Kotitekoiselta näyttävät videot eivät enää iske kuluttajiin, vaan videoilta odotetaan nykyään myös korkeaa tuotantoarvoa. Laadukas videotuotanto alkaa sisällöstä – hyvästä ja harkitusta käsikirjoituksesta, jota suunniteltaessa on otettu huomioon myös videon kohderyhmä. Sosiaalisten medioiden metriikkatyökalujen avulla on helppoa seurata videon katselijakuntaa ja arvioida, onko oikea kohderyhmä löytänyt tiensä videon pariin. On mahdollista tutkia, miten, milloin ja missä videota katsellaan. Ennen mainosvideoille pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja katselijakunta, mutta nykyään kohdentamisessa voidaan panostaa ennemminkin laatuun kuin määrään. Mobiililaitteiden suosion kasvun myötä yrityksesi videon on erittäin tärkeää olla skaalautuva laitteelle kuin laitteelle. Videoita katsotaan yhä enemmän erilaisilla mobiililaitteilla, joten videon katselukokemus ei saa olla riippuvainen näytön koosta.
Aloittelijan ei tule keskittyä videokameroilla leveilyyn. Olennaista on, että teet kalustolla, jota osaat käyttää. Sveitsiläinen uutistoimisto päätti heittää kaikki hienot kamerat nurkkaan ja tehdä raportointia vain iPhonella ja selfiestickillä. Nerokas keksintö, joka muutti videoiden teon helpoksi ja raporttiin vaadittiin enää raportoija. iPhonen videojälki riittää erinomaisesti ja sillä on jo tehty elokuviakin. Toisin sanoen keskity vähemmän kalustoon, mutta huoledi, että videosi on hyvin valaistu. Muuten viestisi menee suttuiseen kotivideoon ärtyessä ohi. Viimeiseksi muista videomarkkinoinnin perussääntö. Suttuisen kuvankin saa anteeksi, mutta huonoa ääntä ei. Valitse siis erinomainen mikrofoni, vaikka Roden Pro mikki, jolloin ääni on puhdas ja hyvä.
FitFarmin videot ovat suureksi osaksi mainoksia, joissa kerrotaan tulevista kursseista, haasteista ja muista myytävistä kokonaisuuksista. Seassa on kuitenkin myös erilaisia vinkkejä ja ohjeita, jotka ovat kiinteästi yhteydessä terveelliseen elämäntapaan, joka taas on tiiviisti yhteydessä myytäviin tuotteisiin. Videoista löytyy esimerkiksi vinkkejä herkkujen vähentämiseen tai smoothien tekemiseen.
63 57 KUVIO 17. Seniori-vaapun tietojen etsiminen Kuviosta 17 näkyy, että Googlesta tietoja Seniori-vaapusta on hakenut kuusi vastaajaa. Tämä on mielestäni pieni osa vastaajista. Yllättävän pieneksi jäi myös keskustelufoorumien kohta, joissa vastaajia oli vain neljä. Yrityksen kotisivujen merkitys tiedonhaussa Kuviosta 18 näkyy, että yrityksen kotisivuilla eivät läheskään kaikki vastaajat olleet käyneet. Vastaajista 11 oli käynyt Kannuksen Kalastustarvikkeen kotisivuilla ja 39 vastaajaa jätti vastaamatta. 22 prosenttia kyselyyn vastanneista vastasi tähän kysymykseen. Voidaan myös tulkita, että loput eivät olleet käyneet sivustolla. Minimimäärä kotisivuilla käyntejä yhdellä vastaajalla oli kaksi kertaa ja maksimi 20 kertaa. Keskiarvoksi tuli seitsemän käyntikertaa.
14 aloittavissa yrityksissä, jotka pyrkivät eniten kehittämään yritystä ja haluavat kasvattaa myyntiä (HYVÖNEN ym. 1995, s. 43, 56). 1.4 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavia pienten elintarvikealan yritysten markkinointiin liittyviä kysymyksiä: miten yrittäjät toteuttavat markkinointia? mitkä tekijät vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet markkinointia koskeviin päätöksiin yrityksissä? minkälaisia tavoitteita yrittäjät ovat asettaneet markkinoirmille, ja miten he itse arvioivat onnistuneensa markkinoimaan tuotteitaan? Aineiston hankintamenetelmänä on teemahaastattelu. Haastateltaville esitettiin teema-alueista suoria kysymyksiä tai teema-aluetta käsiteltiin useiden eri kysymysten yhteydessä. Tutkimus poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista eniten tutkimustapansa puolesta. Tuticimusongelmia pyrittiin lähestymään aikaisempaa kiinteämmin yritysten käytännön näkökulmasta, ei niinkään markkinoinnin teoreettisista ajattelumalleista lähtien. Pikemminkin on asetettu kysymys, minkälaisesta viitekehyksestä yrittäjät toteuttavat markkinointia, ja miten yrittäjien ajattelutapa ohjaa markkinointitoimintaa käytännössä. Haastattelun teemat ja eteneminen riippuivat eniten niistä tekijöistä, jotka olivat merkityksellisiä haastateltavien yrityksien kannalta. Tällä menettelytavalla pyrittiin vähentämään sitä pienyritystutkimuksessa ilmeistä virhemahdollisuutta, että tutkija yrittää saada yrityksestä selville jotakin sellaista, mitä siellä ei ole (Hovi 84 HURMERINTA-PELTOMÄKI 1995). Haastattelujen suorittamisen ja aineiston keräyksen pohjaksi on kuitenkin muodostettu teoriapohjainen käsitys resurssi-olosuhde-lcilpailuympäristö-strategia-vaikutussuhteista. Mallien yksityiskohtia ei tässä yhteydessä kuitenkaan esitetä. Tässä raportissa esitetään yleisluonteinen kuvaus tutkimuksen aihealueista. Markkinoinnin osalta haastattelun teemoissa on keskitytty kolmeen pääalueeseen, joita ovat: yrityksen sisäiset markkinointiolosuhteet kilpailuympäristö yrityksen asemoituminen muihin yrityksiin ja/tai kilpaileviin tuotteisiin nähden. Eri yhteyksissä kiinnitetään huomiota myös yrittäjän informaatioon ja informaation lähteisiin. Teemojen yhteydessä käsitellään tuotteisiin, hinnoitteluun, j akeluratkaisuihin ja markkinointiviestintään liittyviä kysymyksiä. Markkinoinnin olo- 13
