Myynninedistämisen kannalta on myös toinen olennainen syy hankkia asianmukainen SSL-sertifikaatti: Google on vuonna 2014 antamassaan tiedotteessa kertonut (https://webmasters.googleblog.com/2014/08/https-as-ranking-signal.html) arvostavansa luonnollisissa hakutuloksissaan enemmän https-yhteydellä varustettuja sivustoja. Näinollen sertifikaatin asentaminen auttaa myös optimoimaan hakukonenäkyvyyttä.
"Sosiaalisessa mediassa aloittelevan markkinoijan kannattaa panostaa olennaiseen ja laadukkaaseen sisältöön. Sosiaalisen median markkinoinnissa on kyse lisäarvon tuottamisesta seuraajille. Esimerkiksi tapahtumista ja seminaareista viestittäessä älä postaa vaan kuvaa ja tekstiä ”täällä minä olen”, vaan kerro, mitä oivalsit ja opit tilaisuudesta. Jos tapahtumassa on viitattu kiinnostavaan blogikirjoitukseen tai artikkeliin, kannattaa se jakaa viestin yhteydessä. Näin luot konkreettista arvoa verkostollesi.
2. Koska kaikki sivut kilpailevat keskenään, ovat jotkut sivut Googlen mielestä parempia kuin toiset ja parempia sivuja Google kuvaannollisesti palkitsee jollain pistemäärällä. Nyt kun tältä palkitulta sivulta viitataan etusivulle, se ikään kuin antaa puolet tästä pistemäärästä etusivulle ja etusivu muuttuu vahvemmaksi ja vielä paremmaksi ja suositummaksi. Se on kuin päämaksu.
78. Segmentointi B2B-markkinoilla • MAKROSEGMENTOINTI: • yrityksen koko • Toimiala • Sijainti • demograafiset tekijät • MIKRO: • tuotantoon ja toimintaan liittyvät tekijät –käytössä oleva tekniikka –keskitetty vai hajautettu ostotoimi –Sopimukset • tilannetekijät; kiireellisyys, persoonallisuus (ostajan ja myyjän samankaltaisuus asenne riskeihin, sekä uskollisuus)
Muun muassa aikakauslehdetkin ovat yksi esimerkki eräänlaisesta sisältömarkkinoinnista. Sosiaalisen median suosio on lisännyt mahdollisuuksia yritysten markkinoinnille ja sisältömarkkinointi on sen myötä lähtenyt uuteen nousuun. Internetin luoma informaatiotulva on pakottanut yritykset miettimään tarkemmin luomaansa sisältöä, sillä kuluttajat arvostavat entistä enemmän laatua.
Tarkkoja ikärajoja alaikäisryhmän sisällä ei ole kuitenkaan mahdollista asettaa. Selvää on, että kun suunnitellaan alle kouluikäisiin kohdistuvaa mainontaa, kohderyhmän kehitystaso asettaa erilaiset vaatimukset kuin nuorille suunnattu kampanja. Ohjeessa käytetään alaikäisen lisäksi käsitteitä pieni lapsi, lapsi, ala-asteikäinen tai nuori havainnollistamaan alaikäisten eroja, jotka mainostajan on syytä ottaa huomioon.

71. Markkinoiden segmentointi • Harvat tuotteet voivat tyydyttää kaikkia kuluttajia • Menestyksellisen markkinointistrategian toteuttaminen vaatii eri tyyppisiä tuotteita erilaisille ostajaryhmille (kohdemarkkinoille, target markets) • SEGMENTOINTI on kokonaismarkkinoiden jakamista tietyin perustein erilaisiin alaryhmiin, lohkoihin, joista mikä tahansa voidaan valita erilaisella markkinointimixillä tavoitettavaksi kohdemarkkinoiksi •Esimerkki Vaateteollisuus ja Diesel •Sandin naisten vaatemallisto


Liikkuvan kuvan hyödyntäminen on ollut digitaalisen markkinoinnin sekä asiakaspalvelun trendien kärjessä jo pitkään. Teknologian kehittyminen on tuonut ratkaisut kaikkien ulottuville. Videon tehokkuus sekä hyvät kokemukset ovat jalkauttaneet kiinnostusta kaiken tasoisille yrityksille. Lukuisilla toimialoilla kanavat ovat jo aktiivisessa käytössä, mutta merkittävä osa ominaisuuksista on edelleen hyödyntämättä. Tässä artikkelissa kerrotaan miksi video on tärkeä työkalu ja miten sitä tulisi hyödyntää.
