Innovaatioseteliä voi hakea esimerkiksi uuden mobiilisovelluksen kehittämiseen. Konkreettista ideaa mobiilisovelluksesta ei vaadita, kunhan sinulla on halu palvella asiakkaitasi paremmin hyödyntäen tämän hetken trendejä. Innovaatiosetelin avulla voit selvittää tuoko mobiilisovellus lisäarvoa asiakkaillesi. Jos yrityksestäsi ei löydy osaamista mobiilitekniikan ja -konseptoinnin saralta, voit hyödyntää innovaatiosetelin hankkimalla ulkopuolista osaamista.
11. Vuorovaikutusverkostot, joiden kautta ihmiset kytkeytyvättoisiinsa, ovat keskeinen osa ihmiskunnan historiaa.•Vuorovaikutusverkostojen muodot hyvin moninaisia: •sukulaisuus, ystävyys, uskonto, taloudellinen vaihtokauppa, ekologinen vaihto, satunnainen kohtaaminen, sodat.•Vuorovaikutus voi olla tavoiteltua (tieto, teknologia, viljelyskasvi…) taitahatonta (taudit, rikkakasvit…)•Ihmisellä jatkuva pyrkimys muuttaa olojaan vastaamaan toiveitaan, jotkataas pohjautuvat tietoihin, ajatuksiin ja esimerkkeihin: •verkostot ohjaavat ja koordinoivat ihmisten pyrkimyksiä ja toimia
Verkkokauppaa varten luotuun mobiilisovellukseen asiakkaan on helppo tallentaa maksutietonsa valmiiksi. Näin ostaminen helpottuu entisestään, kun ostotapahtuman päättämiseen riittää parhaimmillaan vain kaksi painallusta (”osta” ja ”vahvista osto”). Mobiilipalvelussa maksaminen ja luottokorttitietojen tallentaminen on lisäksi käyttäjälle turvallista. Verkkokaupan selailija tekee herkemmin impulssiostoja, kun maksaminen on tehty mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi. Helppokäyttöisen mobiiliverkkokaupan avulla voit sitouttaa asiakkaitasi ja saada yrityksellesi sellaista kauppaa, joka jäisi muuten tekemättä.
18 12 keää visiota siitä, mitä halutaan saada aikaan. Tärkein tekijä on todellinen asiakaslähtöisyys. Tämä ei digitaalisessa ympäristössä voi olla vain sana, vaan sen tulee toteutua, koska negatiivinen palaute on välitöntä. Esimerkiksi asiakkaan kysymykseen on vastattava heti, ei huomenna. Ihmiset ovat tottuneet saamaan vastaukset välittömästi. Yrityksille internetsivujen kautta esitetyistä kysymyksistä ja muista viesteistä yllättävän suuri osa jää edelleen huomiotta. Tämä tarkoittaa, että asiakkaasta ei välitetä, koska hänelle ei vastata, ja näin annetaan hänen mennä kilpailijan asiakkaaksi. (Sipilä 2008, ) Suomessa pk-yrityksissä on huomattu digitaalisen markkinointiviestinnän merkitys liiketoiminnassa. Ylivoimaisesti tärkeimpänä kehityskohteena pk-yritysten keskuudessa nähdään digitaalisuus. Pk-yritykset eivät koe tarvitsevansa mainostoimistoja, koska osaavat tehdä markkinointinsa itse. Toimivan digitaalisen markkinointiviestinnän edellytykset ja vaatimukset ovat kuitenkin perinteisiä markkinointiviestimiä kovempia. Tekemällä markkinointiin liittyvät asiat kunnolla pk-yritykset voivat saavuttaa konkreettista kilpailuetua. Yritysten tulisi kääntää katseensa sisältä ulospäin ja lopettaa eläminen kuten ennenkin on tehty -tyylillä. (Sipilä 2008, ) Digibarometri tutkimuksen mukaan Suomessa digitaalisen markkinoinnin tärkeimmät keinot ovat yrityksen omat verkkosivut, hakukone- ja sähköpostimarkkinointi sekä verkkomainonta. Näistä internetin mahdollistavista markkinointikeinoista viime vuosina suosiota ovat kasvattaneet erityisesti hakukone- ja sähköpostimarkkinointi. (Karjaluoto 2010, 129.) Kuten yrityksen markkinoinnin ja markkinointiviestinnän strategiassa, niin myös digitaalisen markkinointiviestinnän strategiassa käytön tehokkuus saavutetaan sillä, että luodaan yrityksen internetin käytölle markkinoinnin kannalta tavoitteita. Digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat esimerkiksi yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, brändi-imagon ja brändiasenteiden muuttaminen, kokeilun aikaansaaminen ja uskollisuuden kasvattaminen sekä asiakkuusmarkkinointi. Usein yritykset mittaavat verkkomainonnassa pelkästään yrityksen sivustojen kävijämääriä. Digitaalisen markkinoinnin tavoite ei varsinaisesti ole markkinointiviestinnän kannalta lisätä pelkästään kävijämääriä. Yrityksen tulisi valita tavoitteiksi
YouTube arvioi videosi laatua mm. sillä, millainen vuorovaikutussuhde katsojilla on videon kanssa. Kuinka kauan katsojat katsovat videotasi keskimäärin? Kuinka moni kommentoi videota? Kuinka moni tilasi kanavasi videon katsomisen jälkeen? Kuinka monta jakoa sosiaaliseen mediaan videosi sai? Kuinka moni lisäsi videosi suosikikseen? Kuinka monta tykkäystä ja ei tykkäystä videosi keräsi? Jos haluat tietää miten videosi suoriutuvat, voit tutkia katsojadataa YouTube Analytics-sivustolla. Datasta on hyvä ottaa oppia tulevien videoiden varalle. Jos katsojat putoavat pois kyydistä jo ensimmäisen minuutin aikana arvioi YouTube videosi olevan epärelevantti katsojien hakusanoihin verrattuna ja voi rankaista pudottamalla videon sijoitusta hauissa. Tällöin kannattaa panostaa kiinnostavampaan alkuun ja miettiä tarkemmin mitä videosi oikeasti tarkalleen käsittelee. On ärsyttävää tuhlata aikaa videon parissa, joka ei vastannut otsikon herättämiä odotuksia.
