Alaikäisten erityisaseman huomioonottamiseksi palveluun on voitu esimerkiksi asettaa rajoituksia lapsen mahdollisuuteen tehdä ostoksia. Huoltajaa voidaan myös nimenomaisesti informoida hänen lapsensa liittymisestä palvelun käyttäjäksi. Tätä tarkoitusta varten lapselta voidaan kysyä huoltajan sähköpostiosoitetta. Palveluun liittyminen ei ole kuitenkaan mahdollista ilman huoltajan todenperäistä suostumusta, jos liittyminen johtaa oikeudellisesti merkittäviin vastuisiin. Lasta voidaan myös neuvoa pyytämään huoltajaansa tutustumaan palveluun. Suostumuksen antamiskohta voidaan puolestaan muotoilla niin, että kyse on nimenomaan huoltajan omasta toimesta (”Olen lapsen huoltajana lukenut ehdot ja hyväksyn…”, ”Hyväksyn, että lapseni liittyy jäseneksi….”).
53. Harjoitus Mietikää pienryhmissä yrityksiä joiden toiminnassa näkyy asiakassuhteita vaaliva markkinointiajattelu perinteisen 4P-ajattelun asemesta? –onko eri toimialoilla eroja? Missä yrityksissä/toimialoilla harjoitetaan: –Tuotanto –Tuote –Myynti –Markkinointi –yhteiskuntakeskeistä markkinointia Mitkä yritykset a) eivät välttämättä tarvitse markkinointisuuntautunutta ajattelutapaa? b) tarvitsevat eniten markkinointisuuntautunutta ajattelutapaa?
Ostopolku tulisi voida suorittaa ilman häiriötekijöitä, eksymistä tai epäselvyyksiä. Sisällön skaalautuvuus mobiililaitteisiin, oikein toteutettu ja julkaistu sisältö sekä luonnollinen edistyminen ongelman ratkaisussa herättävät luottamusta. Yksikin epäselvä tai ristiriitainen viesti saa käyttäjän palaamaan alkuun ja etsimään ratkaisua muualta. Asiakas ei todennäköisesti tee ostopäätöstä heti, siksi on tärkeä että kontaktista jää jälki, jonka kautta ratkaisua tai tuotetta voidaan tarjota uudelleen kun käyttäjä palaa verkkoon.
Kylkiäisten markkinointiin lasta kiinnostavien tuotteiden yhteydessä on suhtauduttava eri perustein kuin muuten. Lapset eivät kykene arvioimaan kylkiäisen arvoa samoin kuin aikuiset. Raha-arvoltaan vähäinen kylkiäinen voi olla lapselle houkuttelevampi kuin itse päätuote, jolloin ostopäätökseen on helppo vaikuttaa kylkiäisen avulla. Siksi lasta kiinnostavien tuotteiden markkinoinnissa on erityisesti varmistauduttava siitä, ettei kylkiäisen esittely muodostu lasta kiinnostavaksi pääasiaksi mainoksessa tai pakkauksessa.
204. Mihin sosiaalista mediaa voi käyttää markkinoinnissa? • Tuotekehitysideoiden saaminen • Uutuustuotteen lanseeraus • Yrityksen, tuotteiden tai brändin tunnettuuden lisääminen ja mielikuvien vahvistaminen • Asiakaspalautteen ja asiakkaiden kokemusten kuuntelu • Asiakkaiden ostokäyttäytymisen tutkiminen • Kanta-asiakkaiden saaminen • Asiakasuskollisuuden ylläpito, suositteluun kannustaminen • Lisäarvon tuottaminen nykyisille asiakkaille, asiakassuhteen syventäminen • Tuoteinformaation jakaminen ja ostajien opastaminen
70 64 KUVIO 27. Hintatietojen merkitys kotisivuilla Kotisivuilla olevien kuvien tärkeys Kuviosta 28 nähdään kotisivuilla olevien kuvien suuri tärkeys. Vastaajista 13 antoi arvosanan numero seitsemän ja 12 arvosanan numero 6. Kotisivuilla olevien kuvien tärkeyden keskiarvo oli 6. Kannuksen Kalastustarvikkeen asian onnistumisen keskiarvo oli 5,6. Kahdeksan vastaajaa antoi yrityksen onnistumiselle arvosanan numero viisi. KUVIO 28. Kotisivujen kuvien merkitys