Verkkokauppaa varten luotuun mobiilisovellukseen asiakkaan on helppo tallentaa maksutietonsa valmiiksi. Näin ostaminen helpottuu entisestään, kun ostotapahtuman päättämiseen riittää parhaimmillaan vain kaksi painallusta (”osta” ja ”vahvista osto”). Mobiilipalvelussa maksaminen ja luottokorttitietojen tallentaminen on lisäksi käyttäjälle turvallista. Verkkokaupan selailija tekee herkemmin impulssiostoja, kun maksaminen on tehty mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi. Helppokäyttöisen mobiiliverkkokaupan avulla voit sitouttaa asiakkaitasi ja saada yrityksellesi sellaista kauppaa, joka jäisi muuten tekemättä.
Instagram on vahvasti visuaalinen kanava – jopa suuremmassa määrin kuin Facebook. Tässä kanavassa pärjäävät ne, jotka tarjoavat kuluttajille ainutlaatuista kuvallista sisältöä. Siksi panostammekin Instagram-markkinoinnissa ennen kaikkea visuaalisuuteen. Lisäksi huolehdimme siitä, että sisällöt löytyvät tehokkaasti aihetunnisteilla eli hastageilla. Myös kilpailut ja muu kuluttajien aktivointi toimivat Instagramissa hyvin, ja siksi toteutammekin Instagramiin nimenomaan kuluttajia aktivoivia sisältöjä.
Opinnäytetyötä pohjustettiin ensin teoriaosuudella sosiaalisesta mediasta käyttäen mahdollisimman tuoreita lähteitä, jonka jälkeen tutustuttiin hieman kohdeyritykseen. Sen jälkeen paneuduttiin sivuston päivittämisen prosessiin ja sisällön tarkistamiseen. Lopuksi luotiin sosiaalisen median kanava käyttäen Facebookia ja yhdistettiin se nettisivun kanssa.
Aikakausilehteä mainostettiin televisiossa kuvitteellisen lehden avulla. Ruudussa isorintainen nainen kertoi uudesta ”täyteläisille naisille” suunnatusta lehdestä. Mainoksessa kuvattiin korostuneesti naisten rintoja ja mittailtiin rinnanympärystä todeten, että kuppikoko ei riitä. Kuluttaja-asiamies totesi, että naiset esitettiin halventavalla tavalla pelkkinä seksiobjekteina. Mainos korosti vanhaa stereotypiaa vaaleista isorintaisista naisista vihjailemalla, että tällaiset naiset eivät ole lukutaitoisia. Mainoksen teki tavanomaista epäasiallisemmaksi se, että mainosta esitettiin myös lasten katseluaikaan. (KA 2003/40/1107)
13. Markkinoinnin perusta: ihmiskunnan vuorovaikutusverkostotVerkostojen ominaispiirteitä: –Verkostot ovat sekoitus yhteistyötä ja kilpailua • yhteistyön ansiosta mahdollista erikoistua, mikä yhtäältä vaurastuttaa yhteisöjä ja toisaalta luo eriarvoisuutta • kilpailu yhtäällä edistää yhteistyötä toisaalla –Sisäisesti yhteistyökykyiset verkostot kykenevät parantamaan kilpailuasemiaan suhteessa vähemmän yhteistyökykyisiin –Verkostojen vaikutus ihmiskunnan historiaan on lisääntynyt –Ihmiskunnan verkosto on laajentanut ihmisen ekologista lokeroa suhteessa muihin lajeihin
60 54 ryhmässä. Tästä ryhmästä kaksi vastaajaa ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin vuotiaiden ryhmässä vastaajia oli kymmenen, joista yksi ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin. Muissa ryhmissä oli yhdeksän vastaajaa. Halusin selvittää, onko jokin ikäryhmä sellainen, jolla ei ole tietoa Seniori-vaapusta. Tällä tiedolla halusin selvittää vastaajista ne, joille olisi todella tärkeää tuottaa verkkosivujen sisältöä siltä pohjalta, mikä Seniori-vaappu on ja mihin tarkoitukseen se on alun perin kehitelty. KUVIO 14. Vastaajien ikä ja Seniori-vaapun tunnettuus Viidestäkymmenestä vastaajasta vain neljä ei tuntenut Seniori-vaappua aiemmin. Tämä kertoo hyvin Seniori-vaapun tunnettuudesta vastaajien keskuudessa. Seniori-vaapun tietojen saaminen internetistä, lehdestä, kalastajilta, messuilta tai tuttavalta Kuviosta 15 näkyy, että vastaajat olivat saaneet Seniori-vaapusta tietoja eri kanavista. Suurin osa, 13 vastaajaa, oli saanut Seniori-vaapusta tietoa perinteisestä lehdestä. Kysymykseen olisi voinut lisätä myös vastausvaihtoehdon jostain muualta, sillä jälkeenpäin huomasin, että vaihtoehtoja oli liian vähän. Yllättävää oli, että internetistä tietoja oli saanut vain kaksi vastaajaa. Lehden merkitys tunnettuuden kannalta on siis edelleen suuri.