Sosiaalinen media on viime vuosina tullut pysyvästi osaksi elämäämme. Se on merkittävä osa nykyihmisen arkea ­­– ennen ihmiset käyttivät aikansa toreilla ja turuilla palveluiden etsimiseen ja kuulumisten vaihtamiseen, kun taas nykyään se tehdään sosiaalisessa mediassa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että myös yritykset ovat tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Tänä päivänä sosiaalista mediaa käyttää hyvin suuri osa potentiaalisista asiakkaista. Esimerkiksi Facebookin käyttäjiä on Suomessa jo yli 2,5 miljoonaa, eli lähes puolet koko Suomen väkiluvusta. (Viira, 2017.) Ihmiset myös käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin useiden tuntien ajan, joten ihmisten tavoitettavuus sosiaalisessa mediassa on erittäin hyvä. Se, miten yritys tavoittaa asiakkaansa sosiaalisen median tarjoamassa informaatiotulvassa, onkin hieman haastavampi temppu.
152. Jakelu • Jakelukanavan valinta • Jakelukanava: tie asiakkaan luo: • vähittäismyymälät; hyvä asiakkaiden tavoitettavuus • ulkopuoliset agentit; suhteellisen kalliita • franchising; nopea kasvu ja tehokas markkinointi • tukkuliikkeet; hyvät yhteydet vähittäisliikkeisiin • oma myyntipiste; suurilla liikkeillä etu (KESKO, S-ryhmä jne.) • omat myyntiedustajat; monimutkaiset tuotteet (B-B) • puhelin/postipalvelu; esim. HobbyHall, Ellos, etc. • Nettiportaalit: Pankkipalvelut, Amazon.com, Dell, play.com jne.
Facebookin ja muiden medioiden kulut kasvavat ja kilpailu näkyvyydestä on kovaa. Markkinointibudjeteista on yhä haastavampaa pitää kiinni. Tuloksellisen markkinoinnin tekeminen on silti edelleen mahdollista, mutta se vaatii yhä oivaltavampia ja merkityksellisempiä sisältöjä sekä näiden sisältöjen tehokasta hyödyntämistä asiakkaan huomion ja kiinnostuksen herättämiseksi.
Onko yrityksesi järjestämässä tapahtumaa? Anna ihmisille pieni näyte siitä, mitä on tulossa. Vie heidät kurkistamaan kulissien taakse ja tee video tapahtuman valmisteluista ja tee videosta osa tapahtuman markkinointistrategiaa. Tämä voi myös olla muutaman kymmenen sekunnin mittainen video, joka on helppo toteuttaa. Ihmiset ovat uteliaita, ja haluavat tietää jo ennen tapahtumaa, mitä on luvassa. Video toimii myös houkuttimena ja voi kannustaa epäröiviä ihmisiä osallistumaan tapahtumaan.
Riski salassa pidettävän tiedon, tulevien julkaisujen tai muiden yrityksen sisäpiiritietojen paljastumiselle sosiaalisessa mediassa on kuitenkin olemassa. Yrityksen sisällä kannattaa asiat ottaa avoimesti kaikkien työntekijöiden kesken esille ja sopia yhteisistä pelisäännöistä. Työntekijät ovat myös velvoitettuja toimimaan lojaalisti työnantajaansa kohtaan.

Perussäännöt koskevat kaikkia markkinoinnin muotoja ja sisältöä. Perussääntöjä sovelletaan myös sellaiseen markkinointiaineistoon, joka ei ole markkinoijan itsensä laatimaa, kuten suositukset, lausunnot sekä kuva- ja ääniesitykset. Perussääntöjen vastaista menettelyä ei siten voi perustella sillä, että markkinoinnin sisältö tai muoto on kokonaan tai osittain muiden laatima.