Teknologian kehitys viime vuosien aikana on avannut videomainonnalle täysin uusia ovia. Ennen videomainoksia nähtiin yksinoikeudella televisiossa, mutta internetin ja sosiaalisen median kasvun ansiosta videomainonta on tuonut yrityksille lukemattomia uusia mahdollisuuksia. Video on kovassa huudossa erityisesti nuorten keskuudessa. Maailman suosituimpia sosiaalisen median kanavia (ja maailman kolmanneksi käytetyin hakukone) on videonjakopalvelu YouTube, jossa mainokset keskittyvät käytännössä täysin videoihin. YouTubessa mainosten lisäksi myös sisältömarkkinointi on todella tehokas markkinoinnin keino – vlogeja (videoblogeja) seurataan nykyään ahkerasti kohderyhmästä riippumatta. YouTubea selkeästi nuorekkaampi sovellus, Snapchat on myös alkanut panostaa mainontaan yhä enemmän näyttämällä käyttäjän seuraamien videoiden välissä lyhyitä mainosvideo-osuuksia. Snapchat onkin oivallinen viestintäväline, kun tavoitellaan nuorempaa sukupolvea.
YouTube arvioi videosi laatua mm. sillä, millainen vuorovaikutussuhde katsojilla on videon kanssa. Kuinka kauan katsojat katsovat videotasi keskimäärin? Kuinka moni kommentoi videota? Kuinka moni tilasi kanavasi videon katsomisen jälkeen? Kuinka monta jakoa sosiaaliseen mediaan videosi sai? Kuinka moni lisäsi videosi suosikikseen? Kuinka monta tykkäystä ja ei tykkäystä videosi keräsi? Jos haluat tietää miten videosi suoriutuvat, voit tutkia katsojadataa YouTube Analytics-sivustolla. Datasta on hyvä ottaa oppia tulevien videoiden varalle. Jos katsojat putoavat pois kyydistä jo ensimmäisen minuutin aikana arvioi YouTube videosi olevan epärelevantti katsojien hakusanoihin verrattuna ja voi rankaista pudottamalla videon sijoitusta hauissa. Tällöin kannattaa panostaa kiinnostavampaan alkuun ja miettiä tarkemmin mitä videosi oikeasti tarkalleen käsittelee. On ärsyttävää tuhlata aikaa videon parissa, joka ei vastannut otsikon herättämiä odotuksia.
5 Mikkelin pienyritystutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa. Tutkimusprojektin johtajana toimii professori Saara Hyvönen Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Hän on toiminut myös tutkimuksen ohjaana. Tutkimuslaitos kiittää tutkimuksen tekemistä edistäneitä henkilöitä ja tahoja hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitos kuuluu kaikille tutkimukseen osallistuneille yrittäjille, jotka myönteisellä suhtautumisellaan tekivät tutkimuksen mahdolliseksi. Samalla toivomme, että tutkimuksen avulla on onnistuttu tavoittamaan ainakin osa niistä pienyrityksen markkinointiedellytyksiin vaikuttavista tekijöistä, joita vahvistamalla ja kehittämällä voidaan edistää pienten elintarvikealan yritysten menestymistä tulevaisuudessa. Maaseudun tuotteiden markkinointiin liittyvä tutkimus jatkuu MTTL:ssa. Seuraavaksi on tarkoitus selvittää, miten pienyritysten valmistamien elintarvikkeiden erilaistaminen tulisi suorittaa, mihin tekijöihin kilpailuväittämät olisi perustettava ja miten informaatio olisi esitettävä, jotta sen avulla voidaan lisätä tuotteen tunnettuisuutta ja menekkiä. Samalla tutkitaan hintainformaation ja hintaan liittyvien myynninedistämistoimenpiteiden vaikutusta maaseutuyrityksissä jalostettujen tuotteiden menelddin ja myynnin katteeseen. Helsingissä syyskuussa 1996 Jouko Sir6n Ilkka P Laurila
Ihmiset oppivat ja muistavat asioita parhaiten eri aistien avulla – jotkut näkemällä, toiset kuulemalla ja jotkut taas haistamalla. Näin videomainonta vetoaa useampaan ihmiseen, kuin pelkkä tekstimainos, joka vaikuttaa enimmäkseen niihin kuluttajiin, joihin vetoaa parhaiten näkökyky. Video välittää viestin useammalla tasolla kuin teksti, ja näin viestin perille meneminen on paljon tehokkaampaa. Videomainonta välittää myös tunteita tehokkaammin, kuin mikään muu mainonnan muoto. Aistien ja tuntemuksien tehokkuudesta kertoo myös YouTubessa räjähdysmäisesti nouseva trendi, ASMR-videot (lue lisää täältä https://www.thinkwithgoogle.com/articles/asmr-videos-youtube-trend.html). Tunteiden merkitys on monessa eri tutkimuksessa todettu ostopäätöksen tekemisen kannalta suurimmaksi tekijäksi. Vaikka ihminen yleensä perusteleekin ostopäätöksiään itselleen ja muille järkisyillä, on päätös jo sitä ennen tehty tunteiden vaikutuksesta.