Kuuluisa markkinoinnin professori Philip Kotler kutsuu markkinointisuunnitelmaa taistelusuunnitelmaksi. Suunnitelman tulisi antaa luottamusta sodan voittamiseen vaikka yhtään taistelua ei oltaisi vielä käyty. Taistelun edetessä suunnitelmaa tulee jatkuvasti päivittää, mutta sen laatimiseen ei saa käyttää enempää aikaa kuin tulosten tekemiseen (Kotler, Principles of Marketing).
10 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta Tämä tutkimus liittyy Suomen Akatemian rahoittamana aloitettuun tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheissa". Raportti on kooste proj elctin eri vaiheissa saaduistatutkimustuloksista j a perustuu kirjallisuustutkimukseen ja empiirisiin aineistoihin. Tutkimuksen teoriaosassa käsittellään yrittäjyyden käsitettä ja maaseutuyrittäjyyteen liittyviä tutkimuksia sekä pienyritystutkimukseen soveltuvaa markkinoinnin strategiakirjallisuutta. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena on hahmottaa eritavoin menestyneiden maaseudun pienyritysten profiilia integroimalla markkinoinnin tutkimuksissa käytettyjä strategia-ja resurssimuuttuj ia sekä yrittäjän osaamista taloudellisiin tunnuslukuihin. Raportti on syntynyt usean tutkijan työn tuloksena '). Tutkimuksen empiirisen toteutuksen osalta viitataan Heleniuks en (1999) pro gradu tutkielmaan, josta selviävät lähemmin tunnuslukuj en laskentamenetelmä ja käytettyj en empiiristen aineistojen alkuperä. Pienyritystutkimusta käsitellään yleensä omana tutkimusalueenaan erillään isojen yritysten liiketoiminnan tutkimuksista, eivätkä pienyrityksiin kohdistetut markkinoinnin tutkimukset eroa tässä suhteessa muista pienyritystutkimuksista. Lisäksi maaseudun pienyrityksiä käsittelevät tutkimukset ovat yleisesti edenneet oletuksesta, että maaseutuyrittäminen poikkeaa myös muusta pienyrittämisestä, koska maaseudun yrityskulttuuri jatoimintaympäristö ovat erilaiset kuin kaupunkimaisessa ympäristössä toimivien yritysten. Toimintaympäristöllä on väljästi määritellen tarkoitettu sekä taloudellista että sosiaalista ympäristöä, joka tarj oaa paikallisesti toimiville yrittäjille erilaisen kilpailu- ja kysyntäympäristön ja sen seurauksena muihin yrityksiin verrattuna myös erilaisen oppimisymp äristön. Ympäristöllä on useissa yhteyksissä todettu olevan merkitystä myös yrittäjäuralle hakeutumiselle. Maaseudun pienyrityksiin kohdistuvan tutkimuksen eriyttäminen omaksi aihepiirikseen on monessa suhteessa tarkoituksenmukaista. Pienyrityksen markkinoinnista ei ole kuitenkaan toistaiseksi omaa teoriaa, jota tutkimuksissa voitaisiin so- I) Terri Kupiainen on kirjoittanut teoriaosan ja täydentänyt tutkimuksen empiirisen osan analyysiä sekä editoinutkäsilcirjoituksen. Teoriaosan aineisto liittyy tutkimukseen "Elintarvikealan pienyritysten markkinointistrategiat" ja sitä seuranneeseen tuticimukseen, jonka käsikirjoituksen työnimenä on "Pienten elintarvikealan yritysten markkinointiosaaminen". MTTL. Juha Helenius on tehnyt verotilinpäätösaineiston käsittelyn ja analysoinut tutkimusaineiston sekä kirjoittanut tutkimustuloksista suuren osan. Heleniuksen työ on jullcaistu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella pro gradu tutkielmana. Outi Kaihola onsuunnitellut yrittäjille suunnatun kyselylomakkeen ja kerännyt lomakeaineiston. HY, Mikkeli Saara Hyvönen on toiminut tutkimusryhmän johtajana ja tässä roolissa vaikuttanut tutkimuksen ongelman asettelun ja sisällön kehittymiseen eri tutkimuksen vaiheissa. HY, Helsinki. 9

Ensivilkaisulla luotua vaikutelmaa voi olla vaikeaa, tai jopa mahdotonta muuttaa myöhemmin – siksi selkeiden ja toimivien verkkosivujen rakentaminen jo yrityksen alkutaipaleella on tärkeää. Asiakas saattaa muodostaa ostopäätöksensä pelkästään verkkosivujen pohjalta. Kun asiakas etsii itselleen mieluisaa tuotetta tai palvelua, hän vertailee todennäköisesti usean eri yrityksen verkkosivuja keskenään tehden päätöksensä hyvän ensivaikutelman ja käyttömukavuuden perusteella. Hyvännäköiset ja toimivat verkkosivut ovat kuin ympäri vuorokauden työskentelevä myyjä.