18 nonnan avulla. Yrityksen tavoitteena oli myyntimäärän maksimointi ja yrityksen oman tuotannon lisääminen. Klassisessa vaiheessa, jossa tarjonta kehittyy suuremmaksi kuin kysyntä, menestyvät yritykset painottivat asiakastyytyväisyyttä ja pyrkivät sitä kautta lisäämään kulutusta. Klassisen kuluttajamarkkinoinnin keskeisenä tekijänä ovat kuluttajan tarpeet (LEwirr 1960). Tässä yhteydessä puhutaan tavallisesti tuotteen ominaispiirteistä (ei laadusta), jotka syntyvät kaikissa niissä vaiheissa, jotka sisältyvät tuotteen tuottamiseen, jakeluun ja kuluttamiseen. Kilpailuvaiheeseen siirryttäessä tarjonta ylittää kysynnän, jolloin ratkaisevaksi muodostuu yrityksen kyky tarkastella kilpailuympäristöä kokonaisuutena. Yritykset pyrkivät seuraamaan kilpailijoita ja lisäävät suhteellista paremmuuttaan kilpailijoihin nähden. Kilpailuvaihetta ja siihen liittyviä strategioita on kuvannut mm. PORTER (1980, 1985). Porterin mukaan kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, joka riippuu kysyntä-tarjontasuhteista ja yritysten asemasta kilpailukentässä. Taulukko I. Markkinointikäsitteen kehittyminen (GORIGLIANO 1994). PERIODI TUOTTEEN TOIMINNAN TYYPILLINEN SAATAVUUS PAINOPISTE VÄLINE TOIMINNAN TARKOITUS I Pioneerivaihe Rajoitettu, tyydyttävä Tehokas jakelu Myynti ja jakelu Myyntivolyymin maksimointi II Klassinen vaihe Tyydyttävä, runsas Kuluttaja Kuluttajaanalyysi Kuluttajasegmentin tyytyväisyys III Kilpailuvaihe Runsas, erittäin runsas Kilpailu Kilpailijoiden analysointi Kilpailu kuluttajien preferensseistä MÖLLER (1992) on laajentanut markkinoinnin käsitettä ja esittänyt, että toimintaympäristön tarkasteluun tulisi sisällyttää kilpailumarkkinoiden lisäksi yritysten vuorovaikutussuhteet mm. asiakasyrityksiin sekä toimintaympäristön yritysten ja organisaatioiden verkostoitumiseen liittyvät tekijät. Yritys voi vähentää haitallista kilpailua ja vahvistaa kilpailuasemaansu toimimalla aktiivisesti verkostossa (kuvio 1). Toisaalta toimivat verkostot vaikuttavat kilpailuympäristöön ja yrityksen toimintaan siitä huolimatta, että yritys ei itse toimisikaan niissä. Ajattelutapa sopii hyvin myös pienyritysten ympäristön tarkasteluun, vaikka toiminta sinänsä voi olla erilaista keskisuurissa ja isoissa yrityksissä kuin pienyrityksissä. Möllerin mukaan aikakausitarkastelu on osittain harhaanjohtava, koska kyse on pikemminkin markkinoinnin ilmiöiden eri puolista (synkronia) kuin täysin perättäisistä siirtymistä uusiin ajanj aksoihin tai kehitysvaiheisiin. 17
23 3.3. Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Toimialatutkimus käsittelee yrityksen kriittistä strategiaa toimialaympäristöön liittyvänäj a käsitteellistää kilpailun luonteen viiden kilpailuvoiman avulla; Näitä ovat alalle vakiintuneet yritykset, uudet kilpailijat, asiakkaat, hankkij at ja korvaavat tuotteet (Porter 1980). Kilpailuvoimatmäärittävät alalletulomahdollisuuden ja vaikuttavat yrityksen suorituskykyyn markkinoilla. Porterin mukaan yrityksen tulee toimiessaan hakea 'tahtia' toimialaympäristöstä saavuttaakseen kilpailuetua markkinoilla. Kilpailuympäristön muutokset aiheutuvat toimialan ja sen ulkoisen ympäristön evoluutio sta, j oka määritelmän mukaan häiritsee toimialan kehitystä. Saadakseen tietoa ympäristöstä, yrityksen tulee kehittää kilpailija-analyysijärj estelmä, joka on yhteydessä yrityksen strategiseen suunnitteluprosessiin. Toimialan kilpailussa kilpailuetua tuottavat suurtuotannon edut, erilaistaminen ja keskittyminen (Porter 1985). Erilaistaminenja keskittyminen ovat olleet viime vuosina myös maaseudun pienyritysten tutkimuksissa strategiamuuttujina (Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998; Forsman, 1997; 1998; 1999) Erilaistaminen Erilaistaminen eli differointi kuuluu klassisiin kilpailustrategioihinja voi liittyä osana myös keskittymis strategiaan, jolloin