41. Marketing Mix/4P ajattelu Neil Bordenin (1950 -luvun markkinointi mix) –Tuotesuunnittelu, hinnoittelu, Brändays, jakelu, henkilökohtainen myyntityö, ilmoittelu, promotointi, pakkaus, esillepano, palvelu, fyysinen käsittely, tietojen hankinta ja analyysi McCarthy, 1960, 4P:tä: –Tuote (product) –Hinta (price) –Jakelu (placement) –Markkinointiviestintä (promotion) Marketing management ajattelun mukaisesti yritys luo strategiansa näiden neljän osa-alueen suhdetta varioimalla. –ajatus markkinointijohtajasta osa-alueiden sekoittajana. 4P:n eri osa-alueista muodostuu yrityksen markkinointimix
Palkka-avoimuus auttaisi korjaamaan perusteettomat palkkaerot työpaikoilla ja sillä onkin laaja kannatus luottamushenkilöiden keskuudessa. Aiheesta lisää Ylen @Aamutv:ssä klo 7.19, mukana SAK:n Annika @RonniSallinen. #samapalkkaisuus #luottamusvaalit2019 https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-kysely-yli-kaksi-kolmasosaa-luottamushenkiloista-haluaa-palkat-julkisiksi-tyopaikoilla …
9 1 Johdanto 1.1 Markkinointi menestystekijänä Markkinointiaj attelussa voidaan tunnistaa kaksi toisistaan poikkeavaa pääsuuntaa. Marklcinointisuuntautuneen lähestymistavan mukaan onnistumiseen vaikuttaa eniten marldcinoijan panos. Ääriajattelussa melkein mikä tahansa yrityksen ongelmista voidaan pelkistää markkinointikysymykseksi. Marldcinalähtöisyyttä korostavat tarkastelevat marldcinointisuuntautuneita enemmän marlckinointimahdollisuuksia, jotka syntyvät asiakkaiden tarpeista ja niille alueille, joita kilpailevat yritykset eivät palvele. Vaikka taitava markkinoija kykenee epäilemättä luomaan ja ohjaamaan markkinoita, pienyrityksissä parhaat markkinointiedellytykset ovat silloin, kun liiketoiminta-ajatus on riittävän markkinalähtöinen (SMALLBONE 1990). MURRAY'n (1981) mukaan markkinointi poikkeaa muista yrityksen osaamisen alueista erityisesti siinä, että se tarjoaa ja sen tulisi tarjota riittävästi välineitä seurata yrityksen ympäristössä tapahtuvaa kehitystä. Tätä kehitystä tapahtuu jatkuvasti sekä kilpailijoissa että asiakkaissa. Markkinoinnin avulla havainnot muutetaan sellaiseen muotoon, että niiden avulla kyetään lisäämään yrityksen resursseja sekä pystytään kehittämään ja uudistamaan tuotteita ja markkinoita. Oikein toteutettu markkinointi lisää yrityksen menestymistä, koska se auttaa kohdistamaan resursseja oikein, mikä vähentää merkittävästi epäonnistumisen mahdollisuuksia joita yritystoimintaan liittyy (DicicsoN & GIGLIERANO 1986). Pienyrityksiin kohdistuvissa tutkimuksissa yrittäjyys on nostettu keskeiseksi menestymiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Yrittäjäominaisuuksia ovat esimerkiksi muita parempi itseluottamus, kyky ja halu ottaa riskejä sekä hyvä mielikuvitus ja kyky havaita mielenkiintoisia taloudellisia mahdollisuuksia (JULIEN 1989). Yrittäjillä näiden piirteiden oletetaan olevan määrältään suurempia kuin ihmisillä keskimäärin. Yrittäjyyden vaikutuksia yrityksen menestymiseen voidaan tutkia sekä psykologisena ja yrittäjän osaamiseen liittyvänä että ympäristöstä johtuvana ilmiönä (RIEPPONEN 1995, s. 22, 25-30). JULIEN (1989) on tarkastellut erityisesti yrittäjän resursseja ja informaation käyttöön liittyviä tutkimuksia. Yrittäjän motivaatio on keskeisin pienyrityksen inhimillinen resurssi eli toiminnan perusta. Yrittäjämotivaatioon lasketaan kuuluvan kunnianhimo, halu taloudelliseen itsenäisyyteen, taipumus uhkapeliin tms. Näissä motiiveissa tuoton maksimointi ei ole ensisijaista vaikka sinänsä voitto mittaa menestymistä. Yrittäjyyteen kuuluu erityisesti kyky käyttää hyväkseen informaatiota. Informaation pohjalta yrittäjä tekee keksintöjä ja havaitsee mahdollisuuksia. Yrittäjällä saattaa olla myös huomattava kapasiteetti tutkia ja luoda uutta taloudellista informaatiota sekä toteuttaa se liiketoiminnassa. Yrittäjä voi toisinaan toimia siitä syystä, että hänellä itsellään on ajatuksia ja ideoita uusista liiketoiminta-alueista. Oman informaationsa pohjalta yrittäjän saattaa kuitenkin olla vaikea vaikuttaa esimerkiksi kuluttajan käyttäytymiseen. JULIEN'N (1989) mu- 8
51. Markkinoinnin tavoitteet• Tuotteen/palvelun/yrityksen tunnetuksi tekeminen• Positiivisten mielikuvien herättäminen• Myyntitulosten aikaansaaminen• Kannattavuuden parantaminen: –‖näkyvä tulos‖• Pysyvien asiakassuhteiden luominen ja ylläpitäminen• Markkinointi on suunnittelua, päätöksentekoa ja seurantaa eri kysyntätilanteissa. Pyrkimyksenä on korkea asiakastyytyväisyys !
Otetaanpa esimerkki. B2B brändin markkinoinnin tavoitteena on kasvattaa myyntiä. Some-markkinoinnilla halutaan tukea tätä tavoitetta ja kasvattaa liidimääriä. Some-markkinoinilla tuetaan siis suoraan markkinointistrategiaa. Tämän jälkeen tulee miettiä, miten tätä tavoitetta pystytään mittaamaan. On löydettävät oikeat työkalut, joiden avulla pystytään seuraamaan ja analysoimaan some-markkinoinnin tuloksia. Tämän esimerkin tavoitteen seuraamisessa voitaisiin esimerkiksi mitata, kuinka moni sosiaalisen median kautta verkkosivustolle tiensä löytäneistä kävijöistä jättää yhteystietonsa ja konvertoituu liideiksi yhden kuukauden aikana. Tämä olisi spesifi, helposti mitattavissa oleva, aikaan sidottu, relevantti sekä helposti saavutettavissa oleva tavoite.
Markkinointitoimien aikataulutus on ehdottoman tärkeää. Voit ajoittaa erilaisia toimenpiteitä kuukausienkin päähän – näin saat aikataulun, johon voitte yrityksenä sitoutua ja organisaatiossasi tiedetään tulevat toimenpiteet jo ennalta. Tämä auttaa välttämään hetken mielijohteessa tehtyjä markkinointitoimia ja helpottaa suuresti markkinoinnin suunnittelua proaktiivisesti. Suunnitelma ja aikataulutus on tärkeä erityisesti tulosten mittaamisen kannalta, sillä määritellyn ajanjakson jälkeen voidaan informoidusti edellisen virheistä oppien suunnitella uusi, tehokkaampi suunnitelma tuleville kuukausille.