Hyvä ja viimeistelty kielioppi herättää kuluttajassa luottamusta. Se on keino saada viestisi selkeämmin perille. Myös hakukoneet antavat arvoa selkeälle ja ytimekkäälle kielelle sijoittamalla sivustosi hauissa korkeammalle. Kielellä on kuitenkin mahdollista myös leikitellä ja näin herättää informaatiotulvan keskellä toivottua huomiota sekä vastaanottajassa tunteita: liian asiallinen markkinointikieli voidaan helposti kokea kylmäksi ja vaikeasti lähestyttäväksi.
Leikit, peli ja muu viihde on erotettava selkeästi mainoksista. Markkinoinnille, jonka kohteena ovat lapsille tarkoitetut tuotteet ja tuotemerkit, ei näin ollen saa antaa pelin, leikin tai puuhasivun muotoa. Tällaista markkinointia ei saa myöskään yhdistää peleihin, leikkeihin tai puuhasivuihin tavalla, joka ei mahdollista tunnistettavuutta. Pelejä yms. ei liioin saa keskeyttää mainosviesteillä. Jos ajanvietesisältöä sponsoroidaan, sponsorin nimi on mainittava mutta sponsorin lapsia kiinnostavaa mainontaa ei tähän saa liittää.
14 aloittavissa yrityksissä, jotka pyrkivät eniten kehittämään yritystä ja haluavat kasvattaa myyntiä (HYVÖNEN ym. 1995, s. 43, 56). 1.4 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavia pienten elintarvikealan yritysten markkinointiin liittyviä kysymyksiä: miten yrittäjät toteuttavat markkinointia? mitkä tekijät vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet markkinointia koskeviin päätöksiin yrityksissä? minkälaisia tavoitteita yrittäjät ovat asettaneet markkinoirmille, ja miten he itse arvioivat onnistuneensa markkinoimaan tuotteitaan? Aineiston hankintamenetelmänä on teemahaastattelu. Haastateltaville esitettiin teema-alueista suoria kysymyksiä tai teema-aluetta käsiteltiin useiden eri kysymysten yhteydessä. Tutkimus poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista eniten tutkimustapansa puolesta. Tuticimusongelmia pyrittiin lähestymään aikaisempaa kiinteämmin yritysten käytännön näkökulmasta, ei niinkään markkinoinnin teoreettisista ajattelumalleista lähtien. Pikemminkin on asetettu kysymys, minkälaisesta viitekehyksestä yrittäjät toteuttavat markkinointia, ja miten yrittäjien ajattelutapa ohjaa markkinointitoimintaa käytännössä. Haastattelun teemat ja eteneminen riippuivat eniten niistä tekijöistä, jotka olivat merkityksellisiä haastateltavien yrityksien kannalta. Tällä menettelytavalla pyrittiin vähentämään sitä pienyritystutkimuksessa ilmeistä virhemahdollisuutta, että tutkija yrittää saada yrityksestä selville jotakin sellaista, mitä siellä ei ole (Hovi 84 HURMERINTA-PELTOMÄKI 1995). Haastattelujen suorittamisen ja aineiston keräyksen pohjaksi on kuitenkin muodostettu teoriapohjainen käsitys resurssi-olosuhde-lcilpailuympäristö-strategia-vaikutussuhteista. Mallien yksityiskohtia ei tässä yhteydessä kuitenkaan esitetä. Tässä raportissa esitetään yleisluonteinen kuvaus tutkimuksen aihealueista. Markkinoinnin osalta haastattelun teemoissa on keskitytty kolmeen pääalueeseen, joita ovat: yrityksen sisäiset markkinointiolosuhteet kilpailuympäristö yrityksen asemoituminen muihin yrityksiin ja/tai kilpaileviin tuotteisiin nähden. Eri yhteyksissä kiinnitetään huomiota myös yrittäjän informaatioon ja informaation lähteisiin. Teemojen yhteydessä käsitellään tuotteisiin, hinnoitteluun, j akeluratkaisuihin ja markkinointiviestintään liittyviä kysymyksiä. Markkinoinnin olo- 13
Huoltajalle lähetetyssä perintäkirjeessä oli teksti: ”Huoltaja! Lapsellanne on maksamaton velka!” Koska alaikäinen ei voi pätevästi velkaantua, perintätoimet jotka kohdistetaan alaikäiseen ovat lainvastaisia. Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että teksti antaa virheellisen käsityksen velasta vastuussa olevasta tahosta ja tekstin käyttäminen on näin hyvän perintätavan vastaista. (KA 2002/41/4761)

Sisällön tulee olla sellaista, ettei se haittaa yrityksen julkisuuskuvaa tai ole esteenä asiakassuhteille. Mielipiteitään voi esimerkiksi yrityksen blogissa esittää, mutta paljon mielipiteitä jakavissa asioissa se ei yleensä ole yrityksen eduksi. Uskonto ja politiikka ovat esimerkkejä aiheista, jotka kannattaa suosiolla jättää pois yrityksen sosiaalisen median kanavista.