Jos olet kiinnostunut sisältömarkkinoinnista videon keinoin, voit kokeilla lyhyttä, mutta informatiivista tai humoristista lähestymistapaa. Hauskat ja ajatuksia herättävät videot leviävät sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Lyhyet videot soveltuvat kiireisenkin ihmisen kahvitaukoviihteeksi ja katsojan on helppo jakaa niitä edelleen omassa sosiaalisen median profiilissaan – lisäten yrityksesi näkyvyyttä täysin ilmaiseksi. Videot herättävät tutkitusti enemmän tunteita, kuin valokuva tai pelkkä teksti. Ja kuten tiedetään, suurin osa ostopäätöksistä tehdään tunteella, ei järjellä.
17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16

Olen kirjoittaja, tarinankertoja ja viihdyttäjä. Olen tieteilijä, nörtti ja tekniikan ihmelapsi. Olen romantikko, kapinallinen ja auttamishaluinen. Rakastan internet-markkinointia ja verkkokurssibisnestä, koska silloin saan olla kaikkea tätä. Digivallankumouksessa minä suunnittelen ja optimoin myyntitunneleita, kirjoitan sisältöä ja mainoksia, teen teknistä säätöä kulissien takana ja paljon muuta.

Tietosuoja-asetuksen voimaan astumisen yhteydessä on hyvä myös tarkistaa ja päivittää yrityksesi tietosuojaselosteet ja niiden viestintä, sillä tietosuoja-asetus sisältää uusia vaatimuksia näitä kohtaan. Tietosuojaseloste tulisi olla tarjolla aina silloin, kun henkilö antaa itseään koskevia tietoja, joten sitä kannattaa tarjota niin nettisivujen alatunnisteissa, lomakkeilla, kiitos- ja tervetulosivuilla kuin sähköpostimarkkinoinnin yhteydessä.
Sosiaalisen median sisältöä voidaan tuottaa lähes ilmaiseksi. Periaatteessa maksat vain käyttämästäsi ajasta. Orgaanisen sisällön näkee käytännössä maksimissaan kuitenkin ainoastaan se yleisö, joka jo seuraa kanaviasi somessa. Nykyään kaikki sosiaalisen median kanavat ovat niin täynnä sisältöä, että seuraajienkaan on mahdotonta nähdä kaikkia julkaisemiasi viestejä. Maksetuilla mainoksilla tavoitat ihmisiä laajemmin. Voit kohdentaa tarkemmin yleisölle, jonka haluat tavoittaa. Saat lisää näkyvyyttä somekanavan sisällä ja lisää liikennettä yrityksesi kotisivuille.
Siirry ensisijaiseen navigaatioon, Skip to primary navigation, Hoppa till primärnavigering Siirry hakuun, Skip to search, Hoppa till sök Siirry päänavigaatioon, Skip to main navigation, Hoppa till huvudnavigering Siirry sisältöalueeseen, Skip to main content, Hoppa till huvudinnehåll Siirry alatunnistenavigaatioon, Skip to footer navigation, Hoppa till sidfältnavigering
13 nossa vallitsevien strategian ulottuvuuksien avulla. Tosin mm. Haahti ym. (1987) ovat selittäneet palvelualoilla toimivien maaseutuyritysten menestymistä eri tekijöillä kuin teollisten toimialoj en. Strategian ulottuvuuksia ei tässä yhteydessä kuitenkaan käsitellä erillisinä, mutta johtopäätöksiä tehtäessä on otettava huomioon, että osaamisen ja toiminnan sisältö on erilainen palvelujen kuin tavaroiden tuotannossa. Vaikka tutkimuksessa painopiste on liiketalouden ja markkinoinnin alueilla, on selvä, että aluepoliittiset tavoitteet ja maaseutuyritysten menestyminen liittyvät toisiinsa. Siten markkinoinnin näkökulma ei rajaa pois maaseudun kehittämisen aluepoliittisia tavoitteita, joihin tulokset on mahdollista projisoida esimerkiksi arvioitaessa yritysten kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, työllistävyyttä ja tulevaa kehitystä sekä kehitystä suuntaavia välineitä ja niitä yritystoiminnan välillisiä vaikutuksia, joita eri tavoin menestyvät yritykset tuottavat ympäristöönsä Tatkimusstrategia Empiirisen tutkimusosion strategiaksi on valittu tapaustutkimus. Tapaustutkimuksen tulisi vastata kysymyksiin mitä ja miksi. Tapausten valinta on hyvin keskeinen validiteettikysymys. Tutkimuksen empiirisen aineiston valinta tulisi perustella tutkimuskohteen teoreettisen kiinnostavuuden kannalta (Yin 1987). Tässä yhteydessä kysymys liittyy siihen, miten hyvin empiirisen tutkimuksen kohteena olevat pienyritykset kuvaavat maaseudulla toimivia pieniä majoitus-ja ravitsemusalan yrityksiä tai puualanyrityksiä, missä suhteessa valitut yritykset ovat erityisen