Käyttämällä videoissa oikeita ihmisiä annat yleisöllesi keinon yhdistää sivustollasi olevat sisällöt kasvoihin, annat inhimillisemmän kuvan yrityksestäsi ja autat ihmisiä sitoutumaan brändiisi. Jos haluat yleisösi näkevän persoonasi, ovat videot siihen yksi parhaista keinoista. Jos brändisi on tuntematon tai sivustosi uusi, tulee siellä vierailijoille helposti tunne, että he seilaavat tuntemattomilla vesillä. Videot auttavat ihmisiä tuntemaan olonsa kotoisaksi ja luomaan uskottavuutta.
12 Koska pienyritystutkimusta tehdään usein opinnäytteinä ja opiskelijoiden kiinnostuksen varassa, siltä nähdään usein puuttuvan syvempi osaaminen, ns. tacit knowledge. Tutkijan subjektiivinen tieto tutkimuskohteesta ja tutkimusmenetelmistä on hyvin tärkeä mm. tapaustutkimusten ja laadullisen tutkimuksen onnistumiselle. Vaihtelevista lähtökohdista johtuen pienyrittäjyyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat hajanaisia, jolloin tekstien välinen analyysi jää myös ohueksi. Tutkimuksen näkökulma onkin usein erilainen kuin yrityksen näkökulma (Zinkham ja Pereira 1994). Tutkimus voidaan rajata käsittämään yleiset kaikille yrityksille yhteiset teoreettiset lähtökohdat, jolloin pystytään paremmin kehittämään yleispäteviä käsitteitä ja teoriaa. Siten mm. asiakaslähtöisyyttä voidaan tutkia käsittelemättä sitä erikseen palvelun tai tavaran tuottamisen kannalta. Sitä vastoin yksittäinen yritys ei voi yleensä toimia ottamatta huomioon toimialansa tyypillisiä piirteitä ja oman toimintansa kannalta keskeisiä tekijöitä, esimerkiksi sitä toimiiko se palvelujen vai tavaroiden tuotannossa. Mitä enemmän tutkimus tarkastelee yksittäisen yrityksen ongelmia sitä vaikeampi tuloksia on yleistää koskemaan muiden yritysten tilanteita ja asiakkaita. Kouluttajien ja käytännössä toimivien ei ole aina helppo nähdä perustutkimuksen ja käytännön välistä yhteyttä. Näkökulmien erot tutkimuksen hyödynnettävyydestä tulevat hyvin esille pienyritystutkimuksen tilaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa (Landström ym. 1997). Käytäntöön suuntautuneet odottavat tuticimuksilta havainnollisia tuloksia, jotka toimivat yritystoiminnan kehittämisessä ja, joita voidaan soveltaa koulutuksessa. Yksittäiset tutkimukset tuottavat kuitenkin usein vähän valmiita ratkaisuja yritysten eritasoisiin ongelmiin. Laukkasen (1999, 30-31) mukaan tutkimusta voidaan usein fokusoida käytännön kannalta mielekkääseen suuntaan. Soveltaminen edellyttää kuitenkin aina tiedon käyttäjien aktiivisuutta ja muutosvalmiutta. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee maaseutuyritysten taloudellista menestymistä ympäristö-strategia-yrittäjä-resurssinäkökulmasta. Tarkoituksena on kuvata maaseudulla toimivien pienten matkailu- ja ravitsemusalan yritysten sekä puunjalostusta harjoittavien yritysten taloudellista menestymistä. Lisäksi verrataan eri tavoin menestyneiden maaseutuyritysten ryhmiä keskenään yrittäjän tavoitteiden, aineellisten resurssien ja työllistävyyden, yritysympäristöä ja yritysten vahvuuksia koskevien näkemysten, markkinointistrategioiden ja yrittäj äo saamis en suhteen. Tutkimuksessa käytetään pienyritystutkimuksissa yleisesti sovellettua markkinoinnin strategiatutkimuksen käsitteistöä, jotka määritellään menetelmäkuvauksen yhteydessä. Tutkimus on rajattu maaseutuyrityksiin. Maaseutuyrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, jotka sijaitsevat maaseutumaisilla alueilla, ja jotka laajan määritelmän mukaan voidaan lukea maaseutuyrityksiin (Rantamäki-Lahtinen 1999). Maaseutuyritykset ovat toimialoiltaan voimakkaasti teolliseen tuotantotoimintaan keskittyneitä (Survo 1998). Ehkä tämä on ollut syynä siihen, että maaseudun pienyritysten menestymiseroja on selitetty teollisten toimialoj en ja tavaroiden tuotan- 11
10 Mitkä ovat myynnin ja markkinoinnin kehityskohteesi? 65 % Kokonaiskuva digitaalisen markkinoinnin tuottavuudesta 53 % Toimivat kampanjat ja kiinnostava sisältö 47 % Verkkosivut myynnin käynnistäjänä 47 % Digimarkkinoinnin tehostaminen 27 % Verkkosivujen analytiikka 27 % Verkkosivujen konversion kehittäminen 27 % Liidienhallinta ja myynnille ohjaaminen 27 % Digitaalisen markkinoinnin mittarit
Brands can explore different strategies to keep consumers engaged. One popular tool is branded entertainment, or creating some sort of social game for the user. The benefits of such a platform include submersing the user in the brand's content. Users will be more likely to absorb and not grow tired of advertisements if they are, for example, embedded in the game as opposed to a bothersome pop-up ad.[11]
34 28 sä kommenttiin vastausta. Kommentointimyönteisyys ei tarkoita pelkästään sitä, että bloggaaja kannustaa lukijoita keskustelemaan hänen itsensä kirjoittamasta aiheesta tai asiasta. Internetin kirjoitusten perinteisiin kuuluu nimenomaan keskustelujen rönsyily. Epäasialliset, rasistiset tai herjaavat kirjoitukset omasta blogista, kannattaa, voi ja pitää moderoida eli poistaa. Usein tämä on mahdollista ja syytä tehdä mahdollisuuksien mukaan jo ennen kuin teksti tulee näkyviin sivustolle eli ennen kuin sivuston ylläpito on ne hyväksynyt. (Kilpi 2006, ) Kuviossa 6 on Seniori-vaapun verkkosivuilla oleva blogi, johon lukijat voivat käydä kommentoimassa ja lukemassa. KUVIO 6. Seniori-vaapun blogi Kuviosta 6 nähdään, että blogille on ominaista kirjoitushistorian näkyminen. Kirjoituksista ja kommenteista jäävät näkyviin päivämäärä ja kirjoitusten lukumäärät. Blogin ylläpitäjä hyväksyy kirjoituksen omien hallintosivujensa kautta, joten mitään epäasiallisia kirjoituksia ei julkaista. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n verkkosivuille blogi lisättiin sen vuoksi, että Känsäkoski halusi kalastajien jakavan kokemuksia Seniori-vaapusta. Blogissa on tarkoitus käydä keskustelua myös yleisesti kalastuksesta. Känsäkoski ilmoittelee nykyisin myös ajankohtaisista asioista ja kuulumisista blogissa.

104 LIITE 2/2 seniori +viehe seniori paino seniori painokoukut seniori siian kalastus seniori uintisyvyys seniori vaapun heittäminen seniori vaapun tekijä seniori vaapun valmistus seniori vaaput jälleenmyynti seniori vaaput värikartta seniori vieheet seniorilla kalastaminen seniorin heittokalastus seniorin koukun koko seniorvaappu myynti siialle sopiva vaapun koko siian heittokalastus siian uistelu kesähelteellä siian uistelu seniori siian uistelun sm siika seniori siika seniori vaappu siika uistin siika vaaput siikaa seniori sm vetouistelun voittaja vaappu soutu-uistelu testin paras uistin testivoittaja uistimet tjocka vobbler torniojoki vaappu tekijät uintilevyjä uintilevyt vaappuihin uistelu siika uistin testit uistinrenkaat ul vieheiden painot ultralätt fiske testvinnare uistin seniori vaappu 40 mm vaappu ja uistinrengas vaappu silmät vaappu Torniojoki vaappu värikartta vaapun pinnoitus vaapun uintilevyn hinta vaaput vetouistelu vetouistelu vieheet vieheitä harjukselle wobbler seniori wobbler till sikfiske wobblers suomi harjus+seniorivaappu paras siika seniori senior vaapun valmistus seniori +siika seniori erä 1996 seniori koukkupaino seniori painokoukku seniori vaappu erä lehti seniori vaappu myynti seniori vaapun arvostelu seniori vaapun koko seniorivaappu koukkukoko siian kalastus seniori siian soutu uistelun sm 99 vaappujen koukkupainot


Video on luonnollinen ja helppo tapa vastaanottaa opastavaa sisältöä. Moni kohderyhmä vastaanottaa viestin äänen ja kuvan kautta tekstiä paremmin, etenkin jos asiointi tapahtuu verkossa. Uudelleenmarkkinoinnilla videota katsoneet henkilöt tai tietyn verkkosivun kävijät saavat muistutuksia tai ostokehotteita. Näin heidät sitoutetaan yritykseen ja etsitään uusia tarpeita joihin tarjota kohdennettuja ratkaisuja.

