Kohderyhmä kannattaa siis kartoittaa tarkasti ja selvittää, missä potentiaaliset asiakkaat somemaailmassa viihtyvät. Facebook on hyvä yleispätevä sovellus lähes koko kansan tavoittamiseksi, mutta sen lisäksi kannattaa valita pari tarkemman ja sitoutuvamman kohderyhmän tavoittavaa sosiaalisen median alustaa. Virallisin sosiaalisen median kanavista on netti-cv:nä toimiva LinkedIn, joka on hyvin suosittu esimerkiksi bisnesmaailmassa. Mekin perustimme Promisialle oman sivun LinkedIniin lähes heti y-tunnuksen saatuamme ja tavoitteenamme on saada myös kaikki tiimimme jäsenet liittymään LinkedIniin. LinkedInissä kohderyhmänä toimivat toiset työntekijät ja yritykset, ei niinkään kuluttaja-asiakkaat. LinkedIniä kannattaakin käyttää ehdottomasti, jos yritys on keskittynyt B2B-bisnekseen. (Suomen Digimarkkinointi). Meidän potentiaaliset asiakkaat ovat varmasti juuri muut yritykset, joten aktiivisuus LinkedInissä on kannattavaa.

10 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta Tämä tutkimus liittyy Suomen Akatemian rahoittamana aloitettuun tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheissa". Raportti on kooste proj elctin eri vaiheissa saaduistatutkimustuloksista j a perustuu kirjallisuustutkimukseen ja empiirisiin aineistoihin. Tutkimuksen teoriaosassa käsittellään yrittäjyyden käsitettä ja maaseutuyrittäjyyteen liittyviä tutkimuksia sekä pienyritystutkimukseen soveltuvaa markkinoinnin strategiakirjallisuutta. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena on hahmottaa eritavoin menestyneiden maaseudun pienyritysten profiilia integroimalla markkinoinnin tutkimuksissa käytettyjä strategia-ja resurssimuuttuj ia sekä yrittäjän osaamista taloudellisiin tunnuslukuihin. Raportti on syntynyt usean tutkijan työn tuloksena '). Tutkimuksen empiirisen toteutuksen osalta viitataan Heleniuks en (1999) pro gradu tutkielmaan, josta selviävät lähemmin tunnuslukuj en laskentamenetelmä ja käytettyj en empiiristen aineistojen alkuperä. Pienyritystutkimusta käsitellään yleensä omana tutkimusalueenaan erillään isojen yritysten liiketoiminnan tutkimuksista, eivätkä pienyrityksiin kohdistetut markkinoinnin tutkimukset eroa tässä suhteessa muista pienyritystutkimuksista. Lisäksi maaseudun pienyrityksiä käsittelevät tutkimukset ovat yleisesti edenneet oletuksesta, että maaseutuyrittäminen poikkeaa myös muusta pienyrittämisestä, koska maaseudun yrityskulttuuri jatoimintaympäristö ovat erilaiset kuin kaupunkimaisessa ympäristössä toimivien yritysten. Toimintaympäristöllä on väljästi määritellen tarkoitettu sekä taloudellista että sosiaalista ympäristöä, joka tarj oaa paikallisesti toimiville yrittäjille erilaisen kilpailu- ja kysyntäympäristön ja sen seurauksena muihin yrityksiin verrattuna myös erilaisen oppimisymp äristön. Ympäristöllä on useissa yhteyksissä todettu olevan merkitystä myös yrittäjäuralle hakeutumiselle. Maaseudun pienyrityksiin kohdistuvan tutkimuksen eriyttäminen omaksi aihepiirikseen on monessa suhteessa tarkoituksenmukaista. Pienyrityksen markkinoinnista ei ole kuitenkaan toistaiseksi omaa teoriaa, jota tutkimuksissa voitaisiin so- I) Terri Kupiainen on kirjoittanut teoriaosan ja täydentänyt tutkimuksen empiirisen osan analyysiä sekä editoinutkäsilcirjoituksen. Teoriaosan aineisto liittyy tutkimukseen "Elintarvikealan pienyritysten markkinointistrategiat" ja sitä seuranneeseen tuticimukseen, jonka käsikirjoituksen työnimenä on "Pienten elintarvikealan yritysten markkinointiosaaminen". MTTL. Juha Helenius on tehnyt verotilinpäätösaineiston käsittelyn ja analysoinut tutkimusaineiston sekä kirjoittanut tutkimustuloksista suuren osan. Heleniuksen työ on jullcaistu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella pro gradu tutkielmana. Outi Kaihola onsuunnitellut yrittäjille suunnatun kyselylomakkeen ja kerännyt lomakeaineiston. HY, Mikkeli Saara Hyvönen on toiminut tutkimusryhmän johtajana ja tässä roolissa vaikuttanut tutkimuksen ongelman asettelun ja sisällön kehittymiseen eri tutkimuksen vaiheissa. HY, Helsinki. 9