yritys sekä erilaistaa että keskittyy tiettyynmarkkinakohteeseen (Porter 1985). B oulding ym. (1994) ovat määritelleet erilaistamisen yrityksen kilpailij oita suuremmaksi kyvyksi saavuttaa korkeampia marginaalej aj a tästä johtuen korkeampia tuottoja. Kilpailuasema muodostuu suhteellisesta kustannusasemasta j a niistä asiakkaan arvoista, joihin yritys kykenee vastaamaan paremmin kuin muut yritykset kehittämällä tuote-palveluyhdistelmäänsä. Mathur (1992) on jakanut kilpailuetua tuottavat kaupankohte en ominaisuudet kahteen komponenttiin: erilaistamiseen ja hintaan. Jaon tarkoituksena on korostaa, että asiakkaan valintapäätös p e- rustuu joko hintahyötyihin tai hintaan p erustumattomiin hyötyihin. Sitä vastoin B oulding ym. (1994) esittävät, että erilaistaminen voi perustua j oko tuoteominaisuuksiin tai markkinointitoimenpitein tuotettuihin eroihin, joita saavutetaan esimerkiksi mainonnan, menekinedistämisen tai henkilökohtaisen myyntityön avulla. Koska erilaistamisen tarkoituksena on kilpailuedun luominen, markkinointiosaamisella on yleensä suuri merkitys erilaistamisprosessissa ja kilpailtaessa asiakkaiden preferensseistä (Day 1992, ). Erilaistamisen edellytyksenä pidetään yleisesti segmentointia ja asemointia, joiden avulla luodaan pohjaa markkinointistrategian valinnalle. Segmentoinnilla tarkoitetaan sitä toimintaprosessia, jolla tietyn tuotteen tai palvelun kokonaismarkkinat jaetaan joko perinteisen markkinointitutkimuksen tai kulttuuritutkimuksen avulla yhdenmukaisiin ryhmiin (Hills ja LaForge 1992; kts. myös Kupiainen 1998). Markkinoiden segmentoinnista ei ole omaa teoriaa, vaan segmentointi tapahtuu esimerkiksi kuluttaj atutkimuks en avulla. Aika vähän on tutkimuksia myös siitä, miten 22
Käyttäjiä ja sisältöä yksinkertaisesti tulvii Facebookiin koko ajan lisää. Facebook ei mitenkään pysty antamaan kaikille tasapuolisesti yhtä hyvää näkyvyyttä, ei vaikka se haluaisi tehdä niin. Facebook on jo pitkään käyttänyt erityistä sisällön suodatusmallia pitääkseen kunkin yksittäisen käyttäjän uutisvirran mahdollisimman kiinnostavana – siitä yksinkertaisesta syystä, että mielenkiintoinen sisältö on ainoa keino saada ihmiset palaamaan Facebookiin aina uudestaan ja uudestaan. Jos käyttäjät hylkäävät Facebookin, sillä ei ole myöskään yleisöä mainostajille. Joten Facebookin ensisijainen tehtävä on pitää omat käyttäjänsä tyytyväisinä ja mainosten myynti on mahdollista, kun tämä tavoite toteutuu.
Strategia ei kuitenkaan vastaa kaikkiin mahdollisiin markkinoinnin ja myynnin yksityiskohtiin, kuten ostetaanko jotain teknologiaa vai ei. Myös sisältömarkkinointi ja markkinoinnin automaatio saavat paikkansa myöhemmin. Kuten ehkä maailman arvostetuin markkinoinnin professori Byron Sharp totesi Lontoossa 2017 Festival of Marketing tapahtumassa: “Strategy used to be the sexy thing, not technology.” 
94. Tuotepäätökset eri toimialoilla TEOLLISUUS: • uudet tuotteet: kehitetään itse alusta alkaen • uudet käyttötarkoitukset: parannellaan olemassa olevia tuotteita • matkitaan muita (benchmarking): kopioidaan, lisensioidaan, toimitaan alihankkijana KAUPPA –oma valmistus tai maahantuonti, omat brändit, ketjuttaminen, franchising ja erilaiset jäsenyydet, keskus- ja aluetukut sekä yksityiset organisaatiot. PALVELUSEKTORI –suunnitellaan, ja toteutetaan palvelu omatoimisesti, mukaillaan kilpailijoiden palveluita, pyritään kopioimaan orjallisesti, ja sovitetaan palvelu olosuhteisiin.
Kuluttaja etsii verkosta ratkaisua ongelmaan tai kartoittaa mahdollisuuksia parantaa omaa arkeaan. Rakenna sisältösi vastaamaan asiakkaan ongelmiin, älä tyrkytä tuotettasi ja palveluasi heti, vaan tunnista ongelma ja vakuuta että olet oikea tahoa ratkaisemaan sen. Näin asiantuntemuksesi voidaan tuoda vahvistamaan myös omaa verkkosivustoasi ja videosi palvelee oikeaa yleisöä.

