Videojulkaisut sosiaalisessa mediassa ovat alkaneet tulla osaksi yritysten online-markkinointistrategiaa. Online-markkinoinnissa etenkin sosiaalisessa mediassa onkin pääosin kyse sisällöstä, jonka avulla lisätään ihmisten tietoisuutta yrityksestä, pyritään sitouttamaan ihmiset seuraamaan yrityksen sosiaalisen median kanavia, sekä tätä kautta myös levittämään sanaa eteenpäin. Sosiaalisen median voima sanan levityksessä onkin ainutlaatuista. Ihmiset todella levittävät sanaa, kun he kokevat sisällön olevan hyödyllistä, koskettavaa, hauskaa tai opettavaista.

Käyttämällä videoissa oikeita ihmisiä annat yleisöllesi keinon yhdistää sivustollasi olevat sisällöt kasvoihin, annat inhimillisemmän kuvan yrityksestäsi ja autat ihmisiä sitoutumaan brändiisi. Jos haluat yleisösi näkevän persoonasi, ovat videot siihen yksi parhaista keinoista. Jos brändisi on tuntematon tai sivustosi uusi, tulee siellä vierailijoille helposti tunne, että he seilaavat tuntemattomilla vesillä. Videot auttavat ihmisiä tuntemaan olonsa kotoisaksi ja luomaan uskottavuutta.
Facebook ryhmät on perustettu yleensä määrätyn aihealueen ympärille ja niissä käydään aiheesta aktiivista keskustelua. Näin ollen myös ryhmien keskustelut nousevat uuden algoritmin kriteereiden mukaisesti uutisvirtaan. Mark Zuckerberg mainitsee aihetta käsittelevässä julkaisussaan: ”You can expect to see more from your friends, family and groups.” Nyt yritysten olisi siis hyvä hetki harkita oman ryhmän luontia. Facebook on mahdollistanut yrityssivujen omien ryhmien luonnin jo viime vuoden puolivälistä lähtien. Ryhmissä voi keskustella niin henkilökohtaisesti kuin yrityksenäkin. Älä kuitenkaan täytä ryhmää turhilla julkaisuilla, vaan pyri keskustelua herättäviin aiheisiin ja ole myös itse aktiivisesti mukana keskusteluissa.
Yrityksesi sivuston on siis ennen kaikkea oltava myyvät. Kaikki lähtee luonnollisesti sisällöstä. Yrityksen verkkosivuilta on tärkeää käydä nopeasti ilmi, mitkä ovat yrityksen palvelut tai tuotteet, brändin ydinviesti, kilpailuedut, toimialue ja yhteystiedot. Nämä oleellisimmat tiedot on hyvä tuoda esille heti verkkosivujen etusivulla. Sivujen visuaalisen ilmeen pitää olla yhdenmukainen yrityksesi brändi-ilmeen kanssa. Suunnittelussa käytetään yrityksen logoa ja ilmeeseen sopivia värejä sekä laadukasta, tarkoituksenmukaista kuvamaailmaa. Tyylikkään ulkoasun lisäksi verkkosivun on oltava käyttäjäystävällinen: ihmiset etsivät internetistä lähtökohtaisesti tietoa, joten sen on löydyttävä helposti ja nopeasti. Sivujen on on oltava myös responsiiviset.
Videomarkkinointi on erinomainen markkinointityökalu. Se on myös kaksiteräinen miekka, jossa hyvin helposti tulee viillettyä itseään sormeen. Onnistunut epäonnistuminen videoissa tarkoittaa, että videosta tulee meemi. Epäonnistunut videomarkkinointi taasen sitä, että videosi oikeasti luo huonoa kuvaa yrityksestäsi. Ohessa meiltä ammattilaisen vinkit videomarkkinoinnin aloittamiseen.
139. Markkinahinnoittelu (market pricing) Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan suhteen perusteella: • kysyntä > tarjonta  hinnat korkeat • kysyntä < tarjonta  hinnat alhaiset • yleistä esim. raaka-ainekaupassa ja energiamarkkinoilla  hinnat muuttuvat nopeasti  yllättävät laskut ja nousut, joihin vaikeaa varautua  osattava operoida hinnalla oikeaan aikaan  tuotteen ainutlaatuisuus/erityisominaisuus nostaa hintaa
Liikkuvan kuvan kasvu on tämän hetken vaikuttavimpia mediailmiöitä. Videoon perustuvia jakelukavavia syntyy jatkuvasti lisää, lisäksi vanhat jakelukanavat, kuten Facebook, muokkaavat  alustojaan videoita suosiviksi. Online-videokanavien tavoittavuudet eivät häviä kaupallisille televisiokanaville: Sekä YouTube että Facebook tavoittavat molemmat jo puolet suomalaisista viikoittain ja etenkin nuorten mediankulutus painottuu verkkoon. Myös kotimaiset mediat, kuten esimerkiksi IL-TV tai Sanoma -videoverkosto kehittävät videopalvelujaan ja niihen paketoituja mainosratkaisuja.
