Verkkokauppaa varten luotuun mobiilisovellukseen asiakkaan on helppo tallentaa maksutietonsa valmiiksi. Näin ostaminen helpottuu entisestään, kun ostotapahtuman päättämiseen riittää parhaimmillaan vain kaksi painallusta (”osta” ja ”vahvista osto”). Mobiilipalvelussa maksaminen ja luottokorttitietojen tallentaminen on lisäksi käyttäjälle turvallista. Verkkokaupan selailija tekee herkemmin impulssiostoja, kun maksaminen on tehty mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi. Helppokäyttöisen mobiiliverkkokaupan avulla voit sitouttaa asiakkaitasi ja saada yrityksellesi sellaista kauppaa, joka jäisi muuten tekemättä.
Ympäristöanalyysi. Yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, siksi ympäristöanalyysin tavoitteena on antaa mahdollisimman tarkka kuva yrityksesi nykyisestä toimintaympäristöstä ja siinä odotettavissa olevista muutoksista. Analyysissä kannattaa käydä läpi ainakin yrityksesi toimintaan vaikuttava politiikka, toimialat, taloustekijät, teknologiat, työvoima tai lainsäädännöt (esimerkiksi viimeisimpänä GDPR).
14 aloittavissa yrityksissä, jotka pyrkivät eniten kehittämään yritystä ja haluavat kasvattaa myyntiä (HYVÖNEN ym. 1995, s. 43, 56). 1.4 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavia pienten elintarvikealan yritysten markkinointiin liittyviä kysymyksiä: miten yrittäjät toteuttavat markkinointia? mitkä tekijät vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet markkinointia koskeviin päätöksiin yrityksissä? minkälaisia tavoitteita yrittäjät ovat asettaneet markkinoirmille, ja miten he itse arvioivat onnistuneensa markkinoimaan tuotteitaan? Aineiston hankintamenetelmänä on teemahaastattelu. Haastateltaville esitettiin teema-alueista suoria kysymyksiä tai teema-aluetta käsiteltiin useiden eri kysymysten yhteydessä. Tutkimus poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista eniten tutkimustapansa puolesta. Tuticimusongelmia pyrittiin lähestymään aikaisempaa kiinteämmin yritysten käytännön näkökulmasta, ei niinkään markkinoinnin teoreettisista ajattelumalleista lähtien. Pikemminkin on asetettu kysymys, minkälaisesta viitekehyksestä yrittäjät toteuttavat markkinointia, ja miten yrittäjien ajattelutapa ohjaa markkinointitoimintaa käytännössä. Haastattelun teemat ja eteneminen riippuivat eniten niistä tekijöistä, jotka olivat merkityksellisiä haastateltavien yrityksien kannalta. Tällä menettelytavalla pyrittiin vähentämään sitä pienyritystutkimuksessa ilmeistä virhemahdollisuutta, että tutkija yrittää saada yrityksestä selville jotakin sellaista, mitä siellä ei ole (Hovi 84 HURMERINTA-PELTOMÄKI 1995). Haastattelujen suorittamisen ja aineiston keräyksen pohjaksi on kuitenkin muodostettu teoriapohjainen käsitys resurssi-olosuhde-lcilpailuympäristö-strategia-vaikutussuhteista. Mallien yksityiskohtia ei tässä yhteydessä kuitenkaan esitetä. Tässä raportissa esitetään yleisluonteinen kuvaus tutkimuksen aihealueista. Markkinoinnin osalta haastattelun teemoissa on keskitytty kolmeen pääalueeseen, joita ovat: yrityksen sisäiset markkinointiolosuhteet kilpailuympäristö yrityksen asemoituminen muihin yrityksiin ja/tai kilpaileviin tuotteisiin nähden. Eri yhteyksissä kiinnitetään huomiota myös yrittäjän informaatioon ja informaation lähteisiin. Teemojen yhteydessä käsitellään tuotteisiin, hinnoitteluun, j akeluratkaisuihin ja markkinointiviestintään liittyviä kysymyksiä. Markkinoinnin olo- 13
Mainonnan ihmiskuva ei useinkaan vastaa arkitodellisuutta. Mainoksissa luodaan ja ihannoidaan usein tiettyjä ulkonäkömalleja ja luodaan ulkonäköpaineita nuorille ja jo lapsillekin. Raja tavallisen ihmisen sekä mainoksissa esiintyvän mallin välillä voi helposti hämärtyä, kun on kyse kohderyhmästä, jonka ihmiskuva on vasta muotoutumassa. Mainostajilta voidaan edellyttää yhteiskunnallista vastuunottoa sen suhteen, minkälaisia roolimalleja ja asenteita mainoksilla luodaan alaikäisille.