19 13 yksi tai useampi edellä mainituista tavoitteista, jotta digitaalisen markkinoinnin keinoista olisi yrityksen liiketoiminnan kannalta suurempi hyöty. (Karjaluoto 2010, 129.) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, tuotekokeilun aikaansaaminen, uskollisuuden kasvattaminen, ja yrityksen verkkosivuston kävijämäärän kasvattaminen. Internetstrategiassa yrityksen tulisi miettiä erilaisten portaalien, keskustelupalstojen ja sosiaalisen median roolit. Näitä asioita on hyvä miettiä jo yrityksen alkuvaiheessa, mutta jo olemassa olevan yrityksen kohdalla ne toimivat laukaisevana tekijänä joko lähtötilanteessa internetmaailmaan tai pyrittäessä kehittämään yrityksen jo käytössä olevia kanavia. Näistä internetstrategian rooleista yrityksen kannalta kustannustehokkaita ja hyviä keinoja ovat esimerkiksi erilaiset asiantuntijablogit sekä kuva- ja videogalleriat, kertoo Softalent Oy:n Internet-strategisti Sami Etula Minustako yrittäjä? -lehden tekemässä internetstrategiaa koskevassa haastattelussa koskien internet strategiaa. (Minustako yrittäjä? 2010, 52.) 2.3 Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät Markkinointiviestinnän tulevaisuus näyttää olevan edelleen kohentumassa, kirjoittaa Mainostajien liitto internetsivuillaan. Mainostajien liiton mainosbarometrin mukaan markkinointiviestinnän kasvu jatkuu myös ensi vuonna, Mainostajien liiton tutkimuksen tulokset eivät kerro euromääräisistä mainonnan muutoksista, vaan pelkästään muutosten suunnasta. Lehdet ja televisio hallitsevat mainontaa edelleen, jos mainontaa mitataan rahalla. Tutkimuksen osalta nimenomaan sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa kasvaa. Vastaajista jopa 94 prosenttia aikoi ensi vuonna käyttää sosiaalista mediaa yrityksen markkinoinnin keinona. Hakukonemainontaa hyödynsi vastaajista tällä hetkellä kyselyyn vastanneista yrityksistä 85 prosenttia. (Mainostajien liitto 2010.) Kannuksen Kalastustarvike Oy ei ole käyttänyt hakukonemainontaa markkinoinnissaan, joten tämä olisi yksi tehokas keino parantaa yrityksen löydettävyyttä internetissä. Mainoksien hinnoissa on eroja, joten myös pk-yrityksen on mahdollista toteuttaa hakukonemainontaa. Asiakkaat usein kuitenkin luottavat enemmän mainoksiin, joita ei ole maksettu.
Perinteiseen TV- ja lehtimainontaan käytetään edelleen suunnattomia markkinointibudjetteja, vaikka ihmisten huomio on jo siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Satoja tuhansia tai jopa miljoonia maksaneet TV-mainokset jäävät usein täysin vaille huomiotasi, kun taas sosiaalisen median käyttöön saattaa kulua useampikin tunti päivässä. Tällä hetkellä Facebook-mainonnan voidaan ajatella olevan halpaa verrattuna perinteisiin medioihin ja kilpailun olevan Suomessa melko vähäistä. Mutta mitä tapahtuu sitten, kun suuret monikansalliset yritykset valjastavat sosiaalisen median kanavat käyttöönsä ja siirtävät suuren osan markkinointibudjettiaan Facebook-mainontaan? Hinnat tulevat nousemaan huomattavasti.
204. Mihin sosiaalista mediaa voi käyttää markkinoinnissa? • Tuotekehitysideoiden saaminen • Uutuustuotteen lanseeraus • Yrityksen, tuotteiden tai brändin tunnettuuden lisääminen ja mielikuvien vahvistaminen • Asiakaspalautteen ja asiakkaiden kokemusten kuuntelu • Asiakkaiden ostokäyttäytymisen tutkiminen • Kanta-asiakkaiden saaminen • Asiakasuskollisuuden ylläpito, suositteluun kannustaminen • Lisäarvon tuottaminen nykyisille asiakkaille, asiakassuhteen syventäminen • Tuoteinformaation jakaminen ja ostajien opastaminen
Opinnäytetyötä pohjustettiin ensin teoriaosuudella sosiaalisesta mediasta käyttäen mahdollisimman tuoreita lähteitä, jonka jälkeen tutustuttiin hieman kohdeyritykseen. Sen jälkeen paneuduttiin sivuston päivittämisen prosessiin ja sisällön tarkistamiseen. Lopuksi luotiin sosiaalisen median kanava käyttäen Facebookia ja yhdistettiin se nettisivun kanssa.
Koulutuksen aikana käydään läpi videosisältöjen kanssa työskentelyä monesta kulmasta. Tavoitteena on antaa osallistujalle hyvä ymmärrys toimia videoiden konseptoijana ja tilaajana, sekä vetää suuntaviivoja organisaation viestintästrategiaan. Koulutuspäivän lomaan on sijoitettu ryhmätyötehtäviä, jotka auttavat avaamaan omaa ajattelua ja verkostoitumaan muiden samojen asioiden parissa työskentelevien kanssa. Koulutuksen päätteeksi osaat suunnitella organisaatiollesi videosisältöjä kokonaisvaltaiseksi osaksi viestintää ja markkinointia, sekä toimia videoiden tilaajana ja videoasiantuntijana.

On tärkeää ottaa käyttöön jonkinlainen analytiikka yrityksesi verkkosivuilla, jos haluat mitata kävijämäärien lisäksi konversioita eli esimerkiksi uusia yhteydenottoja tai sivujesi kautta tehtyjä tilauksia. Myös sosiaalisen median markkinointityökalut tarjoavat kattavaa dataa toimenpiteiden onnistumisesta. Mittaamalla tuloksia pitkällä aikavälillä näet tarkasti, ovatko toimenpiteesi olleet tehokkaita ja kannattavia. Tulosten pohjalta markkinointisuunnitelmaa hiotaan ja päivitetään aina tehokkaammaksi.