Jotta yrityksen viestintä sosiaalisessa mediassa tavoittaa asiakkaan, on kanavan valinnan ja kohderyhmän rajaamisen lisäksi suunniteltava tarkka strategia sosiaalisen median käyttöä varten. Strategia on käytännössä katsoen markkinointisuunnitelma, sillä sitähän yritys sosiaalisessa mediassa viestimällä tekee, markkinoi yritystä potentiaalisille asiakkaille. Ilman hyvää markkinointisuunnitelmaa ei mikään markkinointi saavuta haluttuja tuloksia, ei myöskään markkinointi sosiaalisen mediassa. (Siniaalto, 2014, 12-14.)
226. Tavoitteet ja strategiat asiakasryhmittäin • Panostuskohteet: •Millaisia asiakkaita halutaan? •Tärkeimmät asiakkuudet? Kumppanuudet? • Hyödyn ja arvon tuottaminen eri asiakkuuksille: •Mikä arvokasta eri ryhmille? •Miten arvoa tuotetaan? • Asiakkuuksien säilyttäminen, asiakassuhteiden ylläpito ja kehittäminen: •Kanta-asiakasohjelmat? •Muut toimenpiteet? • Asiakkuuksien ja toiminnan tuloksien seuranta: •Mittarit?  Tavoitteet ja keinot kokonaisuutena.
Ihmiset oppivat ja muistavat asioita parhaiten eri aistien avulla – jotkut näkemällä, toiset kuulemalla ja jotkut taas haistamalla. Näin videomainonta vetoaa useampaan ihmiseen, kuin pelkkä tekstimainos, joka vaikuttaa enimmäkseen niihin kuluttajiin, joihin vetoaa parhaiten näkökyky. Video välittää viestin useammalla tasolla kuin teksti, ja näin viestin perille meneminen on paljon tehokkaampaa. Videomainonta välittää myös tunteita tehokkaammin, kuin mikään muu mainonnan muoto. Aistien ja tuntemuksien tehokkuudesta kertoo myös YouTubessa räjähdysmäisesti nouseva trendi, ASMR-videot (lue lisää täältä https://www.thinkwithgoogle.com/articles/asmr-videos-youtube-trend.html). Tunteiden merkitys on monessa eri tutkimuksessa todettu ostopäätöksen tekemisen kannalta suurimmaksi tekijäksi. Vaikka ihminen yleensä perusteleekin ostopäätöksiään itselleen ja muille järkisyillä, on päätös jo sitä ennen tehty tunteiden vaikutuksesta.
Markkinatuomioistuin piti lainvastaisena lapsiin kohdistuvaa hampurilaisaterian markkinointia, jossa keskeisellä sijalla oli leikkilaivan muotoinen pakkaus. Tuotepakkaukset saattavat vedota voimakkaasti lapsiin. Voidaan olettaa, että lapsia on suhteellisen helppo houkutella tuotepakkausten avulla ostamaan varsinainen tuote. Tuotepakkausten näkyvä esilläolo mainoksessa on omiaan johtamaan lasten huomion pois itse markkinoidusta tuotteesta (MT 1987:13)
Olemme erikoistuneet vaativienkin mobiilisovellusratkaisujen rakentamiseen. Rakennamme vaativia mobiilisovellusratkaisuja joko ketterän kehityksen periaatteella tai suoraan natiivisti iOS- ja Android-laitteisiin. Sovelluksemme kommunikoivat olemassa olevien järjestelmiesi rajapintojen kanssa ja näyttävän helppokäyttöinen käyttöliittymä varmistaa intuitiivisen käyttökokemuksen.
Huom! Kun käyttäjä hakee “miten parannan verkkonäkyvyyttä”, kannattaa tarjota tietoa aiheesta eikä mainostoimiston mainosta. Opastavasta videosta kannattaa ohjata seuraavaan sisältöön, joka voi olla esimerkiksi “parhaat työkalut verkkonäkyvyyden parantamiseen”. Tämän videon katsojalle tarjotaan ratkaisua, kuten “varaa heti ilmainen konsultointi” ja lähdetään muistuttamaan häntä mainoksilla.