34 28 sä kommenttiin vastausta. Kommentointimyönteisyys ei tarkoita pelkästään sitä, että bloggaaja kannustaa lukijoita keskustelemaan hänen itsensä kirjoittamasta aiheesta tai asiasta. Internetin kirjoitusten perinteisiin kuuluu nimenomaan keskustelujen rönsyily. Epäasialliset, rasistiset tai herjaavat kirjoitukset omasta blogista, kannattaa, voi ja pitää moderoida eli poistaa. Usein tämä on mahdollista ja syytä tehdä mahdollisuuksien mukaan jo ennen kuin teksti tulee näkyviin sivustolle eli ennen kuin sivuston ylläpito on ne hyväksynyt. (Kilpi 2006, ) Kuviossa 6 on Seniori-vaapun verkkosivuilla oleva blogi, johon lukijat voivat käydä kommentoimassa ja lukemassa. KUVIO 6. Seniori-vaapun blogi Kuviosta 6 nähdään, että blogille on ominaista kirjoitushistorian näkyminen. Kirjoituksista ja kommenteista jäävät näkyviin päivämäärä ja kirjoitusten lukumäärät. Blogin ylläpitäjä hyväksyy kirjoituksen omien hallintosivujensa kautta, joten mitään epäasiallisia kirjoituksia ei julkaista. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n verkkosivuille blogi lisättiin sen vuoksi, että Känsäkoski halusi kalastajien jakavan kokemuksia Seniori-vaapusta. Blogissa on tarkoitus käydä keskustelua myös yleisesti kalastuksesta. Känsäkoski ilmoittelee nykyisin myös ajankohtaisista asioista ja kuulumisista blogissa.
Markkinointistrategian tärkein ja samalla vaikein kysymys. Koska kohderyhmä määrittelee valittavat markkinoinnin keinot ja teknologiat, ei toisinpäin. Markkinaorientoituneessa yrityksessä kaikki alkaa segmentoinnista, eli ”markkinakartan” tekemisellä. Kartan avulla näet yhdellä silmäyksellä koko markkinat jaoteltuina erilaisiin kohderyhmiin, missä on paras mahdollinen tuottopotentiaali ja minne yrityksen rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa. Kun ”markkinakartta” numeroineen on valmis, on aika tehdä päätös mihin kohderyhmään/-ryhmiin myynnin ja markkinoinnin resurssit kohdistetaan. Strateginen päätös siitä, minne kohdennetaan niukat myynnin ja markkinoinnin resurssit seuraavan 1–3 vuoden aikana. Targetointi, eli kohderyhmän/-ryhmien valinta on toimitusjohtajalle iso ja ehkä vuoden tärkein strateginen päätös. Lue lisää targetoinnista täältä.
Sosiaalisesta mediasta on tullut yksi vaikuttavimmista markkinoinnin työkaluista. Jos sitä käyttää oikein, brändeillä on mahdollisuus luoda vahvoja, henkilökohtaisia suhteita asiakkaidensa kanssa. Ilman selkeää suunnitelmaa tätä on kuitenkin saavuttaa – ja juuri suunnitelman puute on se, mihin usein kompastutaan. Pahimmillaan sosiaalisen median markkinoinnista tuleekin ajan – ja rahan – hukkaa, joka voi johtaa PR-katastrofiin.