3 5 KEHITTÄMISSUUNNITELMA DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄ- MISEEN PK-YRITYKSEN MARKKINOINNISSA JA TUOTEKEHITYKSESSÄ Strategia, arvot ja visio Markkinointi Tuotekehitys Www-sivujen kehittäminen ja seuranta Kuva- ja videopalvelujen hyödyntäminen markkinoinnissa Keskustelupalstoille osallistuminen suomen ja ruotsin kielellä Verkkokauppa Blogin aktiivinen ylläpitäminen Sähköpostimarkkinointi Asiakkaiden kuvien luvallinen julkaiseminen kotisivuilla Markkinointistrategian tavoitteet, niiden seuraaminen ja tuloksiin reagointi 85 6 POHDINTA 86 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake LIITE 2. Google Analytics -palvelun hakusanoja Seniori-vaapusta LIITE 3. Seniori-vaapun hintakehitys

90 84 KUVIO 43. Yrityksen sähköpostipohjamalli Kuviossa 43 on esimerkki yrityksen sähköpostipohjasta. Yrityksen lähtevässä postissa olisi logo ja yhteystiedot sähköpostin vasemmassa alareunassa. Tällä tavoin tilaaja saisi arvokkaamman tunteen saatuaan virallisemman viestin esimerkiksi tilauksen saapumisesta ja käsittelyn aloittamisesta kuin jäätyään ilman ilmoitusta. Valmiin sähköpostipohjan avulla yrittäjän aika ei kuluisi tekstin muotoiluun, vaan yrittäjä voisi pelkästään kirjoittaa viestin yläosaan kiitokset tilauksesta ja sen saapumisesta perille Asiakkaiden kuvien luvallinen julkaiseminen kotisivuilla Yrittäjä saa perinteisen postin ja sähköpostin kautta Seniori-vaapun käyttäjiltä saaliskuvia eri puolilta Suomea. Näitä saalis- ja tunnelmakuvia olisi helppo hyödyntää verkkosivujen sisällöntuotannossa ja mielikuvamarkkinoinnissa. Näin kuvat olisivat eri ihmisten ottamia, eri kalastuspaikoista ja useilla eri värimalleilla ja kalastustavoilla saatuja. Yrittäjän tulisi kuitenkin varmistaa kuvan lähettäjältä, että hänellä olisi lupa julkaista saamansa kuva internetissä. Samalla täytyisi varmistua siitä, mitä tietoja kuvan yhteydessä saa julkaista, kuten esimerkiksi kuvaaja, kuvassa olevat henkilöt tai
Pk-yritysten pitää pystyä rakentamaan kilpailukykyinen markkinointistrategia, jotta heidän tuotteet ja palvelut tulevat ihmisten tietoisuuteen. Pk-yrityksillä on harvoin omaa markkinointiosastoa ja yrittäjä vastaa usein itse markkinoinnista. Tämä pakottaa yrityksiä olemaan erityisen luovia ja ketteriä. Heidän täytyy miettiä tarkasti kohdeyleisöä, brändiä ja viestiä, jonka he haluavat lähettää.
Videosisältöjen kannattaa olla toisistaan erilaisia ostoprosessin eri vaiheissa. Ostoprosessin alkuvaiheessa -  tai jo ennen varsinaista ostoprosessia - videolla pyritään herättämään kiinnostus brändiä, tuotetta tai palvelua kohtaan. Videon sisältö voi tässä vaiheessa olla oikeastaan minkälaista tahansa, kunhan se vetoaa tunteisiin ja asiakkaalle saadaan luotua mielikuva brändistä/tuotteesta/palvelusta ratkaisuna asiakkaan ongelmaan. Mikäli viesti on riittävän tehokas, huutavat ensimmäiset ja helpot asiakkaat jo nyt kuorossa “Shut up and take my money!”, mutta tavallisesti vaaditaan hieman enemmän.
Laadukas ja yrityksesi näköinen ilme on tärkeä osa yrityksen markkinointia. Se erottaa yrityksesi kilpailijoista ja auttaa kuluttajaa muistamaan yrityksesi ja tuotteesi, sekä palaamaan niiden luokse. Yritysilmeen nykyaikaisen, toimivan ja harkitun kokonaisuuden kautta voit herättää asiakkaissasi luottamusta ja ostohalukkuutta. Sen avulla tuot myös esille yrityksesi persoonaa ja arvomaailmaa. Yritysilmeen tulee kestää käyttöä pitkään, jotta se ehtii jäämään asiakkaiden mieleen. Pieni päivitys on kuitenkin silloin tällöin tarpeen. Yritysilmeen suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, mutta sen systemaattinen ja yhtenäinen käyttäminen markkinoinnissa on myös yrityksen ja sen henkilöstön jokapäiväisellä vastuulla.