Sosiaalista mediaa voidaan pitää ikään kuin yrityksen käyntikorttina. Väylänä, joka herättää asiakkaan mielenkiinnon yritystä kohtaan ja johdattaa asiakkaan yrityksen nettisivuille tutustumaan palveluun tarkemmin. Ehkä jopa ostamaan yrityksen tarjoamaa tuotetta tai palvelua. Siksi yritysten kannattaa panostaa sosiaalisen median viestintään ja hioa somestrategia vastaamaan oman kohderyhmänsä tarpeita. Minut valittiin Promisian markkinointipäälliköksi ja olen päättänyt tarttua Promisian markkinoinnin kiemuroihin suurella intohimolla ja saada meidän yrityksemme loistamaan sosiaalisessa mediassa.
21. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen• Setting the stage: The Era of Ancedents 1600-1750 •Kapitalismi alkoi syntyä vaikeissa oloissa, sillä kaupallista toimintaa pidettiin lähes rikollisena. •Nykyaikaisen talouden instituutioita ei ollut olemassa. •75-90% väestöstä eli omavaraisessa taloudessa  markkinat olivat lähinnä yläluokan ylellisyystarvikkeita. •Vähitellen liiketoiminta tuli hyväksytymmäksi ja yleisemmäksi, jolloin syntyi myös markkinoinnin instituutioita. •Varhaisen pankkijärjestelmän ja pörssin kehitys. –esimerkki ajanjakson ilmiöstä: tulipmania The Semper Augustus, famous for being the most expensive tulip sold during tulip mania. (Fullerton, 1988)
Kun esimerkiksi suomalaisten (ja todennäköisesti myös muunmaalaisten) kaikkitietävien miesten perusluonteeseen kuuluu ensimmäisenä heittää uuden tuotteen ohjekirja roskiin, eikä apua kehdata myöhemmin kysyä, voi videoista löytyä korvaamaton apu. Verkkokaupan tilausvahvistuksen mukaan voisikin liittää esimerkiksi lyhyen videomuotoisen ohjeen, jonka asiakas pystyy katsomaan nykyään käytännössä missä tahansa. Samalla hän saattaa tulla tilanneeksi vaikkapa jonkin lisätarvikkeen, joka tekee uuden tuotteen käytöstä entistäkin helpompaa.
Oletko miettinyt, että pitäisi alkaa markkinoida sosiaalisessa mediassa, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Vai oletko jo kokenut konkari ja haluat uusia näkökulmia tekemisen tueksi? Sosiaalinen media kasvaa jatkuvasti ja sen potentiaali markkinointikeinona on valtava. Kysyin kahdeksalta suomalaiselta asiantuntijalta apua: "Mikä olisi ensimmäinen vinkki, jonka antaisit uudelle sosiaaliseen mediaan tähyävälle markkinoijalle?"
Teknologian kehitys viime vuosien aikana on avannut videomainonnalle täysin uusia ovia. Ennen videomainoksia nähtiin yksinoikeudella televisiossa, mutta internetin ja sosiaalisen median kasvun ansiosta videomainonta on tuonut yrityksille lukemattomia uusia mahdollisuuksia. Video on kovassa huudossa erityisesti nuorten keskuudessa. Maailman suosituimpia sosiaalisen median kanavia (ja maailman kolmanneksi käytetyin hakukone) on videonjakopalvelu YouTube, jossa mainokset keskittyvät käytännössä täysin videoihin. YouTubessa mainosten lisäksi myös sisältömarkkinointi on todella tehokas markkinoinnin keino – vlogeja (videoblogeja) seurataan nykyään ahkerasti kohderyhmästä riippumatta. YouTubea selkeästi nuorekkaampi sovellus, Snapchat on myös alkanut panostaa mainontaan yhä enemmän näyttämällä käyttäjän seuraamien videoiden välissä lyhyitä mainosvideo-osuuksia. Snapchat onkin oivallinen viestintäväline, kun tavoitellaan nuorempaa sukupolvea.
Videoiden katsomisen houkuttelevuus ja helppous verrattuna pitkien tekstipätkien lukemiseen nostaa videolinkkien klikkausten suosiota. Sähköpostissa olevien videoiden toimivuutta on helppo seurata, koska klikkaukset kasvattavat videoiden katselumääriä. Sisällön käyttämisen tarkkailu ei ole samalla tavalla mahdollista perinteisessä tekstipohjaisessa viestinnässä sähköpostissa.