Luo suunnitelma ja mitattava tavoite yrityksesi sisältömarkkinoinnille. Suunnitelma voi liittyä esimerkiksi aikatauluun, budjettiin tai käytettäviin markkinointikanaviin. Luota ammattilaisten apuun, sillä kukaan ei pysty tekemään kaikkea yksin. Konsultaation hankkiminen säästää sinulle kallista aikaa keskittyä täysillä oman liiketoimintasi kasvattamiseen. Hyvin tuotettu sisältö maksaa itsensä takaisin.
24 18 viestii lukijalle myös luottamusta tuotetta tai yritystä kohtaan. Voisi luulla, että mitä useampia vastauksia ketjun aloittaja kerää, sitä parempaa mainontaa tuote tai yritys myös saa. Näin asia ei kuitenkaan ole verkkokaupan asiantuntijan, Kari Nykäsen (2010) mukaan. Hän kertoo Keskipohjanmaa -lehden julkaisemassa haastattelussa, että optimaalinen kommenttien lukumäärä on neljästä seitsemään. Keskustelupalstojen lukijat eivät jaksa lukea ketjua, mikäli kommentteja kertyy liian paljon. (Paikkala 2010, 9.) Yrityksen kannalta asiakkaalta asiakkaalle leviävä tieto on usein merkittävä apu mainonnan kannalta. Aikaisemmin ennen sosiaalisia medioita tieto kulki melko hitaasti eteenpäin. Nykyisin jonkun henkilön kirjoittama kommentti jostain tuotteesta on välittömästi julkaisun jälkeen kaikkien internetin käyttäjien nähtävillä. Tätä kautta yrityksen kannattaisi osata hyödyntää mainontaansa. Kuten Kannuksen Kalastustarvike Oy:n omistaja Hannu Känsäkoski toteaa, yritys on saavuttanut nykyisen asemansa hyvien kalasaaliiden ja tyytyväisten käyttäjien kautta leviävien hyvien tietojen kautta (Känsäkoski 2010). Tällaiset tiedot tulee saada sosiaalisen median avulla leviämään. Pitääkö sitten yrityksen välttämättä mennä mukaan sosiaaliseen mediaan? Päätöksenteko voi olla vaikeaa. Yrityksen kannalta on aina lähdettävä liikkeelle omista toiminnalleen asettamistaan tavoitteista, jotka yritys haluaa saavuttaa. Halutaanko kasvattaa myyntiä, parantaa käyttäjätukea vai saada enemmän ideoita omaan tuotekehitykseen. Kun tällaiset tavoitteet ovat selvillä, voidaan alkaa miettiä, millä tavalla ne voidaan parhaiten saavuttaa. Jos yrittäjän mielestä sosiaalisesta mediasta voisi olla apua esimerkiksi myynnin kasvattamisessa tai uusien ideoiden saamisessa, kannattaa alkaa miettiä, miten sosiaalista mediaa aletaan hyödyntää. (Pöysti 2010.) 3.2 Markkinoinnin kohdistaminen asiakkaalle Markkinointikäsitys on muuttunut. Markkinointi pk-yrittäjän näkökulmasta voi olla sitä, että yrityksen paras markkinointi on hyvin tehty työ. Tämä Lahtisen (1992) tekemä määritelmä viittaa siihen, että yrityksen markkinamenestystä eivät ratkaise
Liikkuvan kuvan hyödyntäminen on ollut digitaalisen markkinoinnin sekä asiakaspalvelun trendien kärjessä jo pitkään. Teknologian kehittyminen on tuonut ratkaisut kaikkien ulottuville. Videon tehokkuus sekä hyvät kokemukset ovat jalkauttaneet kiinnostusta kaiken tasoisille yrityksille. Lukuisilla toimialoilla kanavat ovat jo aktiivisessa käytössä, mutta merkittävä osa ominaisuuksista on edelleen hyödyntämättä. Tässä artikkelissa kerrotaan miksi video on tärkeä työkalu ja miten sitä tulisi hyödyntää.