kiinnostavia ja kuinka hyvin havaintoj en perusteella pystytään tekemään johtopäätöksiä eri kokoisten ja eri tavoin kannattavien yritysten liiketoiminnasta. Tilastollisen otannan perusteella valitut tai sattumanvaraisesti valikoituneet yritykset eivät usein edusta mitään teoreettisesti valikoitua käsitettä. Tämän vuoksi analyysissä ei käsitellä yksittäisiä havaintoja, vaan liiketoiminnan koon ja kannattavuuden perusteella muodostettuja ryhmiä, jotka muodostavat tutkittavat tapaukset.havainnot luokitellaan yritysten koon ja kahden kannattavuuden tunnusluvun perusteella kolmeen luokkaan, josta muodostuu yhteensä yhdeksän tapausta. Näitä luokkia kutsutaan jatkossa tapauksiksi, luokiksi tai ryhmiksi. Kutakin tapausta tarkastellaan verotustilinpäätösaineistosta laskettuj en taloudellisten tunnuslukujen avulla sekä maaseutuyrityksiä ja pienyrityksiä käsitelleiden tutkimusten käyttämillä strategiatuticimuksen käsitteillä (kuvio 1). 12

12 6 tekehityksen johtamiseen. Asiakassuhteiden johtaminen on markkinoinnin kannalta yrityksen tärkein tavoite. Markkinoinnin tavoitteet keskittyvät asiakas- viestintäja tuotetavoitteisiin, sillä yritys ei pyri laajentamaan myyntiä tai saatavuutta eikä muuttamaan tuotteen hintaa nykyisestä. Asiakassuhteiden johtaminen Yrityksen kannattava toiminta edellyttää, että yrityksellä on asiakkaita. Asiakkaisiin on luotava yhteyksiä ja näitä yhteyksiä on ylläpidettävä. Markkinoinnin kannalta katsottuna asiakassuhteiden johtaminen on markkinoinnin päätehtävä. Asiakassuhteet ovat kehittyviä ja sosiaalisia rakenteita, jotka muuttuvat ja elävät jatkuvasti. Nämä muuttuvat suhteet ohjaavat sekä yrityksen että asiakkaan välisen vaihdannan sisältöä ja tuloksia. (Tikkanen ym. 2007, 25.) Toimittajasuhteiden johtaminen Markkinoinnin näkökulmasta yrityksen operaatioiden, esimerkiksi valmistustoiminnan, menestyksessä tärkeä rooli on yrityksen toimittajasuhdekannalla. Tämä rooli on asiakassuhteiden rinnalla hyvin tärkeä tekijä yrityksen menestymiselle. Toimittajasuhteiden johtamisen eli Supply Chain Managementin (SCM) tarkoitus on tehostaa tuotanto- ja muiden resurssien hankintaa. Samalla toimittajasuhteiden johtamisen avulla yritys pyrkii jatkuvasti kehittämään yritykselle tarjoaman, jolla on asiakkaan kannalta mahdollisimman optimaalinen arvo. (Tikkanen ym. 2007, ) Tuotekehityksen johtaminen Tuotekehityksen sijaan nykyisin puhutaan usein tarjooman kehittämisestä. Asiakkaiden tarpeet ja markkinat muuttuvat, kehittyvät ja elävät jatkuvasti. Näihin muutoksiin yrityksen on menestyäkseen pyrittävä reagoimaan. Tuotekehityksen kautta
Videomainos on myös siitä hyvä markkinoinnin osa-alue, että voit mitata sen toimivuutta. Ensimmäisenä tietysti kuinka laajalle se on levinnyt ja kuinka moni on sen nähnyt. Toisaalta voit myös tutkia kuinka moni on katsonut sen alusta loppuun ja jos haluat testata eri versioita niin sekin onnistuu. Videomarkkinointi ja videomainos ovat siinä mielessä eri asioita, että videomainos usein on yksi pyräys kun videomarkkinointi jatkuvaa toimintaa. Erityisesti videomarkkinoinnissa on tärkeää hioa materiaalia ja esitystapaa koko ajan. Siksi mittaaminen ja oikeiden mittareiden kehittäminen on kriittistä. Niistä kirjoitamme tuonnempana. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että valitset pari tärkeintä mittaria ja seuraat niitä, Muuten videomarkkinointisi kuihtuu epäonnistumisiin ja ymmärtämättömyyteen. Niin kuin kaikki häröily ilman päätä ja häntää. Onnistuminen ilman suunnitelmaa on tässäkin aiheessa vain onnenkantamoinen.

Valitse sopivimmat markkinoinnin keinot omaan tavoitteeseesi pääsemiseksi. Oikean keinon löytäminen voi olla vaikeaa, ellet ole aiemman kokemuksen kautta jo todennut tiettyjä keinoja tavoitteesi kannalta parhaiksi. Sisältömarkkinointi ja sosiaalisen median työkalut ovat tällä hetkellä nousussa, mutta voit miettiä myös muita tapoja lisätä tietoisuutta yrityksestäsi. Keinot voivat olla omaperäisiä ja yllättäviäkin, mutta muista aina seurata arvojasi – kieli poskella klikkien kerjääminen ei useinkaan palvele tarkoitusta.