71 65 Vastaajista kukaan ei antanut arvosanoja nolla, yksi eikä kaksi. Tämä kertoo, kuinka kuvien laittamisella kotisivuille on merkitystä. Tilausmahdollisuus internetin kautta Kuvio 29 osoittaa, että internetin kautta tilaaminen koettiin melko tärkeäksi. Internetin kautta tilausmahdollisuuden tärkeyden keskiarvo oli 5,1. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvoksi tuli 4,9. Oli mielestäni yllättävää, että vastaajat kokivat tilausmahdollisuuden internetin kautta olevan näin tärkeää, vaikka vain muutama vastaajista oli aikaisemmin tilannut kalastusvälineitä internetistä. KUVIO 29. Tilausmahdollisuus internetin kautta Kuten kuvio 29 osoittaa, asian tärkeydelle annettuihin arvosanoihin verrattuna Kannuksen Kalastustarvike Oy voisi kehittää tilauspalvelua verkkosivuillaan. Kannuksen Kalastustarvikkeella tilausmahdollisuus on olemassa, mutta yritys voisi kehittää tilaamisprosessia ja parantaa tilauspalvelun näkyvyyttä verkkosivustolla.
Kuten muidenkin polkujen, myös sosiaalisen median strategian ensimmäinen askel on määrittää, minne haluat mennä ja mikä on määränpää. Miksi some-markkinointia tehdään? Halutaanko esimerkiksi parantaa brändin tunnettuutta? Tai kenties kasvattaa verkkosivun liikennettä? Vaikka tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia, brändin tulisi määritellä yksi tai kaksi tärkeintä tavoitetta. Tavoitteiden puute ja toisaalta liian monta tavoitetta johtavat nimittäin siihen, ettei lopulta oikeastaan saavuteta mitään.
Uskon, että sait vastauksen, kuinka tehdä kotisivu hakukoneilla löydettäväksi ja kuinka saavuttaa asiakas kotisivullasi. Haluan kuitenkin tämän pitkän tekstin lopuksi sanoa, että tästä kaikesta, eli kuinka kotisivu optimoidaan, on sinulle vähän hyötyä, jos et sovella tietojasi jatkuvasti ja jos et tarjoa säännöllisesti arvokasta ja tuoretta tietoa potentiaalisille asiakkaillesi.
74 68 Tuotteet Tuotteita koskevien vastausten perusteella tarkoitus oli nähdä, kuinka hyvin Seniori-vaappu on tuotteena onnistunut. Onnistumista halusin selvittää eri asioissa, joita hyvään vieheeseen kuuluu. Seniori-vaapun hyvä testimenestys ja yrityksen pitkä elinkaari kertovat myös tuotteen onnistumisesta ja menestymisestä Suomen viehemarkkinoilla. Vaapun hinta-laatusuhde Kuvio 33 osoittaa, että tuotteen hinta-laatusuhteella oli suuri merkitys vastaajille. Vastaajista 13 antoi arvosanan numero viisi vaapun hinta-laatusuhteen tärkeydelle. Seniori-vaappu sai eniten, yhdeksän kappaletta, arvosanaa numero viisi. Asian tärkeyden keskiarvo oli 5,4. Seniori-vaapun asiassa onnistumisen keskiarvo oli hienosti 5,2. KUVIO 33. Vaapun hinta-laatusuhde Kannuksen Kalastustarvike Oy oli keskiarvon perusteella hinta-laatusuhteessa onnistunut tuotteen kohdalla hyvin. Luulen, että käsityöläisyys näkyisi näissä vastauksissa, koska hintakilpailussa suurien valmistajien kanssa pk-yritys ei voi pärjätä.
24. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen 1900-luku• 1900s: discovery of basic concepts and their exploration.• 1910s: conceptualization, classification and definition of terms.• 1920s: integration on the basis of principles.• 1930s: development of specialization and variation in theory.• 1940s: reappraisal in the light of new demands and a more scientific approach.• 1950s: re-conceptualization in the light of managerialism, social development and quantitative approaches.• 1960s: differentiation on bases such as managerialism, holism, environmentalism, systems, and internationalism.• 1970s: socialization; the adaptation of marketing to social change.
Oikean kohderyhmän voi tavoittaa kohdennetulla mainonnalla verkkokäyttäytymisen, ikäryhmän, sukupuolen tai alueellisen sijainnin mukaan. Jos tarjoamasi hakeminen näkyy verkkokäytäytymisessä, etenkin ajankohtaisena piikkinä, on asiakas todennäköisesti etsimässä ratkaisua siihen liittyvään ongelmaan. Googlen uuden algoritmin myötä hakutuloksia ja verkkokäyttäytymistä voidaan hyödyntää suoraan videomarkkinoinnissa, eikä kohdennus ole enää videohakujen varassa.