81 75 5 KEHITTÄMISSUUNNITELMA DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMISEEN PK-YRITYKSEN MARKKINOINNISSA JA TUOTEKEHITYKSESSÄ Digitaalisen median kustannustehokas käyttö moniin eri käyttötarkoituksiin liiketoiminnan kehittämisessä antaa myös pienelle yritykselle mahdollisuuksia. Yrittäjän tulisi kuitenkin muistaa, että hyvin suunniteltu on tässäkin asiassa puoliksi tehty. Tuloksiin päästään usein pitkien aikojen kuluessa, joten myös kärsivällisyyttä on oltava. Kannuksen Kalastustarvike Oy voi hyödyntää tehokkaasti tuotekehityksessä ja markkinoinnissa internetin tarjoamia mahdollisuuksia, joista kehittämissuunnitelmassani tuon esille muutamia keinoja. 5.1 Strategia, arvot ja visio Pk-yritykset ovat Tainion (1992) mukaan markkinatalouden kehityksen ja uusiutumisen olennaisia moottoreita. Näiden yritysten merkitys innovaatioiden tuottajina, suuryritysten toimintaedellytysten turvaajina ja työllisyyden ylläpitäjinä on merkittävä. Yksittäisinä yrityksinä pk-yritykset ovat pieniä, mutta yritysjoukkona ne muodostavat suuren, kestävän ja omaleimaisen talouden voimakentän. Pk-yrityksen nimitys tulee yleisimmin yrityksen pienen koon mukaan. Yrityksen toiminnalle ja sen johtamiselle pieni koko luo omat erityispiirteet ja erottaa sen samalla toimialalla toimivista suuryrityksistä. Pk-yrityksen pienuuden määrittely vaihtelee maittain ja toimialoittain, eikä yleispätevää kokomäärittelyä ole luotu. (Tainio 1992, ) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n strategia Yrityksen menestynyt liiketoiminta perustuu luotettavuuteen ja kannattavuuteen. Seniori-vaapun valmistuksen perustana ovat erinomainen kalastavuus, huolellinen työn jälki ja hyvä laatu. Näiden ominaisuuksien takaamiseksi valmistuksessa käytetään tämän strategian edellyttämiä hyviä materiaaleja. Seniori-vaappu on tarkoitettu käytettäväksi kalastusvälineenä jokaiselle. Tämä varmistetaan sillä, että Seniori-vaapussa ei tarvita monimutkaisia säätöjä.

5 2. Miten videomarkkinointia? Videomarkkinointi tarkoittaa tehokkaiden videostrategioiden luomista, videosisällön tuotantoa ja videomarkkinoinnin toteutusta niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Optimoi Strategia Tuotanto Markkinointi Pricing Analysoi Video voitaisiinkin nähdä uutena viestintäkeinona, joiden avulla voidaan joko tiedottaa uudistuksista tai parantaa asiakaskokemusta. Tavoitteena ei siis ole se, että tuotetaan video, vaan se, että määritellään tavoitteet, mietitään, millaisella videolla haluttu viesti pystytään parhaiten välittämään ja missä ja miten videomarkkinointia toteutetaan, jotta halutut tavoitteet saavutetaan. Sen sijaan siis, että videot olisivat itse tarkoitus, niiden tulisi olla viestintäväline (siinä missä tekstisisältö tai kuvat), joiden avulla asetetut tavoitteet halutaan saavuttaa. 5


Lisäksi asiassa voidaan ottaa huomioon, että videon otsikko on mainostettavan pelin nimi suomeksi ja englanniksi: ”MINUN KOHTALONI (Destiny The Taken King)”. Videon mainosmaisuutta tukee myös se, että tubettaja viittaa puheessaan Activisionin uuteen peliin erityisesti ja mainosluonteisesti. Hän esittelee pelin ominaisuuksia ja toteaa ”Ai niin nää on näitä pre order giftejä”. Lisäksi hän toteaa videolla esimerkiksi seuraavaa: ”Mä olen nyt kuitenkin löytänyt uuden innostuksen tälle pelille. En ainoastaan sen mahtavien lisäosien, the house of wolfsin ja the dark belowin ansiosta, vaan koska mä olen kuullut, että tähän on tulossa uusi mullistava year kaksi lisäosa nimeltä The Taken King.” – – ”Mä haluaisin tämän videon avulla innostaa teitä hommaamaan tän pelin sekä antaa teille mahdollisuuden pelata meidän kanssa.” Lisäksi tubettaja on kirjoittanut kommenttiketjun alkuun ”Kertokaa mielipiteenne videosta JA Destinystä! Kuinka moni aikoo hommata The Taken Kingin?”


