Kuten kaikki kunnon markkinoijat tietävät, niin yllä olevassa listauksessa viitataan legendaariseen 4p malliin tai markkinointimixiin, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Markkinointimix on taktista tekemistä, ei strategiaa. Lue markkinointimixistä täällä. Strategia ja taktinen tekeminen ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa toisiinsa. Ensin laaditaan markkinointistrategia, jonka jälkeen laaditaan markkinointisuunnitelma ja vasta tämän jälkeen valitaan sopivat markkinointaktiikat, joilla saavutetaan strategiassa asetetut SMART-tavoitteet. Strategian tavoitteena on antaa suuntaviivat markkinoinnille ja myynnille, joita sitten toteutetaan markkinointimixin keinoin. Briiffi toimii siltana näiden välillä, sillä se yhdistää strategian ja taktisen toteutuksen. Lue täältä millainen on hyvä briiffi.

70 64 KUVIO 27. Hintatietojen merkitys kotisivuilla Kotisivuilla olevien kuvien tärkeys Kuviosta 28 nähdään kotisivuilla olevien kuvien suuri tärkeys. Vastaajista 13 antoi arvosanan numero seitsemän ja 12 arvosanan numero 6. Kotisivuilla olevien kuvien tärkeyden keskiarvo oli 6. Kannuksen Kalastustarvikkeen asian onnistumisen keskiarvo oli 5,6. Kahdeksan vastaajaa antoi yrityksen onnistumiselle arvosanan numero viisi. KUVIO 28. Kotisivujen kuvien merkitys


8 2 dio, jonka sisältö olisi todella tärkeä apu esimerkiksi yrityksen tuotekehittelyssä ja verkkosivujen kehittämisessä. Keskustelupalstat olisivat myös kanava, jolla saataisiin tuotteelle ja yrityksen kotisivuille näkyvyyttä ja kävijöitä. Tätä kautta yritys tietysti saisi sitten hankittua uusia asiakkaita ja lisättyä tuotteiden tunnettuutta. Asiakkaita yrittäjä itse halusi lähteä tavoittelemaan erityisesti Ruotsin puolelta, mukaan lukien Suomen ruotsinkieliset. Koska kotisivut olivat aina olleet pelkästään suomenkieliset, käänsin ne opintojeni ohessa keväällä 2010 ruotsinkielisiksi. Käännöstyön tehtyäni ja aihealueeseen perehdyttyäni aloin innostua vähitellen myös kotisivujen visuaalisuudesta, layoutista ja sen merkityksestä asiakkaiden käyttäytymiseen. Tässä vaiheessa otin asian puheeksi opettajieni Ann-Christine Johnssonin ja Marko Ovaskaisen kanssa. Heräsi ajatus siitä, että tekisin opinnäytetyöni tästä ajankohtaisesta aiheesta ja niinhän minä tämän projektin sitten käynnistin. Itse en opinnäytetyöni aloitusvaiheessa kuulunut mihinkään sosiaaliseen yhteisöön enkä ollut aktiivinen keskustelupalstoille kirjoittaja, lukija ehkä enemmänkin. Työni kirjoittamisen kautta minulle avautui todella paljon ennakkokäsityksiäni kumoavia asioita, joiden pohjalta innostuin paljon digitaalisen median tarjoamasta hyödystä yritykselle ja brändille. Digiaikaa voi hyödyntää niin pienet kuin suuretkin yritykset. Yritys voi saada paljon hyötyä digitaalisesta mediasta todella kustannustehokkaasti. Hyödyt voivat olla näkyvyyden ja asiakasmäärien lisäksi myös esimerkiksi tuotekehitykseen liittyviä. Kun ajatus alkoi itää, oli seuraava vaihe kyselylomakkeen toteuttaminen. Halusin toteuttaa kyselyn kvantitatiivisella tutkimuksella. Tähän ajankohtaan osuivat kesäkuun 2010 alussa Riihimäellä järjestetyt kansainväliset Erämessut, joihin yritys oli osallistumassa. Päätimme isäni kanssa, että kyselylomakkeet tekisin kyseisille messuille, jotta saisimme mahdollisimman paljon vastauksia messuosastolla kävijöiltä. Kyselylomake oli minulle itselleni tärkeä osa tätä opinnäytetyötä. Halusin saada Seniori-vaapun käyttäjiltä, mutta myös muilta ihmisiltä, vastauksia kysymyksiin, jotka liittyivät digitaaliseen mediaan ja sähköiseen kauppaan. Tärkeintä minusta
12. Markkinoinnin perusta: ihmiskunnan vuorovaikutusverkostot • Ihmisten verkosto ollut aina olemassa, mutta muuttanut luonnettaan ja merkitystään: •ihmiskunta on säilynyt yhtenä lajina. •hyödylliset teknologiat levisivät kaikille mantereille. •12 000 vuotta sitten alkoi maanviljely  syntyi uusia tiheämpiä verkostoja. •6 000 vuotta sitten alkoi syntyä ensimmäisiä kaupunkikeskusten verkkoja. •2 000 vuotta sitten syntyi ‖vanhan maailman verkko‖ Euraasian ja Pohjois-Afrikkaan. •viimeiset 500 vuotta meriliikenne yhdisti maailman yleismaailmalliseksi verkostoksi. •Lennätin muutti verkostoa 160 vuotta sitten sähköisemmäksi.