83. Harjoitus • Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa suuresti organisaatioiden markkinointipäätöksiin. Mieti miten markkinointiosasto voi mitata ja ennustaa muutoksia sosiaalisessa ympäristössä? • Nykypäivän nuoriso käyttää yhä enemmän rahaa kulutukseen. Löydätkö eroja mainonnassa nuorten ja aikuisten välillä? • Arvioi maantieteellisen segmentoinnin etuja (5kpl) ja haittoja (3-5kpl)
Verkkosivun hakukonelöydettävyyteen vaikuttavat monet asiat oikeasta verkkosivuston rakenteesta otsikointiin ja tekstisisältöön. Sisältöön liittyvä video saattaa kuitenkin parantaa mahdollisuutta päästä Googlen etusivulle jopa 53-kertaiseksi. Kuten arvata saattaa, valtaosa klikkauksista tehdään Googlen ensimmäisen sivun hakutuloksiin, joten ensimmäisen sivun hakutuloksiin pääseminen on monelle yritykselle kultaakin arvokkaampaa.
Videosisältö on erinomainen tapa pitää sisältö tuoreena ja erottua kilpailijoistasi. Hyvin tehdyt videot auttavat sinua pääsemään lähelle vierailijoitasi. Annat heille mahdollisuuden nähdä jotain, mitä he eivät kilpailijoiltasi saa tai jotain mitä kilpailijasi eivät ole näyttäneet avoimesti. Kun asiakkaalle koittaa aika tehdä ostopäätös näiden kahden yrityksen välillä, ei valinnasta ole enää mitään epäselvyyttä, ovathan he nähneet jo tuotteesi tositoimessa.
73. Miksi segmentoida? • Yrityksen peruskysymykset: – mitä tarpeita aiotaan tyydyttää? – kenen tarpeita aiotaan tyydyttää? – Markkinat vaihtelevat heterogeenisuusasteeltaan: – kaikilla samat tarpeet ↔ kaikilla erilaiset tarpeet – Heterogeenisien markkinoiden vaihtoehdot: • kaikille sama tuote • segmenttien etsintä ja ihanteellisen tuotteen kehittäminen tälle segmentille • monien eri tuotevaihtoehtojen kehittäminen eri segmenteille – Muistettava edellytykset ja hyödyt!
Ennen mittavia some- ja sisältötoimenpiteitä yrityksellä tulee olla kirkas näkemys siitä, millainen käyttäytyminen tai kuluttajien toiminta verkossa resonoi positiivisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Tämän näkemyksen ympärille rakennetaan tavoitteista, julkaisutoimenpiteistä, kohderyhmistä ja kanavista koostuva kokonaisuus, digitaalinen ekosysteemi.  
18 nonnan avulla. Yrityksen tavoitteena oli myyntimäärän maksimointi ja yrityksen oman tuotannon lisääminen. Klassisessa vaiheessa, jossa tarjonta kehittyy suuremmaksi kuin kysyntä, menestyvät yritykset painottivat asiakastyytyväisyyttä ja pyrkivät sitä kautta lisäämään kulutusta. Klassisen kuluttajamarkkinoinnin keskeisenä tekijänä ovat kuluttajan tarpeet (LEwirr 1960). Tässä yhteydessä puhutaan tavallisesti tuotteen ominaispiirteistä (ei laadusta), jotka syntyvät kaikissa niissä vaiheissa, jotka sisältyvät tuotteen tuottamiseen, jakeluun ja kuluttamiseen. Kilpailuvaiheeseen siirryttäessä tarjonta ylittää kysynnän, jolloin ratkaisevaksi muodostuu yrityksen kyky tarkastella kilpailuympäristöä kokonaisuutena. Yritykset pyrkivät seuraamaan kilpailijoita ja lisäävät suhteellista paremmuuttaan kilpailijoihin nähden. Kilpailuvaihetta ja siihen liittyviä strategioita on kuvannut mm. PORTER (1980, 1985). Porterin mukaan kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, joka riippuu kysyntä-tarjontasuhteista ja yritysten asemasta kilpailukentässä. Taulukko I. Markkinointikäsitteen kehittyminen (GORIGLIANO 1994). PERIODI TUOTTEEN TOIMINNAN TYYPILLINEN SAATAVUUS PAINOPISTE VÄLINE TOIMINNAN TARKOITUS I Pioneerivaihe Rajoitettu, tyydyttävä Tehokas jakelu Myynti ja jakelu Myyntivolyymin maksimointi II Klassinen vaihe Tyydyttävä, runsas Kuluttaja Kuluttajaanalyysi Kuluttajasegmentin tyytyväisyys III Kilpailuvaihe Runsas, erittäin runsas Kilpailu Kilpailijoiden analysointi Kilpailu kuluttajien