Pelkästään se, että yrityksellä on sivu Facebookissa ja seuraajia on paljon, ei takaa asiakkaita. Tutkimusten mukaan vain n. 5-10 % sivun tykkääjistä edes näkee päivityksesi. Perustaessasi Facebook-sivua, seuraajien hankkimiseksi aloitit luultavimmin kutsumalla kaikki omat Facebook-kontaktisi. Tämä on hyvä keino päästä alkuun, saada seuraajia ja sitä kautta myös näkyvyyttä. Nämä seuraajat eivät kuitenkaan todennäköisesti ole tavoittelemaasi kohderyhmää. Muun muassa siksi tarvitaan Facebook-mainontaa.
Aikatauluun kannattaa varata myös oma osuutensa vuorovaikutukseen seuraajien kanssa. Yksi sosiaalisen median suurista hyödyistä on asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa oleminen, yritykset ovat tänä päivänä paljon enemmän läsnä asiakkaiden elämässä sosiaalisen median ansiosta. Asiakkaan kommentteihin vastaaminen on sosiaalisessa mediassa pakollista, jos seuraajan haluaa pitää uskollisena. Myös asiakkaan takaisinseuraaminen esimerkiksi Instagramissa ja asiakkaan kuvista tykkäily lisää sitoutuneisuutta. Asiakkaita voidaan myös osallistuttaa yrityksen somesisällön tuottamiseen erilaisilla hashtag -kilpailuilla ja muilla vastaavilla. Toinen suuri etu sosiaalisessa mediassa on markkinoinnin tuloksien analysointi. Yritys näkee heti, minkälaiset päivitykset keräävät eniten tykkäyksiä ja klikkauksia ja näitä tietoja analysoimalla ja hyödyntämällä yritys pystyy räätälöimään viestinnän sisällön juuri omaa kohderyhmäänsä miellyttäväksi ja hyödyttäväksi.

FitFarmin videot ovat suureksi osaksi mainoksia, joissa kerrotaan tulevista kursseista, haasteista ja muista myytävistä kokonaisuuksista. Seassa on kuitenkin myös erilaisia vinkkejä ja ohjeita, jotka ovat kiinteästi yhteydessä terveelliseen elämäntapaan, joka taas on tiiviisti yhteydessä myytäviin tuotteisiin. Videoista löytyy esimerkiksi vinkkejä herkkujen vähentämiseen tai smoothien tekemiseen.
7 1 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, kuinka pk-yritys voisi mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntää digitaalista mediaa osana markkinointia. Digitaalinen media, e-media, on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka käyttö on leviämässä nopeaa vauhtia henkilökohtaisesta käyttäjien vuorovaikutuksesta yritysten käyttöön aina osaksi sähköistä kaupankäyntiä. Asiakkaat kertovat internetissä avoimesti ostamistaan tuotteista, ja tieto tuotteesta tai yrityksestä leviää hetkessä internetin käyttäjien keskuudessa. Nyt alkaa olla otollinen hetki päättää, lähteekö yritys mukaan tähän digiaikaan omalle liiketoiminnalleen parhaaksi katsomallaan tavalla vai jääkö se ratkaisevasti lähtöviivalla muista yrityksistä. Jokaisen yrityksen, pienen tai suuren, kohdalla ratkaisut on kuitenkin tehtävä yrityskohtaisesti, ei matkimalla muita. Opinnäytetyöni toteutin kalastusvälineitä valmistavalle ja myyvälle mikroyritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle. Yritykselle ei aikaisemmin ole tehty näin laajaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yrityksen valinta oli minulle helppo, sillä kyseisen yrityksen perustaja on isäni, Hannu Känsäkoski. Yritys ja sen vaiheet ovat minulle tuttuja, ja olen ollut yrityksen työntekijänä tuotevalmistuksessa, puhelinmyynnissä ja tilaus- ja toimitustyössä. Digitaalinen ja sosiaalinen media ovat nyt ajankohtaisia aiheita, ja kiinnostuimme isäni kanssa niiden kustannustehokkaasta käytöstä. Päätin tehdä tutkimus- ja kehityssuunnitelman internetin vaihtoehdoista ja selvittää sitä, missä yhteisöissä yrityksen pitäisi olla mukana, vai pitäisikö. Digitaalinen media oli minulle aiemmin lähes vieras termi. Kiinnostuin siitä koulutukseni ensimmäisen vuoden markkinointiopintojen, ajankohtaisten uutisointien ja isäni kanssa käymieni keskustelujen kautta. Kotisivut ovat olleet isäni yrityksen lähes ainoa näkyvä osa digitaalisessa mediassa. Kun kuvapalvelu YouTubeen lisättiin videomateriaalia yrityksen tuotteesta, yrityksen kotisivujen kävijämäärä kasvoi välittömästi. Tämä innosti minua tutkimaan aihetta lisää. Innostuin lukemaan keskustelupalstoja ja muita kanavia, joista huomasin löytäväni mitä mielenkiintoisimpia keskusteluketjuja liittyen isäni valmistamaan Seniori-vaappuun. Innostuin keskustelupalstojen sisällöstä, sillä sieltä löytyi se perinteinen puskara-