52 Yrityksen markkinointi aikaisemmin Känsäkoski painottaa vuonna 1995 yrittämisen alkutaipaleella Vapari-lehden haastattelussa monien käsityöläisammattien tapaan markkinoinnin tärkeyttä. Yrittäjyyden alkuvuosina Känsäkosken aika kului messuja ja kalastusvälineitä myyviä liikkeitä kierrellen. Päävastuu menekinedistämisestä oli alkuvuosina kiertävällä edustajalla. Känsäkoski piti alusta asti tuotteidensa markkinoinnin kannalta huolta siitä, missä ja millä hinnalla hänen vieheitään myytäisiin. Känsäkosken (1995) mukaan kalastuksen harrastajat ovat arvostaan tarkkoja. Mikäli joku valmistaja myy tuotteitaan liian halvalla tai väärissä paikoissa, voi hän tämän vuoksi jopa menettää markkinoita enemmän kuin onnistuu valtaamaan. Hinnoittelun Känsäkoski mainitsee myös tärkeäksi. Käsityölle on osattava antaa tietty hintaluokka, jotta asiakas tuntisi sen arvon. (Koivukoski-Hägg 1995, 32.) Seniorin hinnan kehitys on esitetty graafisesti liitteessä 3. Yritystoiminnan alussa Känsäkoski lähetti kolmisenkymmentä tuotenäytettä valmistamistaan vaapuista Suomeen ja Ruotsiin. Vastaus lähes jokaisesta liikkeestä oli, ettei tämänlaista vaappua ollut kysytty. Tämä luonnollisesti piti paikkansa, sillä kuka osaisi kysyä keksimätöntä tuotetta. Rannikko-Suomessa kauppiaat puolestaan vastailivat, että siellä kaikki kalastivat vain merellä. Siellä ei markkinoita ollut niin pienelle vieheelle. Kauppiaat olivat ammattitaidottomia eivätkä ymmärtäneet, että kalastus ei ole paikkakuntasidonnaista. Ihmiset kulkevat eri paikoissa kalastamassa, eivät vain oman seudun alueella. (Känsäkoski 2010.) Mikael Jaakkola (1998) osuu oikeaan Vetouistelu-lehden kirjoituksessa siinä, kuinka Seniori-vaappu on loistava esimerkki siinä, kuinka luodaan kokonaan uudenlainen kysyntä ja kuinka juuri siihen tarvittiin aikamoista vetoapua valtakunnan kalastuslehdiltä, erityisesti niistä arvovaltaisimmalta. Kukaan tuskin olisi arvannut, että siian uistelu vaapulla voisi olla näin tuloksekasta. (Jaakkola 1998, 11.)
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli mainostoimisto Media M1. Media M1 on Jyväskyläläinen mainostoimisto, jossa suunnitellaan ja toteutetaan markkinointia printti- ja digimedioihin. Opinnäytetyön aiheeksi valittiin sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen markkinoinnissa. Nykyaikana yhä useampi yritys on alkanut siirtyä markkinoimaan myös sosiaalisessa mediassa. Tämän takia Media M1 halusi saada ajankohtaisen selvityksen palveluiden tilanteesta.