preferensseistä MÖLLER (1992) on laajentanut markkinoinnin käsitettä ja esittänyt, että toimintaympäristön tarkasteluun tulisi sisällyttää kilpailumarkkinoiden lisäksi yritysten vuorovaikutussuhteet mm. asiakasyrityksiin sekä toimintaympäristön yritysten ja organisaatioiden verkostoitumiseen liittyvät tekijät. Yritys voi vähentää haitallista kilpailua ja vahvistaa kilpailuasemaansu toimimalla aktiivisesti verkostossa (kuvio 1). Toisaalta toimivat verkostot vaikuttavat kilpailuympäristöön ja yrityksen toimintaan siitä huolimatta, että yritys ei itse toimisikaan niissä. Ajattelutapa sopii hyvin myös pienyritysten ympäristön tarkasteluun, vaikka toiminta sinänsä voi olla erilaista keskisuurissa ja isoissa yrityksissä kuin pienyrityksissä. Möllerin mukaan aikakausitarkastelu on osittain harhaanjohtava, koska kyse on pikemminkin markkinoinnin ilmiöiden eri puolista (synkronia) kuin täysin perättäisistä siirtymistä uusiin ajanj aksoihin tai kehitysvaiheisiin. 17
Listaa myös kaikki tarjolla olevat uudet ja vielä käyttämättömät sosiaalisen median kanavat. Uusia kanavia tulee jatkuvasti ja ensimmäisten yritysten joukossa oleminen luo toisinaan merkittävää kilpailuetua uudessa kanavassa. Vanhemmat kanavat kannattaa käydä tasaisin väliajoin läpi ja katsoa, olisiko sieltä mahdollisesti löytymässä rakoa, mihin kannattaisi iskeä.

Mainonnan käytön painopiste on sosiaalisessa mediassa erilainen kuin esimerkiksi sanomalehdessä. Tuotteiden ja palveluiden mainonnasta on siirrytty ennen kaikkea maksuttoman sisällön mainontaan. Yksi tärkeimmistä mainonnan tehtävistä sosiaalisessa mediassa on on asiakassuhteiden luomiseen tarkoitetun sisällön näkyvyyden luominen oikeissa kohderyhmissä ja myynti tapahtuu muissa kanavissa.

Markkinointia tilaavana tai suorittavana elinkeinonharjoittajana voidaan pitää myös muuta sellaista elinkeinonharjoittajaa, jonka lukuun markkinointi tapahtuu. Markkinoinnin suorittajia voivat olla esim. markkinointitointa suunnitteleva elinkeinonharjoittaja tai markkinointitoimen julkistaja, esim. mainostoimistoliikkeen harjoittaja tai tiedotusvälineen kustantaja tai muu omistaja. (MT 1996:9)
Palkka-avoimuus auttaisi korjaamaan perusteettomat palkkaerot työpaikoilla ja sillä onkin laaja kannatus luottamushenkilöiden keskuudessa. Aiheesta lisää Ylen @Aamutv:ssä klo 7.19, mukana SAK:n Annika @RonniSallinen. #samapalkkaisuus #luottamusvaalit2019 https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-kysely-yli-kaksi-kolmasosaa-luottamushenkiloista-haluaa-palkat-julkisiksi-tyopaikoilla …
8 2 dio, jonka sisältö olisi todella tärkeä apu esimerkiksi yrityksen tuotekehittelyssä ja verkkosivujen kehittämisessä. Keskustelupalstat olisivat myös kanava, jolla saataisiin tuotteelle ja yrityksen kotisivuille näkyvyyttä ja kävijöitä. Tätä kautta yritys tietysti saisi sitten hankittua uusia asiakkaita ja lisättyä tuotteiden tunnettuutta. Asiakkaita yrittäjä itse halusi lähteä tavoittelemaan erityisesti Ruotsin puolelta, mukaan lukien Suomen ruotsinkieliset. Koska kotisivut olivat aina olleet pelkästään suomenkieliset, käänsin ne opintojeni ohessa keväällä 2010 ruotsinkielisiksi. Käännöstyön tehtyäni ja aihealueeseen perehdyttyäni aloin innostua vähitellen myös kotisivujen visuaalisuudesta, layoutista ja sen merkityksestä asiakkaiden käyttäytymiseen. Tässä vaiheessa otin asian puheeksi opettajieni Ann-Christine Johnssonin ja Marko Ovaskaisen kanssa. Heräsi ajatus siitä, että tekisin opinnäytetyöni tästä ajankohtaisesta aiheesta ja niinhän minä tämän projektin sitten käynnistin. Itse en opinnäytetyöni aloitusvaiheessa kuulunut mihinkään sosiaaliseen yhteisöön enkä ollut aktiivinen keskustelupalstoille