6 ESIPUHE Tässä tämä nyt sitten on, valmis opinnäytetyöni, joka sisältyi tradenomiopintoihini. Opintoni aloitin syyskuussa vuonna 2009 ja sain päätökseen huhtikuussa Päätin opinnäytetyöni aloitusvaiheessa, että mikäli se omassa aikataulussani valmistuisi, kirjoittaisin siihen esipuheen kiitoksineen. Ja valmishan tämä nyt on. Omat tavoitteeni toteutuivat, ja opintojeni aikataulu piti, äiti on nyt tradenomi. Halusin tehdä markkinointiin ja digitaaliseen mediaan liittyvän opinnäytetyön. Tähän tarjoutui loistava tilaisuus, kun sain hyödyntää tietojani ja taitojani isäni yritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle tutkimus ja kehityssuunnitelman muodossa. Kiitos ideasta ja työn toteuttamismahdollisuudesta isälleni, Hannulle. Osana esipuhetta haluan esittää suuret kiitokseni opinnäytetyöni ohjaajalle KTM Ann-Christine Johnssonille. Hänen ajatuksiani herättelevä ohjauksensa auttoi omaan oppimiseeni ja ennen kaikkea johti tähän työhön, joka valmistui juuri niin kuin pitikin. Lämpimät kiitokseni esitän myös viestinnän lehtorille, FM Helvi Pääkköselle kieliasun tarkastamisesta. Kiitokset kuuluvat myös mummuille ja papoille, sillä heidän apunsa ja tukensa koko opiskelujeni aikana on ollut merkittävä. Viimeisenä muttei tietenkään vähäisimpänä kiitokset niille ystävilleni, jotka mainitsemattakin tuntevat olleensa apuna ja tukena tämän projektin etenemisessä ja tekemisessä, sekä Susanna: Kiitos. Tämän opinnäytetyöni omistan omalle perheelleni, aviomiehelleni Janille ja lapsillemme Jonelle, Netalle ja Titalle. Nyt äiti on koulutehtävät tehnyt. Kiitän läheisiäni koko sydämestäni. Kevät 2011 Taina Mäkelä
Yrityksillä ei ole lupaa henkilötietojen ikuiseen säilyttämiseen. Tiedot tulee poistaa tai anonymisoida, mikäli niiden säilyttämiseen ei ole enää oikeutettua tarvetta. Poista säännöllisesti henkilöt, jotka eivät enää halua markkinointiasi (opt-out). Luo siksi säännöt henkilötietojen säilyttämiseen ja niiden poistamiseen, ja muista myös noudattaa niitä.
Sisällön laatu tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää. Oli sisältö sitten tekstiä, kuvia tai videoita, kannattaa aina edetä laatu edellä. Millainen sisältö on kohderyhmälle aidosti tarpeellista ja samaistuttavaa? Mikä herättää keskustelua tavoitellun kohderyhmän kesken? Entä mikä herättää keskustelua julkaisijan ja kohderyhmän välillä? Näistä kysymyksistä on hyvä lähteä liikkeelle julkaisuja suunnitellessa. Facebookin uutisvirran vastaava Adam Mosseri nostaa algoritmin muutosta käsittelevässä julkaisussaan esille vinkkejä keskustelua herättävän sisällön luontiin. Näitä ovat esimerkiksi live-videot ja ryhmät.
Mainoksessa lapsi istui muiden lasten seuraan pelikorteilla katetun pöydän ääreen sanoen ystävällisesti ”Hei kaverit!”. Vieressä istuva vanhempi lapsi kääntyi tämän puoleen tokaisten ”Häivy täältä! Ei tää sua kiinnosta.” Kohtauksen jälkeen ääni kertoi: ”Pelin avulla sinusta voi tulla pihan kovin Pokemon kouluttaja, jolle muut eivät mahda mitään.” Kuluttaja-asiamies katsoi mainoksen olevan lainvastainen, kun siinä käytettiin lapsen hylätyksi tulemista ja sosiaalisen menestyksen tarvetta tehokeinona tuotteen myynnin edistämiseksi. (KA 2001/40/0392)
Televisiomainonnassa ei saa käyttää lapselle muusta yhteydestä tuttuja hahmoja tavalla, jota ei heti tunnista markkinoinniksi. Mainonnassa ei voi käyttää otteita televisiossa samanaikaisesti esitettävistä lastenohjelmista tai muista lasta kiinnostavista ohjelmista. Niissä esiintyviä hahmoja ei myöskään voi käyttää mainoksissa lapsia ostopäätöksiin suostuttelevana. Piirrettyjen lastenohjelmien yhteydessä ei saa käyttää pelkästään animaatiotekniikalla tehtyjä mainoksia.