YouTube tarjoaa lukuisia työkaluja, joita hyödyntämällä varmistat, että kiinnostava ja opastava sisältö linkitetään omaan brändiisi, asiakas jatkaa oman kanavasi parissa eikä siirry kilpailijan videoon, jota alusta luonnollisesti tarjoaa aihepiirin ympäriltä. Pahimmillaan omalle sivustolle upotetussa videossa pyörii kilpailijan mainos. Tuota videosta omat versiot eri kanavien parhaiden toimintatapojen mukaisesti. Esimerkiksi Facebookissa tekstitykset parantavan viestin huomioarvoa merkittävästi.
Kanavien keskinäinen vertailu on toisinaan hankalaa. Täysin pätevää mittaustapaa siihen, miten eri kanavien suoritusta voidaan vertailla, ei ole. Yksi hyvä mittari on Google Analytics ja sosiaalisen median välilehdeltä saatavat tiedot. Sieltä kannattaa katsoa, mikä kanava ohjaa eniten liikennettä yrityksen verkkosivuille. Potentiaalisten asiakkaiden ohjaaminen yrityksen verkkosivulle on aina kannattavaa, jos he löytävät sieltä tietoa tuotteista ja palveluista.
15 2. Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä 2.1 Yrittäjyyden määritelmä Vakiintuneen käsityksen mukaan yrittäjyys on yksilön ominaisuus: Yritys on siten määritelmällisesti yrittävän ihmisen toiminnan tulos, j olloin yrityksen aktiviteetit riippuvat yrittävistä henkilöistä (Carson ym. 1995; Bridge ym. 1998; Peltonen 1985). Yrittäjyyden tuntomerkkinä pidetään vahvaa yritykseen sitoutumista, mikä synnyttää taloudellista epävarmuutta. Omistajayrittäj ä on taloudellisesti sitoutunut yritykseen j a toimii riskinkantajana. Toisaalta yrittäjällä on suuri vaikutusmahdollisuus yrittäjätulo onsa, koska yrittäjän saama korvaus riippuu hänen työpanoksestaan (Marjosola 1979, 16). Yrittäjyydellä tarkoitetaan usein myös yrittäj ähenkisyyttä, mikä kuvaa yrittäjien toiminnan lisäksi yrittämisen ideaa j a tarkoitusta (Marj sola 1979, 10). Yrittäjyyteen kuuluu yritys, liiketoiminta, yrittävät henkilöt, yrityksen piirteet ja piirteiden vaihtelu. Yrittäjyyteen voidaan sisällyttää erilaisia käsitteitä riippuen siitä halutaanko yritystä tarkastella kapean vai laajan määritelmän mukaan (kuvio 2). Kapea määritelmä Yritys Laaja määritelmä Kasvu Ominaispiirteet ja niiden vaihtelu Erottavat piirteet ja tilanteiden ymmärtäminen Sisäinen yrittäjyys Kuvio 2. Yrittäjyyden määritelmä (Bridge ym. 1998, 100). Kapean määritelmän mukaan yritys on sama kuin sen liiketoiminta, joka oletusarvois esti on pieni. Laajempaan määritelmään voidaan sisällyttää kasvutavoite ja organisaation sisäinen yrittäjyys, jolla tarkoitetaan ennen kaikkea henkilöstön yrittäjäasennetta ja motivaatiota toimia yrityksen hyväksi. Laajan määritelmän mukaan yrittäjyys eroaa muusta taloudellisesta toiminnasta, koska se on päämäärään 14
29 23 book. Yrityksen tulisi kartoittaa omakohtaisesti se, millaista joukkoa se yrittää tavoittaa, ja sen kautta miettiä, käyvätkö kyseiset asiakkaat Facebookissa. (Minustako yrittäjä? 2010.) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tavoittama käyttäjäryhmä on nuoret, joten Facebook voisi olla keino tavoittaa heidät. Toisaalta kuitenkin yrittäjän resurssien kannalta Facebookin käyttö olisi ensin opeteltava ja vaatisi myös aktiivista päivittämistä. Facebookin ongelmana ovat tällä hetkellä lisääntyneet tietoturvaongelmat ja yksityisyyden loukkaukset. Ihmisten tietoja leviää vääriin käsiin, ja tämä saattaa jopa vaikuttaa uusien käyttäjien ja olemassa olevien jäsenien käyttäytymiseen. Tietoturvan lisäämiseksi Facebookiin ollaan lisäämässä uusia ominaisuuksia, jotka parantavat käyttäjien mahdollisuuksia omien tietojen hallintaan ja niiden näkymiseen muille käyttäjille. Suurin muutos tulee olemaan se, että käyttäjät voivat jakaa tietojaan pienissä ryhmissä niin, että päivitykset eivät näy kaikille Facebook-kavereille. (Reinikainen 2010.) Facebook-käyttäjien yksityisyys ei ole enää taattu. On aihetta ihmetellä, mihin tarvitaan koko palvelua. Moni on luonut henkilökohtaisen Facebook-tilin, mutta huomannut ajan kuluessa, ettei tarvitsekaan sitä. Moni Facebookin käyttäjä haluaisi eroon tästä sosiaalisesta yhteisöstä, monista eri syistä. (Pöysti 2010.) Alun aktiiviset käyttäjät ovat laiskistuneet, eivätkä monet koe saavansa palvelusta enää mitään uutta. Facebookissa oleville on laadittu yksityiskohtaiset ohjeet siitä, kuinka palvelusta pääsee lopullisesti eroon. Facebook-käyttäjätilien poistaminen on yleistynyt. (Latvala 2010.) Kaija Pöysti (2010) listaa Kauppalehden blogissa kirjoituksessaan Sosiaalinen media kaipaa ennakkoluulotonta kokeilua viisi syytä poistaa Facebook-tili käytöstä: Facebook on tarpeeton, se lähettää roskapostia ja turhia tilapäivityksiä, se ei kunnioita yksityisyyttäsi, Facebookin käyttäjäehdot solvaavat käyttäjää, eikä käyttäjillä ole yksityisyyttä. (Pöysti 2010.)

18. Päätelmiä• Standardikronologiat rankkoja yksinkertaistuksia, jotka eivät perustu historiallisiin tosiseikkoihin: •markkinointi on ollut tieteenä antihistoriallinen •markkinointi on ilmiönä ―ajaton‖• Standardikronologia antaa väärän kuvan kehityksestä: •peittää ehkä myös alleen vähäisen todellisen kehityksen markkinoinnin käytännössä ja tieteessä


Digimarkkinoinnin maailma on tullut tutuksi yli 15 vuoden ajalta ja sosiaalinen media on ollut osana työnkuvaa yli kuusi vuotta. Toiminut aikaisemmin mm. Nissanin Pohjoismaiden sosiaalisen median ja digitaalisen viestinnän päällikkönä useita vuosia sekä yksityisyrittäjänä yli kuusi vuotta kehittäen pk-yritysten liiketoimintaa, markkinointia ja myyntiä - erityisesti digitaalisella puolella.
Mainostajan on siis syytä pohtia kussakin tapauksessa mainossanoman sisältöä suhteessa markkinoitavaan hyödykkeeseen, pääkohderyhmään ja mainosvälineeseen. Periaatteet esimerkkeineen täsmentävät, miten alaikäisiin kohdistetun markkinoinnin lainmukaisuutta arvioidaan käytännössä. Markkinaoikeuden ratkaisuissa käytetään termejä pieni lapsi, lapsi ja nuori jne. Markkinaoikeus ei ole sitonut termejä mihinkään ikärajoihin.
Kun sisällön pääpiirteet on suunniteltu, luodaan tarkempi sisältösuunnitelma. Sisältösuunnitelma pitää sisällään yksityiskohtaisemmat sisältöjen suunnittelun, sekä suunnitelman siitä, missä ja missä sisällöt julkaistaan. Sisällön pitää olla tarkkaan linkitetty muuhun viestintään sekä räätälöity jokaista kanavaa varten. Kohdeyleisön pitää pysytä tunnistamaan brändi sosiaalisessa mediassa, mutta tunnistettavuuden lisäksi on tärkeää miettiä jokaiseen kanavaan sopiva sisältö. Sama sisältö kun ei toimi Snapchatissa ja YouTubessa. Lisää sisältösuunnitelmaasi myös eri sisältötyyppejä – videoita, oppaita, infograafeja ja kuvia – jotta saat viestinnästäsi monipuolista ja kiinnostavaa.
Ensivilkaisulla luotua vaikutelmaa voi olla vaikeaa, tai jopa mahdotonta muuttaa myöhemmin – siksi selkeiden ja toimivien verkkosivujen rakentaminen jo yrityksen alkutaipaleella on tärkeää. Asiakas saattaa muodostaa ostopäätöksensä pelkästään verkkosivujen pohjalta. Kun asiakas etsii itselleen mieluisaa tuotetta tai palvelua, hän vertailee todennäköisesti usean eri yrityksen verkkosivuja keskenään tehden päätöksensä hyvän ensivaikutelman ja käyttömukavuuden perusteella. Hyvännäköiset ja toimivat verkkosivut ovat kuin ympäri vuorokauden työskentelevä myyjä.
Kaupallisuus ja mainonta ympäröi nykyajan lapsia taaperoiästä lähtien. Mainonta hakee uusia muotoja myös alaikäisiin vaikuttamisessa ja sen tunnistettavuus kaupalliseksi viestinnäksi on monesti hankaloitunut. Sponsorointi on yleistynyt, samoin nk. product placement on jo vakiintunut mutta vaikeasti havaittava mainonnan muoto. Ajanvietteen ja markkinoinnin yhdistäminen (adver-games) internetissä on jo todellisuutta suomalaisessa lapsiin kohdistuvassa markkinoinnissa.