YouTube arvioi videosi laatua mm. sillä, millainen vuorovaikutussuhde katsojilla on videon kanssa. Kuinka kauan katsojat katsovat videotasi keskimäärin? Kuinka moni kommentoi videota? Kuinka moni tilasi kanavasi videon katsomisen jälkeen? Kuinka monta jakoa sosiaaliseen mediaan videosi sai? Kuinka moni lisäsi videosi suosikikseen? Kuinka monta tykkäystä ja ei tykkäystä videosi keräsi? Jos haluat tietää miten videosi suoriutuvat, voit tutkia katsojadataa YouTube Analytics-sivustolla. Datasta on hyvä ottaa oppia tulevien videoiden varalle. Jos katsojat putoavat pois kyydistä jo ensimmäisen minuutin aikana arvioi YouTube videosi olevan epärelevantti katsojien hakusanoihin verrattuna ja voi rankaista pudottamalla videon sijoitusta hauissa. Tällöin kannattaa panostaa kiinnostavampaan alkuun ja miettiä tarkemmin mitä videosi oikeasti tarkalleen käsittelee. On ärsyttävää tuhlata aikaa videon parissa, joka ei vastannut otsikon herättämiä odotuksia.
Osaava tuotantoyhtiö tietää minkälainen ja minkä mittainen sisältö toimii missäkin kanavassa ja tavoitteessa ja pystyy auttamaan asiakastaan niin videon levityksessä kuin sen suunnittelussa. Lisäksi tuotantoyhtiö pitää huolen, että niin videon käsikirjoituksesta kuin teknisestä tuotannosta tulee laadukasta. Vaihtoehtona on tietysti tehdä kaikki itse, mutta kannattaa muistaa sen olevan pois muista päivittäisistä työtehtävistä.
Oletko koskaan pohtinut, mitä tapahtuu niille asiakkaille, jotka käyvät verkkokaupassasi, mutta eivät viimeistele ostosta? Tätä yleisöä ei missään nimessä kannata päästää karkaamaan! Facebook-uudelleenmarkkinoinnin avulla voimme vetää nämä asiakkaat takaisin verkkokauppaan viimeistelemään ostoksen. Uudelleenmarkkinointi on erittäin kustannustehokasta ja kannattavaa käytännössä jokaiselle verkkokauppiaalle. Otathan siis verkkokaupastasi kaikki tehot irti uudelleenmarkkinoinnin avulla!
Mitä enemmän panostat sisältöihin, sitä enemmän saat niistä irti. Sinun ei sinänsä tarvitse stressata videoiden tuotannon suhteen, ainakaan aluksi, kunhan tavoitteesi on selvillä. Laadulla on kuitenkin väliä nykypäivänä, koska katsojien sitoutuminen videon katseluun on tärkein signaali esimerkiksi YouTubelle siitä, onko videosi laadukas vai ei. Pidemmän päälle ei siis kannata kuvata perunan tasoisella kameralla sotkuisessa varastossa ja puhua mitä sylki suuhun tuo. Jos video on huono, se ei sijoitu hauissa vaikka kuinka hakukoneoptimoisit, eikä kukaan tällöin löydä sitä.