23 3.3. Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Toimialatutkimus käsittelee yrityksen kriittistä strategiaa toimialaympäristöön liittyvänäj a käsitteellistää kilpailun luonteen viiden kilpailuvoiman avulla; Näitä ovat alalle vakiintuneet yritykset, uudet kilpailijat, asiakkaat, hankkij at ja korvaavat tuotteet (Porter 1980). Kilpailuvoimatmäärittävät alalletulomahdollisuuden ja vaikuttavat yrityksen suorituskykyyn markkinoilla. Porterin mukaan yrityksen tulee toimiessaan hakea 'tahtia' toimialaympäristöstä saavuttaakseen kilpailuetua markkinoilla. Kilpailuympäristön muutokset aiheutuvat toimialan ja sen ulkoisen ympäristön evoluutio sta, j oka määritelmän mukaan häiritsee toimialan kehitystä. Saadakseen tietoa ympäristöstä, yrityksen tulee kehittää kilpailija-analyysijärj estelmä, joka on yhteydessä yrityksen strategiseen suunnitteluprosessiin. Toimialan kilpailussa kilpailuetua tuottavat suurtuotannon edut, erilaistaminen ja keskittyminen (Porter 1985). Erilaistaminenja keskittyminen ovat olleet viime vuosina myös maaseudun pienyritysten tutkimuksissa strategiamuuttujina (Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998; Forsman, 1997; 1998; 1999) Erilaistaminen Erilaistaminen eli differointi kuuluu klassisiin kilpailustrategioihinja voi liittyä osana myös keskittymis strategiaan, jolloin yritys sekä erilaistaa että keskittyy tiettyynmarkkinakohteeseen (Porter 1985). B oulding ym. (1994) ovat määritelleet erilaistamisen yrityksen kilpailij oita suuremmaksi kyvyksi saavuttaa korkeampia marginaalej aj a tästä johtuen korkeampia tuottoja. Kilpailuasema muodostuu suhteellisesta kustannusasemasta j a niistä asiakkaan arvoista, joihin yritys kykenee vastaamaan paremmin kuin muut yritykset kehittämällä tuote-palveluyhdistelmäänsä. Mathur (1992) on jakanut kilpailuetua tuottavat kaupankohte en ominaisuudet kahteen komponenttiin: erilaistamiseen ja hintaan. Jaon tarkoituksena on korostaa, että asiakkaan valintapäätös p e- rustuu joko hintahyötyihin tai hintaan p erustumattomiin hyötyihin. Sitä vastoin B oulding ym. (1994) esittävät, että erilaistaminen voi perustua j oko tuoteominaisuuksiin tai markkinointitoimenpitein tuotettuihin eroihin, joita saavutetaan esimerkiksi mainonnan, menekinedistämisen tai henkilökohtaisen myyntityön avulla. Koska erilaistamisen tarkoituksena on kilpailuedun luominen, markkinointiosaamisella on yleensä suuri merkitys erilaistamisprosessissa ja kilpailtaessa asiakkaiden preferensseistä (Day 1992, ). Erilaistamisen edellytyksenä pidetään yleisesti segmentointia ja asemointia, joiden avulla luodaan pohjaa markkinointistrategian valinnalle. Segmentoinnilla tarkoitetaan sitä toimintaprosessia, jolla tietyn tuotteen tai palvelun kokonaismarkkinat jaetaan joko perinteisen markkinointitutkimuksen tai kulttuuritutkimuksen avulla yhdenmukaisiin ryhmiin (Hills ja LaForge 1992; kts. myös Kupiainen 1998). Markkinoiden segmentoinnista ei ole omaa teoriaa, vaan segmentointi tapahtuu esimerkiksi kuluttaj atutkimuks en avulla. Aika vähän on tutkimuksia myös siitä, miten 22
Tämän lisäksi myös Google on ilmoittanut rankaisevansa laatupisteytyksessään verkkosivuja, joita ei ole oikeanlaisesti mobiilioptimoitu. Hyvätkään verkkosivut eivät siis saa Google-hakujen korkeimpia sijoituksia, ellei niitä ole toteutettu mobiililaitteiden kanssa yhteensopiviksi. Aivan kuten liiketoimintasikin, myös verkkosivustosi vaatii jatkuvaa kehittämistä. Käyttäjän kannalta on ikävää, jos sivulta löytyy vanhentunutta tietoa tai toimimattomia linkkejä. Lisää myös uutta ja mielenkiintoista sisältöä säännöllisesti. Digitalisoituva maailma nostaa verkkosivujen vaatimustasoa jatkuvasti.