159. Yksittäisten yritysten valinta kanavaan:• Miten suuri on jälleenmyyjän markkinaosuus ja liikevaihto?• Riittävätkö yrityksen myynti- ja varastointitilat, ja ovatko ne hyvin hoidetut?• Millaisia muita tuotteita yrityksen lajitelmassa ja valikoimassa on?• Millainen on jälleenmyyjän maine ja vakavaraisuus?• Osaako jälleenmyyjä myydä ja palvella? Onko jälleenmyyjällä tuotteen vaatimaa erikoisosaamista?• Onko jälleenmyyjän käyttämä hintapolitiikka sopiva tuotteelle, ja päästäänkö myyntitavoitteisiin?• Onko jälleenmyyjällä tarjota tuotteen vaatimaa huolto-, takuu-, varaosa- tai muuta palvelua?
Kuvittele itsesi keskelle kiireistä kaupunkikuvaa. Tarkkaile ihmisiä. Mitä näet? Lähes jokainen bussia odottava tai kassajonossa seisova selaa Facebookia, tykkäilee Instagram-kuvista, snäppää, nauraa Youtube-videoille. Yrityksesi täytyy mennä sinne, missä asiakkaat ovat. Nykypäivänä tuo paikka on sosiaalinen media. Sosiaalinen media tarjoaa yrityksellesi kanavan, jota pitkin asiakkaille on mahdollista viestiä nopeasti ja vuorovaikutteisesti. Mitkä ovat sitten sosiaalisen median hyödyt ja kuinka yrityksen markkinointi tulisi sitten rakentaa?
69. Harjoitus Miten muutokset kuluttajan demografisessa ja taloudellisessa ympäristössä vaikuttavat ostopäätöksiin? Teollisuusmaissa ikääntyvä väestö on yksi keskeisimmistä demograafisen ympäristön trendeistä. Miten seuraavat toimialat voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin palvelemalla paremmin ikääntyviä asiakkaita? 1. Autoteollisuus 2. Tietokone/ohjelmistoteollisuus 3. Vähittäiskauppa 4. Vaateteollisuus 5. Elokuvateollisuus
50 44 Kuviossa 13 on Seniori-vaappu, joka pysyi markkinoiden kärkisijoilla, ja vuonna 2000 se nousi maamme myydyimmäksi vaapuksi. Muutamassa vuodessa tämä markkinoiden pienin mikrovaappu valtasi Suomen viehemarkkinat. Seniori-vaappu on kalastajien keskuudessa vakiinnuttanut paikkansa, ja sitä voikin hyvin kutsua kiintotähdeksi vaappumaailman taivaalla. (Jormanainen 2009, 94.) Erä-lehti julkaisi vuonna 1999 Seniori-vaapun haastajat. Testiryhmä pani siikavaappujen ykkösen, Seniori-vaapun testikisaan haastajien kanssa. Testi tehtiin siten, että vedessä oli yhtä aikaa yksi Seniori-vaappu ja yksi haastaja. Testivesistöinä oli useita järviä ympäri Suomen. Kilpailijoita Seniori-vaapulle oli muutamassa vuodessa tullut, mutta ykköspaikan Seniori-vaappu piti edelleen. Seniori-vaappu on varma valinta siianuistelijalla ja ottiviehe -99. (Jussila 1999, ) Moni alkoi pohtia, mikä teki Seniori-vaapusta niin ylivoimaisen muihin vieheisiin verrattuna. Seniori-vaappu on loistavista loistavin esimerkki siitä, kuinka luodaan kokonaan uudenlainen kysyntä. Uistinten maailmassa ei useinkaan nähdä uutuuksia, mutta tässäkin tapauksessa poikkeus on vahvistanut säännön, ja Seniorivaappu on poikkeussääntö positiivisessa mielessä, kirjoittaa Juha Jormanainen (2009) Seniori-vaapusta kirjassaan 50 parasta uistinta kautta aikojen. (Jormanainen 2009, 94.) Hyvän vieheen ominaisuuksia on useita, ja näitä ominaisuuksia menestyneellä Seniori-vaapulla on. Kriteerit hyvälle uistimelle Tuiskusen (1995) mukaan ovat taulukossa 2.

Kylkiäisten markkinointiin lasta kiinnostavien tuotteiden yhteydessä on suhtauduttava eri perustein kuin muuten. Lapset eivät kykene arvioimaan kylkiäisen arvoa samoin kuin aikuiset. Raha-arvoltaan vähäinen kylkiäinen voi olla lapselle houkuttelevampi kuin itse päätuote, jolloin ostopäätökseen on helppo vaikuttaa kylkiäisen avulla. Siksi lasta kiinnostavien tuotteiden markkinoinnissa on erityisesti varmistauduttava siitä, ettei kylkiäisen esittely muodostu lasta kiinnostavaksi pääasiaksi mainoksessa tai pakkauksessa.


Valmennamme Ammattimarkkinoijakurssilla markkinointibudjetin laatimista. Käytämme mallina Zero-Based Budgetingia. Zero-Based Budgeting tarkoittaa sitä, että markkinointibudjettisi on vuoden alussa nolla euroa. Mallia käyttävät esimerkiksi Unilever, Coca Cola, Mars, Procter & Gamble, koska mallin avulla markkinoinnin tuotot ovat parantuneet ja kulut vähentyneet.  Markkinointi ei saa markkinointibudjettia, ellei se ole laskenut miten SMART-tavoitteeseen päästään. Kaikki edelliset vaiheet ovat tähdänneet siihen, että voit laatia sellaisen markkinointibudjetin, jossa perustelet jokaisen markkinointiin investoitavan sentin. Tavanomaisesti monissa organisaatioissa markkinointi saa x määrän rahaa vuosittain, mutta enenevissä määrin ammattimaisesti johdetut yritykset ovat siirtyneet Zero-Based Budgeting -malliin markkinoinnin tulosten tehostamiseksi. Lue lisää Zero Base Budgeting – Markkinointibudjetin laatimisesta.
Sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus, joka muodostuu useista erilaisista sovelluksista ja väylistä julkaista sisältöä. Suosituin ja ehdottomasti tunnetuin sosiaalisen median kanava on Facebook. Se on yleensä helpoin vaihtoehto yrityksen ensisijaiseksi kanavaksi, sillä Facebook tavoittaa todella suuren osan potentiaalisista asiakkaista. Mekin valitsimme juuri Facebookin yhdeksi Promisian pääkanavaksi sosiaalisessa mediassa.  Facebookissa julkaistua sisältöä voi myös helposti kohdentaa juuri oikealle kohderyhmälle sponsoroiduilla postauksilla. Mutta koska lähes kaikki ovat Facebookissa, myös kilpailu on siellä tänä päivänä suurta ja muista erottuminen haastavaa. Facebookia onkin verrattu turkkilaiseksi ostoskaduksi, jossa mainosvalot vilkkuvat ja sisäänheittäjät yrittävät saada asiakkaat itselleen, kun oikeasti ihmiset haluaisivat vain vaihtaa kuulumisia keskenään (Kurio, 2016). Jo useamman vuoden ajan monet sosiaalisen median ammattilaiset ovat povanneet Facebookin kuolemaa, tällä hetkellä esimerkiksi nuoret ovatkin jo siirtyneet käyttämään enemmän muita sovelluksia. Facebook on kuitenkin vielä tänä päivänä se sosiaalisen median kanava, joka tavoittaa eniten asiakkaita. (Juslén, 2016.) Tulevaisuus saa näyttää, miten kauan Facebook voi säilyttää kärkipaikkansa ja ihmisten mielenkiinnon. Kuitenkin oikean kohderyhmän sitoutuessa yritykseen Facebook on hyvin kannattava ja järkevä sosiaalisen median alusta. Tällä hetkellä esimerkiksi vanhempi väestö on aktiivisin juuri Facebookissa.