Mainonnan eettinen neuvosto on saanut lausuntopyynnön yksityishenkilöltä YouTube-videosta, jossa mainostetaan Playstation-peliä. Lausunnon pyytäjän käsityksen mukaan mainoksesta ei tarpeeksi selvästi käy ilmi, että se on mainos. Lisäksi valittaja on kiinnittänyt huomiota mainoksessa käytettyyn kieleen ja asenteeseen. Valittajan mukaan video on myös harhaanjohtava.

Instagram on vahvasti visuaalinen kanava – jopa suuremmassa määrin kuin Facebook. Tässä kanavassa pärjäävät ne, jotka tarjoavat kuluttajille ainutlaatuista kuvallista sisältöä. Siksi panostammekin Instagram-markkinoinnissa ennen kaikkea visuaalisuuteen. Lisäksi huolehdimme siitä, että sisällöt löytyvät tehokkaasti aihetunnisteilla eli hastageilla. Myös kilpailut ja muu kuluttajien aktivointi toimivat Instagramissa hyvin, ja siksi toteutammekin Instagramiin nimenomaan kuluttajia aktivoivia sisältöjä.
17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16
Sisällön tulee olla sellaista, ettei se haittaa yrityksen julkisuuskuvaa tai ole esteenä asiakassuhteille. Mielipiteitään voi esimerkiksi yrityksen blogissa esittää, mutta paljon mielipiteitä jakavissa asioissa se ei yleensä ole yrityksen eduksi. Uskonto ja politiikka ovat esimerkkejä aiheista, jotka kannattaa suosiolla jättää pois yrityksen sosiaalisen median kanavista.
Olen kirjoittaja, tarinankertoja ja viihdyttäjä. Olen tieteilijä, nörtti ja tekniikan ihmelapsi. Olen romantikko, kapinallinen ja auttamishaluinen. Rakastan internet-markkinointia ja verkkokurssibisnestä, koska silloin saan olla kaikkea tätä. Digivallankumouksessa minä suunnittelen ja optimoin myyntitunneleita, kirjoitan sisältöä ja mainoksia, teen teknistä säätöä kulissien takana ja paljon muuta.
8 6.2. Monitavoitteinen maaseutuyritys ja tavoitteiden mittaaminen SWOT-analyysi menestymisen tutkimisessa Aineelliset resurssit ja työvoima Markkinointistrategiat Yrittäjäosaaminen Aineisto Analyysimenetelmät Verotusaineiston käsittely Tapaustenvälisten erojen tutkiminen Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti Lomaketutkimus Tunnuslukuj en reliabiliteetti ja validiteetti 59 Aineiston kuvaus Yrittäjät Yritys Työllistävyys Markkinointikanavat ja yhteistyö 67 Tutkimustulokset Tutkimusyritysten menestyminen toimialoittain Yritysten subjektiivinen kannattavuus Menestymisen luokittelu ja tapausten väliset menestymiserot Tunnuslukuj en graafinen kuvaus Yrittäjän tavoitteiden ja menestymisen välinen yhteys Toimialoj en väliset erot Menestymisluokkien väliset erot tavoitteissa Uhat ja mahdollisuudet Toimialoj en välinen ero Menestymisluokkien välinen ero Vahvuudet ja heikkoudet Toimialoj en välinen ero Vahvuuksien ja heikkouksien yhteys menestymiseen Aineelliset resurssit ja työllistäminen Marldeinointistrategiat Toimialoittain Menestymisuokkien väliset profiilit Yrittäjäosaaminen Koulutus ja kokemus Yrittäjäidentiteetti 90
Monet yritykset hyödyntävät tehokkaasti yleisön ääntä brändin levittämisesssä eri kanavissa. Tavoitteeena on rohkaista yleisöä viemään yrityksen viestiä eteenpäin. Ihmiset haluavat tuntea, että he ovat osa jotain isoa ja kasvavaa tarinaa. Ihmiset kertovat mielellään yrityksestä tai tuotteista eteenpäin, jos he todella pitävät niistä. Kuitenkin yleisön pitää ensiksi luottaa ja uskoa yritykseen ennen kuin he alkavat puhua siitä eteenpäin posiitivisesti. Digimarkkinoinnin toimivuutta pitää mitata ja tehdä jatkuvasti tarvittavia muutoksia, mikäli yleisö ei ole kiinnostunut viestistäsi. Parhaassa tapauksessa saat yleisöltäsi näkyvyyden lisäksi myös arvokasta palautetta ja kehitysideoita, joiden avulla vahvistat brändiä entisestään.
17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16
Työntekijäesittelyt: Vertaissuositteluun luotetaan aina enemmän kuin yrityksen omiin viesteihin. Nämä kaksi voi yhdistää luomalla esittelyvideoita, joissa erilaisissa tehtävissä työskentelevät kertovat työstään. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: suosittelun luotettavuus muodossa, jota yritys voi itse hallita. Pidä kuitenkin huolta, että haastattelu pysyy aitona ja tulee sydämestä – teeskentely huomataan kyllä.