Ennen mittavia some- ja sisältötoimenpiteitä yrityksellä tulee olla kirkas näkemys siitä, millainen käyttäytyminen tai kuluttajien toiminta verkossa resonoi positiivisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Tämän näkemyksen ympärille rakennetaan tavoitteista, julkaisutoimenpiteistä, kohderyhmistä ja kanavista koostuva kokonaisuus, digitaalinen ekosysteemi.  
19 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI KILPAILUMARKKINAT VERKOSTOYMPÄRISTÖ TUOTE/MARKKINA-ASEMA LIIKETOIMI NAN A KILPAI- PERUSSTRATEGIAT LUSTRAT JAN MÄ- RITTÄMINEN VERKKOASEMAT ASEMASTRATEG1A KILPAILUEDUN KEHITTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN VUOROVAIKUTUSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN AVAINTOIM INTOJ EN JA VOIMAVAROJEN INTEGROINT KILPAILUMARKKINOINTI - SEGMENTOINTI - KILPAILUKEINOT SUHDEMARKKINOINTI ARKKINOINNIN JOHTAMINEN JA TOTEUT 5 SUORA MARKKINOINTI Kuvio 1. Markkinoinnin strateginen ja toiminnallinen rooli kilpailuympäristössä (MöLLER 1991). 2.3 Kilpailuympäristön vaikutus strategian valintaan Kilpailuympäristön ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten yritys voi asettaa taloudellisia tavoitteita ja miten erilaiset tavoitteet voidaan toteuttaa markkinoilla. Erilaiset tavoitteet edellyttävät erilaisia strategioita (KoTLER 1994, s. 491). Jos kilpailuympäristön hallitsevina piirteinä ovat kova kilpailu ja toimialan ylikapasiteetti, yrityksen hengissä säilyminen edellyttää myyntikatteesta tinkimistä ja hintojen alentamista, jotta kysyntä voidaan turvata. Lyhyen aikavälin tuottojen maksimointi onnistuu silloin, kun kysyntä pystytään ennustamaan ja vaihtoehtoisen toiminnan kustannukset ja tuotot kyetään laskemaan. Tuoton maksimoija ei ole sitoutunut tiettyyn liiketoimintaan vaan määrittelee toimintansa rajat lyhyellä aikavälillä, jolloin tuotto on maksimoitavissa. Myyntituloj en maksimointi edellyttää, että yritys kykenee estimoimaan kysyntäfunktion eli arvioimaan myyntituloihin vaikuttavat tekijät. Tämä on mahdollista silloin, kun ympäristön ennustettavuus on hyvä. Myynnin määrällisen kasvun maksimointi sopii tavoitteeksi hintaherkille, joustaville markkinoille, joilla alhainen hinta on tehokas väline. Aloilla, joilla kasvu on hidas tai pysähtymässä, hintoja ja tulostavoitteita alennetaan yhtäaikaa (PORTER 1980, s ). Pysähtyneille toimialoille on ominaista ylikapasiteetti, suhteellisen alhainen osaamisen taso, teknologian kehittymättömyys, massakanavat ja korkeat jakelu- 18
Monet markkinoinnin trendit ovat sidoksissa jatkuvaan teknologian kehitykseen ja sen mukana tuleviin trendeihin. Yksi vuonna 2017 odotettavista trendeistä on paljon lähempänä ihmistä. Tarkoitusperäinen markkinointi (Purpose driven marketing) lähestyy ihmisiä sydämen kautta. Brändit, jotka tekevät yhteistyötä voittoa hakemattomien tai hyväntekeväisyyksien kanssa, taikka luovat omia hyväntekeväisyyskampanjoita, luovat vahvan kuvan, koska heidän tarinansa ovat lähellä ihmisten sydämiä.