11 veltaa. Empiirisesti kapealla alueella liikuvat tutkimukset jättävät myös eräät yritystoiminnan kannalta tärkeät osa-alueet liian vähälle tarkastelulle. Maaseudun pienyritys joutuu muiden yritysten tavoin kohtaamaan muuttuvat markkinat, kansainvälistymisen ja kansainvälisen kilpailun vaikutukset. Toimialoilla tapahtuva teknologian kehitys ja tuoteinnovaatiot, tavaroiden ja palveluj en määrään j a niiden laatuun liittyvät tekij ät sekä tuotteiden turvallisuus, terveellisyys ja ympäristökysymykset koskevat myös pienyrityksiä. Maaseutuyritystä kehitettäessä tulisi lisäksi ottaa huomioon yrittäjän oman työympäristön laatu j a henkilöstöön liittyvät kysymykset, koska nämä vaikuttavat yrittäjän omaan motivaatioon j a samalla suuntaavat organisaation kasvua j a uudistumista sisältä päin (Mohrman j a Gummings 1989). Maaseudun pienyrittäjien ei aina ole helppo pysyä ympäristön kehityksessä mukana. Useiden tutkimusten tulokset viittaavat myös siihen, että yritykset eivät kap easta koulutus- ja kokemustaustasta johtuen kykene helposti siirtämään aikaisemmin oppimiaantoimintamallejakehittyneempääntoimintaympäristöön, kun liiketoimintaolosuhteet muuttuvat (mm. Laukkanen 1999; Niittykangas 1999). Siten maaseutuyrityksen menestyminen ja menestymiseen vaikuttavat tekijät sisältävät taloudellisen dimension lisäksi useita muita kyvykkyyteen j a uudistumiseen liittyviä tekijöitä. Tässä yhteydessä tarkastellaan lähinnä pienyritystutkimuksiin sovellettuj a strategisen johtamisen j a asemoinnin teorioita j a tutkimustuloksia. Näihin tulisi kuitenkin liittää dynaamisen koulukunnan (Hammel ja Prahalad 1990) käsityksiä osaamisen ydinalueista, oppimisesta j a kykyjen kehittämisestä. Myös pienyritystutkimuksissa on käsitelty vastaavia kysymyksiä useissa erilaisissa viitekehyksissä (Cardini j a Fumagalli 1997) Tutkimuksen tavoitteet ja näkökulma Tutkimus on kaksiosainen. Aluksi tarkastellaan maaseutuyrittämiseen kohdistuneissa tutkimuksissa käytettyjä lähestymistapoja ja tutkimusten tuloksia sekä verrataan niitä pienyrittäjyyttä koskeviin teorioihin sekä yritysten menestystekij öitä ja strategioita käsitelleeseenkirj allisuuteen yleensä. Tämän lisäksi tarkastellaan eräitä maaseutuyritysten menestymisen j a menestymiseroj en tutkimisen kannalta keskeisiä tekij öitä, kuten yrityksen kehityskaarta, osaamisen vaiheteorioita j a kasvustrategiaa koskevia tutkimuksia sekä maaseutumaiseen yritysympäristöön liittyviä tekijöitä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan muodostaa yhtä viitekehystä empiirisen tutkimuksen toteuttamista varten, vaan tuoda esille erilaisia lähestymistapoja, j oita voidaan myöhemmin soveltaa tutkittaessa maaseutuyritysten liiketoimintaa ja etenkin markkinoinnin j a yrittäjyyden yhtymäkohtaa. Aihepiiriä tarkastellaan enemmän tutkimuksen kuin käytännön yrittämisen kannalta. Tutkijat ovat usein halunneet kehittää erityistä pienyrityksiä koskevaa teoriaa. Silloin pienyritystutkimuksen ongelmana on pidetty liiallista käytännöllisiin ongelmiin keskittymistä; kun tulokset vastaavat käytännön ongelmiin, monelta tutkimukselta puuttuu kontribuutio aikaisempiin tutkimuksiin (Landström ym. 1997). 10


Alaikäisten merkittävyys kuluttajina on havaittu ja alaikäisiin kohdistuvalla markkinoinnilla on todettu olevan suora yhteys lapsiperheiden kulutuskäyttäytymiseen. Alaikäisistä on tärkeä saada merkkiuskollisia aikuisia kuluttajia. Brändimarkkinoinnin uusi ilmiö on se, että myös aikuisten arkeen liittyviä tuotteita mainostetaan niin että ne kiinnostavat alaikäisiä.
Vuodet ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä. Facebook on Googlen jälkeen maailman toiseksi suurin mainosmedia. Facebookin mainosjärjestelmä on kehittynyt ja sen käyttöön tarkoitettu itsepalvelukäyttöliittymä samalla muuttunut monimutkaisemmaksi. Tuloksellisten mainoskampanjoiden luomiseen on tällä hetkellä täysin erilaiset mahdollisuudet kuin vuonna 2007, mutta mainoskäyttöliittymän asetuksia on todella osattava myös käyttää. Taitamattomissa käsissä Facebook-mainosjärjestelmä on vain pettymyksiä tuottava rahakaivo.