Ihmiset oppivat ja muistavat asioita parhaiten eri aistien avulla – jotkut näkemällä, toiset kuulemalla ja jotkut taas haistamalla. Näin videomainonta vetoaa useampaan ihmiseen, kuin pelkkä tekstimainos, joka vaikuttaa enimmäkseen niihin kuluttajiin, joihin vetoaa parhaiten näkökyky. Video välittää viestin useammalla tasolla kuin teksti, ja näin viestin perille meneminen on paljon tehokkaampaa. Videomainonta välittää myös tunteita tehokkaammin, kuin mikään muu mainonnan muoto. Aistien ja tuntemuksien tehokkuudesta kertoo myös YouTubessa räjähdysmäisesti nouseva trendi, ASMR-videot (lue lisää täältä https://www.thinkwithgoogle.com/articles/asmr-videos-youtube-trend.html). Tunteiden merkitys on monessa eri tutkimuksessa todettu ostopäätöksen tekemisen kannalta suurimmaksi tekijäksi. Vaikka ihminen yleensä perusteleekin ostopäätöksiään itselleen ja muille järkisyillä, on päätös jo sitä ennen tehty tunteiden vaikutuksesta.
60 54 ryhmässä. Tästä ryhmästä kaksi vastaajaa ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin vuotiaiden ryhmässä vastaajia oli kymmenen, joista yksi ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin. Muissa ryhmissä oli yhdeksän vastaajaa. Halusin selvittää, onko jokin ikäryhmä sellainen, jolla ei ole tietoa Seniori-vaapusta. Tällä tiedolla halusin selvittää vastaajista ne, joille olisi todella tärkeää tuottaa verkkosivujen sisältöä siltä pohjalta, mikä Seniori-vaappu on ja mihin tarkoitukseen se on alun perin kehitelty. KUVIO 14. Vastaajien ikä ja Seniori-vaapun tunnettuus Viidestäkymmenestä vastaajasta vain neljä ei tuntenut Seniori-vaappua aiemmin. Tämä kertoo hyvin Seniori-vaapun tunnettuudesta vastaajien keskuudessa. Seniori-vaapun tietojen saaminen internetistä, lehdestä, kalastajilta, messuilta tai tuttavalta Kuviosta 15 näkyy, että vastaajat olivat saaneet Seniori-vaapusta tietoja eri kanavista. Suurin osa, 13 vastaajaa, oli saanut Seniori-vaapusta tietoa perinteisestä lehdestä. Kysymykseen olisi voinut lisätä myös vastausvaihtoehdon jostain muualta, sillä jälkeenpäin huomasin, että vaihtoehtoja oli liian vähän. Yllättävää oli, että internetistä tietoja oli saanut vain kaksi vastaajaa. Lehden merkitys tunnettuuden kannalta on siis edelleen suuri.
88 82 Joitakin Seniori-vaappuja yrittäjä valmistaa erikoisväreinä. Kuviossa 42 on yksinkertainen malli Seniori-vaapun verkkokaupan tilaamisen kehittämiseen. KUVIO 42. Vaapun tilauspalvelumalli verkkokauppaan Kuviossa 42 esitetyn väripiirturin avulla tilaaja voisi liittää haluamansa Seniorivaappumallin ohjelmaan. Tämän jälkeen yksinkertaisen ohjelman avulla tilaaja voisi itse värittää vaapun ensin perusvärein ja vielä tarkentaa sävyjen avulla vaapun haluamansa väriseksi. Tämä palvelu välittäisi tilaajan värimallin yrittäjälle, jolle malli näkyisi tietokoneen näytön kautta. Näin yrittäjä voisi valmistaa erikoisvärejä asiakkaan tarpeita tyydyttäen. 5.8 Blogin aktiivinen ylläpitäminen Blogin pelkkä luominen ei riitä siihen, että se houkuttelisi lukijoita ja tätä kautta kotisivuille kävijöitä. Blogissa on oltava riittävän usein uutta sisältöä, joka saa ihmiset käymään uudestaankin sivuilla. Jos blogiin tai kotisivuille ei tuota mitään uutta esimerkiksi kuukauteen, on se usein jo merkki siitä, että tieto on vanhaa. Internetin käyttäjät huomaavat jo ensi silmäyksellä, mikäli sivuston sisältö on edelleen pysynyt samana kuin heidän aikaisemmalla vierailukerrallaan. Jos tämmöinen reagointi toistuu, on suuri vaara, että yritys menettää sivustolla kävijöitään. Yrittäjä
Perussäännöt koskevat kaikkia markkinoinnin muotoja ja sisältöä. Perussääntöjä sovelletaan myös sellaiseen markkinointiaineistoon, joka ei ole markkinoijan itsensä laatimaa, kuten suositukset, lausunnot sekä kuva- ja ääniesitykset. Perussääntöjen vastaista menettelyä ei siten voi perustella sillä, että markkinoinnin sisältö tai muoto on kokonaan tai osittain muiden laatima.