Tekniikan kehittyminen avaa jatkuvasti täysin uusia mahdollisuuksia myös videomarkkinoinnin suhteen. Uudet formaatit, kuten VR (Virtual Reality), AR (Augmented Reality), MR (Mixed Reality) ja 360-videot mahdollistavat katsojilleen kokemuksia, joita olisi muuten mahdotonta kokea. Jo useat uutiskanavat, kuten The New York Times, MTV ja Yle ovat ottaneet käyttöönsä VR-muodossa katseltavia 360-videoita, jotka nimensä mukaisesti mahdollistavat kuvatun tilan kokemisen katsojan omasta perspektiivistä. Videon aikana katsojalla on mahdollisuus katsella haluamaansa suuntaan ja olla näin ikään kuin tapahtuman keskipisteessä. Virtuaalilaseilla tämä onnistuu päätä kääntämällä, tietokoneen näytöllä hiiren osoittimella ja matkapuhelimessa kiihtyvyysantureiden avulla puhelinta kääntämällä. 360-videot eivät ole vielä nousseet markkinointikeinojen kärkikastiin, mutta VR-laitteiden yleistyessä näin voidaan uskoa tapahtuvan enenevissä määrin.
Matkanjärjestäjän mainoksessa kuvattiin perhettä lomailemassa hiekkarannalla. Mainoslauseessa todettiin: ”Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellista lapsuutta.” Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että mainoksessa luodaan mielikuva siitä, että hyvät ja läheiset ihmissuhteet sekä onnellinen lapsuus on saavutettavissa vastiketta vastaan. Lisäksi mainoksessa pyritään käyttämään hyväksi vanhempien halua tarjota lapsilleen hyvää sekä vanhempien huonoa omaa tuntoa lasten kasvatuksesta. (KA 1997/41/2017)
216. Asiakastiedon keruun peruskysymyksiä • Mitä tietoa asiakkaista tarvitaan? Tarvitaanko eri asiakasryhmistä eri tietoja? • Mikä on tiedonkeruun taso: yritys, kotitalous, yksilö? • Miten tarvittavat tiedot saadaan, ja paljonko tietojen saaminen maksaa? • Missä muodossa tiedot rekisteröidään, ja miten tiedoista voi tehdä poimintoja markkinointia varten? • Mihin tietoja aiotaan käyttää, ja keillä on pääsy tietoihin? • Miten tietoja päivitetään, ja kuka päivityksen hoitaa? • Paljonko rekisterin perustaminen, ylläpito ja päivittäminen maksavat?
Markkinointistrategian tärkein ja samalla vaikein kysymys. Koska kohderyhmä määrittelee valittavat markkinoinnin keinot ja teknologiat, ei toisinpäin. Markkinaorientoituneessa yrityksessä kaikki alkaa segmentoinnista, eli ”markkinakartan” tekemisellä. Kartan avulla näet yhdellä silmäyksellä koko markkinat jaoteltuina erilaisiin kohderyhmiin, missä on paras mahdollinen tuottopotentiaali ja minne yrityksen rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa. Kun ”markkinakartta” numeroineen on valmis, on aika tehdä päätös mihin kohderyhmään/-ryhmiin myynnin ja markkinoinnin resurssit kohdistetaan. Strateginen päätös siitä, minne kohdennetaan niukat myynnin ja markkinoinnin resurssit seuraavan 1–3 vuoden aikana. Targetointi, eli kohderyhmän/-ryhmien valinta on toimitusjohtajalle iso ja ehkä vuoden tärkein strateginen päätös. Lue lisää targetoinnista täältä.