159. Yksittäisten yritysten valinta kanavaan:• Miten suuri on jälleenmyyjän markkinaosuus ja liikevaihto?• Riittävätkö yrityksen myynti- ja varastointitilat, ja ovatko ne hyvin hoidetut?• Millaisia muita tuotteita yrityksen lajitelmassa ja valikoimassa on?• Millainen on jälleenmyyjän maine ja vakavaraisuus?• Osaako jälleenmyyjä myydä ja palvella? Onko jälleenmyyjällä tuotteen vaatimaa erikoisosaamista?• Onko jälleenmyyjän käyttämä hintapolitiikka sopiva tuotteelle, ja päästäänkö myyntitavoitteisiin?• Onko jälleenmyyjällä tarjota tuotteen vaatimaa huolto-, takuu-, varaosa- tai muuta palvelua?
Tärkeää markkinointiin suunnatun budjetin suunnittelussa on tehokkuuden arviointi: kuinka paljon yrityksesi saa myyntiä tietyllä markkinointiin käytetyllä rahamäärällä. Budjetissa otetaan huomioon kaikki suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun markkinointisuunnitelman ajanjakso on päätöksessään, voidaan menneiden kuukauden konversioita tutkimalla luoda seuraavasta ajanjaksosta tehokkaampi sekä huomioarvon että rahallisen panoksen suhteen.
9 3 tässä vaiheessa työtä oli lomakkeiden saaminen vastaajilta heti takaisin ilman postitusprosessia, jonka totesimme olevan melko hankalaa yksityisten käyttäjien osalta. Halusimme isäni kanssa, että vastaukset pitäisi ehdottomasti voida jättää nimettöminä, jotta vastaukset olisivat totuudenmukaisempia. Tein kyselylomakkeen omalla nimelläni. Aloitin aiheeseen perehtymisen isäni vuosien varrella keräämien lehtiartikkelien selaamisella ja löysin haastattelun pohjalta kirjoitetun artikkelin vuodelta 1993 Lestinjoki-lehdestä. Haastattelussa Hannu itse mainitsee, että parhaillaan tutkii Ruotsin markkinoille menemistä ja myyntikanavaa etsitään. Tämä siis oli ollut suunnitelmissa jo silloin. Nyt oli loistava hetki toteuttaa tämä suunnitelma ja käyttää niitä kanavia, joita kehitys on tuonut käyttöömme tässä reilun 17 vuoden aikana. Hannun mielestä paras myyntimies on onnistunut kalamies, ja näinhän asia edelleen on. Verkossa näiden myyntimiehien teho vain on ihan eri mittakaavassa kuin aikana ennen internetiä. (Lestinjoki 1993.)
6 ESIPUHE Tässä tämä nyt sitten on, valmis opinnäytetyöni, joka sisältyi tradenomiopintoihini. Opintoni aloitin syyskuussa vuonna 2009 ja sain päätökseen huhtikuussa Päätin opinnäytetyöni aloitusvaiheessa, että mikäli se omassa aikataulussani valmistuisi, kirjoittaisin siihen esipuheen kiitoksineen. Ja valmishan tämä nyt on. Omat tavoitteeni toteutuivat, ja opintojeni aikataulu piti, äiti on nyt tradenomi. Halusin tehdä markkinointiin ja digitaaliseen mediaan liittyvän opinnäytetyön. Tähän tarjoutui loistava tilaisuus, kun sain hyödyntää tietojani ja taitojani isäni yritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle tutkimus ja kehityssuunnitelman muodossa. Kiitos ideasta ja työn toteuttamismahdollisuudesta isälleni, Hannulle. Osana esipuhetta haluan esittää suuret kiitokseni opinnäytetyöni ohjaajalle KTM Ann-Christine Johnssonille. Hänen ajatuksiani herättelevä ohjauksensa auttoi omaan oppimiseeni ja ennen kaikkea johti tähän työhön, joka valmistui juuri niin kuin pitikin. Lämpimät kiitokseni esitän myös viestinnän lehtorille, FM Helvi Pääkköselle kieliasun tarkastamisesta. Kiitokset kuuluvat myös mummuille ja papoille, sillä heidän apunsa ja tukensa koko opiskelujeni aikana on ollut merkittävä. Viimeisenä muttei tietenkään vähäisimpänä kiitokset niille ystävilleni, jotka mainitsemattakin tuntevat olleensa apuna ja tukena tämän projektin etenemisessä ja tekemisessä, sekä Susanna: Kiitos. Tämän opinnäytetyöni omistan omalle perheelleni, aviomiehelleni Janille ja lapsillemme Jonelle, Netalle ja Titalle. Nyt äiti on koulutehtävät tehnyt. Kiitän läheisiäni koko sydämestäni. Kevät 2011 Taina Mäkelä
×