25 19 suuryrityksille tyypilliset markkinointiosastot ja järjestelmät, vaan hyvä tuotteiden ja asiakaskontaktien laatu. (Lahtinen 1992, 223.) Lahtisen (1992) mukaan 1990-luvun markkinointinäkemys painottui vuorovaikutussuhteisiin ja niiden merkitykseen. Jokainen yritykseen soittava, faksaava, kirjoittava ja sisään tuleva henkilö otettiin vakavasti ja häntä palveltiin kunnolla. Näkemyksen mukaan asiakassuhde kehittyi vaiheittain, eikä yrityksen ollut siten järkevää jaotella asiakkaitaan hyviin ja huonoihin. Mainonta on kallis kilpailukeino, ja sen käyttö suuryritysten keskuudessa avaa mahdollisuuksia pk-yritykselle. (Lahtinen 1992, ) Nykyinen tarjontarunsaus markkinoilla ajaa asiakkaan valitsemaan yrityksen, jonka puheisiin luotetaan. Tämän näkemyksen mukaan kaikki mitä asiakkaalle luvataan, on pidettävä tinkimättä. Pienintäkään vilpillisyyttä ei voi hyväksyä, koska seurauksena saattaa syntyä pysyvä luottamuspula. Lahtisen (1992) sanoin asiakasta voi pettää vain kerran. (Lahtinen 1992, ) Tavoitteellinen markkinointi edellyttää yritykseltä suunnitelmallisuutta ja järjestelmällistä toimintaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Hyvän ja selkeän suunnitelman avulla työnjako ja työt selkeytyvät. Asiakassuuntaisen markkinoinnin onnistuminen vaatii yritykseltä kykyä reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Asiakassuhde nähdään mieluummin yhteistyösuhteena kuin ostajan ja myyjän keskinäisenä suhteena. Yrityksellä on myös oltava taitoa ja kykyä kehittää jatkuvasti yrityksen liikeideaa vastaamaan ajan haasteisiin. Tämä edellyttää taitoa kerätä luotettavaa tietoa toimintaympäristöstä ja sen muutospaineista. (Raatikainen, 2004, 58.) 3.3 Mielikuvamarkkinointi Eräs markkinoinnin keskeisimmistä toimintakentistä on mielikuvamarkkinointi. Sen tavoitteena on rakentaa yrityksen toiminnasta eri sidosryhmiin sellainen mielikuva, jonka avulla jokaisen sidosryhmän kohdalla yritys saavuttaa tavoitteensa. Mielikuvamarkkinointi on toimintaa, jossa yritys määrittelee kohderyhmän ja pyrkii mielikuvien kautta pääsemään asetettuihin tavoitteisiinsa. Kohderyhmänä mielikuva-

Video on luonnollinen ja helppo tapa vastaanottaa opastavaa sisältöä. Moni kohderyhmä vastaanottaa viestin äänen ja kuvan kautta tekstiä paremmin, etenkin jos asiointi tapahtuu verkossa. Uudelleenmarkkinoinnilla videota katsoneet henkilöt tai tietyn verkkosivun kävijät saavat muistutuksia tai ostokehotteita. Näin heidät sitoutetaan yritykseen ja etsitään uusia tarpeita joihin tarjota kohdennettuja ratkaisuja.


32 26 käyttäjää yrityksen tuotteiden omaksumisessa. Kuviossa 5 on Seniori-vaapun monipuolisista käyttötavoista näkymä YouTubessa. (Fahs 2008.) KUVIO 5. Seniori-vaapun monipuoliset käyttötavat YouTubessa Kuvio 5 esittää Seniori-vaapun monipuolisista käyttötavoista kertovaa YouTubevideota. Palvelun käyttö sisällön katsomiseen ei vaadi rekisteröitymistä, mutta tuottaakseen sisältöä on rekisteröidyttävä palvelun käyttäjäksi. Rekisteröityminen ja palvelun käyttö ovat ilmaisia. Seniori-vaappuja käytetään esimerkiksi heitto-, veto- ja UL-kalastuksessa. Moni käyttäjä ei kuitenkaan tiedä, että Seniori-vaappua voi käyttää monissa kalastusmuodoissa kuten esimerkiksi pilkkikalastuksessa. Video kuvattiin sen vuoksi, että vaapun monipuoliset käyttötavat tulisivat kalastajien tietoisuuteen Blogit ja bloggaaminen Blogit ja bloggaaminen ovat termejä, joita usein kohtaa internetissä ja monissa muissakin medioissa. Usein bloggaajat ovat niitä, jotka toimivat ikään kuin testikäyttäjinä uutuustuotteille ja bloggaamalla toimivat samalla mainostajina yritykselle (Paikkala 2010, 9). Blogit eli verkkopäiväkirjat eivät ole vain ohi menevä muotiilmiö, vaan merkittävä teknologinen, sosiaalinen ja taloudellinen muutosvoima. Niiden kautta jokaisen sana on vapaa, koska kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa ja milloin tahansa. (Kilpi 2006, 3.)
Käyttämällä videoissa oikeita ihmisiä annat yleisöllesi keinon yhdistää sivustollasi olevat sisällöt kasvoihin, annat inhimillisemmän kuvan yrityksestäsi ja autat ihmisiä sitoutumaan brändiisi. Jos haluat yleisösi näkevän persoonasi, ovat videot siihen yksi parhaista keinoista. Jos brändisi on tuntematon tai sivustosi uusi, tulee siellä vierailijoille helposti tunne, että he seilaavat tuntemattomilla vesillä. Videot auttavat ihmisiä tuntemaan olonsa kotoisaksi ja luomaan uskottavuutta.
Videolle tubettaja kertoo: ”Mä muistan kun tää peli julkaistiin 2014 syksyllä niin mä pelasin tätä peliä aivan nonstoppina varmaan usean viikon putkeen. Ihmisillä oli vaikeuksia saada mua irti mun kotisohvasta. – – Mä olen nyt kuitenkin löytänyt uuden innostuksen tälle pelille. En ainoastaan sen mahtavien lisäosien, the house of wolvesin ja the dark belown ansiosta, vaan koska mä olen kuullut, että tähän on tulossa uusi mullistava year kaksi lisäosa nimeltä The Taken King.” Tämän jälkeen näytetään peliä ja sen tapahtumia.