Instagram on vahvasti visuaalinen kanava – jopa suuremmassa määrin kuin Facebook. Tässä kanavassa pärjäävät ne, jotka tarjoavat kuluttajille ainutlaatuista kuvallista sisältöä. Siksi panostammekin Instagram-markkinoinnissa ennen kaikkea visuaalisuuteen. Lisäksi huolehdimme siitä, että sisällöt löytyvät tehokkaasti aihetunnisteilla eli hastageilla. Myös kilpailut ja muu kuluttajien aktivointi toimivat Instagramissa hyvin, ja siksi toteutammekin Instagramiin nimenomaan kuluttajia aktivoivia sisältöjä.

ajanhallinta ajattelu Asenne Asiakaspalvelu blogi blogiessee Brandi brändäys Elämänhallinta fysioterapia henkilöstöjohtaminen Henkinen kasvu hyvinvointi ideat innovointi itsensäjohtaminen itsensä johtaminen itsensä kehittäminen itsetutkinta johtajuus johtaminen luovuus Markkinointi menestyminen menestys Motivaatio myynti onnellisuus oppiminen palvelumuotoilu Proakatemia sijoittaminen some Sosiaalinen media stressi Talous tavoitteet tiimi tiimioppiminen tiimityö tiimityöskentely Tuotteistaminen työhyvinvointi Viestintä yrittäjyys

35 Keskustelupalstat ja foorumit Verkkokeskustelun vaikutus brändipäätöksiin on kiistatonta. Tämän vuoksi yrityksen tulee harjoittaa avointa ja rehellistä tiedotuspolitiikkaa ja hyväksyä myös itseensä kohdistuva kritiikki. Kehitystyön kannalta kritiikki on arvokasta yrityksen näkökulmasta. Lauri Sipilä (2008) esittää hyvän esimerkin verkkokeskustelun vaikutuksesta. Internetin keskustelupalstoilla käytiin kiivasta keskustelua, kun Tallink, luvallisesti, valutti jätevetensä mereen. Verkkokeskustelun seurauksena Tallink muutti nopeasti toimintatapansa. (Sipilä 2008, 161.) Google ja hakukoneoptimointi Minä googlaan, sinä googlaat, hän googlaa Ihmiset googlaavat eli hakevat tietoa Googlesta, koska se on helpoin ja nopein tapa saada nykyisin tietoa mistä tahansa. Kaiken lisäksi Googlella on aina vastaus valmiina. Googlen toimintoja on kuitenkin ymmärrettävä, jotta palvelusta saisi yrityksen markkinoinnin ja näkyvyyden kannalta hyötyjä. (Johnston & McGee 2010, 9 12.) Google syntyi Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa vuonna 1997 Larry Pagen ja Sergey Brinin toimesta. Googlen tarkoitus on antaa maailman ihmisille vapaa pääsy käsiksi maailman kaikkeen tietoon. Google kehittyy jatkuvasti ja tarjoaa useita erilaisia palveluita käyttäjilleen. Monista palveluistaan huolimatta Googlen webhaku tuottaa valtaosan sen toiminnasta ja tuloista. Muita toimintoja ovat esimerkiksi kuva-, kartta-, blogi-, uutis- ja videohaku (Google Video ja YouTube), Analytics, kotisivujen liikenteen analysointi- ja seurantapalvelu sekä kääntäjä ja hakukoneoptimointi. (Johnston & McGee 2010, 1 8.) Hakukoneoptimointi tarkoittaa verkkosivuston löydettävyyden parantamista hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä. Onnistuakseen se vaatii hakukoneiden toimintaperiaatteiden tuntemista. Tavoitteena hakukoneoptimoinnissa on siten parantaa verkkosivuston löydettävyyttä ja sen avulla lisätä sivuston kävijöiden määrää. Hakukoneoptimointi pitäisi yrityksen kannalta käsittää prosessina, joka on koko ajan käynnissä eikä vain silloin, kun yrityksen sivustojen löydettävyy-

6 Mitä muuttuisi jos rakennettaisiin myyntimoottori? 4 Yksi järjestelmä, jossa tieto muista järjestelmistä asteen kokonaiskuva, jota voi pilkkoa osiin 4 Yksi menu, useita kokkeja ja apulaisia 4 Valitun strategian mukaiset markkinointiohjelmat 4 Markkinoinnin ja myynnin läpinäkyvyys 4 Yrityksen organisaation ja roolien mukaiset vastuut 4 Selkeät mittarit ja kehityspolku
58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
Perussäännöt koskevat kaikkia markkinoinnin muotoja ja sisältöä. Perussääntöjä sovelletaan myös sellaiseen markkinointiaineistoon, joka ei ole markkinoijan itsensä laatimaa, kuten suositukset, lausunnot sekä kuva- ja ääniesitykset. Perussääntöjen vastaista menettelyä ei siten voi perustella sillä, että markkinoinnin sisältö tai muoto on kokonaan tai osittain muiden laatima.