203. Suomalaiset sosiaalisen median käyttäjinä? Viisi segmenttiä: •Mainosmyönteiset facebookkaajat (21 %) • Mielipiteitä jakavat viestijät (12 %) • Elämää ja ystäviä verkko-yhteisössä (27 %) • Nettikielteiset uhkakuvien näkijät (27 %) • Facebookin kautta mukana roikkuvat (13 %)  mihin ryhmään voisit itse kuulua? Dagmar Insight & Implementation -tutkimus 2008
19 13 yksi tai useampi edellä mainituista tavoitteista, jotta digitaalisen markkinoinnin keinoista olisi yrityksen liiketoiminnan kannalta suurempi hyöty. (Karjaluoto 2010, 129.) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, tuotekokeilun aikaansaaminen, uskollisuuden kasvattaminen, ja yrityksen verkkosivuston kävijämäärän kasvattaminen. Internetstrategiassa yrityksen tulisi miettiä erilaisten portaalien, keskustelupalstojen ja sosiaalisen median roolit. Näitä asioita on hyvä miettiä jo yrityksen alkuvaiheessa, mutta jo olemassa olevan yrityksen kohdalla ne toimivat laukaisevana tekijänä joko lähtötilanteessa internetmaailmaan tai pyrittäessä kehittämään yrityksen jo käytössä olevia kanavia. Näistä internetstrategian rooleista yrityksen kannalta kustannustehokkaita ja hyviä keinoja ovat esimerkiksi erilaiset asiantuntijablogit sekä kuva- ja videogalleriat, kertoo Softalent Oy:n Internet-strategisti Sami Etula Minustako yrittäjä? -lehden tekemässä internetstrategiaa koskevassa haastattelussa koskien internet strategiaa. (Minustako yrittäjä? 2010, 52.) 2.3 Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät Markkinointiviestinnän tulevaisuus näyttää olevan edelleen kohentumassa, kirjoittaa Mainostajien liitto internetsivuillaan. Mainostajien liiton mainosbarometrin mukaan markkinointiviestinnän kasvu jatkuu myös ensi vuonna, Mainostajien liiton tutkimuksen tulokset eivät kerro euromääräisistä mainonnan muutoksista, vaan pelkästään muutosten suunnasta. Lehdet ja televisio hallitsevat mainontaa edelleen, jos mainontaa mitataan rahalla. Tutkimuksen osalta nimenomaan sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa kasvaa. Vastaajista jopa 94 prosenttia aikoi ensi vuonna käyttää sosiaalista mediaa yrityksen markkinoinnin keinona. Hakukonemainontaa hyödynsi vastaajista tällä hetkellä kyselyyn vastanneista yrityksistä 85 prosenttia. (Mainostajien liitto 2010.) Kannuksen Kalastustarvike Oy ei ole käyttänyt hakukonemainontaa markkinoinnissaan, joten tämä olisi yksi tehokas keino parantaa yrityksen löydettävyyttä internetissä. Mainoksien hinnoissa on eroja, joten myös pk-yrityksen on mahdollista toteuttaa hakukonemainontaa. Asiakkaat usein kuitenkin luottavat enemmän mainoksiin, joita ei ole maksettu.

Videoiden katsomisen houkuttelevuus ja helppous verrattuna pitkien tekstipätkien lukemiseen nostaa videolinkkien klikkausten suosiota. Sähköpostissa olevien videoiden toimivuutta on helppo seurata, koska klikkaukset kasvattavat videoiden katselumääriä. Sisällön käyttämisen tarkkailu ei ole samalla tavalla mahdollista perinteisessä tekstipohjaisessa viestinnässä sähköpostissa.
Verkossa palvelu oli suunnattu nimenomaan lapsille. Palvelussa lapsilla oli mahdollisuus tehdä tekstiviesteillä rajattomasti ostoksia. Vastapuolen kanssa saavutettiin neuvotteluratkaisu. Pienimpien lasten palvelun käyttö pyritään palvelussa estämään. Palveluun rekisteröityminen edellyttää rastin laittamista sen merkiksi, että huoltaja on lukenut palvelun käyttösäännöt ja hyväksynyt ne. Lapselta kysytään huoltajan sähköpostiosoite ja huoltajaa informoidaan lapsen rekisteröitymisestä palveluun sähköisesti sekä kehotetaan tutustumaan palveluun ja sivuilla vanhemmille tarjottavaan laajaan tietopakettiin. Huoltajalla on mahdollisuus pyytää, että palvelun käyttö estetään käyttäjän kotikoneelta. Lisäksi palvelun tarjoaja on asettanut limiitin viikoittaiselle rahan käyttämiselle. Kuluttaja-asiamies katsoi muutosten jälkeen palvelun kokonaisuutena katsoen ratkaisuhetken teknisen kehityksen huomioon ottaen kuluttajansuojalain mukaiseksi. (KA 2002/40/6905)
19 13 yksi tai useampi edellä mainituista tavoitteista, jotta digitaalisen markkinoinnin keinoista olisi yrityksen liiketoiminnan kannalta suurempi hyöty. (Karjaluoto 2010, 129.) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, tuotekokeilun aikaansaaminen, uskollisuuden kasvattaminen, ja yrityksen verkkosivuston kävijämäärän kasvattaminen. Internetstrategiassa yrityksen tulisi miettiä erilaisten portaalien, keskustelupalstojen ja sosiaalisen median roolit. Näitä asioita on hyvä miettiä jo yrityksen alkuvaiheessa, mutta jo olemassa olevan yrityksen kohdalla ne toimivat laukaisevana tekijänä joko lähtötilanteessa internetmaailmaan tai pyrittäessä kehittämään yrityksen jo käytössä olevia kanavia. Näistä internetstrategian rooleista yrityksen kannalta kustannustehokkaita ja hyviä keinoja ovat esimerkiksi erilaiset asiantuntijablogit sekä kuva- ja videogalleriat, kertoo Softalent Oy:n Internet-strategisti Sami Etula Minustako yrittäjä? -lehden tekemässä internetstrategiaa koskevassa haastattelussa koskien internet strategiaa. (Minustako yrittäjä? 2010, 52.) 2.3 Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät Markkinointiviestinnän tulevaisuus näyttää olevan edelleen kohentumassa, kirjoittaa Mainostajien liitto internetsivuillaan. Mainostajien liiton mainosbarometrin mukaan markkinointiviestinnän kasvu jatkuu myös ensi vuonna, Mainostajien liiton tutkimuksen tulokset eivät kerro euromääräisistä mainonnan muutoksista, vaan pelkästään muutosten suunnasta. Lehdet ja televisio hallitsevat mainontaa edelleen, jos mainontaa mitataan rahalla. Tutkimuksen osalta nimenomaan sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa kasvaa. Vastaajista jopa 94 prosenttia aikoi ensi vuonna käyttää sosiaalista mediaa yrityksen markkinoinnin keinona. Hakukonemainontaa hyödynsi vastaajista tällä hetkellä kyselyyn vastanneista yrityksistä 85 prosenttia. (Mainostajien liitto 2010.) Kannuksen Kalastustarvike Oy ei ole käyttänyt hakukonemainontaa markkinoinnissaan, joten tämä olisi yksi tehokas keino parantaa yrityksen löydettävyyttä internetissä. Mainoksien hinnoissa on eroja, joten myös pk-yrityksen on mahdollista toteuttaa hakukonemainontaa. Asiakkaat usein kuitenkin luottavat enemmän mainoksiin, joita ei ole maksettu.
×