48. Markkinointikeskeisen filosofiaAsiakkaan tarpeet: määrittelyn jälkeen ne on ymmärrettävä ja huomattava asiakkaan näkökulmasta. •Tarpeita usealla tasolla: –Asetettu tarve: haluaa asua edullisesti (Stated need) –Todellinen tarve: asunnon hallinta ja käyttökustannukset merkitsevät enemmän kuin itse hankintahinta (Real need) –Asettamaton tarve: asiakas olettaa saavansa hyvää ja turvallista palvelua (Unstated need) –Ilahduttaminen: asiakas kokee jotakin odotuksiansa enemmän, saa taloudellisen asujan oppaan (Delight need) –Piilotettu tarve: asiakas haluaa tulla nähdyksi taloudellisena asujana.(Secret need)Kannattavuus –”We are in the Business of making money, not cars…”
55 49 villa markkinoilla. Pääongelmana tutkimuksessa oli yrityksen onnistuminen digitaalisessa mediassa ja tuotteiden tunnettuus. Alaongelmiksi tutkimuksessa nostettiin asiakkaiden tyytyväisyys yrityksen tuotteeseen, hintoihin ja löydettävyyteen. Kuviossa 1 sivulla 5 esitettiin Tikkasen, Asparan ja Parvisen (2007), mukaan tehty markkinointistrategian jaottelu asiakas- ja toimittajasuhteiden, tuotekehityksen sekä muiden verkostosuhteiden johtamiseen. Samassa kuviossa on Raatikaisen (2004) markkinoinnin tavoitteiden jaottelu asiakas-, viestintä-, myynti-, tuote-, kannattavuus-, hinta- ja saatavuustavoitteisiin. Selventääkseni tässä opinnäytetyössäni käyttämiäni lähtökohtia ja näkökulmia toimeksiantajayrityksen näkökulmasta tarkoitukseni on keskittyä markkinointistrategiassa asiakas- ja tuotetavoitteisiin sekä markkinoinnissa asiakas- viestintä- ja tuotetavoitteisiin. Mainonnan tavoite on myynnin lisääminen, tuotteen tai yrityksen tunnetuksi tekeminen ja yrityskuvan parantaminen. Tavoitteena on myös hyvän yritys- ja tuotekuvan synnyttäminen ja sen menestyksekäs ylläpitäminen, joten tämä on olennainen osa kehittämissuunnitelmaa. Yrityksen on kehitettävä asiakkuuksia eli saatava tuotteita ostanut henkilö ostamaan tuotteitaan uudelleen ja uudelleen. Tämän vuoksi asiakkuuksien johtamiseen on panostettava. Digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteet ovat esimerkiksi yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, brändi-imagon ja brändiasenteiden muuttaminen, tuotekokeilun aikaansaaminen ja uskollisuuden kasvattaminen sekä asiakkuusmarkkinointi. Näistä keskityin yrityksen bränditietoisuuden lisäämiseen sekä brändi-imagon ja tuotekokeilun aikaansaamiseen. Monilla muilla toimialoilla luodaan markkinoinnin ympärille mielikuvia, joilla tuotteita myydään vaikuttamalla asiakkaiden tunteisiin. Tässä olisi keino markkinoida myös kalastusvälineitä. Tuote-esittelyyn tulisi saada tunnelma rennosta ja hyväntuulisesta fiiliksestä, jossa nautinto ja kalamatkan tuoma elämys ei ole riippuvainen saadusta saalismäärästä.
Musti ja Mirrimyy ruokaa ja tarvikkeita lemmikeille ja mikä avaa loputtomat mahdollisuudet markkinointiin videoiden avulla. He ovatkin tuottaneet videoita myymistään tuotteistaan niiden käyttökontekstissa tai erilaisten tarinoiden kautta. Yksi esimerkki on video, jossa kerrotaan koskettava tarina kissasta, joka oli ollut huonossa kunnossa ja muiden asioiden seassa kerrottiin myös ruokavaliomuutoksesta ja laadukkaan ruoan vaikutuksesta kissan vointiin .