Maksimaalisen näkyvyyden saavuttamiseksi rytmitä julkaisut eri some-kanavissa ja hyödynnä myös maksullista sisältöä. Somemarkkinoinnin käynnistyttyä on tärkeää, että seuraat ja mittaat saatuja tuloksia. Näin voit tehdä markkinointiisi tarvittavat korjausliikkeet tai lisätä pökköä pesään taaten menestyksekkään sosiaalisen median markkinoinnin myös jatkossa.
Mainonnan ihmiskuva ei useinkaan vastaa arkitodellisuutta. Mainoksissa luodaan ja ihannoidaan usein tiettyjä ulkonäkömalleja ja luodaan ulkonäköpaineita nuorille ja jo lapsillekin. Raja tavallisen ihmisen sekä mainoksissa esiintyvän mallin välillä voi helposti hämärtyä, kun on kyse kohderyhmästä, jonka ihmiskuva on vasta muotoutumassa. Mainostajilta voidaan edellyttää yhteiskunnallista vastuunottoa sen suhteen, minkälaisia roolimalleja ja asenteita mainoksilla luodaan alaikäisille.
Facebookista on tullut keskeinen osa suomalaisten arkea. Kaksi miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia joka päivä, ja kuukausittain palvelussa käy noin puolet suomalaisista. Facebook tuntee meidät hämmästyttävän hyvin – jopa paremmin kuin me itse. Iän, sukupuolen ja asuinalueen lisäksi se tietää, mistä asioista olemme kiinnostuneita. Facebookissa markkinointia voidaankin kohdentaa erittäin tehokkaasti mielenkiinnonkohteiden mukaan.
Tässä vaiheessa jokainen markkinoija varmasti kysyy, “no millainen on hyvä tavoite?” Lisää myyntiä? Kyllä, se on oikea vastaus, sillä markkinoinnin ja myynnin ainut tehtävä on lopulta lisätä myyntiä. Kokonainen ostoputki, esim. Purasen malli (kts. video) tai AIDA-malli auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Jos tavoite asetetaan väärään kohtaan ostoprosessia, ei panostuksista huolimatta myyntiä saada lisättyä juuri yhtään. Siksi on äärettömän tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa voidaan parantaa tai menetetään rahaa, jotta markkinointiresurssit voidaan suunnata oikein. Väärin suunnatut resurssit eivät lisää myyntiä. Mietitään iso kuvaa, kokonaisuutta, ei suomessa tyypillistä osaoptimointa.
Yrityksen sosiaalisen median viestinnän yksi tärkein tehtävä on luoda hyötyä ja lisäarvoa asiakkaalle. Pelkkien tuotteiden mainostaminen ei pidemmän päälle hyödytä asiakasta niin paljon, että hän jaksaisi seurata sivua ahkerasti. Jos taas yrityksen sosiaalisen median sivu hyödyttää asiakasta esimerkiksi vinkeillä, inspiraatiolla ja tarjouksilla, tulee asiakas olemaan paljon sitoutuneempi yrityksen sosiaaliseen mediaan ja yritykseen itseensä. (Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset.)