kirjoittaja, lukija ehkä enemmänkin. Työni kirjoittamisen kautta minulle avautui todella paljon ennakkokäsityksiäni kumoavia asioita, joiden pohjalta innostuin paljon digitaalisen median tarjoamasta hyödystä yritykselle ja brändille. Digiaikaa voi hyödyntää niin pienet kuin suuretkin yritykset. Yritys voi saada paljon hyötyä digitaalisesta mediasta todella kustannustehokkaasti. Hyödyt voivat olla näkyvyyden ja asiakasmäärien lisäksi myös esimerkiksi tuotekehitykseen liittyviä. Kun ajatus alkoi itää, oli seuraava vaihe kyselylomakkeen toteuttaminen. Halusin toteuttaa kyselyn kvantitatiivisella tutkimuksella. Tähän ajankohtaan osuivat kesäkuun 2010 alussa Riihimäellä järjestetyt kansainväliset Erämessut, joihin yritys oli osallistumassa. Päätimme isäni kanssa, että kyselylomakkeet tekisin kyseisille messuille, jotta saisimme mahdollisimman paljon vastauksia messuosastolla kävijöiltä. Kyselylomake oli minulle itselleni tärkeä osa tätä opinnäytetyötä. Halusin saada Seniori-vaapun käyttäjiltä, mutta myös muilta ihmisiltä, vastauksia kysymyksiin, jotka liittyivät digitaaliseen mediaan ja sähköiseen kauppaan. Tärkeintä minusta
25 19 suuryrityksille tyypilliset markkinointiosastot ja järjestelmät, vaan hyvä tuotteiden ja asiakaskontaktien laatu. (Lahtinen 1992, 223.) Lahtisen (1992) mukaan 1990-luvun markkinointinäkemys painottui vuorovaikutussuhteisiin ja niiden merkitykseen. Jokainen yritykseen soittava, faksaava, kirjoittava ja sisään tuleva henkilö otettiin vakavasti ja häntä palveltiin kunnolla. Näkemyksen mukaan asiakassuhde kehittyi vaiheittain, eikä yrityksen ollut siten järkevää jaotella asiakkaitaan hyviin ja huonoihin. Mainonta on kallis kilpailukeino, ja sen käyttö suuryritysten keskuudessa avaa mahdollisuuksia pk-yritykselle. (Lahtinen 1992, ) Nykyinen tarjontarunsaus markkinoilla ajaa asiakkaan valitsemaan yrityksen, jonka puheisiin luotetaan. Tämän näkemyksen mukaan kaikki mitä asiakkaalle luvataan, on pidettävä tinkimättä. Pienintäkään vilpillisyyttä ei voi hyväksyä, koska seurauksena saattaa syntyä pysyvä luottamuspula. Lahtisen (1992) sanoin asiakasta voi pettää vain kerran. (Lahtinen 1992, ) Tavoitteellinen markkinointi edellyttää yritykseltä suunnitelmallisuutta ja järjestelmällistä toimintaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Hyvän ja selkeän suunnitelman avulla työnjako ja työt selkeytyvät. Asiakassuuntaisen markkinoinnin onnistuminen vaatii yritykseltä kykyä reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Asiakassuhde nähdään mieluummin yhteistyösuhteena kuin ostajan ja myyjän keskinäisenä suhteena. Yrityksellä on myös oltava taitoa ja kykyä kehittää jatkuvasti yrityksen liikeideaa vastaamaan ajan haasteisiin. Tämä edellyttää taitoa kerätä luotettavaa tietoa toimintaympäristöstä ja sen muutospaineista. (Raatikainen, 2004, 58.) 3.3 Mielikuvamarkkinointi Eräs markkinoinnin keskeisimmistä toimintakentistä on mielikuvamarkkinointi. Sen tavoitteena on rakentaa yrityksen toiminnasta eri sidosryhmiin sellainen mielikuva, jonka avulla jokaisen sidosryhmän kohdalla yritys saavuttaa tavoitteensa. Mielikuvamarkkinointi on toimintaa, jossa yritys määrittelee kohderyhmän ja pyrkii mielikuvien kautta pääsemään asetettuihin tavoitteisiinsa. Kohderyhmänä mielikuva-
Uudistuksen tarkoitus on helpottaa ihmisten yhteydenpitoa ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa ja vähentää tähän mennessä liiaksi korostuneiden institutionaalisten toimijoiden – kuten yritysten – julkaisujen näkyvyyttä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten tämä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen Facebookissa ja kanavan hyödyntämiseen markkinoinnissa?