Alibaba Amazon Chicago copywriting data ecomgrowth ecommerce ecommercegrowth Emeet Emeet Nordic EU finpro Google Day – teemavalmennus haku alkaa Instagram IRCE Japani kansainvälistyminen kasvu Kauppiasosaaminen I -teemavalmennus Kauppiasosaaminen II -teemavalmennus Kiina kv-verkkokauppa Leevi Parsama logistiikka mahdollisuudet markkinapaikat markkinointi messuraportti myynti Nosto posti rahoitus Rakuten sisällöntuotanto tapahtumat Teemavalmennus valmennus verkkokaupan kansainvälistyminen verkkokaupan kasvuohjelma verkkokauppa verkkokauppiaat verkkokauppiasklubi video Walmart


47 41 KUVIO 11. Seniori-vaappu Kuviosta 11 näkee Seniori-vaapun useita kehitysvaiheita. Runsaista värisävyistä suosittuja ovat esimerkiksi viininpunainen, musta hile, viininpuna/musta hile, kupari ja oranssiperä (Jussila 2002, 48). Otsikolla Seniori pitää pintansa, kirjoittaa Jussila (2006) Erä-lehdessä, että siian soutu-uistelu yleistyi kirjoituksen mukaan reilut kymmenen vuotta sitten pikkuruisten Seniori-vaappujen myötä. Sen jälkeen on mikrovaappuja tullut markkinoille muitakin. Vuosittaiset Seniori-vaapun haastajat ovat järjestään olleet kuitenkin liian suuria kelvatakseen siioille. Jussila (2006) mainitsee kirjoituksessaan, että monella vieheensuunnittelijalla ei ilmeisesti ole ollut balsaa vuolemaan ruvetessaan riittävää kokemusta ja tietoa siitä, millainen viehe siikoja houkuttaa. Jussila (2006) jatkaa Seniori-vaapun olleen jo toistakymmentä vuotta siikavaappujen ensimmäinen lyhdynkantaja. Hän päätti vuonna 2006 ottaa selvää, kuinka vanha mestari pärjää uusien haastajien rinnalla. Lopputuloksena kesän koekalastuksista oli, ettei mitään uutta auringon alla sillä rintamalla ollut. Seniori-vaappu loistaa siikavaapputaivaalla edelleen aurinkona, jota uudetkin jäljittelijät seuraavat. Kunkun taika kestää. (Jussila 2006, )

Sosiaalisessa mediassa kaikkein tärkeintä on laadukas ja kohdeyleisöäsi aidosti kiinnostava sisältö. Jos et julkaise aktiivisesti, et voi saada näkyvyyttä. Sosiaalisen median strategiaan kuuluu olennaisesti määritellä, mistä aihepiireistä yrityksen somessa halutaan viestiä. Muista, että sisältö tuotetaan asiakkaita, ei yritystä varten. Mieti siis, mitä asiakkaasi haluaa sosiaalisessa mediassa nähdä. Tarjoa hyötyä, älä vain tyrkytä tuotteitasi. Herätä keskustelua: kysy, älä totea.

Videojulkaisut sosiaalisessa mediassa ovat alkaneet tulla osaksi yritysten online-markkinointistrategiaa. Online-markkinoinnissa etenkin sosiaalisessa mediassa onkin pääosin kyse sisällöstä, jonka avulla lisätään ihmisten tietoisuutta yrityksestä, pyritään sitouttamaan ihmiset seuraamaan yrityksen sosiaalisen median kanavia, sekä tätä kautta myös levittämään sanaa eteenpäin. Sosiaalisen median voima sanan levityksessä onkin ainutlaatuista. Ihmiset todella levittävät sanaa, kun he kokevat sisällön olevan hyödyllistä, koskettavaa, hauskaa tai opettavaista.

11 veltaa. Empiirisesti kapealla alueella liikuvat tutkimukset jättävät myös eräät yritystoiminnan kannalta tärkeät osa-alueet liian vähälle tarkastelulle. Maaseudun pienyritys joutuu muiden yritysten tavoin kohtaamaan muuttuvat markkinat, kansainvälistymisen ja kansainvälisen kilpailun vaikutukset. Toimialoilla tapahtuva teknologian kehitys ja tuoteinnovaatiot, tavaroiden ja palveluj en määrään j a niiden laatuun liittyvät tekij ät sekä tuotteiden turvallisuus, terveellisyys ja ympäristökysymykset koskevat myös pienyrityksiä. Maaseutuyritystä kehitettäessä tulisi lisäksi ottaa huomioon yrittäjän oman työympäristön laatu j a henkilöstöön liittyvät kysymykset, koska nämä vaikuttavat yrittäjän omaan motivaatioon j a samalla suuntaavat organisaation kasvua j a uudistumista