16 suuntautunutta mutta ei-rutiinimaista. Yrittäjyys ilmenee erityisellä taitona ja kykynä tarkastella mahdollisuuksia määrätietoisesti ja samalla haluna uusiin kokemuksiin ja riskin ottoon. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa kasvua ei ole käsitelty useinkaan yrittäjyyden edellytyksenä, mikä voi johtua siitä, että maaseutuyritykset ovat osoittaneet suhteellisen vähäistä kasvuintentiteettiä ja kasvukykyä tutkimuksissa (mm. Hyvönen ym. 1995; Kupiainen 1996; Niittykangas 1992) Yrittäjyyden tutkimuksen viitekehyksiä Bridge ym. (1998,42-59) ovat erottaneet viisi erilaista teoreettista viitekehystä, joiden avulla yrittäjyyttä voidaan tarkastella. Näitä ovat persoonallisuusteoriat, käyttäytymistieteelliset teoriat, :taloudelliset lähestymistavat, sosiologiset lähestymistavatja integroidut viitekehyks et. Lisäksi pienyritystutkimuksessa on erotettu noin kaksikymmentä erilaista aihealuetta, joita ongelmakeskeiset tutkimukset ovat käsitelleet. Näitä ovat mm. innovaatiotutkimukset, kasvatus j a koulutus, kasvavien yritysten ongelmat, rahoitus, yrittäjyyden prosessit, yritystoiminnan aloittaminen, kansainvälistyminen, innovaatiot, uuden teknologian käyttöönotto, nykyaikaisen teknologian soveltaminen pieneen yritystoimintaan sekä verkostot ja vaihto suhteet (Mugler 1997, 14-45). Lisäksi menestymisen selitysideoita on etsitty yrittäjien orientaatiosta, yrittäjän uravalinnasta sekä yrityksen syntyyn, käynnistämisprosesseihin, pääomaan, markkinoihin ja tuotantoon liittyvistä kysymyksistä (Koskinen 1996). Persoonallisuusteoriat sisältävät mm piirreanalyysin ja psykodynaamiset lähestymistavat, joita voidaan soveltaa myös yrittäjäpersoonan tutkimiseen. Yrittäjyyden tutkimukset viittaavat usein yksilöiden suhteellisen pysyviin persoonallisuuden piirteisiin sekä niistä johtuvaan yrittäjän käyttäytymiseen ja osaamisen eroihin (Cunningham ja Lischerton 1991). Sosiaalipsykologiset teoriat käsittelevät kontekstia, jossa henkilö toimii. Yrittäjäominaisuudet opitaan sosiaalisessa ympäristössä. Lisäksi on olemassa erityinen yrityksen omistajista typologioita muodostava tutkimusperinne, joka erottelee eri tyyppisiä yrityksen omistajia ja kuvaa yrittämisen mallia ja samalla liiketoiminnan laatua tämän avulla. Käyttäytymistieteellisessä lähestymistavassa tutkitaan yrittäjän mielipiteitä, asenteita ja arvoja. Käyttäytymistieteen menetelmiä soveltavissa tutkimuksissa tarkastellaan useimmiten yrittäjää. Tällöin tutkittavaa ilmiötä lähestytään epäsuorasti ja tutkittavasta kohteesta luodaan kuva yrittäjän tietämyksen, asenteiden, arvioiden ja mielipiteiden avulla (Lehtomaa 1995, 18). Käyttäytymistieteelliset teoriat pystyvät käsittelemään mm. osaamisen vaihemallit (Bridge ym. 1998). Vaihemallit käsittelevät mm. yrittäjäosaamisen kehitystä (Carson ym. 1995). Taloudellisesta viitekehyksestä on tarkasteltu yritysten menestymistä, mutta myös yrittäjyyden laajempiataloudellisia vaikutuksia. Integroivat lähestymistavat pyrkivät muodostamaan viitekehyksiä yhdistämällä useita teoreettiria näkökulmia. Tutkimusalueiden sisällä on lisäksi erilaisia koulukuntia ja lähestymistapoja saman tyyppisiin tutkimusongelmiin. 15
Kun sisällön pääpiirteet on suunniteltu, luodaan tarkempi sisältösuunnitelma. Sisältösuunnitelma pitää sisällään yksityiskohtaisemmat sisältöjen suunnittelun, sekä suunnitelman siitä, missä ja missä sisällöt julkaistaan. Sisällön pitää olla tarkkaan linkitetty muuhun viestintään sekä räätälöity jokaista kanavaa varten. Kohdeyleisön pitää pysytä tunnistamaan brändi sosiaalisessa mediassa, mutta tunnistettavuuden lisäksi on tärkeää miettiä jokaiseen kanavaan sopiva sisältö. Sama sisältö kun ei toimi Snapchatissa ja YouTubessa. Lisää sisältösuunnitelmaasi myös eri sisältötyyppejä – videoita, oppaita, infograafeja ja kuvia – jotta saat viestinnästäsi monipuolista ja kiinnostavaa.