11 veltaa. Empiirisesti kapealla alueella liikuvat tutkimukset jättävät myös eräät yritystoiminnan kannalta tärkeät osa-alueet liian vähälle tarkastelulle. Maaseudun pienyritys joutuu muiden yritysten tavoin kohtaamaan muuttuvat markkinat, kansainvälistymisen ja kansainvälisen kilpailun vaikutukset. Toimialoilla tapahtuva teknologian kehitys ja tuoteinnovaatiot, tavaroiden ja palveluj en määrään j a niiden laatuun liittyvät tekij ät sekä tuotteiden turvallisuus, terveellisyys ja ympäristökysymykset koskevat myös pienyrityksiä. Maaseutuyritystä kehitettäessä tulisi lisäksi ottaa huomioon yrittäjän oman työympäristön laatu j a henkilöstöön liittyvät kysymykset, koska nämä vaikuttavat yrittäjän omaan motivaatioon j a samalla suuntaavat organisaation kasvua j a uudistumista sisältä päin (Mohrman j a Gummings 1989). Maaseudun pienyrittäjien ei aina ole helppo pysyä ympäristön kehityksessä mukana. Useiden tutkimusten tulokset viittaavat myös siihen, että yritykset eivät kap easta koulutus- ja kokemustaustasta johtuen kykene helposti siirtämään aikaisemmin oppimiaantoimintamallejakehittyneempääntoimintaympäristöön, kun liiketoimintaolosuhteet muuttuvat (mm. Laukkanen 1999; Niittykangas 1999). Siten maaseutuyrityksen menestyminen ja menestymiseen vaikuttavat tekijät sisältävät taloudellisen dimension lisäksi useita muita kyvykkyyteen j a uudistumiseen liittyviä tekijöitä. Tässä yhteydessä tarkastellaan lähinnä pienyritystutkimuksiin sovellettuj a strategisen johtamisen j a asemoinnin teorioita j a tutkimustuloksia. Näihin tulisi kuitenkin liittää dynaamisen koulukunnan (Hammel ja Prahalad 1990) käsityksiä osaamisen ydinalueista, oppimisesta j a kykyjen kehittämisestä. Myös pienyritystutkimuksissa on käsitelty vastaavia kysymyksiä useissa erilaisissa viitekehyksissä (Cardini j a Fumagalli 1997) Tutkimuksen tavoitteet ja näkökulma Tutkimus on kaksiosainen. Aluksi tarkastellaan maaseutuyrittämiseen kohdistuneissa tutkimuksissa käytettyjä lähestymistapoja ja tutkimusten tuloksia sekä verrataan niitä pienyrittäjyyttä koskeviin teorioihin sekä yritysten menestystekij öitä ja strategioita käsitelleeseenkirj allisuuteen yleensä. Tämän lisäksi tarkastellaan eräitä maaseutuyritysten menestymisen j a menestymiseroj en tutkimisen kannalta keskeisiä tekij öitä, kuten yrityksen kehityskaarta, osaamisen vaiheteorioita j a kasvustrategiaa koskevia tutkimuksia sekä maaseutumaiseen yritysympäristöön liittyviä tekijöitä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan muodostaa yhtä viitekehystä empiirisen tutkimuksen toteuttamista varten, vaan tuoda esille erilaisia lähestymistapoja, j oita voidaan myöhemmin soveltaa tutkittaessa maaseutuyritysten liiketoimintaa ja etenkin markkinoinnin j a yrittäjyyden yhtymäkohtaa. Aihepiiriä tarkastellaan enemmän tutkimuksen kuin käytännön yrittämisen kannalta. Tutkijat ovat usein halunneet kehittää erityistä pienyrityksiä koskevaa teoriaa. Silloin pienyritystutkimuksen ongelmana on pidetty liiallista käytännöllisiin ongelmiin keskittymistä; kun tulokset vastaavat käytännön ongelmiin, monelta tutkimukselta puuttuu kontribuutio aikaisempiin tutkimuksiin (Landström ym. 1997). 10
Oikean kohderyhmän voi tavoittaa kohdennetulla mainonnalla verkkokäyttäytymisen, ikäryhmän, sukupuolen tai alueellisen sijainnin mukaan. Jos tarjoamasi hakeminen näkyy verkkokäytäytymisessä, etenkin ajankohtaisena piikkinä, on asiakas todennäköisesti etsimässä ratkaisua siihen liittyvään ongelmaan. Googlen uuden algoritmin myötä hakutuloksia ja verkkokäyttäytymistä voidaan hyödyntää suoraan videomarkkinoinnissa, eikä kohdennus ole enää videohakujen varassa.
×