä suhteita muihin toimijoihin sekä palvelemalla heidän intressejään ja tyydyttämällä heidän tarpeitaan mielikuvien, merkitysten ja materiaalien vaihdannan ja lupausten täyttämisen kautta. (Tikkanen ym. 2007, ) Siinä missä teknologia on kehittynyt ja sen käyttötarve on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, on myös markkinointi muuttunut. Markkinointia on aina ollut, ja markkinointitarve syntyy siitä, että toisella osapuolella on halu ostaa ja puolestaan toisella osapuolella löytyy halu myydä. Lahtinen (1992) kirjoittaa markkinointiin pätevän sanonnan aika aikaansa kutakin. Toisin sanoen se, mikä on hyvää markkinointia tänään, voi olla jo huomenna huonoa markkinointia. Pk-yrityksen on nähtävä mielestäni markkinointi osana jokapäiväistä toimintaa eikä vain yhtenä yrityksen liiketoiminnan funktiona. Varsin usein yrittäjällä ei ole edes
Paras tapa oppia ymmärtämään kohderyhmää on luoda ostajapersoonia – ja tähän on syytä käyttää hetki aikaa. Luo profiili jokaisesta potentiaalisesta asiakkaasta aina nimestä lähtien. Kuinka vanhoja he ovat? Mitä he tekevät ammatikseen? Minkälainen perhetilanne heillä on? Mistä he pitävät? Ja niin edelleen. Profiili on hyvä luoda jokaiselle eri kohderyhmälle, koska siten pystyy helpommin määrittelemään, mitä kohderyhmää some-markkinoinnilla oikeastaan tavoitellaan. Ei nimittäin ole järkevää tehdä some-markkinointia sekä 16-vuotiaille lukiolaistytöille ja 35-vuotiaille, työssäkäyville miehille.
Videoiden hyödyntäminen verkkosivustolla lisää varmasti kiinnostusta yritystäsi ja tuotteitasi kohtaan. Vaikka lisääntynyt kiinnostus onkin mukavaa, loppupeleissä tärkein tavoitteesi on konvertoida liikennettä kaupaksi tai yhteydenotoiksi. Vaikkei sinulla olisikaan verkkokauppaa, videon lisääminen laskeutumissivulle voi lisätä konversiota jopa 80 %.
×