Useat palvelut toimivat vain tietyillä liittymillä tai vain tietyillä puhelinmalleilla. Nämä tiedot tai huomautus yhteensopivuusvaatimuksesta käyttäjien on voitava löytää vaivatta. Jos palvelun käyttö edellyttää tarkkoja asennusohjeita tai muita käyttöohjeita, ne on myös esitettävä riittävän selkeästi. Niiden on esimerkiksi oltava internetissä kokonaisuudessaan saatavilla.
5 kuvaa maaseudun mahdollisuuksista paitsi omalle alueelle myös väestökeslcuk-sissa. Tutkimuksen ovat tehneet ETM Terri Kupiainen MTTL:ssa, professori Saara Hyvönen ja MMM Juha Helenius Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa sekä MMM Outi Kaihola Mikkelin tutkimus-ja koulutuskeskuksessa. Suomen Akatemian lisäksi tutkimusta ovat rahoittaneen Maaseutupolitiikan neuvottelukunta ja MTTL. Juha Heleniuksen osuus raportissa perustuu hänen tekemäänsä maatalouden liiketaloustieteen alan pro gradu -opinnäytetyöhön, jonka on ohjannut professori Matti Ylätalo Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa. MTTL ja tutkijat kiittävät kaikkia tutkimuksessa mukana olleita henkilöitä ja tahoja. Samalla haluamme välittää omasta ja tutkijaryhmän puolesta erityiskiitokset Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja Pirjo Siiskoselle, joka on monin tavoin tukenut tutkimuksen edistymistä. Tutkimuslaitos kiittää myös tutkimukseen osallistuneita yrittäjiä, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet tutkimuksen tekemisen. Toivomme, että tutkimuksemme edistää maaseudulla toimivien pienyritysten osaamisen kehittämistä sekä palvelee päätöksentekijöitä sekä muuta alan tutkimusta. Helsingissä helmikuussa 2000 Jouko Sir6n Ylijohtaja Maij a Puurunen Tutkimusjohtaja
Sano mitä sanot, mutta mieti etukäteen sanajärjestys. Toiselle Titanic oli puuduttavan pitkä ja vaivaannuttava elokuva. Toisaalta teinitytöiltä jos olisit kysynyt niin heistä elokuva oli liian lyhyt ja siinä pussailtiin liian vähän. Siksi onkin tärkeä suunnitella etukäteen miten viestisi viet. Erityisesti tuotteisiin liittyvät videomainokset olisi hyvä käsikirjoittaa huolella, että ne toimivat hyvin. Toisaalta moniin b2b-palveluihin saattaa riittää yksinkertainen selostus siitä kuka olet ja mitä teette. Tarkkaan miettiminen ei välttämättä vaadi kuvakäsikirjoitusta, mutta selkeän viestin ja selostuksen miten viesti kerrotaan.
62 56 KUVIO 16. Seniori-vaapulla kalastaminen Seniori-vaapun tietojen etsiminen yrityksen kotisivuilta, Googlesta, kalastusliikkeestä tai keskustelufoorumilta Kuvio 17 osoittaa, että kalastusvälineliikkeet ovat edelleen tärkeä kanava, josta käyttäjät hakevat Seniori-vaapusta tietoa. Jälkikäteen olisin liittänyt tähän kysymykseen myös vastausvaihtoehdot blogi ja Youtube. Tässä yhteydessä ne ovat osa internetvaihtoehtoa, joka kuitenkin on varsin laaja käsite. Vastaajista mielestäni yllättävän moni, 20 vastaajaa, ilmoitti hakeneensa Seniori-vaapusta tietoa perinteisistä kalastusvälineliikkeistä. Seitsemän vastaajaa oli hakenut tietoa Kannuksen Kalastustarvikkeen kotisivuilta.
Pakkauksessa oli kuvattu koalakarhu kolmen poikasensa kanssa. Pakkaus sisälsi kuitenkin vain kaksi poikasta. Pakkauksessa oli maininta ”Yllätysvauvat, mutta kuinka monta”. Kuluttaja-asiamies kehotti yritystä huolehtimaan siitä, että pakkausmerkinnöissä annettavat tiedot eivät ole pakkauksen sisällön suhteen harhaanjohtavia ja että kuluttajalle ei synny mielikuvaa, että on sattumanvaraista, montako tuotetta pakkaus sisältää. (KA 98/40/1801)
Sosiaalinen media toimii parhaimmillaan monipuolisena ja vuorovaikuttavana palvelu- ja jakelukanavana – ei niinkään brändätyn sisällön kotipesänä. On yrityksen kannalta pitkällä aikavälillä kannattavampaa rakentaa presenssiä omistettujen kanavien ja niissä asuvien sisältöjen ympärille. Kaikki tietävät millaista on toimia nimeltämainitsemattomien pörssiyritysten omistamien algoritmien varassa.
Intagram-markkinointi voi olla sinulle juuri oikea kanava, jos kohderyhmäsi koostuu nuorista ihmisistä. Naiset ovat enemmän edustettuina Instagramin käyttäjäkunnassa joten heidät tavoittaa sieltä tehokkaimmin. Instagramista liikenteen ohjaaminen omille verkkosivuillesi on helpottunut ja erityisesti Instagramin stories ominaisuus on tehokas liikuttamaan ihmisiä myös palvelusivuille, kun sisältö on vain riittävän mielenkiintoista. Instagram markkinointi toimii Facebookin alustassa, joten kanavia on myös helppo yhdistellä.
×