127. PLC-ajattelun puutteet• PLC-ajattelu on saanut kritiikkiä muutamista ongelmista: • Määrittelyvaikeus: • Millainen PLC-käyrä on? Missä vaiheessa ollaan? • Mittausvaikeus: • Myynnin ajoittainen heilahtelu ei indikoi käyrän suuntaa. • Useat samanaikaiset käyrät mahdollisia. • Voidaan havaita tasainen kulutus ja muoti-ilmiö yhtä aikaa, esim. Coca-Cola ja Pepsi • Ennustusvaikeus: • Kuinka pitkä tuotteen elinikä oikeasti on?
13 1.3 Tutkimuksen liittyminen elintarvikealan kehittämiseen Suomessa Käsillä oleva tutkimus liittyy maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä koskevaan tutkimusprojektiin, jossa on useita maaseutuyrittämistä koskevia erillisiä tutkimushankkeita. Mukana on myös elintarvikeala. Elintarviketuotannon ja -teollisuuden tulevasta kehityksestä on viimeaikoina esitetty monenlaisia näkemyksiä. Toisaalla alan supistumista pidetään väistämättömänä (VAITTrNEN 1996, s. 52). Toisaalla tulevaisuuden tavoitteeksi on esitetty, että valtakunnallisesti, ehkä myös aikaisempaa enemmän kansainvälisesti, toimivien isojen yritysten rinnalle voisi kehittyä joukko uusia elinvoimaisia elintarvikealan pienyrityksiä (mm. RuoRA-Suom 2/96). Yritysten lisääminen on nähty yhtenä keinona maaseutualueiden kehittämisessä. Pienyritykset tulisivat toimimaan pääasiassa paikallisesti ja alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti kapeilla tuote- tai asiakassegmenteillä. Elintarvikealan pienyrityksistä huomattava osa sijaitsee jo nyt maaseutualueilla (TILASTOKESKUS 1995), jossa haittana ovat pienet markkinat ja suhteellisen suuret etäisyydet kulutuskeskuksiin, mistä muodostuu sekä fyysisiä että henkisiä esteitä yritystoiminnan aloittamiselle ja kehittämiselle (UUSITALO 1994). Yritysten lisääntyessä tulevaisuudessa yhä useammat saattavat kilpailla yhä vähemmästä paikallisilla markkinoilla. Toisaalta alalla on käyttämättömiä resursseja, koska yrityssaneerausten vuoksi elintarviketeollisuudesta on 90-luvulla poistunut varovaisesti arvioiden runsaat työpaikkaa (TILASTOKESKUS ). Pienyritysten toimintaedellytysten parantamisessa yhtenä osa-alueena on markkinointitoiminnan kehittäminen. Käytännössä käsitykset markkinoinnin asemasta yrityksen keskeisten ongelmatekij öiden joukossa vaihtelevat (CARSON 1990b; MEHL & HAVERINEN 1993, s. 47; Timu 1995). Tutkijat pystyvät sekä Suomessa että myös muissa maissa tunnistamaan pienyritysten toiminnasta runsaasti poikkeavuuksia verratessaan niitä suuriin yrityksiin. Tätä taustaa vasten markkinointitoiminnassa on havaittu paljon puutteita. Epätarkoituksenmukainen markkinointi on yksi tärkeä syy yritysten epäonnistumiseen. CARSONIN ym. (1995 s. 9) mukaan tyypillinen puute on, että markkinointia ei suunnitella riittävästi. Yrityksen kehittäminen saattaa kestää kauan. Oikeaa suuntaa joudutaan hakemaan kokemuksen ja epäonffistumisten kautta myös isoissa yrityksissä, pienissä yrityksissä epäonnistumiset saattavat olla kohtaloklcaampia kuin suurissa yrityksissä (GAsiciLL vm.1993). Myös se on mahdollista, että pienyritysten toimintaa ei ole vieläkään ymmärretty riittävästi, ja siitä syystä monet niiden menettelytavoista voivat ulkopuolisen silmin näyttää osaamattomilta ja jopa järjenvastaisilta. Toisaalta liian erilaisten yritysten vertaaminen