55 49 villa markkinoilla. Pääongelmana tutkimuksessa oli yrityksen onnistuminen digitaalisessa mediassa ja tuotteiden tunnettuus. Alaongelmiksi tutkimuksessa nostettiin asiakkaiden tyytyväisyys yrityksen tuotteeseen, hintoihin ja löydettävyyteen. Kuviossa 1 sivulla 5 esitettiin Tikkasen, Asparan ja Parvisen (2007), mukaan tehty markkinointistrategian jaottelu asiakas- ja toimittajasuhteiden, tuotekehityksen sekä muiden verkostosuhteiden johtamiseen. Samassa kuviossa on Raatikaisen (2004) markkinoinnin tavoitteiden jaottelu asiakas-, viestintä-, myynti-, tuote-, kannattavuus-, hinta- ja saatavuustavoitteisiin. Selventääkseni tässä opinnäytetyössäni käyttämiäni lähtökohtia ja näkökulmia toimeksiantajayrityksen näkökulmasta tarkoitukseni on keskittyä markkinointistrategiassa asiakas- ja tuotetavoitteisiin sekä markkinoinnissa asiakas- viestintä- ja tuotetavoitteisiin. Mainonnan tavoite on myynnin lisääminen, tuotteen tai yrityksen tunnetuksi tekeminen ja yrityskuvan parantaminen. Tavoitteena on myös hyvän yritys- ja tuotekuvan synnyttäminen ja sen menestyksekäs ylläpitäminen, joten tämä on olennainen osa kehittämissuunnitelmaa. Yrityksen on kehitettävä asiakkuuksia eli saatava tuotteita ostanut henkilö ostamaan tuotteitaan uudelleen ja uudelleen. Tämän vuoksi asiakkuuksien johtamiseen on panostettava. Digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteet ovat esimerkiksi yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, brändi-imagon ja brändiasenteiden muuttaminen, tuotekokeilun aikaansaaminen ja uskollisuuden kasvattaminen sekä asiakkuusmarkkinointi. Näistä keskityin yrityksen bränditietoisuuden lisäämiseen sekä brändi-imagon ja tuotekokeilun aikaansaamiseen. Monilla muilla toimialoilla luodaan markkinoinnin ympärille mielikuvia, joilla tuotteita myydään vaikuttamalla asiakkaiden tunteisiin. Tässä olisi keino markkinoida myös kalastusvälineitä. Tuote-esittelyyn tulisi saada tunnelma rennosta ja hyväntuulisesta fiiliksestä, jossa nautinto ja kalamatkan tuoma elämys ei ole riippuvainen saadusta saalismäärästä.

Sosiaalinen media otettiin yrityksissä käyttöön edelläkuvatulla pilotointimetodilla. Yksi ihminen saattoi/saattaa vastata useasta kanavasta, keskustella, jakaa kiinnostavia linkkejä ja rakentaa näin ollen yrityksen sosiaalista presenssiä. Sosiaalisen median parhaat käytännöt löytyvätkin usein kokeilemalla, oppimalla ja olemalla vuorovaikutuksessa. 


Lounaan nähtiin kaksi esitystä Facebookilta. Anna Klaile (Partner Manager, Facebook) kertoi ensin Facebookin luovien sisältöjen parhaista käytännöistä ja näytti loistavia vinkkejä ja esimerkkejä omien videoiden tuotantoon. Annan esityksen jälkeen Sanni Ahokas (Account Strategist, Facebook) jatkoi Full Funnel -markkinoinnilla, eli siitä miten eri sisältöjä ja kampanjoita tulisi optimoida ja mitata parhaan tehon saavuttamiseksi.
33. HarjoitusKeskustelkaa 2-3 henkilön ryhmissä.Määrittelkää seuraavien tuotteiden, ydintuote, todellinen tuote ja laajennettu tuote: –Citizen-kellot vs. Omega-kellot –Karhu-olut vs. Heineken-Olut –Nuclear Nightclub-ravintola vs. Tähti-ravintolaMinkä osa-alueen ominaisuuksia edellisten tuotteiden/palvelujen markkinointiviestinnässä tuodaan eniten esille?
Kuinka paljon TV-mainonta tosiaan maksaa? MTV Spotti -kampanjalaskurin mukaan valtakunnallinen 15 sekunnin mainos, joka esitetään kerran Huomenta Suomi -ohjelman mainoskatkolla maksaa 490 euroa. Tämä on laskurin mukaan halvin vaihtoehto. Minkä tahansa muun ohjelman kohdalla hinnat moninkertaistuvat (esimerkiksi kun ohjelmaksi on valittuna Päivän sää, hinta nousee 3290 euroon). Vaikka kokonaiskontakteiksi luvataan ensimmäisen esimerkin kohdalla 17.000 kontaktia ja toisen kohdalla 101.000 kontaktia, kuinka moni mainoksia lopulta todellisesti seuraa? Esityskertoja kasvattamalla hinta ja luvattu kokonaiskontaktien määrä nousevat suhteellisesti. Kaksi esityskertaa, hinta ja kokonaiskontaktit kaksinkertaistuvat – kolme esityskertaa ja ne kolminkertaistuvat. Millä kokonaiskontakteja käytännössä pystytään mittaamaan? Voitko olla varma, että luvattu kokonaiskontaktien määrä täyttyy?

#RIPTwitter Blogger Blogimarkkinointi Blogspot Facebook-mainonta Gmail-ohjeet Google AdWords -hakusanamainonta Google Analytics Google Search Console Hakukoneoptimoinnin auditointi Hakukoneoptimointi Hakusanamainonta Ilmaiset kotisivut Klikkausprosentti Konversio-optimointi Mainonta sosiaalisessa mediassa Motivaatio Pinterest Sisällöntuotanto Sisältömarkkinointi Some-markkinointi Sosiaalinen media Tietoturva Tuotearvostelut Tuottavuus Twitter Verkkokauppojen hakukoneoptimointi Väriteoria Wordpress-alkeet WordPress-kotisivut


Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.
×