sisältä päin (Mohrman j a Gummings 1989). Maaseudun pienyrittäjien ei aina ole helppo pysyä ympäristön kehityksessä mukana. Useiden tutkimusten tulokset viittaavat myös siihen, että yritykset eivät kap easta koulutus- ja kokemustaustasta johtuen kykene helposti siirtämään aikaisemmin oppimiaantoimintamallejakehittyneempääntoimintaympäristöön, kun liiketoimintaolosuhteet muuttuvat (mm. Laukkanen 1999; Niittykangas 1999). Siten maaseutuyrityksen menestyminen ja menestymiseen vaikuttavat tekijät sisältävät taloudellisen dimension lisäksi useita muita kyvykkyyteen j a uudistumiseen liittyviä tekijöitä. Tässä yhteydessä tarkastellaan lähinnä pienyritystutkimuksiin sovellettuj a strategisen johtamisen j a asemoinnin teorioita j a tutkimustuloksia. Näihin tulisi kuitenkin liittää dynaamisen koulukunnan (Hammel ja Prahalad 1990) käsityksiä osaamisen ydinalueista, oppimisesta j a kykyjen kehittämisestä. Myös pienyritystutkimuksissa on käsitelty vastaavia kysymyksiä useissa erilaisissa viitekehyksissä (Cardini j a Fumagalli 1997) Tutkimuksen tavoitteet ja näkökulma Tutkimus on kaksiosainen. Aluksi tarkastellaan maaseutuyrittämiseen kohdistuneissa tutkimuksissa käytettyjä lähestymistapoja ja tutkimusten tuloksia sekä verrataan niitä pienyrittäjyyttä koskeviin teorioihin sekä yritysten menestystekij öitä ja strategioita käsitelleeseenkirj allisuuteen yleensä. Tämän lisäksi tarkastellaan eräitä maaseutuyritysten menestymisen j a menestymiseroj en tutkimisen kannalta keskeisiä tekij öitä, kuten yrityksen kehityskaarta, osaamisen vaiheteorioita j a kasvustrategiaa koskevia tutkimuksia sekä maaseutumaiseen yritysympäristöön liittyviä tekijöitä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan muodostaa yhtä viitekehystä empiirisen tutkimuksen toteuttamista varten, vaan tuoda esille erilaisia lähestymistapoja, j oita voidaan myöhemmin soveltaa tutkittaessa maaseutuyritysten liiketoimintaa ja etenkin markkinoinnin j a yrittäjyyden yhtymäkohtaa. Aihepiiriä tarkastellaan enemmän tutkimuksen kuin käytännön yrittämisen kannalta. Tutkijat ovat usein halunneet kehittää erityistä pienyrityksiä koskevaa teoriaa. Silloin pienyritystutkimuksen ongelmana on pidetty liiallista käytännöllisiin ongelmiin keskittymistä; kun tulokset vastaavat käytännön ongelmiin, monelta tutkimukselta puuttuu kontribuutio aikaisempiin tutkimuksiin (Landström ym. 1997). 10
Kuluttaja etsii verkosta ratkaisua ongelmaan tai kartoittaa mahdollisuuksia parantaa omaa arkeaan. Rakenna sisältösi vastaamaan asiakkaan ongelmiin, älä tyrkytä tuotettasi ja palveluasi heti, vaan tunnista ongelma ja vakuuta että olet oikea tahoa ratkaisemaan sen. Näin asiantuntemuksesi voidaan tuoda vahvistamaan myös omaa verkkosivustoasi ja videosi palvelee oikeaa yleisöä.
94 88 ta lähteä toteuttamaan. Yrityksen ei kannata lähteä mukaan suin päin eri yhteisöpalveluihin vain siksi, että muut yritykset niin tekevät. Asiakassuhteiden johtamisen kehittämiskohtina Kannuksen Kalastustarvike Oy:llä olivat esimerkiksi kotisivujen sisällöntuottaminen, sähköpostimarkkinointi ja You- Tube-kuvapalvelun hyödyntäminen. Kannuksen Kalastustarvikkeen tulisi kehittää verkkokaupan osalta tilauspalvelua selkeämmäksi kuin se nykyisin on. Jos asiakas on kokenut saavansa hyvää, nopeaa ja luotettavaa palvelua ja hänen odotuksensa ovat täyttyneet, voisi tällaisia kokemuksia jakaa yrityksen kotisivuilla. Verkkosivuille voisi lisätä kohdan, jossa asiakkaat saavat kirjoittaa mielipiteitä ja kommentteja tuotteesta ja yrityksestä. Kirjoitukset esimerkiksi hyvästä palvelusta, nopeasta ja luotettavasta toimituksesta olisivat yritykselle ilmaista mainontaa. Uusi asiakas huomaisi, että verkkokauppa ja yritys sen takana ovat luotettavia. Yritys voisi hyödyntää kirjoituksia luottamuksen osoituksena uusille potentiaalisille asiakkaille. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin laatinut lomakkeeseen lisäksi kysymyksiä koskien esimerkiksi erilaisia hakusanoja, sosiaalisia yhteisöjä, tulevaisuuden odotuksia digitaalisen median suhteen, esittämieni erilaisten palvelujen käyttöä ja moniko esimerkiksi on nähnyt Seniori-vaapun esittelyvideon YouTubessa. Taustatietoja kyselyssä oli vain vastaajan ikä. Halusin selvittää, onko selkeä ero internetin käyttäjissä eri ikäryhmien välillä. Avoimia kysymyksiä en laatinut, vaikka alun perin ruusuja ja risuja -tyylinen osio oli mielessäni. Uskon, ettei kyseiseen vapaaseen kirjoitukseen olisi kuitenkaan tullut paljon vastauksia. Olisi ollut myös hyvä kysyä yrityksen muista tuotteista ja niiden tunnettuudesta. Yritys valmistaa esimerkiksi erilaisia painoja. Samoin olisi voinut tiedustella sitä, kuinka hyvin Kannuksen Kalastustarvike Oy tunnetaan. Lomake oli mielestäni loppujen lopuksi, muutamia edellä mainitsemiani asioita lukuun ottamatta, hyvä, selkeä, monipuolinen ja ymmärrettävä. Kyselyni tulokset ja kehittämisehdotukseni jäävät Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle käytettäväksi jatkossa toteuttamani opinnäytetyön muodossa. Uskon, että yritys tulee käyttämään tekemääni kyselylomaketta strategiatavoitteiden seurannan ja kehityksen pohjana. Tarpeen tullen muokkaan kyselylomaketta tulevaisuudessa.
Facebookin suosion laskua ja sitä seuraavaa kuolemaa on tämän vuosikymmenen aikana määräajoin ennusteltu eri tahojen toimesta, sekä täällä Suomessa että ulkomailla. Media on antanut runsaasti palstatilaa erilaisille tutkimustuloksille, joiden mukaan Facebookin käyttö olisi vähenemässä, että nuoret eivät enää käytä Facebookia ja että Facebookin loppu lähestyy.

Sisällön tulee olla sellaista, ettei se haittaa yrityksen julkisuuskuvaa tai ole esteenä asiakassuhteille. Mielipiteitään voi esimerkiksi yrityksen blogissa esittää, mutta paljon mielipiteitä jakavissa asioissa se ei yleensä ole yrityksen eduksi. Uskonto ja politiikka ovat esimerkkejä aiheista, jotka kannattaa suosiolla jättää pois yrityksen sosiaalisen median kanavista.
Me olemme Promisiassa tuttuun tapaan nyt alkuun vain tehneet, emmekä kovin tarkasti suunnitelleet. Minulla on tavoitteena tehdä yhdessä markkinointitiimin kanssa meille tarkka somestrategia ja markkinointisuunnitelma vuosikelloineen. Olen aloittanut sen hahmottelemisen ja uskon saavamme sen viimeisteltyä ennen kevättä. Sitten meillä on selvät sävelet Promisian markkinointia kohtaan ja toimintamme on ammattimaista ja tuloksellista.  Kun meillä on selkeä sosiaalisen median toimintasuunnitelma ja strategia on hiottu kohderyhmän tavoittavaksi, on menestys sosiaalisessa mediassa taattu.
Pidä kiinni kävijästä: Verkkosivukävijät haluavat helppoa, nopeaa ja toimivaa tietoa tai viihdettä, ja video on kätevä formaatti tähän. Sivuilla, joilla on videosisältöä, vietetään enemmän aikaa kuin sivuilla, joilla ei niitä ole. Videot ovat myös erinomaisia opastuksen välineitä: mikäli jokin tuotteessasi tai palvelussasi on monimutkaista, tee siitä lyhyt opastusvideo sivuille.

Oikean kohderyhmän voi tavoittaa kohdennetulla mainonnalla verkkokäyttäytymisen, ikäryhmän, sukupuolen tai alueellisen sijainnin mukaan. Jos tarjoamasi hakeminen näkyy verkkokäytäytymisessä, etenkin ajankohtaisena piikkinä, on asiakas todennäköisesti etsimässä ratkaisua siihen liittyvään ongelmaan. Googlen uuden algoritmin myötä hakutuloksia ja verkkokäyttäytymistä voidaan hyödyntää suoraan videomarkkinoinnissa, eikä kohdennus ole enää videohakujen varassa.

×