keskenään saattaa olla hyödytöntä. Pienyritysten markkinointiongelmat elintarvikealalla ovat erilaisia kuin isojen yritysten, ja ne koskevat pääasiassa erikoistuotteiden markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Pienyritysten markkinointitoiminnan ja toimintatapojen kehittäminen sekä resurssien oikea kohdentaminen ovat joka tapauksessa tärkeitä, koska markkinointiin käytettävissä olevat panokset ovat pieniä. Markkinointiosaamisen merkitys on koettu suurempana myös niissä 12
Facebook-sivuille tuotu uutinen on tietyssä mielessä epävirallisempi kuin esimerkiksi uutiskirje. Siksi sivusto antaa yritykselle mahdollisuuden suorempaan ja samanarvoisempaan kommunikointiin asiakkaidensa kanssa ja saavutettavuus paranee. Parhaat Facebook-sivut ovat miniyhteisöjä, joissa ihmiset vaihtavat kokemuksiaan yritystä ja sen toimialaa sivuavista asioista. Hyvä Facebook-sivusto antaa kuluttajalle mahdollisuuden innostua yrityksestä ja sen tuotteista ja levittää innostuneisuuttaan sosiaaliseen verkostoonsa.
56 Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Empiirinen tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeiden avulla kerätystä tiedosta. Kvantitaviisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla kesäkuuta vuonna 2010 Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla. Päädyimme toimeksiantajan kanssa tähän rajattuun aikajaksoon ja tapahtumaan, koska uskoimme näin saavamme suurimmalla todennäköisyydellä vastauksia suoraan yksittäisiltä käyttäjiltä. Asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn ja palauttaa se osastolla olevaan laatikkoon sekä osallistua samalla myös arvontaan. Tutkimuksen kohdejoukko oli Riihimäellä Kansainvälisillä Erämessuilla Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosaston vieraat perjantain ja lauantain osalta. Kohderyhmänä olivat osastolla käyneet kaikki ihmiset. Lomakkeita varasin 80 kappaletta. Niitä täytti osaston kävijöistä yhteensä 50, joka oli mielestäni hyvä määrä. Perusjoukkona oli noin ihmistä, jotka messuilla vierailivat (Riihimäen messut 2011). Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuosastolla perjantaina ja lauantaina käyneet asiakkaat muodostivat otosjoukon. Rajasin tämän jo alussa näille päiville siksi, että olin itse yrityksen messuosastolla kyseisenä aikana. En halunnut kuormittaa yrittäjän työmäärää torstain ja sunnuntain osalta hänen ollessaan messuosastolla yksin myynti- ja esittelytehtävissä. Samalla sain vaikuttaa otantajoukkoon siten, että pyrin jakamaan kyselyjä kaikenikäisille ihmisille mahdollisimman monipuolisesti. Kyselyjä täyttivät kalastusta harrastavat henkilöt ja esimerkiksi joidenkin asiakkaiden mukana olleet henkilöt, jotka eivät keskustelujemme perusteella kalastaneet. Halusin näin saada kyselyyn vastaamaan muitakin kuin vain Seniorin olemassa olevia käyttäjiä. Tarkoitukseni oli poimia messuosaston kävijöistä vanhoja käyttäjiä ja sellaisia, jotka eivät kertomansa mukaan olleet koskaan kuulleet Seniorista. Otosjoukko oli mielestäni hyvin onnistunut, sillä osastolla myydessäni ja keskustellessani osastolla käyneiden asiakkaiden kanssa minulle selvisi yleensä se, oliko kyseinen henkilö jo Seniorin käyttäjä. En rajannut vastaajia esimerkiksi sen mu- 
×