Kuvittele itsesi keskelle kiireistä kaupunkikuvaa. Tarkkaile ihmisiä. Mitä näet? Lähes jokainen bussia odottava tai kassajonossa seisova selaa Facebookia, tykkäilee Instagram-kuvista, snäppää, nauraa Youtube-videoille. Yrityksesi täytyy mennä sinne, missä asiakkaat ovat. Nykypäivänä tuo paikka on sosiaalinen media. Sosiaalinen media tarjoaa yrityksellesi kanavan, jota pitkin asiakkaille on mahdollista viestiä nopeasti ja vuorovaikutteisesti. Mitkä ovat sitten sosiaalisen median hyödyt ja kuinka yrityksen markkinointi tulisi sitten rakentaa?
Facebookin suosion laskua ja sitä seuraavaa kuolemaa on tämän vuosikymmenen aikana määräajoin ennusteltu eri tahojen toimesta, sekä täällä Suomessa että ulkomailla. Media on antanut runsaasti palstatilaa erilaisille tutkimustuloksille, joiden mukaan Facebookin käyttö olisi vähenemässä, että nuoret eivät enää käytä Facebookia ja että Facebookin loppu lähestyy.
United Screens (US) kertoo lausumassaan, että sillä on sopimus peliä markkinoivan Activisionin kanssa. US on etsinyt Activisionille sen tarpeita vastaavan tubettajan. US:n mukaan kaupallista yhteistyötä tehdään yleensä siten, että yritys, joka haluaa mainostaa tuotettaan, ottaa yhteyttä US:iin. US etsii mainostajalle tubettajan, jolla on oikea kohdeyleisö, ja auttaa sopimusosapuolia kampanjan luomisessa. Tästä syystä US on usein voimakkaasti mukana markkinointiprosessissa.
Mitä tarkemmin uskallat kohdentaa markkinoinnin tiettyyn kohderyhmään, sitä helpompi sinun on markkinoida juuri tätä ryhmää puhuttelevalla tavalla. Kohderyhmän kannattavaan laajuuteen vaikuttaa tietysti myymäsi tuote tai palvelu. Kriteereitä kohderyhmän valinnalle voivat olla esimerkiksi maantieteelliset, demograafiset tai käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Muista suunnitelmassasi myös ottaa selvää markkinoista ja kilpailijoista positiivisten erottuvuustekijöiden maksimoimiseksi.
33. HarjoitusKeskustelkaa 2-3 henkilön ryhmissä.Määrittelkää seuraavien tuotteiden, ydintuote, todellinen tuote ja laajennettu tuote: –Citizen-kellot vs. Omega-kellot –Karhu-olut vs. Heineken-Olut –Nuclear Nightclub-ravintola vs. Tähti-ravintolaMinkä osa-alueen ominaisuuksia edellisten tuotteiden/palvelujen markkinointiviestinnässä tuodaan eniten esille?
Sosiaalinen media ei ole tehnyt mainontaa tarpeettomaksi. On käynyt pikemminkin päinvastoin: mainontaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Ainoastaan maksullisen mainonnan avulla on myös sosiaalisessa mediassa mahdollista tavoittaa oikeat kohderyhmät oikea-aikaisesti, oikealla viestillä ja riittävässä laajuudessa (huomioiden myös viestien vaikuttavuuden kannalta oleellinen toisto).
Laadukkaaseen sisältöön investoimisella ei ole väliä, ellei se tavoita oikeaa kohderyhmäänsä. Algoritmin uudistuksen myötä kohderyhmää voi tavoitella tehokkaammin esimerkiksi maksetulla mainonnalla. Mitä luultavimmin maksetun mainonnan käyttö tulee uudistuksen myötä kasvamaan. Kysynnän noustessa, nousee usein myös mainonnan hinta. Tällöin on entistä tärkeämpää kohdistaa mainonta tehokkaaasti juuri omalle kohderyhmälle. Myös perinteisten julkaisujen kohdistuksia voi rajata tarkemmin oman kohderyhmän mukaisiksi, vaikka kohdistusmahdollisuudet ovatkin maksettua mainontaa rajoitetummat. Jos yrityksellä on aktiivinen seuraajakanta, kannattaa heitä kehottaa hyödyntämään myös Facebook-sivujen Näytä ensin –toimintoa, joka takaa kyseisen sivun julkaisujen näkymisen uutisvirrassa. Mosserin mukaan algoritmi ei vaikuta näytä ensin -toimintoon.

Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.
×